Haen yliopistoon fysiikkaa opiskelemaan

Kiitoksia :) Ja samaa mieltä. Eniten maailmassa minua kiehtoo se kuinka maailma todella toimii.

Aha, jos sipuleita kuullostat tai muikkuja hiillostat, niin mikäpä siinä.
Muutoin ei oikein tärppää vaikka kuinka maataloutta traktorillas harrastatkin.

Onhan se jollain lailla. Insinööriopinnoissa sähköosastolla (johon tietotekniikan linjakin kuuluu) käytiin läpi mm. fourier-muunnokset, Laplace-muunnokset jne..

Tosin siitä on aikaa viitisentoista vuotta mutta onhan kesä aikaa kertailla :)

Ja kun kerran voi saivarrella niin saivartelen: teknikkotutkintoni on opistoasteen tutkinto ja insinööritutkintoni ammatillisen korkea-asteen tutkinto :)

JrpSkjrv kirjoitti:

Onhan se jollain lailla. Insinööriopinnoissa sähköosastolla (johon tietotekniikan linjakin kuuluu) käytiin läpi mm. fourier-muunnokset, Laplace-muunnokset jne..

Tosin siitä on aikaa viitisentoista vuotta mutta onhan kesä aikaa kertailla :)

Lue lisää

Eivät fysiikan peruskurssit yliopistossa ole mitenkään vaikeita, jos lukion pitkän fysiikan ja matematiikan hallitsee. Lisänä on lähinnä että pitää osata derivoida ja integroida, ja asioihin paneudutaan vähän perusteellisemmin. Vaikeustaso kasvaa vasta jyrkästi kun mennään fysiikan syventäviin opintoihin, ja teoreettisen fysiikan aineopintoihin. Parhaiten menestyy kun vain rupeaa tekemään laskutehtäviä, ja on hyviä kirjoja, jossa monipuolisia laskuesimerkkejä, ja vastauksia tehtäviin, jotta voi tarkistaa onko mennyt oikein.

Oman kokemuksen mukaan fysiikassa matematiikkaa sovelletaan välillä kummallisella tavalla, joka ei ole matemaattisessa mielessä pätevää. Jo ihan peruskurssilla tuli vastaan otus muotoa integraali_0^x f(x) dx. Mutta eihän integraalin yläraja voi olla sama kuin integroimismuuttuja!

matemaatikkomies kirjoitti:

Oman kokemuksen mukaan fysiikassa matematiikkaa sovelletaan välillä kummallisella tavalla, joka ei ole matemaattisessa mielessä pätevää. Jo ihan peruskurssilla tuli vastaan otus muotoa integraali_0^x f(x) dx. Mutta eihän integraalin yläraja voi olla sama kuin integroimismuuttuja!

Lue lisää

Mutta eikö määrätyssä integraalissa integroimismuuttuja voi olla mitä tahansa (se voidaan tavallaan tulkita "apusuureeksi")? Eli jos asia häiritsee, lausutaan funktio f(x) jonkin muun muuttuja avulla, esim. f(t) ja vaihdetaan integroimismuuttuja t:ksi, mutta ylärajat säilyvät ennallaan (nollasta x:ään). Lopulta integroimisrajat tietysti sijoitetaan t:n paikoille. Näin olen asian itse ymmärtänyt, mutta voin olla toki väärässäkin.

matemaatikkomies kirjoitti:

Oman kokemuksen mukaan fysiikassa matematiikkaa sovelletaan välillä kummallisella tavalla, joka ei ole matemaattisessa mielessä pätevää. Jo ihan peruskurssilla tuli vastaan otus muotoa integraali_0^x f(x) dx. Mutta eihän integraalin yläraja voi olla sama kuin integroimismuuttuja!

Lue lisää

No voipas! Sehän on vain muuttuja, jonka itse määräämme!
Pitäisikö se ensin asettaa 'y':ksi, jotta matemaatikkokin olisi iloinen?
Fysiikassa oiotaan näitä polkuja silloin aina kun se vain on mahdollista.
Ymmärrät kyllä, että matematiikka on vain apuväline fyysikoille. Matemaatikoille
se on koko juttu itsessään - ilman sidoksia todellisuuteen.

Eihän kaikesta tarvitse tulla taloudellista hyötyä, ainakaan välittömästi. Esim binäärialgebra keksittiin ennen nykyistä digitaalitekniikkaa.

Joo, laittelen tänne miten etenee.

En pidä mutta tämä olkoon sellainen tällä sektorilla :)

Sähkö käpistelty. Nyt menossa Voima ja liike.

JrpSkjrv kirjoitti:

Sähkö käpistelty. Nyt menossa Voima ja liike.

Hienoa, oliko se statiikka ja dynamiikka?

JrpSkjrv kirjoitti:

Sähkö käpistelty. Nyt menossa Voima ja liike.

Voima ja liike käsitelty. Seuraavaksi Jaksillinen liike ja aallot.

Käsitelty siis:
Fysiikka luonnontieteenä
Lämpö
Sähkö
Voima ja liike

Jäljellä:
Jaksollinen liike ja aallot
Sähkömagnetismi
Aine ja säteily

kuusnolla kirjoitti:

Hienoa, oliko se statiikka ja dynamiikka?

Joo oli. Enimmäkseen dynamiikkaa.

JrpSkjrv kirjoitti:

Voima ja liike käsitelty. Seuraavaksi Jaksillinen liike ja aallot.

Käsitelty siis:
Fysiikka luonnontieteenä
Lämpö
Sähkö
Voima ja liike

Jäljellä:
Jaksollinen liike ja aallot
Sähkömagnetismi
Aine ja säteily

Lue lisää

Ylipuolen välin siis.

JrpSkjrv kirjoitti:

Voima ja liike käsitelty. Seuraavaksi Jaksillinen liike ja aallot.

Käsitelty siis:
Fysiikka luonnontieteenä
Lämpö
Sähkö
Voima ja liike

Jäljellä:
Jaksollinen liike ja aallot
Sähkömagnetismi
Aine ja säteily

Lue lisää

Jaksollinen liike ja aallot suoritettu.

Enää Sähkömagnetismi ja Aine ja säteily jäljellä...

Sähkömagnetismi kahlattu. Vielä jäljellä Aine ja säteily.

Näin on, toivottavasti jatkat kirjoittelua kun olet yliopistossa.

Varmaankin Ouluun.

Ikäviksesi minun on todettava että tämä ei ole provo :/

Olen työtön koska olen koettanut ikäni työskennellä alalla joka ei ole koskaan tuntunut omaltani. Viimeisimmässä työpaikassa painoin sellaisia hommia vähintään kuutena päivänä viikossa vähintään kaksitoista tuntia päivässä. Sitten riitti.

Jos maisterin tutkinnon saan aikaiseksi olen 55-vuotias, eli eläkeikään vielä melkein viitisentoista vuotta. Ja eläkeikähän tuntuu koko ajan pakenevan niin että kukapa tietää mikä se vuonna 2038 on.

Pitäisikö sinun mielestä jäädä sormi suussa odottelemaan kuolemaa? Sekinhän voi tulla jo huomenna tai ensi vuonna niin että tuskin tässä mihinkään isompaan kannattaa enää alkaa... :)