Ominaisuus: sapatin ym. jumalointi

Sinullekin tiedoksi. Adventistit eivät jumaloi sapattia, vaan pyhittävät sitä. Miten on itsesi suhteen, jumaloitko sinä sunnuntaita tai jotain muuta päivää?

>>Adventistit ajatelevat, että sapatti on pyhäpäivä Herran toimesta, vailla ihmistekoja. Ihmistä varten annettu. >>

Se Herra, joka. on adventisteille Sapatin antanut on kylläkin Adventtikirkon ihmisistä koostuva organisaatio Elleneineen ja 1800-luvun lopun oppi-isineen, jotka ovat VT:stä poimineet juutalaisesta sapatinvietosta po. viikonpäivän.
Luojan luomassa maailmassa Sapatinpäivä ei millään tavoin eroa muista päivistä mistä näkee aivan selvästi, että kyseessä on ihmisen luoma eräs inhimillinen viikonpäivien järjestys. Ilman, että ihminen pyhittäisi ja erottaisi joitakin päiviä toisia päiviä pyhemmiksi näillä päivillä ei olisi minkäänlaista pyhyyttä.

lomalehmä kirjoitti:

>>Adventistit ajatelevat, että sapatti on pyhäpäivä Herran toimesta, vailla ihmistekoja. Ihmistä varten annettu. >>

Se Herra, joka. on adventisteille Sapatin antanut on kylläkin Adventtikirkon ihmisistä koostuva organisaatio Elleneineen ja 1800-luvun lopun oppi-isineen, jotka ovat VT:stä poimineet juutalaisesta sapatinvietosta po. viikonpäivän.
Luojan luomassa maailmassa Sapatinpäivä ei millään tavoin eroa muista päivistä mistä näkee aivan selvästi, että kyseessä on ihmisen luoma eräs inhimillinen viikonpäivien järjestys. Ilman, että ihminen pyhittäisi ja erottaisi joitakin päiviä toisia päiviä pyhemmiksi näillä päivillä ei olisi minkäänlaista pyhyyttä.

Lue lisää

Kyllä sapatti on monelle muullekin Herran Pyhäpäivä, kuin adventisteille.
Apostolinen seitsemännenpäivän kansainvälinen srk. on helluntalainen.
Meilläkin on uskovia, joille sapatti on pyhä ja taitaa olla vanhimmat ennen adventisteja omilla nurkilla. Et silleen, ottaa selvää, ennenkuin puhuu.
Siis puhutaan Herran sapatista, ei sunnuntaista.

muistuttaisin.näitäkin kirjoitti:

Kyllä sapatti on monelle muullekin Herran Pyhäpäivä, kuin adventisteille.
Apostolinen seitsemännenpäivän kansainvälinen srk. on helluntalainen.
Meilläkin on uskovia, joille sapatti on pyhä ja taitaa olla vanhimmat ennen adventisteja omilla nurkilla. Et silleen, ottaa selvää, ennenkuin puhuu.
Siis puhutaan Herran sapatista, ei sunnuntaista.

Lue lisää

"muistuttaisin.näitäkin " kirjoittaa:
>>Kyllä sapatti on monelle muullekin Herran Pyhäpäivä, kuin adventisteille.
Apostolinen seitsemännenpäivän kansainvälinen srk. on helluntalainen.
Meilläkin on uskovia, joille sapatti on pyhä ja taitaa olla vanhimmat ennen adventisteja omilla nurkilla. Et silleen, ottaa selvää, ennenkuin puhuu.
Siis puhutaan Herran sapatista, ei sunnuntaista. >>

Kyllä minä toki tiedän kristittyjen joukossa olleen sapatinviettäjäryhmiä ja pieniä vähemmistöjä aina alkukirkon ajoilta saakka. Muut eivät kuitenkaan ainakaan tällä adventismipalstalla meuhkaa sapatistaan siinä määrin kuin adventistit, joten "Et silleen", on varovaisempi arvioidessaan tuntemattoman tietoja, enenkuin puhuu.

lomalehmä kirjoitti:

"muistuttaisin.näitäkin " kirjoittaa:
>>Kyllä sapatti on monelle muullekin Herran Pyhäpäivä, kuin adventisteille.
Apostolinen seitsemännenpäivän kansainvälinen srk. on helluntalainen.
Meilläkin on uskovia, joille sapatti on pyhä ja taitaa olla vanhimmat ennen adventisteja omilla nurkilla. Et silleen, ottaa selvää, ennenkuin puhuu.
Siis puhutaan Herran sapatista, ei sunnuntaista. >>

Kyllä minä toki tiedän kristittyjen joukossa olleen sapatinviettäjäryhmiä ja pieniä vähemmistöjä aina alkukirkon ajoilta saakka. Muut eivät kuitenkaan ainakaan tällä adventismipalstalla meuhkaa sapatistaan siinä määrin kuin adventistit, joten "Et silleen", on varovaisempi arvioidessaan tuntemattoman tietoja, enenkuin puhuu.

Lue lisää

mielestäni adventistismipalstalla muotokiristilliset meuhaavat sapatista, jos pisteistä jaetaan, ei niinkään adventistit.

Onhan se tavallaan luomisen kohdalla, jossa Ilmestyskirjassa kehotetaan kumartamaan Häntä, joka on luonut taivaan ja maan.
Keijo Lindeman on tuon ajatuksen kirjaansa pannut.
http://www.kolumbus.fi/gematria/apsrk0.htm

Ja toteaa antikristuksen eksytyksen ajatuksena, mikä on kirjan nimessäkin, että ME kirstityt kumarretaan antikristillistä sunnuntai - auringonpalvontapäivää.
Eli se siitä sinun näkemyksestäsi.

Teehän parannus. Perinnäisoppeja ei kannata mantrata - se johtaa Baabeliin ja siksi kieletkin Herra hajotti, että olisitte sekasi ja jotenkin löytää raamatullinen sapatinpohja.
Onhan Vapahtaja Sapatin >Herra. Siis??????? Miksi sekoilet sen sunnuntaisi ääressä.
Minäkin tein siitä parannuksen kirjoitusten perusteella, enkä ole adventisti. Tein sen helluntalaispiirissä. Sielläkin on ihmistä, pastoriakin joka tuntee sapatin.
Eräs, tosin nyt edesmennyt.
Se, että taivas näyttäisi sapatin loiston, nyt pitäisi näyttää paljon muitakin käskyjä, kun kristikunta eksyy pakanuuteen yhä syvemmin. Oppia pitäisi Pyhyydestä paljon

Toisaalta: saahan sitä viettääkin jos haluaa, mutta yleisesti ottaen, Jumalaa ei kiinnosta ihmisen pyhäpäivät.
Jumala antoi juutalaisille merkiksi sapatin, erottautumisesta pakanoista.
Mutta kun adventisteistakin 99.9% on pakanoita. Ei juutalaisia.

ykköspakanaellen kirjoitti:

Toisaalta: saahan sitä viettääkin jos haluaa, mutta yleisesti ottaen, Jumalaa ei kiinnosta ihmisen pyhäpäivät.
Jumala antoi juutalaisille merkiksi sapatin, erottautumisesta pakanoista.
Mutta kun adventisteistakin 99.9% on pakanoita. Ei juutalaisia.

Lue lisää

Sinulla on käsitteet ja määritelmät hukassa.
Jumala antoi juutalaisille senjälkeen lakinsa, kun se oli tuon kansan pelastanut JO orjuudesta.
Eli vapaudessa antoi lain, mitä tietä käydä.
Näin ollen Herra on antanut meillekin lakinsa, kun olemme pelastettuja, ettei tuo tie olisi pimeydessä, vaan Herran valkeutta voitaisiin käydä.
Siis aina on kyse siitä, että Herra antaa lakinsa OMILLEEN.

Ei teidän tarvitse Jumalan lakia totella väkisin. Tehkää vain syntiä olantakkaa sillä synti on laittomuutta ja se jää kylläkin pihalle taivaista. Kyllä se tuomio tulee aivan varmasti.

Turhaa on palvella sunnuntainakaan Herraa missään kirkossa, kun pyhitys puuttuu.
Menkää maailmaan. Oksettavaa sellainen palvelu, josta saa sitten lukea lehdistä, että se ja sekin pappi tai arkkitehti jne. tekee vilunkia eri kirkoissa.
Olisi ollut parempi ,että olisi jäänyt jo aikoinaan pois, kun Jumalan tahto ei kelpaa valkeudeksi.

Herra kyllä oksentaa sellaiset ulos.

>>Sapattia ei annettu alunperin juutalaisille Siinailla; se oli ollut olemassa maailman luomisesta asti merkkinä siitä, että Herra oli Luoja. >>

Kysympähän minäkin: Missä se Herra Luojan luomassa luonnossa se Sapatti näkyi ja millä tavalla?

lomalehmä kirjoitti:

>>Sapattia ei annettu alunperin juutalaisille Siinailla; se oli ollut olemassa maailman luomisesta asti merkkinä siitä, että Herra oli Luoja. >>

Kysympähän minäkin: Missä se Herra Luojan luomassa luonnossa se Sapatti näkyi ja millä tavalla?

Lue lisää

Asia on aivan yksinkertainen.
Herra katsoi kaikkea luomaansa ja se oli sangen hyvää. Eli se oli täydellinen.
1Mo 1:1 Alussa loi Jumala taivaan ja maan.
1Mo 1:31 Ja Jumala katsoi kaikkea, mitä hän tehnyt oli, ja katso, se oli sangen hyvää. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, kuudes päivä.
Eli se Adamin päivä, jolloin hänestä tuli elävä sielu.
1Mo 2:1 Niin tulivat valmiiksi taivas ja maa kaikkine joukkoinensa.
1Mo 2:2 Ja Jumala päätti seitsemäntenä päivänä työnsä, jonka hän oli tehnyt, ja lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikesta työstänsä, jonka hän oli tehnyt.

Kas, kas. Kylläpä Adamille ensimmäin lepopäivä on Herran erottama päivä.
Hän sai jo luomisen perusteella katselle Herran valmista työtä.
Ei apinat siinä mitään eroa nähneet, ja tuskin eläimet, mutta ajatteleva ja Herraa kumartava Adam - hän ymmärsi ja hän osasi jakaa tämän "onnen".
Siinä se idea, "Kumartaa Häntä, joka on luonut taivaan ja maan"!

Ja olihan Herra laittanut nuo valot taivaanvahvuuteen osoittamaan juhla-aikoja.
Tulkoot valot taivaanvahvuuteen erottamaan päivää yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa aikoja (hepr. UT: מועדים moadim = juhla-aikoja, juhlia, määräaikoja, aikoja, juhlauhreja) päiviä ja vuosia jne. jne.

Myös Herran sapatti - on sanana huomattava raamatusta. Herra erotti ja pyhitti sen. Siitä emme pääse mihinkään. Se ON.

Onhan tällainenkin ajatus. Pelastus ja luominen on Herran työtä.
Se on meille lepoa. tavallaan sapatti julistaa meille tätä kaikkea mutta tottelemattomuus
evää tuon levon. Me emme alistu Herran työn alustaksi, vaan tuomme lihan tilalle epäuskon.
Hyvä sanoma - sen julistus - eivät päässeet jne.
Heb 4:4 Sillä hän on jossakin sanonut seitsemännestä päivästä näin: "Ja Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikista teoistansa";
Heb 4:5 ja tässä taas: "He eivät pääse minun lepooni".
Heb 4:6 Koska siis varmana pysyy, että muutamat pääsevät siihen, ja ne, joille hyvä sanoma ensin julistettiin, eivät päässeet siihen tottelemattomuuden tähden,

Sitten Lindemanin kirjasta.
"Ja minä näin lentävän keskitaivaalla erään toisen enkelin, jolla oli iankaikkinen evankeliumi julistettavana maan päällä asuvaisille, kaikille kansanheimoille ja sukukunnil­le ja kielille ja kansoille. Ja hän sanoi suurella äänellä: 'Peljätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia, sillä hänen tuomionsa hetki on tullut, ja kumartakaa häntä, joka on tehnyt taivaan ja maan ja meren ja vetten lähteet'." (Ilm.14:6-7).

Kun Herra Jumala kuutena päivänä, joita tavallisesti kutsutaan luomispäiviksi (toisen tulkinnan mukaan niitä voisi kutsua myös "remonttipäiviksi"), teki taivaat ja maan, Hän lepäsi seitsemäntenä päivänä luomistyöstänsä ja pyhitti seitsemännen päivän eli sapatinpäivän. (Perjantai-illasta lauantai-iltaan. Jumala asetti auringon, kuun ja tähdet osoittamaan juhla-aikoja, päiviä ja vuosia. Sen mukaisesti juutalaiset ovat perinteisesti aloittaneet ja lopettaneet sapatin, kun kolme tähteä illan hämärtyessä näkyy taivaalla. Nykyaikana rabbit laskevat tarkoin minuutilleen sapatin alkamisen ja päättymisen ja se ilmoitetaan Israelin tiedotusvälineissä. Pohjoisessa on keskikesällä ja keskitalvella ongelma, mutta joka haluaa, voi noudattaa Jerusalemin aikaa). Hepreankielen sana shabat merkitsee: lakata työtä, levätä loppua. Samasta sanan juuresta tulee myös sana shvita, joka merkitsee: lakko. Jumala siis lakkasi luomistyös­tään ja lepäsi seitsemäntenä päivänä ja pyhitti sen päivän, sapatin, lepopäi­väksi kaikille ihmisille. Tuolloin ei vielä ollut yhtään juutalaista maan päällä, oli vain Aadam ja Eeva ja Jumala antoi heille ja heidän jälkeläi­silleen sapatin lepopäiväksi (Mark.2:27).

Sapatti annettiin siis luomistyön yhteydessä ja luomistyön muistoksi, kun Herra oli tehnyt taivaat ja maan ja meren. Aina kun sapattia vietetään ja pyhitetään lepopäiväksi, se on samalla myös Jumalan luomistyön muistoksi. Jotkut ymmärtävät Ilmestyskijassa olevan enkelin sanoman kunnian antamisesta Jumalalle tarkoittavan juuri sapatinpyhittä­miskäskyn kunnioittamista, koska juuri siinä yhteydessä puhutaan Jumalan luomistyöstä.

sapatista.vielä kirjoitti:

Asia on aivan yksinkertainen.
Herra katsoi kaikkea luomaansa ja se oli sangen hyvää. Eli se oli täydellinen.
1Mo 1:1 Alussa loi Jumala taivaan ja maan.
1Mo 1:31 Ja Jumala katsoi kaikkea, mitä hän tehnyt oli, ja katso, se oli sangen hyvää. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, kuudes päivä.
Eli se Adamin päivä, jolloin hänestä tuli elävä sielu.
1Mo 2:1 Niin tulivat valmiiksi taivas ja maa kaikkine joukkoinensa.
1Mo 2:2 Ja Jumala päätti seitsemäntenä päivänä työnsä, jonka hän oli tehnyt, ja lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikesta työstänsä, jonka hän oli tehnyt.

Kas, kas. Kylläpä Adamille ensimmäin lepopäivä on Herran erottama päivä.
Hän sai jo luomisen perusteella katselle Herran valmista työtä.
Ei apinat siinä mitään eroa nähneet, ja tuskin eläimet, mutta ajatteleva ja Herraa kumartava Adam - hän ymmärsi ja hän osasi jakaa tämän "onnen".
Siinä se idea, "Kumartaa Häntä, joka on luonut taivaan ja maan"!

Ja olihan Herra laittanut nuo valot taivaanvahvuuteen osoittamaan juhla-aikoja.
Tulkoot valot taivaanvahvuuteen erottamaan päivää yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa aikoja (hepr. UT: מועדים moadim = juhla-aikoja, juhlia, määräaikoja, aikoja, juhlauhreja) päiviä ja vuosia jne. jne.

Myös Herran sapatti - on sanana huomattava raamatusta. Herra erotti ja pyhitti sen. Siitä emme pääse mihinkään. Se ON.

Onhan tällainenkin ajatus. Pelastus ja luominen on Herran työtä.
Se on meille lepoa. tavallaan sapatti julistaa meille tätä kaikkea mutta tottelemattomuus
evää tuon levon. Me emme alistu Herran työn alustaksi, vaan tuomme lihan tilalle epäuskon.
Hyvä sanoma - sen julistus - eivät päässeet jne.
Heb 4:4 Sillä hän on jossakin sanonut seitsemännestä päivästä näin: "Ja Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikista teoistansa";
Heb 4:5 ja tässä taas: "He eivät pääse minun lepooni".
Heb 4:6 Koska siis varmana pysyy, että muutamat pääsevät siihen, ja ne, joille hyvä sanoma ensin julistettiin, eivät päässeet siihen tottelemattomuuden tähden,

Sitten Lindemanin kirjasta.
"Ja minä näin lentävän keskitaivaalla erään toisen enkelin, jolla oli iankaikkinen evankeliumi julistettavana maan päällä asuvaisille, kaikille kansanheimoille ja sukukunnil­le ja kielille ja kansoille. Ja hän sanoi suurella äänellä: 'Peljätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia, sillä hänen tuomionsa hetki on tullut, ja kumartakaa häntä, joka on tehnyt taivaan ja maan ja meren ja vetten lähteet'." (Ilm.14:6-7).

Kun Herra Jumala kuutena päivänä, joita tavallisesti kutsutaan luomispäiviksi (toisen tulkinnan mukaan niitä voisi kutsua myös "remonttipäiviksi"), teki taivaat ja maan, Hän lepäsi seitsemäntenä päivänä luomistyöstänsä ja pyhitti seitsemännen päivän eli sapatinpäivän. (Perjantai-illasta lauantai-iltaan. Jumala asetti auringon, kuun ja tähdet osoittamaan juhla-aikoja, päiviä ja vuosia. Sen mukaisesti juutalaiset ovat perinteisesti aloittaneet ja lopettaneet sapatin, kun kolme tähteä illan hämärtyessä näkyy taivaalla. Nykyaikana rabbit laskevat tarkoin minuutilleen sapatin alkamisen ja päättymisen ja se ilmoitetaan Israelin tiedotusvälineissä. Pohjoisessa on keskikesällä ja keskitalvella ongelma, mutta joka haluaa, voi noudattaa Jerusalemin aikaa). Hepreankielen sana shabat merkitsee: lakata työtä, levätä loppua. Samasta sanan juuresta tulee myös sana shvita, joka merkitsee: lakko. Jumala siis lakkasi luomistyös­tään ja lepäsi seitsemäntenä päivänä ja pyhitti sen päivän, sapatin, lepopäi­väksi kaikille ihmisille. Tuolloin ei vielä ollut yhtään juutalaista maan päällä, oli vain Aadam ja Eeva ja Jumala antoi heille ja heidän jälkeläi­silleen sapatin lepopäiväksi (Mark.2:27).

Sapatti annettiin siis luomistyön yhteydessä ja luomistyön muistoksi, kun Herra oli tehnyt taivaat ja maan ja meren. Aina kun sapattia vietetään ja pyhitetään lepopäiväksi, se on samalla myös Jumalan luomistyön muistoksi. Jotkut ymmärtävät Ilmestyskijassa olevan enkelin sanoman kunnian antamisesta Jumalalle tarkoittavan juuri sapatinpyhittä­miskäskyn kunnioittamista, koska juuri siinä yhteydessä puhutaan Jumalan luomistyöstä.

Lue lisää

>>Ja olihan Herra laittanut nuo valot taivaanvahvuuteen osoittamaan juhla-aikoja.
Tulkoot valot taivaanvahvuuteen erottamaan päivää yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa aikoja (hepr. UT: מועדים moadim = juhla-aikoja, juhlia, määräaikoja, aikoja, juhlauhreja) päiviä ja vuosia jne. jne.>>

Kyllä edelleen olen sitä mieltä, ettet luonnon kiertokulusta löydä mitään sellaista viikkorytmitystä, jossa Sapatinpäivä erottuisi muista päivistä. Luonnon eläimetkin elävät mitenkään erikoisesti Sapattia huomioimatta. Ne lepäävät silloin kun on niiden levon aika, syövät ja parittelevat silloin kun niiden aika sellaiseen on mutta eivät huomioi mitenkään sapattia. Sapatti on selvästi inhimillisen kulttuurin luomus ja sellaisenaan hyvä ja hyödyllinen mutta viikonpäivä, jolloin sitä vietetään on yhdentekevä. Toimivan yhteiskuntajärjestyksen vuoksi on vain parasta, että kussakin yhteiskunnassa sitä vietetään samana viikonpäivänä.

Patriarkaatin Aabraham, Iisak ja Jaakob eivät viettäneet lauantaisapattia. Määräys lauantaisapatista tuli Israelin kansalle Mooseksen kautta. Koski heitä, ei muita kansoja.

7. Päivän adventismi on pötyä ja valhetta muiltakin osin. Adventistit lisäävät ja poistavat Raamatusta asioita opillisten harhojensa mukaan. Raamattu kieltää siihen mitään lisäämästä ja mitään siitä poistamatta. Adventistit eivät usko Raamattua, vaan väärän profeetan, Ellen G. Whiten, VALHEITA!

Ellen.G.White.666 kirjoitti:

Patriarkaatin Aabraham, Iisak ja Jaakob eivät viettäneet lauantaisapattia. Määräys lauantaisapatista tuli Israelin kansalle Mooseksen kautta. Koski heitä, ei muita kansoja.

7. Päivän adventismi on pötyä ja valhetta muiltakin osin. Adventistit lisäävät ja poistavat Raamatusta asioita opillisten harhojensa mukaan. Raamattu kieltää siihen mitään lisäämästä ja mitään siitä poistamatta. Adventistit eivät usko Raamattua, vaan väärän profeetan, Ellen G. Whiten, VALHEITA!

Lue lisää

Eihän sapatti kuulukaan ateisteille, eikä muotouskovaisillle, joilla on oma kuva jumalasta, sehän on aivan tosi asia, eli miksi te siitä meuhkaatte.
Sapatti on Herran omien lepopäivä, siksihän Jeesus, sovittaja välimiehenä onkin Sapatin Herra.
*Ettekö te vieläkään sitä tajua! Pampaltkaa vain lutteria ja muuta auringonpäivää, joka on Baabelilaista mantraa, se on aivan vapaasti käytettivässänne. Ja hekumoikaa sanalla kristityt - sekin on pilkkasana.
Siksi Herran omat ovatkin Apostolisessa uskossa ja heille Raamatullinen Sapatti on Pyhän Hengen kautta IN. eli he sydämestään ylistävät sitä vapautta, mitä tämä sapatti antaa.
Se on Herran työtä oikein luomisenkin perusteella.

Siksi pakanat, epäjumalanpalvelijat, he saavat kultaisen muotouskonnollisen uskonsa mukaan elää. Ei teidän tarvitse sapattia kunnioittaa, kun ette Herran tahtoa, eli lakia kunnioita muutoinkaan.
Lyökäähän sunnuntaille tulta - kyllä se siinä auringon loisteessa saattaa syttyäkin.

Onhan se juutalaisilla mutta ei koske kristittyjä. Kaksi pistettä.