Vaalimusaketju

52

701

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • .. Tätä ei ole varmaan vielä mihinkään ketjuun laitettu.. ;D

      Jupus - Isänmaa ft.Diamo (official video)
      https://www.youtube.com/watch?v=gxxFbC5Z2u0

      .. Sitä saa mitä Tilaa.. Ja jos on jotain Tilannut, niin jälkikäteen on turha Mussuttaa tai selitellä.. Paitsi jos Tilaus ei täytä Lupauksia.. ;P

    • Dissident

      No pitää kaivella kunnon protestilaulu ennen toista kierrosta villitsemään jopa itsensä sitten ehkä uurnille...heh..

      https://youtu.be/VD6zQqlrWEQ

      Aijai...kyllä Irwini osaa painottaa sanoja kivasti...hehe

      • .. Ehit sä vielä Tälle(kin) kierrokselle.. Virallinen VaaliPäivä on 28.1.. Nyt oli vasta EnnakkoÄänestysPäivät.. ;P

        .. Mulle tuli sellainen olo sun (aikaisemmistakin) jutuista, että olet käsittänyt jostain syystä väärin nyt jotain.. ;P

        .. Muistaakseni ÄänestysPaikat on auki 28.1 klo.9.00 - 20.00.. Eli eikun mukaan vaan Protestiin.. ;D


      • Dissident
        NuuskaMuikkune kirjoitti:

        .. Ehit sä vielä Tälle(kin) kierrokselle.. Virallinen VaaliPäivä on 28.1.. Nyt oli vasta EnnakkoÄänestysPäivät.. ;P

        .. Mulle tuli sellainen olo sun (aikaisemmistakin) jutuista, että olet käsittänyt jostain syystä väärin nyt jotain.. ;P

        .. Muistaakseni ÄänestysPaikat on auki 28.1 klo.9.00 - 20.00.. Eli eikun mukaan vaan Protestiin.. ;D

        No jos kertakierroksesta on peli selvä, niin en vaivaudu äänestämään. Mutta olkoot eka kierros...


      • Dissident
        NuuskaMuikkune kirjoitti:

        .. Ehit sä vielä Tälle(kin) kierrokselle.. Virallinen VaaliPäivä on 28.1.. Nyt oli vasta EnnakkoÄänestysPäivät.. ;P

        .. Mulle tuli sellainen olo sun (aikaisemmistakin) jutuista, että olet käsittänyt jostain syystä väärin nyt jotain.. ;P

        .. Muistaakseni ÄänestysPaikat on auki 28.1 klo.9.00 - 20.00.. Eli eikun mukaan vaan Protestiin.. ;D

        Ööö...mitähän olen läsittänyt ehkä väärin...hirvittää ihan kysyä...


      • Dissident kirjoitti:

        Ööö...mitähän olen läsittänyt ehkä väärin...hirvittää ihan kysyä...

        .. Noh, Tuo "KertaKierroksellaSelvä" on lähinnä Salettajien Propagandaa ja yritys saada muiden ehdokkaiden äänestäjät lamaantumaan, niin etteivät he vaivautuisi edes ÄäniUurnille.. ;P

        .. Uskoisin, että Salettajat eivät onnistuneet niin hyvin Manipuloinnissaan, kuin olisivat toivoneet ja Vaalit menee toiselle kierrokselle.. Äänestämällä voit vaikuttaa siihen ketkä ovat toisella kierroksella.. Mut joo.. On tyhjääkin äänestäminen aina Merkki jostain.. Vaikka ei noi poliitikot näytä niistä merkeistä kauheasti välittävän.. Kääntävät vain ne olemattomat äänet omaksi hyväkseen.. Tavalla tai toisella.. ;P

        .. No mulle tuli sellainen olo sun PresidentinVaaleja koskevista kommenteista, että ajattelit että ÄänestysAika oli Vain Nyt.. Mut.. Taisin tajuta väärin.. Eli se olikin vain sitä, ettei sua kauheasti kiinnosta nää vaalit.. Ja/tai olet syönyt Salettajien Propagandan Purematta.. ;P


      • Dissident
        NuuskaMuikkune kirjoitti:

        .. Noh, Tuo "KertaKierroksellaSelvä" on lähinnä Salettajien Propagandaa ja yritys saada muiden ehdokkaiden äänestäjät lamaantumaan, niin etteivät he vaivautuisi edes ÄäniUurnille.. ;P

        .. Uskoisin, että Salettajat eivät onnistuneet niin hyvin Manipuloinnissaan, kuin olisivat toivoneet ja Vaalit menee toiselle kierrokselle.. Äänestämällä voit vaikuttaa siihen ketkä ovat toisella kierroksella.. Mut joo.. On tyhjääkin äänestäminen aina Merkki jostain.. Vaikka ei noi poliitikot näytä niistä merkeistä kauheasti välittävän.. Kääntävät vain ne olemattomat äänet omaksi hyväkseen.. Tavalla tai toisella.. ;P

        .. No mulle tuli sellainen olo sun PresidentinVaaleja koskevista kommenteista, että ajattelit että ÄänestysAika oli Vain Nyt.. Mut.. Taisin tajuta väärin.. Eli se olikin vain sitä, ettei sua kauheasti kiinnosta nää vaalit.. Ja/tai olet syönyt Salettajien Propagandan Purematta.. ;P

        Joo. Siis mua ei vaan nappaa yhtään kuka on presidenttinä. Haluan katsoa tään eka kierroksen äänestämättä, ei vaan riitä mielenkiinto liikahtaa sen takia mihinkään.

        Toinen kierros sitten on eri juttu. Sit voi käydä protestoimassa vaikka ja jännätä kuin käy....

        En mä liikaa jaksa ottaa asiakseen vouhaantua noista vaaleista, mutta kivaa sorkkia sivusta kepillä..


    • A.Palstamäki

      Laitetaan ihan tunnelman tiivistämiseksi vähän toistakin näkökulmaa.

      https://youtu.be/jpntSOfXtjw

      Ihan hauskat sanat, ehkä jopa provosoivat. Pääasia että tekee pilkkaa oikeistosta.

      • kykypuolueellekyytiä

      • A.Palstamäki
        kykypuolueellekyytiä kirjoitti:

        70-luvun versiossa pilkka kohdistui suoraan kokoomukseen:

        https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/08/28/heikki-kinnusen-vapaa-maa-suututti-holkerin

        Kaikesta kritiikistä huolimatta, kapitalismin positiiviset vaikutukset ovat kiistattomat.

        Siinä missä ennen kapitalismia ihmisten elämä oli raadollista ja se saattoi päättyä nälkäkuolemaan tai paleltumiseen kuoliaaksi jossakin maakuopassa, nykyajan ihmisen suurin vitsaus on kateus/vitutus. Paavo Väyrysen sanoin, "voiko vitutukseen kuolla"? Sanoisin että ei,,,


      • A.Palstamäki kirjoitti:

        Kaikesta kritiikistä huolimatta, kapitalismin positiiviset vaikutukset ovat kiistattomat.

        Siinä missä ennen kapitalismia ihmisten elämä oli raadollista ja se saattoi päättyä nälkäkuolemaan tai paleltumiseen kuoliaaksi jossakin maakuopassa, nykyajan ihmisen suurin vitsaus on kateus/vitutus. Paavo Väyrysen sanoin, "voiko vitutukseen kuolla"? Sanoisin että ei,,,

        .. Kritiikki kohdistuukin NarsuMarsuiluun yms. NilviäisToimintaan.. ;P

        .. Mut.. Sähän haluat vain Vääristellä ja Puolustella sitä toimintaa.. Se on ihan tyypillistä ja "normaalia" NarsuMarsuille.. ;P

        .. En lähde vänkää.. Kunhan sanoin ItsestäänSelvän asian.. Ei voi kuin ihmetellä "teidänlaisten" toimintaa.. Persoonaa/Luonnetta jne.. ;P


    • mansikkakkua
    • from.Somero
    • Nicitönnä
      • Dissident

        Hehe... meinaatko, että on vääntöä?

        Se on otettava polttava puheenaihe vaikka pressan valinnasta. Tooisaalta onpahan jotain aihetta edes...muuta kuin ainaiset naisvs miesväännöt..


      • Nicitönnä
        Dissident kirjoitti:

        Hehe... meinaatko, että on vääntöä?

        Se on otettava polttava puheenaihe vaikka pressan valinnasta. Tooisaalta onpahan jotain aihetta edes...muuta kuin ainaiset naisvs miesväännöt..

        Mä koitan toimia hetkittäin balansena, kun on liikaa bassoa tai liikaa diskanttia. :D

        Mies ja naisväännöt on ihan turhia, meillä ois kakilla paljon mukavempaa jos koitettas olla kavereita ( vaikkei bestiksiä) ja tulla toimeen keskenään. Jokainen meistä on semmonen kun on karvoineen kaikkineen, mutta me ollaa kaikki kuitenkin ihmisiä ja ihmisyys on se juttu. ja inhimillisyys. Pahaa oloa ei tarvi levittää kaikkialle, eikä lisätä suotta sinne missä sitä jo on. :)

        https://www.youtube.com/watch?v=8nnyiMIodQM


      • Nicitönnä
        Nicitönnä kirjoitti:

        Mä koitan toimia hetkittäin balansena, kun on liikaa bassoa tai liikaa diskanttia. :D

        Mies ja naisväännöt on ihan turhia, meillä ois kakilla paljon mukavempaa jos koitettas olla kavereita ( vaikkei bestiksiä) ja tulla toimeen keskenään. Jokainen meistä on semmonen kun on karvoineen kaikkineen, mutta me ollaa kaikki kuitenkin ihmisiä ja ihmisyys on se juttu. ja inhimillisyys. Pahaa oloa ei tarvi levittää kaikkialle, eikä lisätä suotta sinne missä sitä jo on. :)

        https://www.youtube.com/watch?v=8nnyiMIodQM

        haha, kakilla on tietysti kaikilla iiin kanssa. :DD


      • Dissident
        Nicitönnä kirjoitti:

        haha, kakilla on tietysti kaikilla iiin kanssa. :DD

        No mmulla on fiilis, että palsta alkaa taas täyttyä muistakin kuin jankkaajista. Ja tuollaiset vaaliaiheet menee kivasti moneen eri suuntaan. Ihan kivaa vääntöä oli eilen minusta. Ei noista saa kellään sipulia kiristää...mielipidejuttuja.

        Palstateorian puolestapuhujat ovat niin vihkiytyneitä asiaansa, että niihin on turha puuttua. Ennemmin lätisee jostain muusta....

        Kakistakin oli joku biisi aamupojilla...löytyyköhän vielä?

        https://youtu.be/hdqHUms7vUw

        Löyty...heh...


      • Nicitönnä
        Dissident kirjoitti:

        No mmulla on fiilis, että palsta alkaa taas täyttyä muistakin kuin jankkaajista. Ja tuollaiset vaaliaiheet menee kivasti moneen eri suuntaan. Ihan kivaa vääntöä oli eilen minusta. Ei noista saa kellään sipulia kiristää...mielipidejuttuja.

        Palstateorian puolestapuhujat ovat niin vihkiytyneitä asiaansa, että niihin on turha puuttua. Ennemmin lätisee jostain muusta....

        Kakistakin oli joku biisi aamupojilla...löytyyköhän vielä?

        https://youtu.be/hdqHUms7vUw

        Löyty...heh...

        Mä olen lähinnä piipahdellut palstalla ja tuntuu, että olen ihan kärryiltä pudonnut. En tiedä mitkä keskustelut on kuuminta shittiä. Lähinnä klikkaan vaan jonkun otsikon mukaan ja kommaan, jos tuntuu sille että voi jotakin "kakkia" ketjuun. :>

        Hyi, kakka. :(

        Kaikesta sitä voi biisejä tehdä. :D

        Mjoo, tuossa viime viikolla läksin ambulanssilla sairaalaan, otti rinnasta ja nitroa huuleen...puristava kipu helppas. Olenkin aatellut, että stressin nujertamiseksi tarvis hommata joku painetta purkava harrastus ja suunnittelen hankkiutuvani jollekin tanssikurssille. :D

        Musiikki ja tanssiminen, lähes ainoat lääkkeet mun kipsiintymiseen ja pahaan oloon, stressiin ja psyyken tasapainon löytymiseen. Eiks se sillon kannata?

        https://www.youtube.com/watch?v=fDWFVI8PQOI


      • Dissident
        Nicitönnä kirjoitti:

        Mä olen lähinnä piipahdellut palstalla ja tuntuu, että olen ihan kärryiltä pudonnut. En tiedä mitkä keskustelut on kuuminta shittiä. Lähinnä klikkaan vaan jonkun otsikon mukaan ja kommaan, jos tuntuu sille että voi jotakin "kakkia" ketjuun. :>

        Hyi, kakka. :(

        Kaikesta sitä voi biisejä tehdä. :D

        Mjoo, tuossa viime viikolla läksin ambulanssilla sairaalaan, otti rinnasta ja nitroa huuleen...puristava kipu helppas. Olenkin aatellut, että stressin nujertamiseksi tarvis hommata joku painetta purkava harrastus ja suunnittelen hankkiutuvani jollekin tanssikurssille. :D

        Musiikki ja tanssiminen, lähes ainoat lääkkeet mun kipsiintymiseen ja pahaan oloon, stressiin ja psyyken tasapainon löytymiseen. Eiks se sillon kannata?

        https://www.youtube.com/watch?v=fDWFVI8PQOI

        Tsiisus! No huhhuh!

        Ei kyllä hyvältä kuullosta...

        Jotenkin susta on näkynytkin, että nyt on joku juttu päällä... en tiedä hoksaanko välillä jotain vai oonko vaan ihan pihalla. Susta ja Ellusta vaan jotenkin huomaa, kun ei oo kaikki hyvin...

        No sähän tiedät itses kaikken parhaiten...mä ainakin saan hetkeks pahat fibat pois, kun teen jotain kivaa. Säbäily on mun varaventtiili. Vaikka ois väsykin, niin sinne vaan jätkiä nilikoille mättämään. Sen jälkeen treeniolut ja spegulaatiot peleistä. Toimii mulla...

        Voi sua...sä elät ja imet kaiken pahankin niin kovasti...


      • Nicitönnä
        Dissident kirjoitti:

        Tsiisus! No huhhuh!

        Ei kyllä hyvältä kuullosta...

        Jotenkin susta on näkynytkin, että nyt on joku juttu päällä... en tiedä hoksaanko välillä jotain vai oonko vaan ihan pihalla. Susta ja Ellusta vaan jotenkin huomaa, kun ei oo kaikki hyvin...

        No sähän tiedät itses kaikken parhaiten...mä ainakin saan hetkeks pahat fibat pois, kun teen jotain kivaa. Säbäily on mun varaventtiili. Vaikka ois väsykin, niin sinne vaan jätkiä nilikoille mättämään. Sen jälkeen treeniolut ja spegulaatiot peleistä. Toimii mulla...

        Voi sua...sä elät ja imet kaiken pahankin niin kovasti...

        Mjoo, olen tämän viikon vielä sairaslomalla. Pitäis relata. Mulla on aika pahanlainen herniahiatus ja se aiheuttaa ne pääasialliset oireet, eikä pumpussa mitään vikaa löytynyt käyrillä kävin ja tutkittiin ja hutkittiin. Joku oli tulossa, kun nitro auttoi puristukseen hetkessä. Hyvänlaatuisia joskin pitkään kestäviä lisälyöntejä on päivittäin. Nytkin äsken tuntui olevan.

        Oksettava olo kaiken aikaa ja kaulaa kiristää kipeesti. Ei tässä paljon töitä tehdä, kumartelu saa heti rintaan puristavaa ja jomottavaa kipua, joka säteilee kaulaan.

        Stressi varmaan on ajanut mut tähän pisteeseen, en ole ollut armollinen itselleni. Painan vaan vaikka meinaa haljeta kivusta ja särystä, väsymyksestä. Hullu kun on.

        Niinhän sen tarttiskin olla, että kukin relaa konstilla minkä kokee auttavan. Vaikka mailalla muiden nilkkoja mättämällä, pelinhengessä tietysti. :D

        Lisää tanssia, jos joku muukin saa siitä mielihyvää mun lisäkseni. Jo katsominen piristää. :)

        https://www.youtube.com/watch?v=XPmBnnon0Ek


      • Nicitönnä
        Nicitönnä kirjoitti:

        Mjoo, olen tämän viikon vielä sairaslomalla. Pitäis relata. Mulla on aika pahanlainen herniahiatus ja se aiheuttaa ne pääasialliset oireet, eikä pumpussa mitään vikaa löytynyt käyrillä kävin ja tutkittiin ja hutkittiin. Joku oli tulossa, kun nitro auttoi puristukseen hetkessä. Hyvänlaatuisia joskin pitkään kestäviä lisälyöntejä on päivittäin. Nytkin äsken tuntui olevan.

        Oksettava olo kaiken aikaa ja kaulaa kiristää kipeesti. Ei tässä paljon töitä tehdä, kumartelu saa heti rintaan puristavaa ja jomottavaa kipua, joka säteilee kaulaan.

        Stressi varmaan on ajanut mut tähän pisteeseen, en ole ollut armollinen itselleni. Painan vaan vaikka meinaa haljeta kivusta ja särystä, väsymyksestä. Hullu kun on.

        Niinhän sen tarttiskin olla, että kukin relaa konstilla minkä kokee auttavan. Vaikka mailalla muiden nilkkoja mättämällä, pelinhengessä tietysti. :D

        Lisää tanssia, jos joku muukin saa siitä mielihyvää mun lisäkseni. Jo katsominen piristää. :)

        https://www.youtube.com/watch?v=XPmBnnon0Ek

        Meni väärinpäin hiatus herniat. Järki kulkee klimppeinä. :D


      • Dissident
        Nicitönnä kirjoitti:

        Meni väärinpäin hiatus herniat. Järki kulkee klimppeinä. :D

        No pitää guuglettaa jossainvaiheessa hiatukset...hih..

        Osaatko sanoa mistä stressi johtuu?

        Itse osaan kanssa kyllä stressata, vaikka ei varmaan siltä kuullosta. Saattaa olla unettomuutta ja sitten tulee väsymys, kiukuttaa ja tuntuu, että kaikki kaatuu päälle.

        Viimeks kun tätä kämppää järjesteltiin. Koko kämppä kun pommin jäljiltä. Laita noille touhoille ruokaa, ei kelvannut mikään iisi ruoka vielä. Äitinsä saa kyllä läpi helpot ruuat, mutta mä joudun väkertämään kaikki kastikkeet ja perunamuusit yms. Kokoajsn sellainen kaaos päällä.

        Mä kaivoin vaan jumalattoman siedon päälle. Rauhassa puursin sen minkä pystyin. Ja aattelin, että en kiirehdi, koska se joskus tulee uudelleen vastaan jos en tee kunnolla. Ja tuloksen tiesin häämöttävän kaukana horisontissa...

        Kai se oli joku usko, että ajallaan selviää. Ja onnistuhan se. Kyllä säkin selviät tästä talvesta ja hyvin. Oot keväällä taas sellainen energiapakkaus ja kyykit pitkin pihamaita, kuten viime keväänäkin. Ja ensi kesä...siitä tulee paljon parempi kuin viime kesästä...ihan takuulla...

        Tälleen koikkelehdit..katsos vaan..

        https://youtu.be/JRMOMjCoR58

        Juicen sanoin...ilo irti ja hymyä huuleen, vaikka virtsaatkin vastatuuleen...

        Heh..


      • Nicitönnä
        Dissident kirjoitti:

        No pitää guuglettaa jossainvaiheessa hiatukset...hih..

        Osaatko sanoa mistä stressi johtuu?

        Itse osaan kanssa kyllä stressata, vaikka ei varmaan siltä kuullosta. Saattaa olla unettomuutta ja sitten tulee väsymys, kiukuttaa ja tuntuu, että kaikki kaatuu päälle.

        Viimeks kun tätä kämppää järjesteltiin. Koko kämppä kun pommin jäljiltä. Laita noille touhoille ruokaa, ei kelvannut mikään iisi ruoka vielä. Äitinsä saa kyllä läpi helpot ruuat, mutta mä joudun väkertämään kaikki kastikkeet ja perunamuusit yms. Kokoajsn sellainen kaaos päällä.

        Mä kaivoin vaan jumalattoman siedon päälle. Rauhassa puursin sen minkä pystyin. Ja aattelin, että en kiirehdi, koska se joskus tulee uudelleen vastaan jos en tee kunnolla. Ja tuloksen tiesin häämöttävän kaukana horisontissa...

        Kai se oli joku usko, että ajallaan selviää. Ja onnistuhan se. Kyllä säkin selviät tästä talvesta ja hyvin. Oot keväällä taas sellainen energiapakkaus ja kyykit pitkin pihamaita, kuten viime keväänäkin. Ja ensi kesä...siitä tulee paljon parempi kuin viime kesästä...ihan takuulla...

        Tälleen koikkelehdit..katsos vaan..

        https://youtu.be/JRMOMjCoR58

        Juicen sanoin...ilo irti ja hymyä huuleen, vaikka virtsaatkin vastatuuleen...

        Heh..

        Kopsaan sulle selkosuomella mikä se on, kun itse tunnun takertelevan sanojen kanssa.

        Palleatyrä on tyrä, joka syntyy palleassa olevaan aukkoon (vamma, kehityshäiriö tai ruokatorven aukko), kun mahalaukku työntyy aukosta vatsaontelosta rintaonteloon.

        Palleatyrät jaetaan kahteen eri luokkaan. Yleisempi on tapaus, jossa ruokatorven ja mahalaukun liitoskohta on liukunut rintaontelon puolelle. Toisessa tapauksessa osa mahalaukun isosta kaarroksesta työntyy rintaonteloon.

        Eli tommonen se on. Aiheuttaa mulla ainakin pahaa refluksiaa, mahanesteet virtaa suuhun ja kaikki muukin mitä mahassa sattuu olemaan ja pirulliset kivut pitkin ylävartaloa. Olen vuosia tullut sen kanssa jotenkin toimeen, mutta nyt se on niin pahana etten ole eläissäni moista ennen kokenut. Joudun jarruttaa minäkin, se ottaa minusta luulot pois tällä kertaa.

        Ja toi sydämen hulluna pamppailu, paineet on koholla yhtenään 178/117, vaikka on lääkitys niihin. Oiskohan stressi tullu siitä vaan, että olen monta vuotta vetänyt jaksamiseni äärirajoilla. Lasten vauva aika oli ominpäin olemista, vuosien yövalvomiset, olemassa olevat sairaudet, jotka heikentää muutenkin jaksamista ja palautumista tarvittas. Mulla on vaan liikaa kaikkea, josta koitan suoriutua resursseihini nähden kunnianhimoisesti. :)

        Nyt päällekkäin ruuhkavuodet, työ ja opiskelu. Onhan siinä, kun kaikesta koittaa puolikuntoisena selviytyä voittajana ja mahdollisimman hyvin. Eli tavoitteita on.

        Jotakin semmosta mä tiedostan olevan. Ja olen huono delegoimaan.

        Tiiän syyt, en vaan osaa purkaa niitä ajoissa. Ja en oo enää teini tyttö, niin en ihan samalla tavalla jaksa, vaikka yritänkin. Tiiän senkin, että tarvisin ns. omaa aikaa, jolloin relata vaan tekemättä mitään, mutta olen sitä huono vaatimaan ja ohjaamaan omia hommiani toisille tehtäväksi siksi aikaa. Olen siis loman tarpeessa ns. rutiineista. :)

        Kyllä se tästä varmaan vielä kääntyy parempaan suuntaan. Kunhan nyt malttaa himmailla.

        Joo, sullakin on päällepäin seesteinen olemus, mutta alla voi kyteä väsymys? Lapset tekee oman osansa, kun ne ei tajua koska vanhempi on liian naatti tekemään kaiken niiden iloksi. Joskus on huono sanomaan, että mä haluun nyt olla vaan enkä palvella ketään.


      • Dissident
        Nicitönnä kirjoitti:

        Kopsaan sulle selkosuomella mikä se on, kun itse tunnun takertelevan sanojen kanssa.

        Palleatyrä on tyrä, joka syntyy palleassa olevaan aukkoon (vamma, kehityshäiriö tai ruokatorven aukko), kun mahalaukku työntyy aukosta vatsaontelosta rintaonteloon.

        Palleatyrät jaetaan kahteen eri luokkaan. Yleisempi on tapaus, jossa ruokatorven ja mahalaukun liitoskohta on liukunut rintaontelon puolelle. Toisessa tapauksessa osa mahalaukun isosta kaarroksesta työntyy rintaonteloon.

        Eli tommonen se on. Aiheuttaa mulla ainakin pahaa refluksiaa, mahanesteet virtaa suuhun ja kaikki muukin mitä mahassa sattuu olemaan ja pirulliset kivut pitkin ylävartaloa. Olen vuosia tullut sen kanssa jotenkin toimeen, mutta nyt se on niin pahana etten ole eläissäni moista ennen kokenut. Joudun jarruttaa minäkin, se ottaa minusta luulot pois tällä kertaa.

        Ja toi sydämen hulluna pamppailu, paineet on koholla yhtenään 178/117, vaikka on lääkitys niihin. Oiskohan stressi tullu siitä vaan, että olen monta vuotta vetänyt jaksamiseni äärirajoilla. Lasten vauva aika oli ominpäin olemista, vuosien yövalvomiset, olemassa olevat sairaudet, jotka heikentää muutenkin jaksamista ja palautumista tarvittas. Mulla on vaan liikaa kaikkea, josta koitan suoriutua resursseihini nähden kunnianhimoisesti. :)

        Nyt päällekkäin ruuhkavuodet, työ ja opiskelu. Onhan siinä, kun kaikesta koittaa puolikuntoisena selviytyä voittajana ja mahdollisimman hyvin. Eli tavoitteita on.

        Jotakin semmosta mä tiedostan olevan. Ja olen huono delegoimaan.

        Tiiän syyt, en vaan osaa purkaa niitä ajoissa. Ja en oo enää teini tyttö, niin en ihan samalla tavalla jaksa, vaikka yritänkin. Tiiän senkin, että tarvisin ns. omaa aikaa, jolloin relata vaan tekemättä mitään, mutta olen sitä huono vaatimaan ja ohjaamaan omia hommiani toisille tehtäväksi siksi aikaa. Olen siis loman tarpeessa ns. rutiineista. :)

        Kyllä se tästä varmaan vielä kääntyy parempaan suuntaan. Kunhan nyt malttaa himmailla.

        Joo, sullakin on päällepäin seesteinen olemus, mutta alla voi kyteä väsymys? Lapset tekee oman osansa, kun ne ei tajua koska vanhempi on liian naatti tekemään kaiken niiden iloksi. Joskus on huono sanomaan, että mä haluun nyt olla vaan enkä palvella ketään.

        No onhan tuossa kestämistä....

        Mutta toisaalta sulla on eväät jo. Nyt vaan tuumasta toimeen...

        Sä joutuisit ottamaan asian puheeksi kotona. Ja et toisaalta voi antaa sen mennä toisesta korvasta sisään ja toisests ulos. Vaan sille pitää tehdä teidän yhdessä jotain. Olet tärkeä ihminen siinä perheessä...monelle.

        Joskus huilaaminen ja höllääminen on otettava projektina ihan.

        Vitsi kun oiskin sellainen virtansppi ihmisessä...vois kytkeä pikkuiseks ajaks pois päältä. Buuttais. Heh..


      • Nicitönnä
        Dissident kirjoitti:

        No onhan tuossa kestämistä....

        Mutta toisaalta sulla on eväät jo. Nyt vaan tuumasta toimeen...

        Sä joutuisit ottamaan asian puheeksi kotona. Ja et toisaalta voi antaa sen mennä toisesta korvasta sisään ja toisests ulos. Vaan sille pitää tehdä teidän yhdessä jotain. Olet tärkeä ihminen siinä perheessä...monelle.

        Joskus huilaaminen ja höllääminen on otettava projektina ihan.

        Vitsi kun oiskin sellainen virtansppi ihmisessä...vois kytkeä pikkuiseks ajaks pois päältä. Buuttais. Heh..

        Niinhän se on, semmonen pois virtanappi olis kyllä todella tarpeellinen. Tai automaattisesti päältä kytkeytyvä pois, kun kroppa havaitsee liikaa rasitusta, olkoon se fyysistä tai henkistä sorttia. Molempia lopulta kumminkin.

        Joo olen yrittänyt puhuakin, mutta vaihtelevalla menestyksellä kuullaan ne puheet. Ehkäpä mun tarvis tehdä totaalinen stoppi vaan kaikkeen ja vähän kun pakolla pistää asiat ohjautumaan, mutta mulla on se paha taino paha ja paha, minusta hyvä. Kuitenkin semmon tapa, että jos näen ettei toinenkaan aio ottaa jotakin vastuulleen tai hoidettavakseen, niin en vaan voi jättää asiaa sitten itse hoitamatta. Velvollisuudentunto, varsinkin lapsiani kohtaan on voimakas.

        Ehkä mulle tulee helpommaksi torjua heidän tarpeitaan, kun he ovat isompia ja käsittävät asioita ja myös osaavat itsenäisesti enemmän. Mutta eihän noin pieniä voi sivuuttaa, vaikka olis kuinka kuoleman naatti. Jos toinenkaan ei tajua toimia, antaa olla vaan.

        Mä luulen, että mulla ja mun miehellä on erilaiset käsitykset siitä, mikä on välttämätöntä hoitaa heti ja mikä vasta joskus jos sattuu huvittamaan. Tai kun muilta jutuiltaan ehtii. Hän voi pistää oman ajan etusijalle ja antaa muiden asioiden olla, kun minä taas teen just niin päin että jätän oman aikani vaikka käyttämättä, kunhan lapset ja ne muut asiat on ensin hoidettu.

        Ja sitten tahtoo mennä niin, että mulla ei sitä omaa lepoaikaa ole ollenkaan. Tai liian vähän jotta ehtis rentoutua ihan kirjaimellisesti. :)

        Ja toinen ei ehkä ymmärrä miten väsynyt minä oikeasti olenkaan, juuri siksi kun aina vaan teen ja teen, vaikka moni viisaampi osaisi jo lopettaa ja nostaisi metelin asiasta, että aina minä perkele saan kaiken tehdä. :D

        Minä en vaan melua, minä vaan teen. Kasvun paikka, nalkuttavaksi akaksi. ;)

        Tiedostan joo olevani liian myötäilevä toisinaan ja liian uhrautuva. Mutta kun mä ajattelen asian niin, että teen ihan kaikkeni rakkaitteni vuoksi, vaikka itseni kustannuksella. Siitä se vaan tulee, äiti mulle siitä usein sanoo...kun tuntee mut.

        Minusta se on tietyllä tapaa hyvä asia, omien arvojeni mukaan. Mutta käsitän, että se kuluttaakin, jos se ei jakaannut tasapuolisesti ja kykyjen mukaan.


      • Nicitönnä
        Nicitönnä kirjoitti:

        Niinhän se on, semmonen pois virtanappi olis kyllä todella tarpeellinen. Tai automaattisesti päältä kytkeytyvä pois, kun kroppa havaitsee liikaa rasitusta, olkoon se fyysistä tai henkistä sorttia. Molempia lopulta kumminkin.

        Joo olen yrittänyt puhuakin, mutta vaihtelevalla menestyksellä kuullaan ne puheet. Ehkäpä mun tarvis tehdä totaalinen stoppi vaan kaikkeen ja vähän kun pakolla pistää asiat ohjautumaan, mutta mulla on se paha taino paha ja paha, minusta hyvä. Kuitenkin semmon tapa, että jos näen ettei toinenkaan aio ottaa jotakin vastuulleen tai hoidettavakseen, niin en vaan voi jättää asiaa sitten itse hoitamatta. Velvollisuudentunto, varsinkin lapsiani kohtaan on voimakas.

        Ehkä mulle tulee helpommaksi torjua heidän tarpeitaan, kun he ovat isompia ja käsittävät asioita ja myös osaavat itsenäisesti enemmän. Mutta eihän noin pieniä voi sivuuttaa, vaikka olis kuinka kuoleman naatti. Jos toinenkaan ei tajua toimia, antaa olla vaan.

        Mä luulen, että mulla ja mun miehellä on erilaiset käsitykset siitä, mikä on välttämätöntä hoitaa heti ja mikä vasta joskus jos sattuu huvittamaan. Tai kun muilta jutuiltaan ehtii. Hän voi pistää oman ajan etusijalle ja antaa muiden asioiden olla, kun minä taas teen just niin päin että jätän oman aikani vaikka käyttämättä, kunhan lapset ja ne muut asiat on ensin hoidettu.

        Ja sitten tahtoo mennä niin, että mulla ei sitä omaa lepoaikaa ole ollenkaan. Tai liian vähän jotta ehtis rentoutua ihan kirjaimellisesti. :)

        Ja toinen ei ehkä ymmärrä miten väsynyt minä oikeasti olenkaan, juuri siksi kun aina vaan teen ja teen, vaikka moni viisaampi osaisi jo lopettaa ja nostaisi metelin asiasta, että aina minä perkele saan kaiken tehdä. :D

        Minä en vaan melua, minä vaan teen. Kasvun paikka, nalkuttavaksi akaksi. ;)

        Tiedostan joo olevani liian myötäilevä toisinaan ja liian uhrautuva. Mutta kun mä ajattelen asian niin, että teen ihan kaikkeni rakkaitteni vuoksi, vaikka itseni kustannuksella. Siitä se vaan tulee, äiti mulle siitä usein sanoo...kun tuntee mut.

        Minusta se on tietyllä tapaa hyvä asia, omien arvojeni mukaan. Mutta käsitän, että se kuluttaakin, jos se ei jakaannut tasapuolisesti ja kykyjen mukaan.

        Ongelma pähkinänkuoressa. Liian tunnollinen ja täsmällinen. Silleen lhtee lopulta henki! x)


      • Dissident
        Nicitönnä kirjoitti:

        Ongelma pähkinänkuoressa. Liian tunnollinen ja täsmällinen. Silleen lhtee lopulta henki! x)

        No jotenkin voin ymmärtää pointtisi. On helpompi joskus vaan tehdä, kun tuntuu vaikeammalta saada muut tajuamaan se oma olotila.

        Mutta mäkinhän oon sellainen herköhkö tuntemaan toisista fiiliksiä. Ja sen tavallaan myös kääntää niin, että muutkin tajuaisi asioita sinusta, aistis sen fiiliksen...

        Mutta totuushan on yleensä toista. Ei sitä muut välttämättä vaan huomaa.

        Huvitti joskus, kun en vielä osannut sanoa ei-sanaa. Joku sukulainen sai mut laittamaan sähköjään. Koitin ve koilla, etten tekis, mutta sieltä löysin itseni ruuvaamassa rasiaa...

        No siinä tehdessä aloin marmattaa, miten paljon kaikkea tekemistä minulla on. Se sukulainen, mikä minusta oli ketkuillut minut töihin, sanoi, että sinun pitäisi kuule vähentää ylimääräisiä hommia....arvaa olinko sanoa, että vtu! Näitähän perkle pakotetaan .elkein tekemään parasta-aikaa...kunnes tajusin, että ihmiset oikeasti ajattelee lähinnä itseään.

        Parempi sanoa suoraan kuin olettaa.

        Ja et sinä mikään tyranni ole, jos laitat ukkosikin liikkumaan. Selität rautalankavyyhdin kanssa asian. Oot sä täälläkin sen osannut tehdä.

        En olekaan susta huolissaan liian kilttinä, mutta entäs jos se menee joskus yli ja kippaa...tuntuu löytyvän äräkkäkin luonne sulta...sit sua harmittaa sekin....jotenkin tiedän...


      • Nicitönnä
        Dissident kirjoitti:

        No jotenkin voin ymmärtää pointtisi. On helpompi joskus vaan tehdä, kun tuntuu vaikeammalta saada muut tajuamaan se oma olotila.

        Mutta mäkinhän oon sellainen herköhkö tuntemaan toisista fiiliksiä. Ja sen tavallaan myös kääntää niin, että muutkin tajuaisi asioita sinusta, aistis sen fiiliksen...

        Mutta totuushan on yleensä toista. Ei sitä muut välttämättä vaan huomaa.

        Huvitti joskus, kun en vielä osannut sanoa ei-sanaa. Joku sukulainen sai mut laittamaan sähköjään. Koitin ve koilla, etten tekis, mutta sieltä löysin itseni ruuvaamassa rasiaa...

        No siinä tehdessä aloin marmattaa, miten paljon kaikkea tekemistä minulla on. Se sukulainen, mikä minusta oli ketkuillut minut töihin, sanoi, että sinun pitäisi kuule vähentää ylimääräisiä hommia....arvaa olinko sanoa, että vtu! Näitähän perkle pakotetaan .elkein tekemään parasta-aikaa...kunnes tajusin, että ihmiset oikeasti ajattelee lähinnä itseään.

        Parempi sanoa suoraan kuin olettaa.

        Ja et sinä mikään tyranni ole, jos laitat ukkosikin liikkumaan. Selität rautalankavyyhdin kanssa asian. Oot sä täälläkin sen osannut tehdä.

        En olekaan susta huolissaan liian kilttinä, mutta entäs jos se menee joskus yli ja kippaa...tuntuu löytyvän äräkkäkin luonne sulta...sit sua harmittaa sekin....jotenkin tiedän...

        Sä tunnut tuntevan mua pelottavan hyvin. Sukulaissielu tai hyvä ihmistuntija. Minusta nuo asiat täsmää. :)

        Se on just, toi haluaa olla auttamassa ja tehdä muille elämää helpoksi ja samalla tekeekin itselleen ihan helvetillistä työkuormaa. Mihin meinaa tukehtua. Eikä henno aiheuttaa pettymystäkään, vaikka joskus mielessä soimaa itseään, miksihän mä tähänkin ryhdyin.

        Mä olen kyllä oppinut torjumaan kaikki perheen ulkopuoliset ihmiset ja kieltäytymään tekemästä mitä en halua tai kykene. Mutta kotona sitten toimin kuin palvelija. hkä he ei sitä ajattele samoin ja heitä ei haittaa...eikä muakaan niin kauan, kun jaksan. Mutta kuten sanoit, jos joku päivä katkeekin se lanka ja pimahdan niille. Kyllä mä välillä ärisenkin ja olen suoraan sanonutkin, että tää tulee siitä kun alan olla loppu ja niin väsnyt etten vaan jaksa.

        Jätä tekemättä sanoo mies, mutta kun on asioita joita ei voi jättää tekemättä, jos ei hänkään aio tehdä. Kuten ruoka lapsille. Huolehtia koulutehtävät ajallaan palautukseen, suoriutua tietyistä asioista määräpäivään menneessä....kaikkea ei vaan voi lykätä.

        Sitten kun mä näen miehestäni, että silläkin on aika ajoin päiviä ja aikoja, että hän on alamaissa ja jotenkin väsynyt ja haluton tekemään mitään. niin en jotekin kehtaa painostaa häntä ja pahentaa hänen olotilaansa. Ajattelen kai, että mä kestän jotenkin paremmin sen kuorman kantaa henkisesti?

        Ja siksi venyn...kaksi erilaista ihmistä, niin toinen rasittuu erilaisista asioista enempi kun toinen. Herkkänä kans aistin toisen fiilikset, kuten sinäkin ja osaa kiertää kun kissa kuumaa puuroa, etten kaada lisää kakkaa kuormaan. :)

        Onhan mulla ärhäkkäkin puoli ja se on yhtävahva, kun kiltimpikin puoli. Jos mä päätän olla puolustuskannalla, mä olen viimeseen hengenvetoon. :D

        Kuinkas me puhutaan nyt vaan musta? Kiitos silti, että saan sulle purkaa. <3

        Tulee parempi mieli, vaikka olotila fyysisesti onkin aika karsea.

        mites sulla menee?


      • Dissident
        Nicitönnä kirjoitti:

        Sä tunnut tuntevan mua pelottavan hyvin. Sukulaissielu tai hyvä ihmistuntija. Minusta nuo asiat täsmää. :)

        Se on just, toi haluaa olla auttamassa ja tehdä muille elämää helpoksi ja samalla tekeekin itselleen ihan helvetillistä työkuormaa. Mihin meinaa tukehtua. Eikä henno aiheuttaa pettymystäkään, vaikka joskus mielessä soimaa itseään, miksihän mä tähänkin ryhdyin.

        Mä olen kyllä oppinut torjumaan kaikki perheen ulkopuoliset ihmiset ja kieltäytymään tekemästä mitä en halua tai kykene. Mutta kotona sitten toimin kuin palvelija. hkä he ei sitä ajattele samoin ja heitä ei haittaa...eikä muakaan niin kauan, kun jaksan. Mutta kuten sanoit, jos joku päivä katkeekin se lanka ja pimahdan niille. Kyllä mä välillä ärisenkin ja olen suoraan sanonutkin, että tää tulee siitä kun alan olla loppu ja niin väsnyt etten vaan jaksa.

        Jätä tekemättä sanoo mies, mutta kun on asioita joita ei voi jättää tekemättä, jos ei hänkään aio tehdä. Kuten ruoka lapsille. Huolehtia koulutehtävät ajallaan palautukseen, suoriutua tietyistä asioista määräpäivään menneessä....kaikkea ei vaan voi lykätä.

        Sitten kun mä näen miehestäni, että silläkin on aika ajoin päiviä ja aikoja, että hän on alamaissa ja jotenkin väsynyt ja haluton tekemään mitään. niin en jotekin kehtaa painostaa häntä ja pahentaa hänen olotilaansa. Ajattelen kai, että mä kestän jotenkin paremmin sen kuorman kantaa henkisesti?

        Ja siksi venyn...kaksi erilaista ihmistä, niin toinen rasittuu erilaisista asioista enempi kun toinen. Herkkänä kans aistin toisen fiilikset, kuten sinäkin ja osaa kiertää kun kissa kuumaa puuroa, etten kaada lisää kakkaa kuormaan. :)

        Onhan mulla ärhäkkäkin puoli ja se on yhtävahva, kun kiltimpikin puoli. Jos mä päätän olla puolustuskannalla, mä olen viimeseen hengenvetoon. :D

        Kuinkas me puhutaan nyt vaan musta? Kiitos silti, että saan sulle purkaa. <3

        Tulee parempi mieli, vaikka olotila fyysisesti onkin aika karsea.

        mites sulla menee?

        No sen verran vielä menen suhun, että olet kahden lapsen äiti ja pakettiin kuuluu myös isä siellä. Vastuuta pitää jakaa ja piste. Kannattaa nyt oikeesti vaan nielaista se tunne pois, että toista suotta kuormittaa. Monesti se voi olla ihan muuta mistä se toinen jurottaa...vaikka siitä, että hänelle ei vastuuta jaetakaan.

        Ei kannata olettaa. Nyt vaan se pälpätinaukko käyttöön ja tarinatuokio hyvässä rakentavassa ilmapiirissä pystyyn, ennenkuin menee ärinäks. Telkkarit ja muut pois ja asioita vaikka paperille...lapsiperheen arki on selviämistä...et ole yksin, eikä tarvia ollakkaan. Nih. Aamen...

        Jaa? Mää vai?

        Tässä oon ollu viime perjantaista asti muksujen kaa. Touhunnut kaikkea. Eilen laitoin pistorasioita pitkin mökkiä ja toissapäivänä kävin veneen talliin, jos kattos joskus perämoottoria siitä.

        Tänään en oo tehnyt juuri mitään. Heh..

        Ensviikonloppuna aattelin ottaa niin lunkisti kotinurkissa kun voin. Ostan perjantaina jääkaapillisen ruokaa ja juomaa, leffoja ehke, olutta ja musiikkia, saunaa ja herkkuja. Pistän siis omanlaisen äijäviikonlopun tässä tulemaan.

        Että hyvin mulla huiskaa mennä.


      • Nicitönnä
        Dissident kirjoitti:

        No sen verran vielä menen suhun, että olet kahden lapsen äiti ja pakettiin kuuluu myös isä siellä. Vastuuta pitää jakaa ja piste. Kannattaa nyt oikeesti vaan nielaista se tunne pois, että toista suotta kuormittaa. Monesti se voi olla ihan muuta mistä se toinen jurottaa...vaikka siitä, että hänelle ei vastuuta jaetakaan.

        Ei kannata olettaa. Nyt vaan se pälpätinaukko käyttöön ja tarinatuokio hyvässä rakentavassa ilmapiirissä pystyyn, ennenkuin menee ärinäks. Telkkarit ja muut pois ja asioita vaikka paperille...lapsiperheen arki on selviämistä...et ole yksin, eikä tarvia ollakkaan. Nih. Aamen...

        Jaa? Mää vai?

        Tässä oon ollu viime perjantaista asti muksujen kaa. Touhunnut kaikkea. Eilen laitoin pistorasioita pitkin mökkiä ja toissapäivänä kävin veneen talliin, jos kattos joskus perämoottoria siitä.

        Tänään en oo tehnyt juuri mitään. Heh..

        Ensviikonloppuna aattelin ottaa niin lunkisti kotinurkissa kun voin. Ostan perjantaina jääkaapillisen ruokaa ja juomaa, leffoja ehke, olutta ja musiikkia, saunaa ja herkkuja. Pistän siis omanlaisen äijäviikonlopun tässä tulemaan.

        Että hyvin mulla huiskaa mennä.

        Hmmm, meidän pitäis vähän jutella hetki siis pitäs nippasta, jossain kohtaa käsittelyyn. Mä hiukan epäilen, että isoin ongelma ei oo puhuminen. Puhun kyllä läpäläpä alvariinsa, eri asia kuunteleeko ja rekisteröikö muistiin ja tietokantaan..heh...Pikemminkin käsitys ja näkemyserot siitä, mikä on tärkeysjärjestys missäkin asiassa.

        Pitäs varmaan sopia, että sinä teet nyt tänään nää asiat ja minä sitten huomenna. Joku selkee tehtävälista. Ettei jää sijaa sille, musta tuntuu etten mä nyt viitti tai nää tarpeelliseksi. :)
        Usko vaan se on hankalaa, jos toinen ei pidä ollenkaan tärkeenä, jotain mikä toiselle on todella tärkeetä.

        Sinäkin hääryläinen, et ole kauheesti löllötellyt sinäkään. Sentäs tänään maltat olla tekemättä mitään! Viikonloppus kuulostaa rentoutumiselle. Kyllä sä selvästi osaat ottaa lungistikin. Laitatko mullekin tulemaan ripauksen sitä maustetta millä toi onnistuu? :D

        Mukavaa lukea, että sulla menee hyvin. Kyllä mä mietin sinua ja monia muitakin palstalta poissa ollessani, että kuinkahan niillä menee siellä irl elämässään. Sitten tuleekin uteliaisuss palata katsomaan tänne. Ehkei siis pelkkää addiktiota, vaan ihan mielenkiintoa ja jollain tapaa välittämistäkin?

        No en minäkään ajatellut tehdä mitään, paitsi pestä pari koneellista pyykkiä. Mutta sen työn tekee kone, en minä. Muuten vaan annan itselleni päivän aikaa olla ja olla palstalla vaikka, kun sille tuntuu. Koitan karistaa kaikki pakottava ajatukset päästä pois...pitäs sitä tai tätä. Ei pidä. Tänään en tee. No lapset haen kyllä hoidosta ja ruoat teen. Jotta ne kumminkin. :)

        Mulla on jo niitäkin ikävä, ovat olleet reilut 4 h hoidossa, lääkärin ideasta että saan levätä ja hoitaa itseäni. Yleensä mun kotipäivät on niidenkin...outoa olla ihan yksin kotona. Vaikka jollain tapaa mukavaakin. tuostakin tunnen jo syyllisyyttä...heh..sanoa noin.

        Mun on pakko laittaa taas tätä, sori. :)

        Noi sanat, melodia ja se vaan...en osaa sanoa, kuuntelen.

        https://www.youtube.com/watch?v=wJnBTPUQS5A

        Käväsen happihyppelyllä tässä välissä. Postit hakemassa ja lumisadetta tunnustelemassa, auto on jo ihan lumen alla. Lumikökkönä pihassa.


      • Dissident
        Nicitönnä kirjoitti:

        Hmmm, meidän pitäis vähän jutella hetki siis pitäs nippasta, jossain kohtaa käsittelyyn. Mä hiukan epäilen, että isoin ongelma ei oo puhuminen. Puhun kyllä läpäläpä alvariinsa, eri asia kuunteleeko ja rekisteröikö muistiin ja tietokantaan..heh...Pikemminkin käsitys ja näkemyserot siitä, mikä on tärkeysjärjestys missäkin asiassa.

        Pitäs varmaan sopia, että sinä teet nyt tänään nää asiat ja minä sitten huomenna. Joku selkee tehtävälista. Ettei jää sijaa sille, musta tuntuu etten mä nyt viitti tai nää tarpeelliseksi. :)
        Usko vaan se on hankalaa, jos toinen ei pidä ollenkaan tärkeenä, jotain mikä toiselle on todella tärkeetä.

        Sinäkin hääryläinen, et ole kauheesti löllötellyt sinäkään. Sentäs tänään maltat olla tekemättä mitään! Viikonloppus kuulostaa rentoutumiselle. Kyllä sä selvästi osaat ottaa lungistikin. Laitatko mullekin tulemaan ripauksen sitä maustetta millä toi onnistuu? :D

        Mukavaa lukea, että sulla menee hyvin. Kyllä mä mietin sinua ja monia muitakin palstalta poissa ollessani, että kuinkahan niillä menee siellä irl elämässään. Sitten tuleekin uteliaisuss palata katsomaan tänne. Ehkei siis pelkkää addiktiota, vaan ihan mielenkiintoa ja jollain tapaa välittämistäkin?

        No en minäkään ajatellut tehdä mitään, paitsi pestä pari koneellista pyykkiä. Mutta sen työn tekee kone, en minä. Muuten vaan annan itselleni päivän aikaa olla ja olla palstalla vaikka, kun sille tuntuu. Koitan karistaa kaikki pakottava ajatukset päästä pois...pitäs sitä tai tätä. Ei pidä. Tänään en tee. No lapset haen kyllä hoidosta ja ruoat teen. Jotta ne kumminkin. :)

        Mulla on jo niitäkin ikävä, ovat olleet reilut 4 h hoidossa, lääkärin ideasta että saan levätä ja hoitaa itseäni. Yleensä mun kotipäivät on niidenkin...outoa olla ihan yksin kotona. Vaikka jollain tapaa mukavaakin. tuostakin tunnen jo syyllisyyttä...heh..sanoa noin.

        Mun on pakko laittaa taas tätä, sori. :)

        Noi sanat, melodia ja se vaan...en osaa sanoa, kuuntelen.

        https://www.youtube.com/watch?v=wJnBTPUQS5A

        Käväsen happihyppelyllä tässä välissä. Postit hakemassa ja lumisadetta tunnustelemassa, auto on jo ihan lumen alla. Lumikökkönä pihassa.

        Joo. Vaikealta se tuntuu ja vaikea siihen on vetää itse mitään viivaa...mäkään en muista edes mitä on asua toisen ihmisen kanssa...tai edes olla. Alkaa olla vuosi jo viimesimmästä erosta. Mutta muutoksia ei joka tapauksessa tapahdu odottamalla...näin se on vaan. Ja aina putäis muistaa lentokonepelastautumisohje...ensin maski itselle ja vasta siten auttaa ne viereiset saamaan sen naamalleen. Se on niidenkin parhaaksi ajateltu. Itsehän joudun tuota miettimään, kun oon yksin...

        No joku listaus asioista ei ole ollenkaan huono. Muistaa vaan vielä sen, että toinen tekee monet asiat toisin..sit pitää antaakin tehdä..eikä liioin puuttua. Jotain voi kerran neuvoa ja sanoa, että miksi näin...sitten pitää luottaa toiseen. Ehkä jotkut pyykit kun menee huonosti narulle esimerkistä huolimatta, sitten voi näyttää lopputuloksen... mut niin se toinenkin oppii tekemään juttuja.

        No kivasti välillä menee, vsikka on mulla ollut aika pitkään rento fiilis elämään. Sen kai joskus jokainen löytää...löydät säkin. Ihan varmasti...

        No se että antaa itsensä myös huilia tuntematta siitä tunnontuskia, onkin se vaativin osuus. Siinä pitäis olla joku kello, joka sanois tarkasti aina, että saat huilia...sulla on oikeus. Heh...

        No Walkeri ja sä kuulutte samaan nippuun. Se on kuin auringonnousu. Ja haluat tietty jakaa sitä fiilistä...ja saat...tietenkin. heh...hassu...

        No mäpä teen tässä pienistä ketjunpätkistä ja narusta solmuilla lumilinkoon ketjut. Tulee pitoa paremmin..nyt sataa lunta ja tuulee...en mee pihalle ollenkaan. Käyn muksut joskus kouluista ja sit laitan niille ruokaa ja katsoo sit illalla, josko ois lumentulon lopettanut...päräytän sit pihan puhtaaks kerralla...kun on vehkeet ja pelit ja pensselit.


      • mansikkakakkua
        Nicitönnä kirjoitti:

        Kopsaan sulle selkosuomella mikä se on, kun itse tunnun takertelevan sanojen kanssa.

        Palleatyrä on tyrä, joka syntyy palleassa olevaan aukkoon (vamma, kehityshäiriö tai ruokatorven aukko), kun mahalaukku työntyy aukosta vatsaontelosta rintaonteloon.

        Palleatyrät jaetaan kahteen eri luokkaan. Yleisempi on tapaus, jossa ruokatorven ja mahalaukun liitoskohta on liukunut rintaontelon puolelle. Toisessa tapauksessa osa mahalaukun isosta kaarroksesta työntyy rintaonteloon.

        Eli tommonen se on. Aiheuttaa mulla ainakin pahaa refluksiaa, mahanesteet virtaa suuhun ja kaikki muukin mitä mahassa sattuu olemaan ja pirulliset kivut pitkin ylävartaloa. Olen vuosia tullut sen kanssa jotenkin toimeen, mutta nyt se on niin pahana etten ole eläissäni moista ennen kokenut. Joudun jarruttaa minäkin, se ottaa minusta luulot pois tällä kertaa.

        Ja toi sydämen hulluna pamppailu, paineet on koholla yhtenään 178/117, vaikka on lääkitys niihin. Oiskohan stressi tullu siitä vaan, että olen monta vuotta vetänyt jaksamiseni äärirajoilla. Lasten vauva aika oli ominpäin olemista, vuosien yövalvomiset, olemassa olevat sairaudet, jotka heikentää muutenkin jaksamista ja palautumista tarvittas. Mulla on vaan liikaa kaikkea, josta koitan suoriutua resursseihini nähden kunnianhimoisesti. :)

        Nyt päällekkäin ruuhkavuodet, työ ja opiskelu. Onhan siinä, kun kaikesta koittaa puolikuntoisena selviytyä voittajana ja mahdollisimman hyvin. Eli tavoitteita on.

        Jotakin semmosta mä tiedostan olevan. Ja olen huono delegoimaan.

        Tiiän syyt, en vaan osaa purkaa niitä ajoissa. Ja en oo enää teini tyttö, niin en ihan samalla tavalla jaksa, vaikka yritänkin. Tiiän senkin, että tarvisin ns. omaa aikaa, jolloin relata vaan tekemättä mitään, mutta olen sitä huono vaatimaan ja ohjaamaan omia hommiani toisille tehtäväksi siksi aikaa. Olen siis loman tarpeessa ns. rutiineista. :)

        Kyllä se tästä varmaan vielä kääntyy parempaan suuntaan. Kunhan nyt malttaa himmailla.

        Joo, sullakin on päällepäin seesteinen olemus, mutta alla voi kyteä väsymys? Lapset tekee oman osansa, kun ne ei tajua koska vanhempi on liian naatti tekemään kaiken niiden iloksi. Joskus on huono sanomaan, että mä haluun nyt olla vaan enkä palvella ketään.

        Asia ei mulle kuulu tippaakaan... mutt luin kirjoituksiasi, myös sen jossa sanoit ettet ole enää mikään tyttönen ja tuosta paleatyrästä. Mars kirurgin puheile heti. Se on luultavasti vielä leikkauksella korjattavissa. Ikää kun kertyy sulle lisää ja vatsahapot syövyttävät/polttavat kudoksia... kaikki vaan hankaloituu eikä se aina hyvin pääty.

        Kunnallisia palveluita myös ajetaan alas... ja vielä olemassa olevia etuisuuksia kavennetaan; joten hankkiudu vielä kun on mahdollista korjauttamaan tuo vaivasi. Kukaan ei tule sua kiittämään kun: "urheasti taakkaasi kannoit!"

        Sen verran monta palleatyrän aiheuttamaa invalisoitumista olen nähnyt (sairaalassa) ett nyt mä varoitan sua uskomasta ett saat kirkkaamman kruunun kärsimyksistäsi -> lääkäriin ja korjauta tuo vaiva ennen kuin se on myöhäistä. Tuolissa istuvaltaan nukkuminen rasittaa selkärankaa ja peffalihakset rappiotuu, tulee verenkiertohäiriöitä ja sydän tuntemuksia; esim. kaulalla ja silloin aivohalvauksetkin ovat mahdollisia.

        Muistutan sua kuitenkin etten ole lääkäri,.. mutt oon paljon nähnyt ja kuunnellut potilaita ja heidän kertomuksiaan... hoitaessani heitä. Muun muassa opettaessani yli 6-kymppistä jälleen kävelemään... aivohalvauksen jäljiltä... eikä läheskään kaikki enää opi!


      • Nicitönnä
        Dissident kirjoitti:

        Joo. Vaikealta se tuntuu ja vaikea siihen on vetää itse mitään viivaa...mäkään en muista edes mitä on asua toisen ihmisen kanssa...tai edes olla. Alkaa olla vuosi jo viimesimmästä erosta. Mutta muutoksia ei joka tapauksessa tapahdu odottamalla...näin se on vaan. Ja aina putäis muistaa lentokonepelastautumisohje...ensin maski itselle ja vasta siten auttaa ne viereiset saamaan sen naamalleen. Se on niidenkin parhaaksi ajateltu. Itsehän joudun tuota miettimään, kun oon yksin...

        No joku listaus asioista ei ole ollenkaan huono. Muistaa vaan vielä sen, että toinen tekee monet asiat toisin..sit pitää antaakin tehdä..eikä liioin puuttua. Jotain voi kerran neuvoa ja sanoa, että miksi näin...sitten pitää luottaa toiseen. Ehkä jotkut pyykit kun menee huonosti narulle esimerkistä huolimatta, sitten voi näyttää lopputuloksen... mut niin se toinenkin oppii tekemään juttuja.

        No kivasti välillä menee, vsikka on mulla ollut aika pitkään rento fiilis elämään. Sen kai joskus jokainen löytää...löydät säkin. Ihan varmasti...

        No se että antaa itsensä myös huilia tuntematta siitä tunnontuskia, onkin se vaativin osuus. Siinä pitäis olla joku kello, joka sanois tarkasti aina, että saat huilia...sulla on oikeus. Heh...

        No Walkeri ja sä kuulutte samaan nippuun. Se on kuin auringonnousu. Ja haluat tietty jakaa sitä fiilistä...ja saat...tietenkin. heh...hassu...

        No mäpä teen tässä pienistä ketjunpätkistä ja narusta solmuilla lumilinkoon ketjut. Tulee pitoa paremmin..nyt sataa lunta ja tuulee...en mee pihalle ollenkaan. Käyn muksut joskus kouluista ja sit laitan niille ruokaa ja katsoo sit illalla, josko ois lumentulon lopettanut...päräytän sit pihan puhtaaks kerralla...kun on vehkeet ja pelit ja pensselit.

        "Joo. Vaikealta se tuntuu ja vaikea siihen on vetää itse mitään viivaa...mäkään en muista edes mitä on asua toisen ihmisen kanssa...tai edes olla. Alkaa olla vuosi jo viimesimmästä erosta. Mutta muutoksia ei joka tapauksessa tapahdu odottamalla...näin se on vaan. Ja aina putäis muistaa lentokonepelastautumisohje...ensin maski itselle ja vasta siten auttaa ne viereiset saamaan sen naamalleen. Se on niidenkin parhaaksi ajateltu. Itsehän joudun tuota miettimään, kun oon yksin..."

        - Niimpä. Äkkiä se muistiin palautuu, kun jonkun anssa ehkä joskus taas yhdessä asutkin. Yksin asumisessa on varmasti hyvätkin puolensa. Epäilemättä ollenkaan. Juu, järki sanoo kyllä että pitää huolehtia itsestäänkin, mutta monesti sitä on niin sydämellään toimiva, että päättää kestää vielä vähän. Ja yleensähän minä kestän tämmöstä kuin tervaskanto, mutta nyt on kai niin monta rautaa tulessa, että oireilen fyysisesti. Enkä todellakaan syyttele siitä ketään muuta, kuin itseäni.

        Minun ongelma, jos en saa pidettyä pakettiani kasassa. Ts. järkeiltyä ja keskitettyä voimavarojani, otan sen niin että siinä on yksi kehittymisen paikka. En mä aio tähän kaatua, vaikka nyt on naatti. Mä selviän tästä, olen selvinnyt pahemmastakin. :)

        Voi kuulostaa ulkopuoliselle uhoamiselle, mutta sitä se ei oo. Tiedostan vaan, että mä selviän. Mulla on halu selvitä. Vaikken yliluonnollinen olekaan.

        "No joku listaus asioista ei ole ollenkaan huono. Muistaa vaan vielä sen, että toinen tekee monet asiat toisin..sit pitää antaakin tehdä..eikä liioin puuttua. Jotain voi kerran neuvoa ja sanoa, että miksi näin...sitten pitää luottaa toiseen. Ehkä jotkut pyykit kun menee huonosti narulle esimerkistä huolimatta, sitten voi näyttää lopputuloksen... mut niin se toinenkin oppii tekemään juttuja."

        - Heh, joo. Tuosta ei oo pelkoa. Mä kunnioitan toisen tapoja, joidenkin mielestä liikaakin. Meillä ei oo kyse oppimisesta ja opettamisesta, mä en koe tarvetta hyvää korjata tai muuttaa miestä muuksi mitä se on. Se on hyvä ihminen ja mies tuollaisenaan.

        Jotkut asiat vaan menee luonteen mukaan. Mä ehkä voin opetella itsekin hölläämään, ehkä toinen on siinä fiksumpi ja ei ota turhia paineita. Mulla vois olla mieheltäni opittavaa...

        Ehkä ne lapsetkin selviää, vaikken olekaan 24/7 "maailman paras" äiti. :D

        "No kivasti välillä menee, vsikka on mulla ollut aika pitkään rento fiilis elämään. Sen kai joskus jokainen löytää...löydät säkin. Ihan varmasti...

        No se että antaa itsensä myös huilia tuntematta siitä tunnontuskia, onkin se vaativin osuus. Siinä pitäis olla joku kello, joka sanois tarkasti aina, että saat huilia...sulla on oikeus. Heh..."

        - Se rentous taitaa olla taitolaji, minäkin koen olevani rento sillon, kun ei ole kiire. :D

        Tää onkin kaksipiippuinen juttu, kukaan muu ei vaadi multa mitään. Mutta minä itse vaadin...se ongelma taitaa olla mun omassa päässä. Mulla on mielikuva miten mun kuuluu toimia ja sen mukaan toimin...tiedän, että rakkaudesta minä meen vaikka läpi harmaan kallion, noh keksin konstit mennä. Mutta ehkäpä mun tarvis tajuta, että ei se mun rakkaus ole vähäisempää, vaikka joskus ajattelen itseänikin? Se on se vaikea osuus...joku sisäänrakennettu juttu, että mä huolehdin ihmisistä joista mä välitän. Venyn venyn venyn ja venyn...en tiedä kuinka paljon kykenen muuttumaan. Ajattelen myös ettei se ikuisesti kestä ja sen minkä nyt jaksan perheeni eteen, se kannattaa. Omiinsa kannattaa aina panostaa. Antaa kaikkensa. :)

        Siitä tulee hyvä mieli kuitenkin, kun tietää tehneensä parhaansa.

        "No Walkeri ja sä kuulutte samaan nippuun. Se on kuin auringonnousu. Ja haluat tietty jakaa sitä fiilistä...ja saat...tietenkin. heh...hassu..."

        - Alan Walker on sen perusteella, mitä olen hänestä saatavilla olevasta materiaalista päässyt tutustumaan varsin miellyttävä persoona. Mä nään siinä jotakin hyvin kaunista ja aitoa. Tämän tätin silmissä hieno poika tai nuori mies. Ettei kusi nouse hattuun, vaikka menestyy....ainakaan vielä ei näytä nousseen. Toivottavasti en joudu syömään sanojani, vaan pysyy aina yhtä hyvänä tyyppinä. Kyllä mä nään siinä jotakin samaa herkkyyttäkin, mitä löydän itsestänikin...myönnän. Olisin nuorena naisena ollut iki onnellinen, jos olis osunut kohdalleni tuollainen herttainen ja aidon oloinen poika. :)

        Ehkä mä vaan olin itse pöljä enkä osannut nähdä...

        "No mäpä teen tässä pienistä ketjunpätkistä ja narusta solmuilla lumilinkoon ketjut. Tulee pitoa paremmin..nyt sataa lunta ja tuulee...en mee pihalle ollenkaan. Käyn muksut joskus kouluista ja sit laitan niille ruokaa ja katsoo sit illalla, josko ois lumentulon lopettanut...päräytän sit pihan puhtaaks kerralla...kun on vehkeet ja pelit ja pensselit.#

        - Heh tulee se traktori biisi tästä mieleen. Murkulat. mahdoitko jo päräyttää ne lumet nurkista?


      • Nicitönnä
        mansikkakakkua kirjoitti:

        Asia ei mulle kuulu tippaakaan... mutt luin kirjoituksiasi, myös sen jossa sanoit ettet ole enää mikään tyttönen ja tuosta paleatyrästä. Mars kirurgin puheile heti. Se on luultavasti vielä leikkauksella korjattavissa. Ikää kun kertyy sulle lisää ja vatsahapot syövyttävät/polttavat kudoksia... kaikki vaan hankaloituu eikä se aina hyvin pääty.

        Kunnallisia palveluita myös ajetaan alas... ja vielä olemassa olevia etuisuuksia kavennetaan; joten hankkiudu vielä kun on mahdollista korjauttamaan tuo vaivasi. Kukaan ei tule sua kiittämään kun: "urheasti taakkaasi kannoit!"

        Sen verran monta palleatyrän aiheuttamaa invalisoitumista olen nähnyt (sairaalassa) ett nyt mä varoitan sua uskomasta ett saat kirkkaamman kruunun kärsimyksistäsi -> lääkäriin ja korjauta tuo vaiva ennen kuin se on myöhäistä. Tuolissa istuvaltaan nukkuminen rasittaa selkärankaa ja peffalihakset rappiotuu, tulee verenkiertohäiriöitä ja sydän tuntemuksia; esim. kaulalla ja silloin aivohalvauksetkin ovat mahdollisia.

        Muistutan sua kuitenkin etten ole lääkäri,.. mutt oon paljon nähnyt ja kuunnellut potilaita ja heidän kertomuksiaan... hoitaessani heitä. Muun muassa opettaessani yli 6-kymppistä jälleen kävelemään... aivohalvauksen jäljiltä... eikä läheskään kaikki enää opi!

        Kiitos kannanotosta, ihan aiheellinen. Mä olen jonossa mahan tähystykseen, kolmatta kertaa. On myös puhuttu, että jos ei oireet näillä tupla määrillä lääkettä korjaannu, aletaan suunnittelemaan mahaportin korjausleikkausta. Siinä on vaan se huono puoli, miksi sitä on vuosia puhuttu ja jätetty, kun migreenissä mä oksennan aina pohjanmaan kautta ja tuon remontin jälkeen se on mahdotonta. Voi jopa aiheuttaa varioita kova oksennusrefleksi ja ponnistus...mulla yleensä se oksentelu helpottaa ajan kanssa itse kohtaukseen. Joskus oksensin verta, kun oli niin rajua se oksentamisen ponnistus. Yleensä aina vatsahapot, sapet tulee ulos ja muutaman tunnin päästä helpottaa. Naama on verenpurkaumilla poskista ja silmän seudulta. Pallea kun hakattu pesimailalla, mutta pääasia että se kipu ja pahaolo joskus loppuu. :)

        Vaikea migreeni ja vaikea refluksi, IBS...onhan näitä diagnooseja. Mutta pakkohan se on vakavasti harkita leikkausta, jos elämä alkaa olla tämmöstä. Yskä, kurkkukipu ja äänenkäheys, hampaat murenee suuhun hapoista, tää on ollut vuosia kaverina. 1998 saakka. Ei siis uusi juttu,mutta pahentunut. :/

        Meinaan kyllä jankuttaa lääkärille niin kauan, että asiaan löytyy helpottava ratkaisu. :)


      • Dissident
        Nicitönnä kirjoitti:

        "Joo. Vaikealta se tuntuu ja vaikea siihen on vetää itse mitään viivaa...mäkään en muista edes mitä on asua toisen ihmisen kanssa...tai edes olla. Alkaa olla vuosi jo viimesimmästä erosta. Mutta muutoksia ei joka tapauksessa tapahdu odottamalla...näin se on vaan. Ja aina putäis muistaa lentokonepelastautumisohje...ensin maski itselle ja vasta siten auttaa ne viereiset saamaan sen naamalleen. Se on niidenkin parhaaksi ajateltu. Itsehän joudun tuota miettimään, kun oon yksin..."

        - Niimpä. Äkkiä se muistiin palautuu, kun jonkun anssa ehkä joskus taas yhdessä asutkin. Yksin asumisessa on varmasti hyvätkin puolensa. Epäilemättä ollenkaan. Juu, järki sanoo kyllä että pitää huolehtia itsestäänkin, mutta monesti sitä on niin sydämellään toimiva, että päättää kestää vielä vähän. Ja yleensähän minä kestän tämmöstä kuin tervaskanto, mutta nyt on kai niin monta rautaa tulessa, että oireilen fyysisesti. Enkä todellakaan syyttele siitä ketään muuta, kuin itseäni.

        Minun ongelma, jos en saa pidettyä pakettiani kasassa. Ts. järkeiltyä ja keskitettyä voimavarojani, otan sen niin että siinä on yksi kehittymisen paikka. En mä aio tähän kaatua, vaikka nyt on naatti. Mä selviän tästä, olen selvinnyt pahemmastakin. :)

        Voi kuulostaa ulkopuoliselle uhoamiselle, mutta sitä se ei oo. Tiedostan vaan, että mä selviän. Mulla on halu selvitä. Vaikken yliluonnollinen olekaan.

        "No joku listaus asioista ei ole ollenkaan huono. Muistaa vaan vielä sen, että toinen tekee monet asiat toisin..sit pitää antaakin tehdä..eikä liioin puuttua. Jotain voi kerran neuvoa ja sanoa, että miksi näin...sitten pitää luottaa toiseen. Ehkä jotkut pyykit kun menee huonosti narulle esimerkistä huolimatta, sitten voi näyttää lopputuloksen... mut niin se toinenkin oppii tekemään juttuja."

        - Heh, joo. Tuosta ei oo pelkoa. Mä kunnioitan toisen tapoja, joidenkin mielestä liikaakin. Meillä ei oo kyse oppimisesta ja opettamisesta, mä en koe tarvetta hyvää korjata tai muuttaa miestä muuksi mitä se on. Se on hyvä ihminen ja mies tuollaisenaan.

        Jotkut asiat vaan menee luonteen mukaan. Mä ehkä voin opetella itsekin hölläämään, ehkä toinen on siinä fiksumpi ja ei ota turhia paineita. Mulla vois olla mieheltäni opittavaa...

        Ehkä ne lapsetkin selviää, vaikken olekaan 24/7 "maailman paras" äiti. :D

        "No kivasti välillä menee, vsikka on mulla ollut aika pitkään rento fiilis elämään. Sen kai joskus jokainen löytää...löydät säkin. Ihan varmasti...

        No se että antaa itsensä myös huilia tuntematta siitä tunnontuskia, onkin se vaativin osuus. Siinä pitäis olla joku kello, joka sanois tarkasti aina, että saat huilia...sulla on oikeus. Heh..."

        - Se rentous taitaa olla taitolaji, minäkin koen olevani rento sillon, kun ei ole kiire. :D

        Tää onkin kaksipiippuinen juttu, kukaan muu ei vaadi multa mitään. Mutta minä itse vaadin...se ongelma taitaa olla mun omassa päässä. Mulla on mielikuva miten mun kuuluu toimia ja sen mukaan toimin...tiedän, että rakkaudesta minä meen vaikka läpi harmaan kallion, noh keksin konstit mennä. Mutta ehkäpä mun tarvis tajuta, että ei se mun rakkaus ole vähäisempää, vaikka joskus ajattelen itseänikin? Se on se vaikea osuus...joku sisäänrakennettu juttu, että mä huolehdin ihmisistä joista mä välitän. Venyn venyn venyn ja venyn...en tiedä kuinka paljon kykenen muuttumaan. Ajattelen myös ettei se ikuisesti kestä ja sen minkä nyt jaksan perheeni eteen, se kannattaa. Omiinsa kannattaa aina panostaa. Antaa kaikkensa. :)

        Siitä tulee hyvä mieli kuitenkin, kun tietää tehneensä parhaansa.

        "No Walkeri ja sä kuulutte samaan nippuun. Se on kuin auringonnousu. Ja haluat tietty jakaa sitä fiilistä...ja saat...tietenkin. heh...hassu..."

        - Alan Walker on sen perusteella, mitä olen hänestä saatavilla olevasta materiaalista päässyt tutustumaan varsin miellyttävä persoona. Mä nään siinä jotakin hyvin kaunista ja aitoa. Tämän tätin silmissä hieno poika tai nuori mies. Ettei kusi nouse hattuun, vaikka menestyy....ainakaan vielä ei näytä nousseen. Toivottavasti en joudu syömään sanojani, vaan pysyy aina yhtä hyvänä tyyppinä. Kyllä mä nään siinä jotakin samaa herkkyyttäkin, mitä löydän itsestänikin...myönnän. Olisin nuorena naisena ollut iki onnellinen, jos olis osunut kohdalleni tuollainen herttainen ja aidon oloinen poika. :)

        Ehkä mä vaan olin itse pöljä enkä osannut nähdä...

        "No mäpä teen tässä pienistä ketjunpätkistä ja narusta solmuilla lumilinkoon ketjut. Tulee pitoa paremmin..nyt sataa lunta ja tuulee...en mee pihalle ollenkaan. Käyn muksut joskus kouluista ja sit laitan niille ruokaa ja katsoo sit illalla, josko ois lumentulon lopettanut...päräytän sit pihan puhtaaks kerralla...kun on vehkeet ja pelit ja pensselit.#

        - Heh tulee se traktori biisi tästä mieleen. Murkulat. mahdoitko jo päräyttää ne lumet nurkista?

        Omassa päässä se onkin. Oikeassa olet.

        Kun mulla oli se nainen reilu vuosi sitten. Rakastin sitä oikeesti ihan törkeesti. Ja mä oikeastaan heitin toisaalta osittain oman elämän romukoppaan. Oisin tosiaan kipassut kuun ja tähdet hälle....
        Se tavallaan meni yli tai jotain....alko tuntua jo pahalle. Tuntui ettei nallekarkit mene tasan... mutta sekin vika oli mun nupissa...

        Joo. Linkoilin lumet. Tosin piti jo remonttiakin tehdä koneeseen. Eka nykäsy ja naru katkes. Sit vaihdoin narun ja sain monet lumipesut...piristävää...

        Jos huomenna kävis landella kanssa linkoilee vähän isommalla pelillä.

        Niin ja kyllä Walker toimii mullakin.


      • mansikkakakkua
        Nicitönnä kirjoitti:

        Kiitos kannanotosta, ihan aiheellinen. Mä olen jonossa mahan tähystykseen, kolmatta kertaa. On myös puhuttu, että jos ei oireet näillä tupla määrillä lääkettä korjaannu, aletaan suunnittelemaan mahaportin korjausleikkausta. Siinä on vaan se huono puoli, miksi sitä on vuosia puhuttu ja jätetty, kun migreenissä mä oksennan aina pohjanmaan kautta ja tuon remontin jälkeen se on mahdotonta. Voi jopa aiheuttaa varioita kova oksennusrefleksi ja ponnistus...mulla yleensä se oksentelu helpottaa ajan kanssa itse kohtaukseen. Joskus oksensin verta, kun oli niin rajua se oksentamisen ponnistus. Yleensä aina vatsahapot, sapet tulee ulos ja muutaman tunnin päästä helpottaa. Naama on verenpurkaumilla poskista ja silmän seudulta. Pallea kun hakattu pesimailalla, mutta pääasia että se kipu ja pahaolo joskus loppuu. :)

        Vaikea migreeni ja vaikea refluksi, IBS...onhan näitä diagnooseja. Mutta pakkohan se on vakavasti harkita leikkausta, jos elämä alkaa olla tämmöstä. Yskä, kurkkukipu ja äänenkäheys, hampaat murenee suuhun hapoista, tää on ollut vuosia kaverina. 1998 saakka. Ei siis uusi juttu,mutta pahentunut. :/

        Meinaan kyllä jankuttaa lääkärille niin kauan, että asiaan löytyy helpottava ratkaisu. :)

        Mikreeniin on olemassa nykyään myös täsmälääke, tosin pistoksena. Olen itse saanut siihen tuon injektiolääkityksen ja se tosiaan auttaa.Mikreenikohtaus menee ohi noin puolessa tunnissa. Botuliinitoksiini on Kela korvattava kroonisen migreenin hoitona 1.11.2015 alkaen.
        Se onkin erittäin turvallinen ja vähähaittavaikutuksinen hoito myös krooniseen migreeniin. Usein vuosiakin jatkunut krooninen migreeni jne ...

        Nyt pidät pintasi ja menet vaikka erikoislääkärille selvittelemään nuo sairautesi syyt... ja haet niihin apua asiantuntijoilta! On se hitto ett paperittomille on terveyspalvelut ym. ja sulla ilmeisesti 20 vuoden ajan ollut sairaus jota ei ole hoidettu asianmukaisesti.
        Valitettavasti en pysty sinua auttamaan kuin , antamalla sulle vauhtia näillä tiedonmurusilla.


      • Nicitönnä
        Dissident kirjoitti:

        Omassa päässä se onkin. Oikeassa olet.

        Kun mulla oli se nainen reilu vuosi sitten. Rakastin sitä oikeesti ihan törkeesti. Ja mä oikeastaan heitin toisaalta osittain oman elämän romukoppaan. Oisin tosiaan kipassut kuun ja tähdet hälle....
        Se tavallaan meni yli tai jotain....alko tuntua jo pahalle. Tuntui ettei nallekarkit mene tasan... mutta sekin vika oli mun nupissa...

        Joo. Linkoilin lumet. Tosin piti jo remonttiakin tehdä koneeseen. Eka nykäsy ja naru katkes. Sit vaihdoin narun ja sain monet lumipesut...piristävää...

        Jos huomenna kävis landella kanssa linkoilee vähän isommalla pelillä.

        Niin ja kyllä Walker toimii mullakin.

        Huomenta, niin mä muistan sä olit korviasi myöden rakastunut, kerroit sormuksesta ja tunteistasi. Ja olit ihan rikkikin jonkun aikaa, kunnes lähdit purkamaan vyyhtiä auki ja kohentamaan oloa. Järkeistämään asioita, sen kaiken tunnemylläkän rinnalle. :)

        Joskus tulee tunteita, ettei nallekarkit mee kumppanin kanssa tasan. Minusta sekin on jossakin määrin ihan normaalia. Välillä toiselle kippaantuu enemmän, kun toiselle. Se on sitä tasapainoilua joskus miten asiat ja vastuut jaetaan jne. Miten kumpikin reakoi eri tilanteisiin omien voimavarojensa ja persoonallisuutensa mukaan. Minusta tärkeintä on käsittää miksi jokin asia on tai menee niinkun se on tai menee. Koittaa ymmärtää sen toisenkin näkökanta ja hyväksyä, että hänellä on oma näkemys.

        Ei niinkään se, että aina olis kaikki auvoista ja tasaisen sileetä. Epämukavaa oloa josku tarvii sietää ja oppia käsittelemään, eiks niin? Tietysti liian isoille ja sietämättömille asioille tarviikin tehdä jotain ja tehdä joku valinta ja päätös. Eikä vaan vatvoa ja antaa mennä pahemmaksi...

        Mutta oman elämän romukoppaan heittäminen on siksees aika vaarallisen kuuloista, että siinä tosiaan on se vaaraa, että hukkaa ittensä...alkaa ajelehtimaan ja vieraantuu itsestään. Ei itseään saa hukata, vaikka toisen vuoksi oliskin valmis kiipeemään kuuhun. :D

        Siitä mä pidän aina kiinni, että mun persoonallisuuteni on se mikä se on, mä tykkään asioista joista mä tykkään...vaikkei toinen tykkäiskään. Emmä anna toisen hukata mua tai valtaa muovata musta jotakin mitä mä en oo...mun "uhrautuminen", toisen vuoksi/puolesta tekeminen tulee puhtaasti siitä, että uskon hyvään ja hyvän tekemiseen, uskon rakkauteen ja siihen että rakkailleen ei halua kun hyvää. Ne on sisäisiä arvoja ja juttuja...mun sydän sanoo niin. Ne on parasta mitä mulla on, mun rakkaat ihmiset.

        En mä vieraillekaan toivomalla toivo koskaan mitään pahaa, vaikka ihminen olis ihan pässi minusta. Mutta saatan ajatella, että kyllä se pilkka osuu vielä omaan nilkkaan...tuut kohtaamaan vielä oman ilkeytesi. Suuttua toki voi, kunnollakin joskus...

        Aiheesta seuraavaan...sataako siellä? Landella varmaan lunta riittää ja sillä savon korkeudella tilanne voi olla toinen, kun täällä etelässä. Tääl on kohta lumet tipotiessään. Just kun saatiin ostettua suksisetti molemmille mukuloille. :D

        Luistimia aatteelin viikonloppuna lähteä ostamaan isommalle ja itselleni. Mutta näinköhän ulkojäät on mennyttä kalua...tarttis opettaa luistelemaan. Jos enää itsekään osaan. Meinasin, että ostan hokkarit molemmille. Kaunarit mulla on, mutta ne taitaa olla mulle pienet.

        Puuh, voi miten tekee kahvia mieli...mutta en viitsi kiusata mahaani. Eiköhän tuo kahvin kaipuu helpota viikossa parissa.

        Mitäs, meinaatko ottaa kalsarikännit viikonloppuna ja renkuttaa musiikkia palstalla? :D


      • Nicitönnä
        mansikkakakkua kirjoitti:

        Mikreeniin on olemassa nykyään myös täsmälääke, tosin pistoksena. Olen itse saanut siihen tuon injektiolääkityksen ja se tosiaan auttaa.Mikreenikohtaus menee ohi noin puolessa tunnissa. Botuliinitoksiini on Kela korvattava kroonisen migreenin hoitona 1.11.2015 alkaen.
        Se onkin erittäin turvallinen ja vähähaittavaikutuksinen hoito myös krooniseen migreeniin. Usein vuosiakin jatkunut krooninen migreeni jne ...

        Nyt pidät pintasi ja menet vaikka erikoislääkärille selvittelemään nuo sairautesi syyt... ja haet niihin apua asiantuntijoilta! On se hitto ett paperittomille on terveyspalvelut ym. ja sulla ilmeisesti 20 vuoden ajan ollut sairaus jota ei ole hoidettu asianmukaisesti.
        Valitettavasti en pysty sinua auttamaan kuin , antamalla sulle vauhtia näillä tiedonmurusilla.

        Oonkin kuullut noista pistoksista yhdeltä koulukaverilta. Hänelle on niitä annettu migreeniin. Mulla on hirmu harvoin nykyään enää kohtauksia, ennen 7 v. lapsesta oli melkeinpä viikottain ja useamman kerran viikossa... Liittyy yleensä aina jonkinlaiseen henkiseen tai fyysiseen liika rasitukseen, hormooneihinkin toki. Imigrania ja pahoinvointitablettia, tarvittaessa grammanen panadol, nukkumaan ja iltaan mennessä helpottaa yleensä. Jos ei helpota niin uusi satsi ja nukkumaan. Aamulla on yleensä jo eri pää ja olotila. :)

        Mutta hyvä tietää, että pistoksiakin on olemassa. Muutakin kun ne kipulääke ja relaksantti kankkuihin pistokset, joita olen eräänkin kerran hakenut terveyskeskuksesta. Tosiaan joskus ihan viikottain, kun ei muuten mennyt kohtaus ohi ja alkoi olla jo kuivumaan päin...

        Mulla on niin pitkä lista erilaisia diagnooseja, että en aina oikeen tiedä mikä niistä on totta ja mikä tarua. Varmaan moni diagnosoitu sairaus tai oire liittyy jotenkin toinen toisiinsa...ehkä joku päivä joku keksii syyksi jonkun altistavan geenin joka tekee kaikki ne sairaudet. Ja onhan monien sairauksien välillä todettu olevan yhteyksiä...

        Fibromyalgia, migreeni, verenpainetauti, sokeriarvojen heittelyt, endometrioosi, IBS, levottomat jalat, pcos, refluksitauti ja hypemobiliteetti syndrooma ei sairaus vaan ominaisuus...eiköhän ne kaikki jotenkin lopulta liity toisiinsa.

        No, vieläkin huonommin voisi olla. Joten eiköhän näistä selvitä. Tulta päin vaan...mä en helpolla anna periksi. :)


      • Dissident
        Nicitönnä kirjoitti:

        Huomenta, niin mä muistan sä olit korviasi myöden rakastunut, kerroit sormuksesta ja tunteistasi. Ja olit ihan rikkikin jonkun aikaa, kunnes lähdit purkamaan vyyhtiä auki ja kohentamaan oloa. Järkeistämään asioita, sen kaiken tunnemylläkän rinnalle. :)

        Joskus tulee tunteita, ettei nallekarkit mee kumppanin kanssa tasan. Minusta sekin on jossakin määrin ihan normaalia. Välillä toiselle kippaantuu enemmän, kun toiselle. Se on sitä tasapainoilua joskus miten asiat ja vastuut jaetaan jne. Miten kumpikin reakoi eri tilanteisiin omien voimavarojensa ja persoonallisuutensa mukaan. Minusta tärkeintä on käsittää miksi jokin asia on tai menee niinkun se on tai menee. Koittaa ymmärtää sen toisenkin näkökanta ja hyväksyä, että hänellä on oma näkemys.

        Ei niinkään se, että aina olis kaikki auvoista ja tasaisen sileetä. Epämukavaa oloa josku tarvii sietää ja oppia käsittelemään, eiks niin? Tietysti liian isoille ja sietämättömille asioille tarviikin tehdä jotain ja tehdä joku valinta ja päätös. Eikä vaan vatvoa ja antaa mennä pahemmaksi...

        Mutta oman elämän romukoppaan heittäminen on siksees aika vaarallisen kuuloista, että siinä tosiaan on se vaaraa, että hukkaa ittensä...alkaa ajelehtimaan ja vieraantuu itsestään. Ei itseään saa hukata, vaikka toisen vuoksi oliskin valmis kiipeemään kuuhun. :D

        Siitä mä pidän aina kiinni, että mun persoonallisuuteni on se mikä se on, mä tykkään asioista joista mä tykkään...vaikkei toinen tykkäiskään. Emmä anna toisen hukata mua tai valtaa muovata musta jotakin mitä mä en oo...mun "uhrautuminen", toisen vuoksi/puolesta tekeminen tulee puhtaasti siitä, että uskon hyvään ja hyvän tekemiseen, uskon rakkauteen ja siihen että rakkailleen ei halua kun hyvää. Ne on sisäisiä arvoja ja juttuja...mun sydän sanoo niin. Ne on parasta mitä mulla on, mun rakkaat ihmiset.

        En mä vieraillekaan toivomalla toivo koskaan mitään pahaa, vaikka ihminen olis ihan pässi minusta. Mutta saatan ajatella, että kyllä se pilkka osuu vielä omaan nilkkaan...tuut kohtaamaan vielä oman ilkeytesi. Suuttua toki voi, kunnollakin joskus...

        Aiheesta seuraavaan...sataako siellä? Landella varmaan lunta riittää ja sillä savon korkeudella tilanne voi olla toinen, kun täällä etelässä. Tääl on kohta lumet tipotiessään. Just kun saatiin ostettua suksisetti molemmille mukuloille. :D

        Luistimia aatteelin viikonloppuna lähteä ostamaan isommalle ja itselleni. Mutta näinköhän ulkojäät on mennyttä kalua...tarttis opettaa luistelemaan. Jos enää itsekään osaan. Meinasin, että ostan hokkarit molemmille. Kaunarit mulla on, mutta ne taitaa olla mulle pienet.

        Puuh, voi miten tekee kahvia mieli...mutta en viitsi kiusata mahaani. Eiköhän tuo kahvin kaipuu helpota viikossa parissa.

        Mitäs, meinaatko ottaa kalsarikännit viikonloppuna ja renkuttaa musiikkia palstalla? :D

        Pikavastaus tähän väliin. Hitto mikä keli...just ja just kerkesin saada lingottuu pihan ennenkuin meni ihan sohjoks. Nyt kiireellä maille traktorihommiin....jos se tulis lingon läpi....

        Vastaan paremmin vielä...


      • Dissident
        Nicitönnä kirjoitti:

        Huomenta, niin mä muistan sä olit korviasi myöden rakastunut, kerroit sormuksesta ja tunteistasi. Ja olit ihan rikkikin jonkun aikaa, kunnes lähdit purkamaan vyyhtiä auki ja kohentamaan oloa. Järkeistämään asioita, sen kaiken tunnemylläkän rinnalle. :)

        Joskus tulee tunteita, ettei nallekarkit mee kumppanin kanssa tasan. Minusta sekin on jossakin määrin ihan normaalia. Välillä toiselle kippaantuu enemmän, kun toiselle. Se on sitä tasapainoilua joskus miten asiat ja vastuut jaetaan jne. Miten kumpikin reakoi eri tilanteisiin omien voimavarojensa ja persoonallisuutensa mukaan. Minusta tärkeintä on käsittää miksi jokin asia on tai menee niinkun se on tai menee. Koittaa ymmärtää sen toisenkin näkökanta ja hyväksyä, että hänellä on oma näkemys.

        Ei niinkään se, että aina olis kaikki auvoista ja tasaisen sileetä. Epämukavaa oloa josku tarvii sietää ja oppia käsittelemään, eiks niin? Tietysti liian isoille ja sietämättömille asioille tarviikin tehdä jotain ja tehdä joku valinta ja päätös. Eikä vaan vatvoa ja antaa mennä pahemmaksi...

        Mutta oman elämän romukoppaan heittäminen on siksees aika vaarallisen kuuloista, että siinä tosiaan on se vaaraa, että hukkaa ittensä...alkaa ajelehtimaan ja vieraantuu itsestään. Ei itseään saa hukata, vaikka toisen vuoksi oliskin valmis kiipeemään kuuhun. :D

        Siitä mä pidän aina kiinni, että mun persoonallisuuteni on se mikä se on, mä tykkään asioista joista mä tykkään...vaikkei toinen tykkäiskään. Emmä anna toisen hukata mua tai valtaa muovata musta jotakin mitä mä en oo...mun "uhrautuminen", toisen vuoksi/puolesta tekeminen tulee puhtaasti siitä, että uskon hyvään ja hyvän tekemiseen, uskon rakkauteen ja siihen että rakkailleen ei halua kun hyvää. Ne on sisäisiä arvoja ja juttuja...mun sydän sanoo niin. Ne on parasta mitä mulla on, mun rakkaat ihmiset.

        En mä vieraillekaan toivomalla toivo koskaan mitään pahaa, vaikka ihminen olis ihan pässi minusta. Mutta saatan ajatella, että kyllä se pilkka osuu vielä omaan nilkkaan...tuut kohtaamaan vielä oman ilkeytesi. Suuttua toki voi, kunnollakin joskus...

        Aiheesta seuraavaan...sataako siellä? Landella varmaan lunta riittää ja sillä savon korkeudella tilanne voi olla toinen, kun täällä etelässä. Tääl on kohta lumet tipotiessään. Just kun saatiin ostettua suksisetti molemmille mukuloille. :D

        Luistimia aatteelin viikonloppuna lähteä ostamaan isommalle ja itselleni. Mutta näinköhän ulkojäät on mennyttä kalua...tarttis opettaa luistelemaan. Jos enää itsekään osaan. Meinasin, että ostan hokkarit molemmille. Kaunarit mulla on, mutta ne taitaa olla mulle pienet.

        Puuh, voi miten tekee kahvia mieli...mutta en viitsi kiusata mahaani. Eiköhän tuo kahvin kaipuu helpota viikossa parissa.

        Mitäs, meinaatko ottaa kalsarikännit viikonloppuna ja renkuttaa musiikkia palstalla? :D

        Joo. Siis se oli jotain sellaista mitä en ole ikinä tuntenut. Niin hyvässä kuin huonossa.. mutta tiesin, että omasta päästä tuli paljon juuri siitä huonosta fiiliksestä. Nainenhan oli minua kohtaan upea ja ihana.

        Niin. Se nallekarkkijuttu tuli just mieleen...Järki toimi siinä, mutta ne omat ihme ajatukset päässä taas höpötti taustalla muuta. Ja sellaisia ajatuksia ei ollut tullut itsessä ikinä miettineeksi. Mutta ne samat ajatukset pyöri muussakin. Työjutuissa, auttamisissa jne...

        Joo. Sitä kyllä on nyt oppinusietämään yhtä jos toista. Tietää jo, että mitkä menee ajallaan ohi. Paska fiilis voi tulla milloin vaan. Itsevarmuus saattaa tipahtaa ykskaks nolliin ja masentaa jajaja..Mutta sit pitää vähän aikaa odotella...tulee se parempi päiväkin.

        No viime keväänä pahimpaan aikaan olin kyllä siinä ja tässä, etten luvuttanut. Kieltämättä vastuu lapsista saattoi olla ainut joka piti pinnalla...jotenkin tuntui siltä, että jos tuokin ihana suhde osas mennä ketuiks, niin mitä vielä? Toisaalta järjetön mielenkiinto ja sellainen uskomus, että elämän pitää vaan toimia, olla helpompi ja parempi. Kaikkeen löytyy aina syy...

        No mun pernallisuus on jäänyt aina muitten jalkoihin. Se alkoi kaivautumaan esiin siinä suhteessa. Exä taas litisti sen aikasemmin maanrakoon. Nyt se alkaa hahmottumaan. Enkä anna litistää sitä kenenkään enää. Se on varma...

        Mä koitan pitää hajurakoa sellaisiin, ketkä mulkkuilee. Kerran kun kikkailee, mä en tuu enää siihen. Ei mun tarvii. Takaisin jos haluaa, saa tulla hattu kourassa.

        Illalla satoi pakkaslunta, aamulla oli 6 cm märkää lunta maassa ja vettä satoi. Nyt on kaikki psikat ihan jäässä. Paskat kelit kyllä...
        Tytöllä piti olla hiihtoa, mutta eivät sateella olleet hiihdelleetkään.

        No ulkojäät on varmaan huonot, jos ei oo jäädytysputkia maassa. Muuten jämäkkä tuoli on hyvä tuki lapselle opetteluhommissa. Ja parhaiten oppivat, kun vie vaan jäälle...ja roppakaupalla kärsivällisyyttä. Voi luoja sitä aikaa...

        No mä otan nyt päikkärit...ihan poikki...kahvit sit. Voi sun massua...eikö teetäkään kärsi?

        No kyllä meinasin ottaa ihan kalsarityyliin ja lötkötellä tässä kotosalla koko viikonlopun. Oikeestaan ois parempi, kun ei liikoja höpöttelis tällä palstalla päissään...tyhmiä juttuja irtoo hönössä. Heh..


    • Nicitönnä
    • Gnuk
      • ...tosin en tiedä, kevenikö tää homma nyt näillä, mutta ainakin ruutia tuli "vaalimusaan".


      • Teknodonna
        misspönttöuuni kirjoitti:

        ...tosin en tiedä, kevenikö tää homma nyt näillä, mutta ainakin ruutia tuli "vaalimusaan".

        Ihastuttavan punkahtavaa rockia. Kivat värit ja muodot.

        (Naurua)


      • Teknodonna kirjoitti:

        Ihastuttavan punkahtavaa rockia. Kivat värit ja muodot.

        (Naurua)

        Juu. Kipu kiihottaa, sanoi Kari Aihinen (en vaan tajua, mitä helv*iä kommentti teki kokkiohjelmassa).
        Ja punainen (sitä se ei sanonut).

        Punainen on vaaran ja draivin väri. Sen kun moni mieskin oppisi.

        Mutta p ä ä asia, että mä tykkään. Värit ja soundit on just oikeet.


      • Teknodonna kirjoitti:

        Ihastuttavan punkahtavaa rockia. Kivat värit ja muodot.

        (Naurua)

        Onkohan sulla nyt virhe ohjelmoinnissa?

        Sähän perhana oot ruvennu vastaamaan. (naurua)

        Juu, ei tajuu.


    Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Martina oli sarjassaan tänään 32.

      Mutta eikö pyöräily ja uinti ole vahvempia hänellä kuin juoksu? Aikaa on vielä harjoitella ennen Frankfurtin kisoja.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      208
      1672
    2. Sofia miksi soitit torstaina Stefanil ja pyysit käymään kun muka olet ahdistunut.?

      Oliko asia suunniteltu, kun pyysi käymään ja varmasti tiesi et miten Stefan asiaan suhtautuu.Oliko myös Seiskan toimittaja pyydetty tarkoituksella pai
      Kotimaiset julkkisjuorut
      98
      1597
    3. Stepuli itkee facessa

      Haluaisin pyytää julkisesti karseaa käytöstäni anteeksi lähimmiltä, naapureilta ja etenkin Sofialta! Ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää käyttä
      Kotimaiset julkkisjuorut
      96
      1507
    4. Sofia oli ainoastaan rahan takia suhteessa Stefanin ja Nikon kanssa.

      Järkyttävää miten Sofia on käyttänyt hyväksi näitä molempia miehiä ja rahat loppu niin vain haukkumiset tullut kiitokseksi heille.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      254
      1396
    5. Voi kun menisi nyt Stefan katsoo tyttären uutta ponia, viettäisi aikaa hänen kanssa.

      Aika parantaa kaiken ja meillä kaikilla on elämässä vastoinkäymisiä ja yli kyllä pääsee ainakin ajan kanssa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      134
      1362
    6. Minä menetän sinut kokonaan

      Siksi olen paniikissa, sekaisin ja surullinen. Taitaa olla jonkinasteinen stressitila päällä. Toivottavasti sinulla on kaikki hyvin.
      Ikävä
      48
      895
    7. Onpas Martina valinnut sopivan laulun

      Storyssa kun Isben poni tulee, " älä vie lapsuuttani pois." Äiti se lähtee mieluummin panopuuksi hotelliin, kuin viettäisi senkin ajan lastensa kanssa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      115
      882
    8. Suomi teki typeryyttään Venäjästä nyt konkreettisesti vihollisen, jota se ei aiemmin ollut.

      Venäjä ei ole uhannut Suomen turvallisuutta, eikä Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti ole signaloinut minkäänlaista uhkaa Suomelle. Se "uhka" luotii
      Maailman menoa
      427
      861
    9. Veikkauksia milloin Venäjä hyökkää Suomeen?

      Veikkaan että se tapahtuu nopeasti, ehkäpä jo kesäkuussa. Suomi 5,5 miljoonan harvaan asuttu maa. Venäjä ei tarvitse suurta joukkoa Suomeen, joten kai
      Maailman menoa
      290
      827
    10. Uskomatonta miten "kassatyttö Sannasta" tuli hetkessä kuoleman kauppias.

      Demarit on kautta historian olleet "takinkääntäjien"mestariluokkaa kokoomuksen hihassa kiinni. Sannan arviointikyky petti täysin Naton suhteen, Brysse
      Maailman menoa
      347
      815
    Aihe