kytkin alhaalla liikennevaloissa epäedullistako?

Tämä voi tuntua oudolta, mutta kysynpä kuitenkin kytkimen käyttöä ehkä paremmin tuntevilta:

Kun auto on pysähtyneenä vaikkapa liikennevaloissa, moottori käy; ihan mukavuussyistä pidän ykkösvaihdetta päällä ja kytkintä alhaalla. Kun liikennevalo vaihtuu, nostan kytkimen ja lähden. En ole toisaalta nähnyt missään kiellettävänkään tällaista menettelyä

Onko sellainen vaara olemassa, että tällainen menettely kuitenkin kuluttaa ajan mittaan kytkintä? Kuulin tapauksesta, että eräässä suht.uudessa h-autossa 70000 km:n ajon jälkeen kytkin rikkoutui kulumisen seurauksena, kuten merkkikorjaamolla todettiin. Omistaja epäili edellä mainitun menettelyn vaikuttaneen siihen, kun ei muuta syytä löytänyt mielestään lyhytaikaiseen kytkimen toimintaan. Miten lienee?

Pitäisikö siis liikennevaloihin pysähdyttäessä panna vaihde ehdottomasti vapaalle, painoi sitten kytkintä tai ei?
261778
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 26

Vanhimmat

Kyseinen tapa ei kuluta kytkintä. Kytkin kuluu vain luistatettaessa, eli jos pidät poljinta jossain muuaalla, kun pohjassa tai ylhäällä.

Painelaakeria tuo tapa kuluttaa, ja painelaakeri vaihdetaan yleensä kytkimen kanssa.

Jos autosi olisi joku museoikäinen, hajoaisi se nopeasti noin. Uusissa autoissa painelaakeri todennäköisesti kestää noinkin käytettynäkin suunnilleen yhtäkauan kuin kytkinlevy tai esim. kaksoismassavauhtipyörä, jolloin se vaihdetaan samalla.

Äänestä

Jos pysähtyminen kestää yli 15 sekuntia, silloin vaihde vapaalle ja kytkin ylös. Äläkä paina yhtään sitä poljinta, äläka myöskään pidä kättä vaihdekepin nupilla. Tämä kuluttaa vaihteita/kytkintä vähiten.

Äänestä

Vähän riippuu risteyksestä. Jos tietää, että valot palaa pidempäänkin, on hyvä painaa jarrua tai vetää käsijarrua päälle ja asettaa vaihde vapaalle. Näin tulee käsijarruakin käytettyä.
Painelaakerin päälle turha kytkimen painaminen käy.
Automaattivaihteisto on tässäkin tapauksessa helpompi.
Minulla on tapana, jos punainen palaa tai syttynyt juuri, työnnän vaihteen vapaalle ja huilauttaa auto valoihin. Saattaa käydä niin, että valot vaihtuukin vihreäksi auton ollessa vielä liikkeessä. Eikö vaihde päälle ja menoksi. Siinä on sitä pelisilmää ja polttoainekulutuskin vähenee.

Äänestä
  • Moottorijarrutus olisi tuossa tapauksessa parempi säästön puolesta ja jos valo vaihtuu vihreäksi, on todennäköisesti oikea vaihde jo valmiiksi silmässä. Lisäksi auto pysähtyy nopeammin, eli ei tarvitse valutella niin kaukaa (mikä säästää takanatulijoiden hermoja).

    Liikennevaloissa seistessä tietysti vaihde vapaalla ja jarru pohjassa. Kun lähtö alkaa näyttää ajankohtaiselta (sen näkee tutussa risteyksessä usein muutama sekunti ennen valon vaihtumista, vähemmän tutussa pitää arpoa hieman enemmän), vaihdetta silmään.

    Äänestä

Itselläkin on tuo tapa. Tapa opetettiin autokoulussa 1988, tuolloin ajo-opettaja nimenomaan ohjasi pitämään kytkimen alhaalla ja ykkösen silmässä, Silloisen selityksen mukaan kytkimen pitämisestä pohjassa kohdistuu vain minimaalinen kulutusvaikutus kytkimeen ja siinäkin vain painelaakeriin. Noilla opeilla on siis menty vaikka tekniikka on varmaan mennyt eteenpäin.
Mitä tulee kytkinten kestoon, niin nykyisessä autossa 10 vuoden ja 165000 km kohdalla meni kytkin. Ajo lähinnä työmatka ja kauppamatka-ajoa liikennevaloviidakossa. Joten KIA:n kytkin on joko erityisen kestävä tai sitten tuo kytkimen kesto ei oleellisesti lyhene siitä, että kytkin on aina pohjassa liikennevaloissa.
Jos ajotapaan sen sijaan kuuluu pitää autoa ylämäessä paikoillaan kytkimellä eikä jarrulla, niin en ollenkaan ihmettele jos kytkimen saa kaupunkioloissa kulutettua loppuun pitkälti alle 100000 km. Tämä kytkimen luistattaminen tuntuu olevan melkoisen suosittua ylämäkeen pysähdyttäessä, mutta sillä ei tietysti ollut mitään tekemistä alkuperäisen kysymyksen kanssa.
Uusissa autoissa kuskit tietysti opetetaan laittamaan risteyksessä vapaalle, jos haluaa säästellä bensaa, mutta sekin on eri tarina.

Äänestä
  • Huono oli kytkimen kesto.

    Äänestä

  • Kirjoittaja molempihyvä kirjoitti KIAsta. Meikäläisellä on toisenlainen kokemus.

    Itsellä oli tapana pitää liikennevaloissa vaihde päällä ja kytkin pohjassa. Nelisen vuotta vanhan KIA Ceedin kytkin meni loppuun 70 tkm:n kohdalla. Oliko noilla seikoilla yhteyttä en tiedä.

    Enpä tiedä oliko kytkimen pohjassa pitämisellä merkitystä, mutta korjaus ei mennyt takuuseen.

    Äänestä

Onpa lyhytikäisiä kytkimiä. Minulla oli parikymmentä vuotta sitten Carina jolla oli ajettu 320 000 km. Kytkimessä ei ollut mitään vikaa eikä sille oltu tehty mitään korjauksia.

Äänestä
  • Korpiseudulla tuollaisiin lukemiin päästään, jos työmatkana on 20 kilometriä maantietä, muutama taajamamerkki, ei yhtään liikennevaloa, mihin se kytkin sellaisessa kuluisikaan.
    Kehä kolmosta ruuhka aikaan 20 kilometriä ja kytkin on käynyt pohjassa 150 kertaa, eikä siellä ole edes liikennevaloja. Keskustasta ruuhkassa kehä kolmoselle, kytkin käy pohjassa useita satoja kertoja. Jos se kytkin kestää siellä reilusti yli 150000 km, niin tyytyväinen voi olla.

    Äänestä

  • Tää oli kyllä ihan parasta antia varsinaiseen asiaan, voihan Toyotavaarin pyhä yksinkertaisuus.

    Äänestä

Painelaakeri siellä pyörii silloin turhaan ja myös moottorissa kampiakselin päittäisvälyslaakeri kuluu turhaan ja sitten, kun sitä välystä alkaa olemaan siellä kone vähän kolisee tyhjäkäynnillä, tämä moottorin laakeri saa voitelunsa roiskeesta, joten parempi nostaa se kytkin ylös ja vaihde vapaalle..

Äänestä
  • Oikeastaan kaikissa hydraulitoimisella kytkimellä olevissa autoissa, ja joissain vaijeritoimisissakin painelaakeri pyörii kokoajan. Näin kytkimen automaattisäätö saadaan toimimaan "itsestään".

    Moni pitää autoaan paikallaan kytkin pohjassa, milloin olet kuullut missään lähes nykyaikaisessa moottorissa kampiakselin päittäislaakerin väljistyneen?

    Äänestä

Kytkimen painelaakerinkin vaihto on iso remontti joten ainakaan itse en riskeeraa kuluttaa sitä turhaan pitämällä tarpeettomasti kytkinpoljinta pohjassa. Liikennevaloissa vaihdan vapaalle ja päästän kytkimen ylös.
Nykyautoilla sen sijaan risteystä punaisiin valoihin lähestyessä kannattaa mieluummin käyttää moottorijarrutusta mahdollisuuksien mukaan koska polttoaineenkulutus on nolla moottorijarrutuksella. Vapaalla lasketellessa moottori käy joutokäyntiä mikä vie hieman polttoainetta. Sammutusautomatiikka sammuttaa moottorin vasta lähes pysähdyksissä. Jos kytkintä pidetään pohjassa, sammutusautomatiikka ei sammuta moottoria.
Ajoin itse kortin vuonna 1992 enkä muista saaneeni tuollaista ohjetta että kytkin pitäisi pitää pohjassa ja vaihde silmässä punaisissa valoissa seisoessa.
Tähän mennessä yhteenkään autooni ei ole tarvinnut tehdä kytkimelle tai painelaakerille/-asetelmalle yhtään mitään ja kaikki olleet manuaalivaihteisia.

Äänestä

Kauan sitten, jonkin verran dinosautusten jälkeen, kytkimen painelaakerin virkaa hoiti muistini mukaan jonkin sortin hiilikötöstys. Asiaa terävämmin tuntevat, korjatkaa tai tarkentakaa.

-Se hiilisysteemillä oli varsin rajalliset käyttötunnit ja sen johdosta ehdottomana ohjeena oli olla painelematta kytkintä muuten kuin just silloin kun oli tarve ja pakko. Ykkönen päällä kytkin pohjassa pitäen oli pahaaa virhe.

Kun päästiin nykyisen kaltaiseen ratkaisuun niin paineasetelma kestää normaalisti käyttöä vaikka kuinka, helposti keskimäärin satoja tuhansia kilometrejä. Samalla kun ruuhkat lisääntyivät tuli myös tarvetta sujuvammelle liikkeellelähdölle valoista. Alettiin siis opettaa vaihde päällä valojen vaihtumisen odottamista tästäkin syystä. Yhtä kaikki, Tojohojoilla on takana reilusti yli ½-miljoonaa kilometria neljännesvuosisadan aikana, työmatkat 10-18 km, osin taajamaliikenettä ja kytkintä valoissa pohjassa pidellen eikä ole kytkinmurheita ollut. (140tkm - 230tkm ja 270tkm SE-XSi ja Ave) Oman rajallisen kokemuksen valossa en näe tarvetta vaihtaa vapaalle normivaloissa; tutut iäisyysvalot on toinen juttu ja niitäkin on.

Äänestä
  • Kyllä olet oikeassa. Viime vuosituhannella todella jälkeen dinojen. Muistaakseni vielä 1960-luvulla oli noin 5 mm paksu hiilirinkula, joka painoi asetelmassa olevaa tasasivuista metallirinkulaa. Kyllä hiili kesti yllättävän pitkään, mutta sen ajan laitteet eivät olleet niin kestäviä kuin nykyautoissa.
    Moottoriöljyn vaihtokin oli 2500 km välein. Suodatin vaihdettiin joka toinen kerta.

    Äänestä

  • RMB54 kirjoitti:

    Kyllä olet oikeassa. Viime vuosituhannella todella jälkeen dinojen. Muistaakseni vielä 1960-luvulla oli noin 5 mm paksu hiilirinkula, joka painoi asetelmassa olevaa tasasivuista metallirinkulaa. Kyllä hiili kesti yllättävän pitkään, mutta sen ajan laitteet eivät olleet niin kestäviä kuin nykyautoissa.
    Moottoriöljyn vaihtokin oli 2500 km välein. Suodatin vaihdettiin joka toinen kerta.

    Enpä tuotakaan tiennyt wanhan ajan autoista ennenkuin nyt. Kuulostaa siltä että saattaisi mennä sormi suuhun tarpeeksi vanhoja ropaillessa kun en edes tunnistaisi että mikä osa tämä on :D

    Äänestä

  • Tämä aina huvittaa kun tehtaat ja firmat ovat käyttäneet miljoonia dollareita tms. valuuttaa tuotekehityskustannuksina niin tällä palstalla sen tuloksia aina kuitenkin nimitetään väheksyvästi kötöstyksiksi xD

    Äänestä


En ole ikinä kuullutkaan että joltakin olisi painelaakeri hajonnut

Äänestä

Joo ei kannata pitää kytkintä pohjassa pitkään tai pitää köttä vaihdekepin päällä kuluttaa rattaita ja rasittaa laatikkoo/painelaakeria mutta ei siltikkää vaikka nuita kaikkia tekee nii saat samala laatikola ajaa väh. 200thk että alkaa painelaakeri ääntämää tai mitää.

Äänestä

ei tarvitse

Äänestä

Vanhassa, 19v ikäisessä härväkkeessä en koskaan seinonut turhaan kytkimen päällä.
Valoihin moottorijarrutuksella jos mahdollista ja valoissa vapaalle ja ja kytkin ylös.

Uudessa härväkkeessä sama asia hoituu autostopilla ml. moottorin sammutus.
Auto pysähtyy. Vaihto vapaalle ja kytkin ylös. Menopeli paikallaan tavittavaa jarrutusta käyttäen.
Moottorin sammumisen huomaa ainoastaan kierroslukumittarista.
Kun liikkeelle lähtiessä painaa kytkimen pohjaan ykkösen päällelaittamiseksi, niin moottori käynnistyy huomaamatta.
Toiminto on ollut ties miten pitkään halvemmissakin härväkkeissä.

Äänestä

Entäs silmälaakeri vai onko kaikissa sellaista? Käsittääkseni siis painelaakerin lisäksi sellainen on ainakin joissain autoissa. Olikohan että se olisi kytkinlevyn ja kampiakselin välissä?
Tarkemmin tietävät kertokoot...

Äänestä
  • kyllä se sieltä kampiakselin päästä löytyy joissakin autoissa, kytkiakseli siihen mene kun laatikko laitetaan paikalleen!

    Äänestä

Painelaakeri siellä pyörii silloin kun painat kytkinpoljinta. Se on kuluva osa siinä missä muutkin. Jos se on kovin huonolaatuinen, saattaahan se mennä vaihtokuntoon nopeastikin. Ennemmin kiinnittäisin huomiota siihen ettei ajon aikana lepuuteta jalkaa kytkimellä. Se tappaa ko. laakerin varmemmin kuin valoissa kytkin pohjassa odottelu.
Ps. Ei ole merkitystä painelaakerin kannalta onko vaihde vapaalla vai ei kun kytkin on pohjassa.

Äänestä

Monen omistamani auton ohjekirjassa lukenut ettei kytkintä kannata pitää pohjassa jos vähänkin pidempään joutuu pysähtymään, esim punaisiin. Syy että painelaakerin käyttöikä lyhenee. Kallis remontti turhasta kytkimen painamisesta.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


mehtäratijo kirjoitti:

Tämä voi tuntua oudolta, mutta kysynpä kuitenkin kytkimen käyttöä ehkä paremmin tuntevilta:

Kun auto on pysähtyneenä vaikkapa liikennevaloissa, moottori käy; ihan mukavuussyistä pidän ykkösvaihdetta päällä ja kytkintä alhaalla. Kun liikennevalo vaihtuu, nostan kytkimen ja lähden. En ole toisaalta nähnyt missään kiellettävänkään tällaista menettelyä

Onko sellainen vaara olemassa, että tällainen menettely kuitenkin kuluttaa ajan mittaan kytkintä? Kuulin tapauksesta, että eräässä suht.uudessa h-autossa 70000 km:n ajon jälkeen kytkin rikkoutui kulumisen seurauksena, kuten merkkikorjaamolla todettiin. Omistaja epäili edellä mainitun menettelyn vaikuttaneen siihen, kun ei muuta syytä löytänyt mielestään lyhytaikaiseen kytkimen toimintaan. Miten lienee?

Pitäisikö siis liikennevaloihin pysähdyttäessä panna vaihde ehdottomasti vapaalle, painoi sitten kytkintä tai ei?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu