Haluaisin keskustella suomalaisesta työelämästä yleisellä tasolla.
Eli mitä hyvää ja huonoa on.
Itse olen ollut työelämässä karkeasti noin 20 vuotta.
Kokemusta siis on pikkufirmoista, suur/pörssiyrityksistä ja julkiselta sektorilta.
Olen toimihenkilö / asiantuntija.
Useilla työpaikoilla vallitsee mielestäni kaaos, tyrannia, välinpitämättömyys tai muu vakava ongelma. Kaikki tämä on seurausta huonosta johtamisesta.
Mielestäni jäykkää on lomat ja niiden ajoitus.
Usein ei jousteta loma-ajoista, vaan lomat on pakko pitää vain ns. lomakautena.
Uutena työntekijänä on kaikista kurjimmassa asemassa, lomia ei ole.
Useissa työpaikoissa resurssointi on aivan vääristynyt, toiset osastot ovat jatkuvassa paineessa, toisaalla mahtavat yliresurssit ja löysät oltavat. Johtajat eivät näe tätä saatikka korjaa.
Saavutetut edut -ihmiset ja liitot ovat poteroissaaan, oikein minkään kehittäminen ei onnistu.
Kuppikunnat -aina ja kaikkialla, aiheuttavat ainoastaan harmia ihmisille.
Perehdytys aivan olematonta, johtoa ei vaan kiinnosta.
Myöskään tieto ei kulje talon sisällä.
Työ on usein pakonomaista suorittamista.
Mistään ei oikein nauti vaan kaikki on jäykkää, kaavamaista ja tympeää. Varsinkin julkisella sektorilla.
Asiantuntijapalkat usein alakanttiin, sen sijaan työläisten palkat suhteessa yläkanttiin -varsinkin kansainvälisesti. Vastuusta ei siis palkita.
Yrityksen/viraston strategia, visiot, arvot, tavoitteet EIVÄT ole työntekijöiden tiedossa. Johdon vika. Toimintajärjestelmää tai vastaavaa ei tietenkään ole vaivauduttu tekemään.
Ylipäätänsä länsimaisittain toimihenkilöillä/koulutetuilla on Suomessa HUONOT PALKAT.
Tämä on ihan tilastofakta joka toistuu kaikissa tilastoissa ja tutkimuksissa.
Tämä vie motivaatiota ja moni haaveilee ulkomaille muutosta.
Suomen kova verotus, vie aivan liikaa pois palkasta, ei motivoi mitenkään.
Vielä sairaampi on kakkostyön veroprosentti -käteen ei jää oikein mitään.
Kommentteja / havaintoja?
Eli mitä hyvää ja huonoa on.
Itse olen ollut työelämässä karkeasti noin 20 vuotta.
Kokemusta siis on pikkufirmoista, suur/pörssiyrityksistä ja julkiselta sektorilta.
Olen toimihenkilö / asiantuntija.
Useilla työpaikoilla vallitsee mielestäni kaaos, tyrannia, välinpitämättömyys tai muu vakava ongelma. Kaikki tämä on seurausta huonosta johtamisesta.
Mielestäni jäykkää on lomat ja niiden ajoitus.
Usein ei jousteta loma-ajoista, vaan lomat on pakko pitää vain ns. lomakautena.
Uutena työntekijänä on kaikista kurjimmassa asemassa, lomia ei ole.
Useissa työpaikoissa resurssointi on aivan vääristynyt, toiset osastot ovat jatkuvassa paineessa, toisaalla mahtavat yliresurssit ja löysät oltavat. Johtajat eivät näe tätä saatikka korjaa.
Saavutetut edut -ihmiset ja liitot ovat poteroissaaan, oikein minkään kehittäminen ei onnistu.
Kuppikunnat -aina ja kaikkialla, aiheuttavat ainoastaan harmia ihmisille.
Perehdytys aivan olematonta, johtoa ei vaan kiinnosta.
Myöskään tieto ei kulje talon sisällä.
Työ on usein pakonomaista suorittamista.
Mistään ei oikein nauti vaan kaikki on jäykkää, kaavamaista ja tympeää. Varsinkin julkisella sektorilla.
Asiantuntijapalkat usein alakanttiin, sen sijaan työläisten palkat suhteessa yläkanttiin -varsinkin kansainvälisesti. Vastuusta ei siis palkita.
Yrityksen/viraston strategia, visiot, arvot, tavoitteet EIVÄT ole työntekijöiden tiedossa. Johdon vika. Toimintajärjestelmää tai vastaavaa ei tietenkään ole vaivauduttu tekemään.
Ylipäätänsä länsimaisittain toimihenkilöillä/koulutetuilla on Suomessa HUONOT PALKAT.
Tämä on ihan tilastofakta joka toistuu kaikissa tilastoissa ja tutkimuksissa.
Tämä vie motivaatiota ja moni haaveilee ulkomaille muutosta.
Suomen kova verotus, vie aivan liikaa pois palkasta, ei motivoi mitenkään.
Vielä sairaampi on kakkostyön veroprosentti -käteen ei jää oikein mitään.
Kommentteja / havaintoja?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.