Nyt tuli väärä tuomio! Panttivangin ottaminen

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201802112200735864_u0.shtml

"Toinen tuomituista osoitti puhelun aikana uhria aseella ja piti asetta tämän ohimolla uhaten ampua tätä, jollei tämä pyydä rahoja äidiltään."

"Vankeustuomio tekijäkaksikolle tuli törkeästä ryöstöstä ..."

Ryöstö on kahden tekotavan kokonaisuus: 1. käytetään tai uhataan välittömästi käyttää väkivaltaa henkilöä kohtaan ja 2. anastetaan tai otetaan luvattomasti käyttöön irtainta omaisuutta.

Kohta 1 täyttyy, eli uhria uhattiin aseella uhaten surmata tai ainakin vahingoittaa tämän terveyttä. Vaikka tässä tapauksessa uhkaus ei kohdistunut samaan henkilöön kuin se (uhrin äiti), jolta omaisuutta oli tarkoitus saada haltuun, se ei vaikuta asiaan.

Kohta 2 sen sijaan ei täyty. Anastus on välitöntä omaisuuden haltuun ottamista. Tässä tapauksessa uhkauksen kohde on eri paikassa kuin se, johon kohdistetaan pakkoa taloudellisesta etuudesta luopumiseen. Pakottamisen kohde on puhelimessa toisessa paikassa, eikä rikoksen tekijät voi välittömästi ottaa haltuun tältä mitään omaisuutta. Kyse ei ole anastus eikä luvaton käyttö.

Kysymys ei siten ole ryöstöstä. Tuomioistuin on rikkonut rikosoikeudellista laillisuusperiaatetta.

Onko kysymys kiristämisestä?

RL 31:3 "Joka muulla kuin 1 §:ssä tarkoitetulla uhkauksella pakottaa toisen luopumaan taloudellisesta edusta, johon rikoksentekijällä tai sillä, jonka puolesta hän toimii, ei ole laillista oikeutta..."

Kiristyksessä edellytetään muunlaista uhkaa kuin välitön vakivallan uhka. Siten teko ei tässä tapauksessa ole myöskään kiristämistä, koska tekotapa on nimenomaan välitön vaara tekopaikalla olevalle henkilölle. Kiristämisen ja ryöstön uhkauksien tekotavat eivät ole samanlaisia vaan niiden tyyppi on erilainen keskenään. Kun ryöstöön sisältyvä tekotapa täyttyy, teko ei voi olla kiristämiseen sisältyvää uhkaa tyypiltään.

Mikä rikos siis on kyseessä?

Teossa on kaksi uhria. Ensimmäinen on tekopaikalla ja häneen kohdistetaan väkivallan uhkaa, jonka johdosta hän ei voi poistua paikalta ja hänen terveytensä voi vahingoittua tai hän voi jopa menehtyä väkivallan seurauksena.

Toinen uhri, joka on puhelimessa, kohtaa pakottamista hänen lapsensa toimiessa välillisenä tekijänä pyytäessään luovuttamaan rahaa rikoksen tekijöille. Pakottamisen seurauksena puhelimen toisessa päässä oleva uhri menettäisi taloudellisen etuuden, johon rikoksen tekijöillä ei ole laillista oikeutta.

RL 25:4 "Joka riistää toiselta vapauden pakottaakseen jonkun muun tekemään, sietämään tai tekemättä jättämään jotakin uhalla, ettei panttivankia vapauteta tai että hänet surmataan tai hänen terveyttään vahingoitetaan, on tuomittava, jos teko kokonaisuutena arvostellen on törkeä, panttivangin ottamisesta ...."

Rikospaikalla olevaa uhria on pidettävä panttivankina, koska hänen vapautensa on väkivallan uhan vuoksi riistetty. Saman aikaisesti puhelimessa oleva uhriin kohdistuu pakottamista, jotta hän tekisi jotakin eli tässä tapauksessa luopuisi taloudellisesta edusta antaessaan rahaa rikoksen tekijöille. Pakottamisen uhka syntyy siitä, että rikospaikalla olevaa uhria vahingoitettaisiin, ellei pakottamisen kohde suostu luopumaan rahoistaan. Teko on myös kokonaisuutena törkeä.

Selvästi on kyse panttivangin ottamisesta. Syyte törkeästä ryöstöstä olisi hylättävä ja tuomittava sen sijaan panttivangin ottamisesta. Tuomioistuin ei ole sidottu syytteen rikosnimikkeeseen, joten kunhan syytteen teonkuvaus kattaa viimeksi mainitun teon, voidaan siitä tuomita.