Mikä mua vaivaa auttakaa tietävät

Ihastuminenkoihanaa kirjoitti:

Oon ollu jo pitempään ihastunut aikaisemmin tietysti tunteet oli juurikin sitä ihanaa koko loppupäivä on yhtä hymyä vaan siksi että näki tai vaihtoi muutaman sanan.. Nyt tilalle on tullut kauhea ahdistus en pysty enää edes käyttäytymään normaalisti kyseisen ihmisen seurassa varmaan sekin ihmettelee miks oon niin outo kun aikaisemmin oon ollu iloinen positiivinen ja hymyilly. Nyt oon vissii ahdistuneen oloinen ja ehkä hieman töykeän oloinen ja tekis mieli vaan häipyä äkkiä paikalta en ees pysty kattomaan koko tyyppiä ku nää kaikki fiiliksetki jo ahdistaa :( tosin oon huomannut et sekin on alkanu hiukan nyt välttelee mua ja tuntuu et juttelukin on hieman väkinäistä ja teennäistä.. Onko se tajunnu jotai ja sitä ahdistaa tieto et oon ihastunut? Ja Miksi ite käyttäydyn näin? Eikö ihastumisen pitäis olla ihanaa. Ja miehessä ei ole mitään vikaa päin vastoin vaikuttaisi olevan kiltti ja mukava, asiallinen aikuinen ihminen.. Juuri sellainen minkä toivoisin elämääni. on sen verran ollu noita jännä miehiä että niitä en todellakaan halua enää.. Ja totuus on että en osaa normaaleja ihmisiä edes lukea kun narsisteja yms ei tarvi osata lukea ne kertoo jo ensisekunnilla kuinka ihana ja maailman kaunein oot ja kuinka rakastu jo ensisilmäyksellä.. Yms täyttä paskaa.. Tuntuu vaan että en oo koskaan tavannu ketään niin ihanaa ihmistä en koskaan ja sitten se on tämmöstä.. Kyllä elämä on julmaa taidanpa vaan vältellä tästä lähtien eipä tuu joka kerta nähdessä koko loppupäiväksi paha mieli.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä