Äitini ei arvosta tekojani.

minua ärsyttää suunnattomasti äitini.
Pari vuotta sitten vanhempani erosivat ja äidilleni tuli melkein heti uusi mies joka muutti meille, Suomeen. Hän oli väkivaltainen äitiäni kohtaan ja löi häntä monia kertoja, MINÄ olin kuin psykologi äidilleni ja kuuntelin hänen itkut ja ininät. Ikinä en siitä kiitosta saanut vaikka tuolloin olin 11vuotias lapsi ja minun ei olisi todellakaqn pitänyt niitä asioita kuulla. Kukaan muu ulkopuolinen ei siitä väkivallasta tiennyt kuin minä. Monet kerrat menin isältäni äidillenni kun äidilläni oli paha olla isäpuoleni takia. Minä itse sain traumat, traumat siitä että joudun joskus kohtaamaan sen uudestaan. Aina jaksoin tukea äitiäni ja lohduttaa, ikinä kiitosta en kuullut. Olen siitä hieman katkera koska tuntui että sillä mitä mitä näin vaivaksi ei ollut mitään väliä.