Olen 49 v. nainen. Olen ollut naimisissa 28 vuotta nuoruuden rakastettuni kanssa, taival on ollut pitkä ja monivivahteinen. Monet myrskyt ja tuulet on yhdessä kestetty.
Ongelma on syntynyt. Vaikka olen naimisissa tämän hyvän miehen kanssa, olen rakastunut toiseen enkä pääse irti tunteesta. Kaikkea olen kokeillut, tunne palaa aina ja rakastettuni kanssa vietetyt hyvin lyhyet hetket ovat kuin sieluni keidas. Tavallaan herään kuin eloon hänen kanssaan. Suhde on syvällinen, ei seksuaalinen. Suhde on jo kestänyt useita vuosia ja riippuu lähinnä käytännön syistä, ettei ole menty pitemmälle.
En haluaisi millään loukata puolisoani, mutta tuntuu etten voi jatkaa tätä. Toivon, että voisin sanoa hänelle vielä, että hän on minulle suurin rakkauteni, mutta valhe vie minulta pian mielen tasapainon.
Saman kokoeneet, antakaa minulle opastusta, miten tällainen tilanne ratkaistaan viemättä keneltäkään elämänhalun?
Ongelma on syntynyt. Vaikka olen naimisissa tämän hyvän miehen kanssa, olen rakastunut toiseen enkä pääse irti tunteesta. Kaikkea olen kokeillut, tunne palaa aina ja rakastettuni kanssa vietetyt hyvin lyhyet hetket ovat kuin sieluni keidas. Tavallaan herään kuin eloon hänen kanssaan. Suhde on syvällinen, ei seksuaalinen. Suhde on jo kestänyt useita vuosia ja riippuu lähinnä käytännön syistä, ettei ole menty pitemmälle.
En haluaisi millään loukata puolisoani, mutta tuntuu etten voi jatkaa tätä. Toivon, että voisin sanoa hänelle vielä, että hän on minulle suurin rakkauteni, mutta valhe vie minulta pian mielen tasapainon.
Saman kokoeneet, antakaa minulle opastusta, miten tällainen tilanne ratkaistaan viemättä keneltäkään elämänhalun?
Vastaukset 8
Vanhimmat
järjellä tehtyä päätöstä siitä, mikä on kokonaisuuden kannalta parasta. Itsensä, perheen, lasten, tulevaisuuden. Haittaava tunneside täytyy katkaista ja mitenkä sen muuten parhaiten katkaisisi kuin mietityllä ja harkitulla loukkauksella, jota toinen ei voi sietää. Sano tai tee jotain, jonka tiedät loukkaavan häntä peruuttamattomasti. Toimii kyllä, niin kipeää kuin se sillä hetkellä tekeekin. Mutta elämä on kipeitä valintoja.
...en olisi koskaan luullut käyvän näin. Aloitin suhteen varattuun mieheen periaatteella, katsellaan kauanko on hauskaa ja parempaa varmaankin löytyy.
Olemme kuitenkin toistemme sielunkumppaneita ja seksi on aivan taivaallista.
Olemme olleet erossa joskus pidempiäkin aikoja mutta aina kiihko ajaa yhteen.
Vaikka järkikulta kuinka sanoo että tämä on "älytöntä", emme pysty lopettamaan. Jossain vaiheessa tämä jotenkin päättyy, en vielä tiedä miten. Joskus toivon että joku lopettaisi tämän minun puolestani...
tai aivan samanlaisessa tilanteessa elävä. Meillä seksi tuli suhteeseen viime kesänä, ja se oli joka kerta hienoa.
Välillä tiedän naiseni haluavan irti suhteestamme pompottelemalla minua tai olemalla päiväkausia ottamatta yhteyttä.
Välillä minä ole jo luullut päässeeni irti tästä, ja olen aloittanut vaimoni kanssa "mielessäni uuden elämän".
Tilanteessa olisivat hyvät neuvot kalliita.
Me molemmat pelkäämme, että puolisot saisivat tästä tietää. Me kumpikaan emme halua loukata pulisoitamme.
Toisaalta olen sanonut hänelle ja itselleni, että tämä elämä on annettu meille kummallekin elettäväksi. Samoin tämä suhde, eli meidän on elettävä se läpi. Jos revimme itsemme väkisin irti tästä suhteesta, esim. pahoittamalla tarkoituksella toisen mielen, jää siitä tosi pahat arvet. Pienellä paikkakunnalla joutuisimme näkemään toisiamme vielä jälkeenpäinkin.
Olen ajatellut, että olemme lautalla joka ajalehtii elämänvirran mukana. Tällöin on vaarallista jäädä pelkän virran armoille, siksi meidän tulee yhdessä sauvoa lauttaa samaan suuntaan välttääksemme karikot.
Nytkin odotan vain, että hän saisi järjestymään yhden päivän jonka voisimme viettää yhdessä jossain... kuten viime kesänäkin.
Tuollaiset elämän virta-ajatukset ovat tekosyitä sille, ettei tarvitse kantaa vastuuta omista teoistaan. Ja elellä uskotellen, ettei ole kyse valinnoista. Onhan se niin helpompaa.
on liian tiukalla heti aamusta, mutta noinhan me ihmiset toimimme.
Me vaadimme toisilta ihmisiltä pelkästään rationaalista käytöstä, emmekä hyväksy sitä jos he antavat tunteelle liian suuren vallan. Kuitenkin me kaikki ihmiset, myös sinä sripa, käytämme sitä vähemmän järkeä päätöksenteossa, mitä tärkeämpi asia on kysymyksessä. Hyvänä esimerkkinä on aviopuolison valinta; kukapa meistä on valinnut sen kaikkein järkevimmän vaihtoehdon puolisokseen, sen jota vanhempammekin usein olisivat ehdottaneet.
Levitteen leivän päälle voimme valita pelkin järkisyin, mutta emme enää esim. auton merkkiä tai väriä.
Pythagoras sanoi aikoinaan, että "viisautta on se kun tunne ohjaa järkeä".
Silloin kun kauankin aikaa naimisissa ollut henkilö huomaa rakastuneensa toiseen ihmiseen, on tullut aika kuunnella myös tunteen ääntä (ja kantaa vastuu päätöksistään.)
Itse olin ollut kolmekymmentä vuotta naimisissa kun huomasin rakastuneeni elämäni suloisimpaan tyttöön. Sen asian kanssa oppi kyllä elämään, voimia se kysyy. Eihän koskaan tiedä vaikka...
Kysyisin yksityiskohtia suhteestasi - kerro lisää! Esimerkiksi: Pitääkö kertoa kolmannelle ihmiselle salasuhteesta vai onko viisaampaa olla kertomatta kenellekään?
Kysyisin yksityiskohtia suhteestasi - kerro lisää! Esimerkiksi: Pitääkö kertoa kolmannelle ihmiselle salasuhteesta vai onko viisaampaa olla kertomatta kenellekään?
Minulla kuin sinulla Neuvoton. Vaikka olen nuorempi ja yhdessä oloa ollut vasta 7-v. meillä takana, silti voin tuntea ahdistuneisuutesi. Minäkin mielelläni kuulisin kokemuksia asian pohjalta muilta. Miten toimia oikein???