Työttömyysturvan aktiivimalli on herättänyt laajaa arvostelua useista puutteistaan johtuen. Ongelmat, joihin hallitus yrittää puuttua, ovat kuitenkin todellisia.
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on uusimmassa raportissaan huolissaan Suomen työllisyysasteesta, joka on muihin Pohjoismaihin verrattuna matala. OECD kehottaa Suomea uudistamaan sosiaaliturva-, ja tukijärjestelmää työhön kannustavammaksi. Toinen huolenaihe rakentuu väestömme ikääntymisestä, joka kasvattaa julkisen sektorin kustannuksia.
Mitä aktiivimallin tilalle? Voisimmeko tehdä työelämään tai yrittäjäksi siirtymisen kannattavammaksi tarjoamalla laajemmat kuluttamisen vapaudet ansiotulojen saamisen seurauksena? Olisiko aktivointipolitiikkaa mahdollista rakentaa digitaaliseen rahaan kytkettävien ominaisuuksien avulla?
Suomessa on kansainvälisesti vertaillen korkeat sosiaaliryhmien väliset erot terveydessä ja työkyvyssä. Työttömien joukossa heikkoon terveydentilaan ja päihteidenkäyttöön liittyvät työkyvyn puutteet ovat yleisempiä kuin palkansaajien joukossa, ja etenkin työttömyyden pitkittyessä.
Aktivoisiko sama malli paitsi luomalla taloudellisia kannustinvaikutuksia, myös ohjaamalla terveyttä ja työkykyä tukeviin elämätapavalintoihin?
Toivon mahdollisimman monien suomalaisten osallistuvan laatimaani kyselyyn, jossa pohditaan ja haetaan vastauksia yhteiskuntamme ongelmiin!
Kyselyyn vastataan nimettömänä, eikä vastaajia ole mahdollista tunnistaa sen perusteella.
Kysely:
https://goo.gl/forms/GvcNEBz6OxEccK1r2
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on uusimmassa raportissaan huolissaan Suomen työllisyysasteesta, joka on muihin Pohjoismaihin verrattuna matala. OECD kehottaa Suomea uudistamaan sosiaaliturva-, ja tukijärjestelmää työhön kannustavammaksi. Toinen huolenaihe rakentuu väestömme ikääntymisestä, joka kasvattaa julkisen sektorin kustannuksia.
Mitä aktiivimallin tilalle? Voisimmeko tehdä työelämään tai yrittäjäksi siirtymisen kannattavammaksi tarjoamalla laajemmat kuluttamisen vapaudet ansiotulojen saamisen seurauksena? Olisiko aktivointipolitiikkaa mahdollista rakentaa digitaaliseen rahaan kytkettävien ominaisuuksien avulla?
Suomessa on kansainvälisesti vertaillen korkeat sosiaaliryhmien väliset erot terveydessä ja työkyvyssä. Työttömien joukossa heikkoon terveydentilaan ja päihteidenkäyttöön liittyvät työkyvyn puutteet ovat yleisempiä kuin palkansaajien joukossa, ja etenkin työttömyyden pitkittyessä.
Aktivoisiko sama malli paitsi luomalla taloudellisia kannustinvaikutuksia, myös ohjaamalla terveyttä ja työkykyä tukeviin elämätapavalintoihin?
Toivon mahdollisimman monien suomalaisten osallistuvan laatimaani kyselyyn, jossa pohditaan ja haetaan vastauksia yhteiskuntamme ongelmiin!
Kyselyyn vastataan nimettömänä, eikä vastaajia ole mahdollista tunnistaa sen perusteella.
Kysely:
https://goo.gl/forms/GvcNEBz6OxEccK1r2
Vastaukset 25
Vanhimmat
Linkin takaa löytyy härskiä homopornoa joka koittaa asentaa viruksia koneelle, ÄLKÄÄ AVATKO!
Mitä aktiivimallin tilalle?
-No miten olisi vaikka yksinkertaisesti aktiivimallin peruminen, ja that's it? Ei tarvii perustaa kalliita työryhmiä miettimään asiaa sen enempää.
Vois tietysti lähteä siitä että tunnin viikossa töitä tekevä lasketaan työttömäksi. Tilastohuijausta on ripulisipilän pelleily.
Linkki tosiaan hämynen...
Voisi+lopettaa+myöskin+valehtelemisen+työttömien+alkoholin+käytöstä:+Rahaa+käyttää+on+vain+työssä+olevilla!+Ja+nyt+tämä+aktiivi-pelleily+tulee+osumaan+valtiota+omaan+nilkkaan,+kun+ihmiset+luopuvat+puhelimistaan+ja+kaikista+ylimääräisistä,+mistä+pystyvät:+Työttömyyskorvausta+kun+ei+voi+leikata+ilman+että+se+vaikuttaisi+kulutukseen:+Yritykset+kärsivät.
Optimisti kun olen, vilkaisin kyselyä. Mutta sitä samaa kliseistä roskaahan sieltä syydetään tyyliin: "Pitkäaikaistyöttömyyden ongelmaa olisi helpompaa hoitaa, jos useille pitkäaikaistyöttömille tyypilliset elämäntavat eivät heikentäisi heidän aivojensa oppimismekanismeja."
Ärgh! Tässähän tulee kohta "Epäterveellisstä elämäntavoista aiheuttavasta alemmuudentunnosta johtuvaa vihamielisyyttä paremmin voivia yhteiskuntaluokkia kohtaan."
Hän kirjoittaa: ”Kuinka suomalaiset suhtautuisivat työttömyysturvan toimintakykymalliin”. Mihin 'toimintakykymalliin'? Paljastuuko tässä taas joku uusi kyykytysmalli, josta ei vielä ole kansalle kerrottu? Ja mistä maksamisesta hän oikein puhuu; onko harkinnassa joku kurjan työttömän ruokakortti, jonka ostokset käydään läpi täikamman ja tietokoneohjelman kanssa ja harkitaan, tarvitseeko työtön jotain kurssikeskukselta kansalaisten varoilla ostettua pakkopalvelukurssia, jossa häntä opastettaisiin, mihin ne pennoset 'pitäisi' käyttää? Huh huh!
Ei kannata vastata tuohon kyselyyn. Kannattaa itse laatia kunnollinen kysely. Voisin oikeastaan tehdä niin. Mutta miksi?
Työttömillä on rahaa!! On rahaa viinaan, takseihin ja huoriin!!!
Perkele kun töihin pitää mennä kuuntelemaan muijapomon nalkutusta!!!!!
Olisin ilomielin työtön niin tulisi rahaa kuin roskaa!!!!!
Sossustakin saa kuulemma tuhansia ellei jopa kymmeniä miljoonia euroja viikossa!!!!!
Työttömät elää rikkaudessa ja kehtaa valittaa!!!!!!!!!
Talletin omalle koneelle ja tulostin tuon kyselyn ja lukaisin läpi. Lukekaa hyvät ihmiset, mutta harkitkaa, kannattaako tukea projektia vastaamalla noin vääristyneen asenteellisiin kysymyksiin. Työttömistä aiotaan tosiaan leipoa muun kansan silmiin joku outo 'heikompiosaisten alkoholistien' lauma, jolle ehkä aletaan maksaa tukea digikortilla, jolloin joka ostosta voi isosisko valvoa ja syynätä. Uskomatonta!
Tuollaisiinko ehdotelmiin meidän yhteisiä varojamme käytetään? Joku tuollaisenkin soopan rahoittanee. Tuohan on kuin joku ääliöhkö laatisi kyselyn aiheesta 'Onko keisarin uudet vaatteet mielestäsi tyylikkäät vai vanhanaikaiset?' Juha Venäläinen olettaa työttömien työnhakijoiden olevan: huono-osaisia, alemmuudentuntoisia, vihamielisiä, alkoholisteja, tupakoivia, narkkareita, jotka eivät osaa ostaa terveellistä ruokaa, ja joiden lapsille periytyy tuo sama työttömyystauti. Hän olettaa, että nuo ongelmat ovat olemassa, ja että ne on ratkaistava pakottamalla, valvomalla, rankaisemalla, määräilemällä ja nöyryyttämällä. Kuvitelkaapa elämää sitten, kun joka ikinen tukieuro, jolla ruokaa ja muuta ostatte, näkyisi kyykyttäjien tietokoneella ja he voisivat harkita, oletko ostanut jotain 'väärää'. Vai olisiko se rajoitin jo kaupan kassalla: kone piippaisi, jos yrität ostaa voita ja täysmaitoa ja suklaalevyn, ja kassaneiti lukisi ruudulta muiden jonottajien huviksi, että sinulla näkyy olevan täällä tällainen rajoitin, joka ei salli ostaa rasvaista ruokaa eikä makeisia, että maksatko käteisellä vai jätetäänkö nämä tuotteet pois. Mitä muuta voitaisiin rajoittaa? Polttoaineen ostaminen ilmaisisi, että hyväkkäällä on sittenkin auto. Kortti ei tietysti toimisi ulkomailla, joten 'huono-osaisen' massan saisi pidettyä kotimaassa.
Ei jaksa. Pyrkiikö tyyppi uudeksi vartiaiseksi torkkupeittoilemaan suurella palkalla, vai mitä? Juuri tuolla keinoin taitaa nykytyranniassa edetä. Häpeä hänelle. Varmaan kohta kokkareiden edustajana.
Sopeutumiseläke passivoi sen saajat.
Kyselyn laatija osoittaa joko taitamattomuutensa kyselyjen laatijana tai valheellisuutensa. Kysymykset ovat johdattelevia, usein yhteen kysymykseen on ympätty kaksi asiaa, joista toista voi kannattaa, toista ei, mutta vastaamalla kuittaisi samalla kummankin joko kyllä tai ei.
Esimerkiksi kysymys 87: 'Työttömien aktivoiminen kulutusvalintoja sääntelemällä olisi väärin, vaikka se antaisikin monille heistä paremman terveyden, paremman yhteiskunnallisen aseman ja pidemmän eliniän.' Entäs jos haluaisi vastata, että ihmisten rahankäytön valvominen ostos kerrallaan on väärin EIKÄ se anna kenellekään parempaa terveyttä, yhteiskunnallista asemaa eikä pidennä heidän ikäänsä?
74. 'Tutkimukset painottavat hitaiden muutosten tärkeyttä elämänmuutosten edistämisessä, ja että tarvitaan muutoksiin valmistautumista. Työttömien sosiaalietuuksia koskeva sääntelypolitiikka pitäisi siis aloittaa vaiheittain, siten että vapaasti käytettävän etuuden osuutta pienennetään vähitellen.' Eli ensin vain osa työttömyysturvasta maksettaisiin valvontakortille, ja vähitellen koko summa? Näin kukaan ei niinkun huomaisi, mitä on tapahtumassa?
Sitten hiukan rehellisyyttäkin, eli myönnetään, että tällainen isovelisysteemi kohtelisi köyhää kuin rikollista: 72. 'Työttömien sosiaalietuuksien käyttöön kohdistuvan sääntelyn alkamista tai tiukentamista kannattaisi pohtia rangaistuksena velvoitteiden täyttämättä jättämisestä.' Eli kun kieltäydyt menemästä orjaksi, kaikkea kulutustasi aletaan valvoa mikroskoopin kanssa?
65. 'On tärkeää, että kovin suurta summaa ei voisi nostaa käteisenä tai käyttää yksityisiin tilisiirtoihin, koska siten voitaisiin vähentää huumekauppaa.' Huumekauppaa?! Omia pennosiaan ei voisi nostaa käteisenä, koska sillähän köyhä tietysti ostaisi huumeita? Huumeita! Mikä tuota venäläistä oikein vaivaa? Seuraavana tietysti valvonta kaikille kansalaisille, myös venäläiselle itselleen, jotta joku viisaampi jossain päättää, saako venäläinen ostaa sen hillomunkin, vai pitäisikö ostaa 'terveellistä' kurrimaitoa ja margariinia?
53. 'Jotkut saattavat vastustaa toimintakykymallia tasa-arvon nimissä, mutta tällöin he puolustavat virheellistä käsitystä, jossa tasa-arvon uskotaan syntyvän epäterveellisillä elämäntavoilla, tupakoimalla ja käyttämällä alkoholia tai huumeita.' Siis jaksanko enää itkeä tai nauraa...
48. 'Työttömien päihteidenkäyttö ei ole niin tärkeä asia, että todella tarvitsisimme sitä.' Siis onko kyselyn laatija joku alakoululainen? Koko kysely on naurettava, ja sen esittämät ajatukset typeriä ja pelottavia, jopa minulle, raittiille työttömälle.
47. 'Kansalaiset eivät halua, että päihteiden saantia rajoitettaisiin tiukasti kaikilta, mutta jos tiukemmat rajoitukset koskisivat vain työttömien muodostaman vähemmistön sosiaalietuuksien käyttöä, enemmistö voisi kannattaa niitä.' Nuin. Tällä lailla ujutettaisiin valvonta koko kansan hyvinvoinnin vaalimiseksi! Ensin he tulivat ja alistivat työttömät, ja minä en tehnyt mitään koska en ollut työtön...
43. 'Säännellyistä etuuksista pitäisi jättää jokin osuus rajoitusten ulkopuolelle vapaaseen käyttöön, koska muuten sääntelystä koituisi liikaa haittoja.' Vastaamalla kyllä samalla annat kannatuksesi sille, että rajoituksia ja valvontaa kuitenkin aletaan käyttää! Vastaamalla ei kannatat sitä, että koko työttömyystukisumma maksettaisiin digikortille, jota valvottaisiin. Todella ammattitaidottomasti tai epärehellisesti muotoiltu kysymys.
40. 'Sääntely koskisi myös monien sellaisten työttömien sosiaalietuuksia, jotka käyttävät päihteitä kohtuullisesti, tai joilla ei ole suuria ongelmia elämässään. Rajoittaminen ei kuitenkaan olisi ongelma, koska rajoittaminen kuuluu työttömien aktivointiin, ja koska se samalla vähentäisi vakaviin ongelmiin liittyvää kärsimystä.' Huoh...
38. 'Digitaaliseen rahaan kytkettäviin ominaisuuksiin perustuva kulutuksen ohjaaminen ei leimaisi työttömiä kaupan kassalla.' Ai ei vai? "Tässä sanotaan, että tällä kortilla ei voi ostaa rasvaista piimää... Jätetäänkö pois nämä vai haluatko maksaa ne erikseen käteisellä...?" Ja takanasi jonossa kuuluu tirskuntaa. Pienellä paikkakunnalla jokainen tuntee jokaisen.
27. 'Kun terveellisempiin elämäntapoihin siirtyminen alkaa näkyä huono-osaisen elinvoimaisemmasta olemuksesta sekä kuulua hänen puheestaan, häntä syrjitään vähemmän työmarkkinoilla ja elämässä.'
22. 'Pitkäaikaistyöttömyyden ongelmaa olisi helpompaa hoitaa, jos useille pitkäaikaistyöttömille tyypilliset elämäntavat eivät heikentäisi heidän aivojensa oppimismekanismeja.' No siinäpä taas Juha Venäläinen esittelee omia ennakkoluulojaan. Ehkä hänen aivojensa oppimismekanismit ovat heikentyneet. Veikkaan, että hänen vanhempansa olivat työttömiä, ja vamma periytyi.
Kuten tässäkin: 13. 'Epäterveelliset elämäntavat aiheuttavat alemmuudentunnosta johtuvaa vihamielisyyttä paremmin voivia yhteiskuntaluokkia kohtaan.'
1. 'Monet köyhille yleiset ruoka-aineet aiheuttavat lihomista, sairauksia ja elimistön ennenaikaista rappeutumista.'
2. Köyhien lapset menestyisivät paremmin kilpailussa yhteiskunnallisista asemista, jos köyhät antaisivat lapsilleen sellaista ravintoa, joka tukisi paremmin heidän lastensa aivojen ja älykkyyden kehittymistä.
3. Monet pitkäaikaistyöttömien keskuudessa tyypilliset ongelmat periytyvät heidän lapsilleen, ellemme hoida niitä tehokkaammin.
Kyllähän se varmaan perinnöllisesti typerien, tupakoivien, juopottelevien narkkarityöttömien vika on, että heidän lapsensa eivät syö puhdasta luomuvihannesta tai sisäfilettä, vaan pärjäilevät hernekeitolla ja makaronilla. Hyi hyi, pahat työttömät. Kyllä pitää saada syyniin tuollainen, ja valvoa, että huono työtön ostaa vain kaalia, kurrimaitoa, perunoita ja jäteöljystä puristettua margariinia. Ja lääkkeitä pitää muistaa ostaa riittävästi - tai muistinparannuskurssille paikalliseen orjatyöpajaan.
KAveripiiriä joskus 80-luvulla katsoneena rohkenen olla eri mieltä: Nimenomaan se alkoholisoitunut tupakkia polttava vanhempi on ollut usealle se kimmoke, jonka avulla ponnistaa koulun penkiltä virkoihin ja asemiin. Muutamalla ei ole sitten lukupää riittänyt ja ovat samassa asemassa kuin vanhempansa. Pako(kauhu) vanhempien arjesta on erittäin motivoivaa: Ei haluta sitä samaa. Koskee myös yleisemmin työelämää - ei olisi tullut mieleenikään valita toisin eli eri tavalla kuin vanhemmat. Onko työelämässä ollut vikaa jo näin kauan? Mitenkä sitä saadaan korjattua? Pitäisi olla neutraalia valita sama ala kuin vanhempansa - nykyään se ei näin ole!
Kyselyn väsääjä ei kysy missään, onko vastaaja itse työtön. Tosin sen voi päätellä, jos vastaa kysymykseen tulotasosta.
Nyt on tällainen dilemma: Vastatako vai ei? Jos vastaan, olen noiden vääristettyjen moniosaisten kysymysten takia tukemassa ideoita, joita todellakaan en kannata. Jos en vastaa, jää vastaaminen noiden työttömiä vihaavien vastuulle, ja tulos on vielä huonompi. Siis todella epärehellinen kysely. Sillä saadaan se vastaus, jonka epärehellinen, manipuloiva kyselijä tahtookin. Tai sitten se on vain sekavien aivojen suollos. Veikkaan, että työttömyys on pehmittänyt kyselijän aivot. Liikaa on tullut niitä päihteitä käytettyä, ja liian vähän on otettu niitä lääkkeitään.
Minä laitoin et kaikki ihmiset pitäs tappaa ni sit ois hyvä elämä 😀
Ihme, miten hiljaa ihmiset ovat tästä. Tuollaisten kyselyhirvitysten pohjalta kuitenkin saatetaan toteuttaa mitä kauheampia uusia kyykytyksiä, ja vedota siihen, että näin kansa halusi. Ensin laitetaan tarkkailuun ja sääntelyyn osa työttömien tuloista, sitten yhä suurempi osa, kunnes jokaikinen sentti on viranomaisten valvottavana. Sitten laajennetaan sama koko kansalle: palkat aletaan maksaa digikortille, jonka käytössä on rajoituksia. Tuo kyselyn väittämä, että yritetään rajoittaa työttömien 'juopottelua, tupakointia ja huumeiden käyttöä ja epäterveellisten ruokien ostamista' on kömpelö tekosyy. Eikä vapaan maan kansalainen suostu siihen, että edes yhden kansanosan tekemisiä noin kontrolloitaisiin. Tuo kontrollointi ja ostosten valvonta ja rajoittaminen kuitenkin tulisi kohta koko kansalle, muistakaa se. Vai käyttävät suomalaiset muka yhä enemmän alkoholia? Hah, Miksi sitten kaupat valittavat, ettei alkoholin kulutus ole lisääntynyt, vaikka sama kyykytyshallitus pisti vahvemmat kaljat ruokakauppoihin, vaikkei kukaan sitä ollut vaatimassa - kai se oli harhautusta, jonka verhossa he rynttäsivät läpi muita lakeja, joista ei saanut keskustella. Eipä vaan löydy tarpeeksi juoppoja Alkolle.
En tupakoi, en ole koskaan ollut juovuksissa enkä ikinä koskenut huumeisiin, ja syön yksinkertaisen terveellisesti, tulojeni rajoissa tietysti. En silti halua mitään valvontaa. En itselleni enkä muille. Ettekö näe, että tuo on ensiaskel (tai ei enää edes ensi-) totaaliselle kontrolliyhteiskunnalle? Juopot olisi hyvä saada raitistumaan, totta kai, mutta ei sitä tuolla tavalla tehdä. Poliitikkojen alkoholinkäyttö on ehkä suurempikin ongelma.
Kysely sisältää perättömiä väitteitä ja johdattelee vastauksia virheellisiksi. Se on ilmeisesti tarkoitus.
OECD:n raportin mukaan Suomen hyvinvointimallin ylläpitäminen edellyttää työn verotuksen keventämistä, kannustinloukkujen purkamista, osaamisen kehittämistä ja työmarkkinoiden joustavuutta.
OECD:n mukaan Suomen haasteena ovat esimerkiksi työmarkkinoiden jäykkyys, perhevapaiden vaikutus naisten työllisyyteen, työnteon korkea verotus sekä liian tiukat pätevyysvaatimukset ja työntekijöiden osaamisen sopeuttaminen muuttuneisiin rakenteisiin.
Jos kysymyksissä olisi käytetty työtön-sanan sijaan sanaa maahanmuuttaja, tekijä olisi välittömästi raastuvassa syytettynä kiihotuksesta kansanryhmää vastaan.
Kyselyn tekijä on umpitollo.
Olipa aikas syyllistävää jo alussa. Tosiasiahan on se, että päihdeongelmat voivat olla myös vakituisessa työssä olevan hyvätuloisenkin ongelma. Ei työttömyys ole askel päihteiden käyttöön. Lisäksi aktiivimallihan ei tue työllistymistä mitenkään. Aktiivimalli perustuu mentaalisen pakotteen käytämiseen, joka sen sijaan, että se saisi aikaan liikehdintää työmarkkinoilla, aiheuttaakin enemmän katkeruutta poliittista johtoa kohtaan ja voi jopa johtaa hyökkäyksiin poliittista johtoa vastaan. Jos työllisyyttä haluttaisiin aidosti hoitaa, pitäisi valtion omaa yritystoimintaa kasvattaa. Eli perustaa valtion omistuksessa olevia tehtaita esimerkiksi. Hyvä vaihtoehto olisi esim. ostaa vaikka Toyotalta autotehdaslinja ja alkaa valmistamaan Suomessa nykyistä enemmän autoja. Yksi autolinjasto työllistää satoja työntekijöitä. Ja vaikka paljon autotehtaat pyrkivät vähentämään esim. dieselkäyttöisten autojen valmistamista, on täysin sähkökäyttöiseen automaailmaan vielä hyvin pitkä matka. Ja tuo aikaväli voisi olla Suomelle hyvä mahdollisuus nostaa autovalmistuksen avulla omaa Bkt:a ylöspäin roimasti. Meillä vain poliitikot eivät osaa ulkomaankauppaa sellaisella orientoitumisella kuin esim 70-luvun jälkeen tehtiin. Liikaa on keskitytty tiettyihin teollisuudenaloihin, eikä ole oltu joustavia ja esimpoliittisen kasinopelin aiheuttaman Nokia kriisin aikaan lähdetty etsimään esim. IT -osaamisella uusia uria.
Raittiina, säästäväisenä ja urheilevana työttömänä en lainkaan ymmärtänyt, miksi valtaosa kysymyksistä käsitteli päihteitä ja rahankäytön rajoittamista. Missä oli kysymykset koulutusten ja palveluiden karsimisen merkityksestä työllistymiseen. Missä oli kysymykset ikä- ja sukupuolisyrjinnän kokemuksista, missä oli kysymykset työttömiin kohdistuvien vihapuheiden vaikutuksista työllistymiseen.
En ehkä jaksa tuollaiseen kyselyyn enempi paneutua, mutta tässä ehdotukseni ensimmäisen puoliskon kysymyksiin. Olen yrittänyt tehdä kysymyksistä rehellisempiä ja vähemmän asenteellisia:
1. Köyhillä ei ole varaa terveelliseen, puhtaaseen, monipuoliseen ruokaan.
2. Lapset menestyisivät paremmin kilpailussa yhteiskunnallisista asemista, jos he saisivat terveellistä ravintoa.
3. Pitkäaikaistyöttömien keskuudessa on muuta väestöä enemmän sairauksia.
3b Pitkäaikaistyöttömien työttömyys, köyhyys, sairaudet ja/ tai päihderiippuvuus periytyvät heidän lapsilleen.
3c Yhteiskunnan pitäisi auttaa ehkäisemään työttömyyden mukanaan tuomien ongelmien siirtymistä seuraavalle sukupolvelle?
4. Heikko yhteiskunnallinen asema voi johtaa päihteidenkäyttöön.
4b. Heikko yhteiskunnallinen asema voi johtaa ylensyömiseen.
4. Heikko yhteiskunnallinen asema voi johtaa väkivaltaisuuteen.
5. Alkoholin riskikulutus ja tupakointi ovat keskeisiä terveys-, ja kuolleisuuseroja selittäviä elämäntapatekijöitä.
5b. Alkoholin riskikuluttajia ja tupakoijia ovat lähinnä köyhät.
6. Köyhillä on varaa alkoholiin ja tupakkaan.
6b. Suomalaiset tietävät, mikä on terveellistä ja mikä ei.
7. Väestön ikääntyminen kuormittaa yhteiskuntamme rakenteita.
7b. Tarvitsemme uusia keinoja taata hyvinvointimme yhteiskunnan muuttuessa.
7c. Työttömät ja muut köyhät ovat syyllisiä Suomen taloudellisiin ongelmiin.
7d. Työttömät ja muut köyhät ovat Suomessa harjoitetun politiikan uhreja.
8. Työttömyys aiheuttaa eriarvoisuutta.
8b. Meidän olisi hyvä yhdessä kehitellä keinoja, jolla työttömyys- ja köyhyysongelmaa saataisiin korjattua.
9. Sosiaaliryhmien välisiä eroja terveydessä ja työkyvyssä voi parhaiten kaventaa koulutuksella.
9b. Sosiaaliryhmien välisiä eroja terveydessä ja työkyvyssä voi parhaiten kaventaa pienentämällä' tuloeroja.
9c. Sosiaaliryhmien välisiä eroja terveydessä ja työkyvyssä voi parhaiten kaventaa madaltamalla terveydenhoitopalvelujen hintaa ja tekemällä ne helposti saataviksi.
10. Tarvitsemme yhteiskuntana järkeviä säästökohteita, jotta jatkossakin jokainen hoitoa tarvitseva saisi avun.
11. Meidän kannattaa yhdessä pyrkiä edistämään terveyttämme ja hyvinvointiamme jo siksikin, että se säästää yhteisiä varojamme.
12. Elämäntapojen terveellisyys on yksityisasia.
12b. Elämäntapojen terveellisyys on yhteiskunnan vastuulla.
13. Sairaus ja huono vointi johtavat alemmuudentuntoon?
13b. Alemmuudentunto aiheuttaa vihamielisyyttä paremmin voivia kohtaan.
14. Työttömien alkoholikuolleisuus on korkeampi kuin työssä käyvillä (tilastoluvut?). On väärin, että sallimme näin valtavan työttömyyden, joka aiheuttaa sosiaalisia ongelmia.
14b. Työttömyyttä tulee edelleen lisätä, koska se aiheuttaa alkoholinkäyttöä, se johtaa kuolemiin, ja näin työttömyyttä saadaan karsittua.
15. Työttömien ei saa antaa sairastua ja kuolla. Heillä on yhtäläinen oikeus hyvään terveyteen ja hyvinvointiin kuin työssäkäyvilläkin.
16. Pitkäaikaistyöttömyys on suuri ongelma.
16b. Työttömyys aiheuttaa köyhyyden lisäksi sosiaali- ja terveysongelmia.
16c. Työttömyyden mukanaan tuomat ongelmat ratkeavat, kun työtön saa työtä.
17. Suomalaisessa yhteiskunnassa juuri pitkäaikaistyöttömyys muodostaa yhden keskeisimmistä yhteiskunnallisista ja taloudellisista ongelmistamme.
18. Työttömiä pyritään leimaamaan huonommaksi yhteiskuntaluokaksi.
19. Jos työttömyyden ongelmia pyritään lieventämään madaltamalla työttömyysetuuksien tasoa, se aiheuttaa monille heikoimmassa asemassa oleville työttömille hyvinvointiongelmia, ja heidän työllistymismahdollisuutensa tosiasiassa heikkenevät.
20. Työttömyysetuuden leikkaamisrangaistuksilla ja niiden pelotevaikutuksilla voidaan saada työttömiä työllistymään.
20b. Työttömyysetuuden leikkaamisella rangaistaan lähinnä työttömyyden uhria, eli työtöntä, vaikka hän ei voi Suomen suurtyöttömyydelle mitään.
21. Suomessa on avoimia työpaikkoja, joihin ei löydy työntekijöitä. Osaavien työntekijöiden pula vaivaa ympäri Suomea. Edes talouskasvu ei ole alentanut toivotulla tavalla työttömyyttä, vaikka samaan aikaan työnantajat valittavat työvoimapulaa. Väite: Meidän pitäisi yhdessä tutkia, mikä noissa avoimissa työpaikoissa on vikana. Onko palkka liian matala, työtunnit riittämättömiä, sijainti väärä tms.
22. Pitkäaikaistyöttömillä on tiettyjä elämäntapoja, jotka eroavat työssäkäyvien elämäntavoista.
22b. Pitkäaikaistyöttömien elämäntavat heikentävät heidän kykyään oppia.
23. Jos työnantajat eivät halua työllistää, ei työttömien rankaisusta kannata odottaa kovin suuria työllistymisvaikutuksia.
24. Jos yritykset laajentaisivat toimintaansa ja loisivat lisää työpaikkoja, se parantaisi työnhakijoiden hyvinvointia ja tekisi heistä taas tuottavampia yhteiskunnan talouden jäseniä.
24b. Työpaikkojen puute on työttömien syytä.
25.Monet työttömät työnhakijat haluaisivat ryhtyä yrittäjiksi.
26. Taloudellisesti kannattamattomaan tai muuten huonoon työhön joudutaan. Hyvään työpaikkaan päästään.
27. Ihminen voi muuttaa itseään ja olemustaan sellaiseksi, että hän herättää toisissa paremman vaikutelman.
28. Hyväosaiset ovat parhaita ajamaan huono-osaisten asioita.
29. Hallituksen aktiivimallin suurena epäkohtana on pidetty sitä, ettei työtön voi löytää työpaikkaa, jos työpaikkoja ei ole. Väite: Työttömyysetuuden tasoa ei pitäisi rangaistuksena madaltaa silloin, kun työtön on aktiivinen työnhaussa.
30. Aktiivimallia on kritisoitu voimakkaasti myös siitä, ettei kaikkialla Suomessa työttömillä ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia velvoitteiden täyttämiseen. Väite: Samalla hallitus on unohtanut myös monien syrjäseutujen työttömien ongelmat.
31. Tuenleikkausrangaistusta lieventää se, että työttömyysetuuksien leikkauksia joissain tapauksissa hyvitetään toimeentulotukena.
31b. Työttömyystuen leikkausrangaistuksen lievittäminen toimeentulotuella aiheuttaa yhteiskunnalle lisää kuluja.
Toinen osa: Työttömyystukien maksaminen digikortille, jonka avulla työttömän, ja vähitellen koko kansan, kulutusta voidaan valvoa ja rajoittaa
32. Työttömyysturvassamme on sisäänrakennettu ristiriita avun riittävyyden ja kannustinvaikutusten välillä. Korkea etuustaso johtaa kannustinongelmiin ja matala etuustaso hyvinvointiongelmiin. Etuuden taso on ongelma sekä korkean että matalan työttömyysetuuden tilanteessa.
33. Työelämään siirtyminen on työttömän oma valinta, ja häntä voidaan patistaa siihen tukia leikkaamalla ja tuen saamiseen liittyvien vaatimusten kiristämisellä.
33b. Välttämätöntä toimeentuloa voidaan heikentää, eli välttämätön toimeentulo ei ole välttämätöntä.
33c. Kun työttömältä ensin otetaan pois vapaus käyttää omat rahansa vapaasti, ja sitten se taas sallitaan, voidaan puhua kuluttamisen vapauden laajentamisesta työllistymisen palkkiona.
34. On eettisesti hyväksyttävää alkaa maksaa työttömyystuki digitaalisena rahana, jonka käyttöä voidaan valvoa ja rajoittaa.
34b. Terveys on hyvä tekosyy työttömän kulutuksen vapauden valvonnalle ja rajoittamiselle.
35. Työttömät saisivat ostettua enemmän terveyttä ja suorituskykyä tukevaa ravintoa, jos he eivät käyttäisi päihteitä, ja tästä muodostuva hyvinvoinnin kasvu vähentäisi köyhyyttä.
35b. Kaikille alkoholin käyttäjille ja tupakoijille tulotasosta riippumatta tulisi tarjota katkaisuhoitoa tai muuta apua, jos hän pyytää sitä.
36. Köyhät ihmiset aiheuttavat itselleen ongelmia ja kustannuksia, jos he käyttävät tupakkaa, päihteitä tai huumeita.
37. Sosiaalietuuksien käyttöä koskevan valvonnan ja rajoittamisen pitäisi kohdistua toimeentulotuen ja työttömyysetuuksien saajiin.
38. On hyväksyttävää, että digitaaliseen rahaan kytkettäviin ominaisuuksiin perustuva kulutuksen rajoittaminen leimaisi työttömiä kaupan kassalla.
39. Rajoituksilla ei kriminalisoitaisi tai kokonaan poistettaisi työttömyyttä, mutta työttömiä voitaisiin vähentää merkittävästi.
40. Myös raittiiden työttömien sosiaalietuuksia rajoitettaisiin, mutta rajoittaminen ei olisi ongelma, koska se samalla voisi vähentää päihdeongelmaisten ongelmia.
40b. Sosiaalietuuksien rajoittaminen aiheuttaisi köyhille nöyryytystä ja kärsimystä.
40c. Sosiaalietuuksien rajoittamisen aiheuttama kärsimy on hyväksyttävää.
41. Työttömyystuki on korvausta siitä, ettei yhteiskunta ole pystynyt tarjoamaan suuelle osalle kansasta työtä.
41b. Työttömät ovat valtion omaisuutta, ja valtio voi siksi valvoa ja säännellä heidän toimintaansa.
41c. Palkkatyöläiset ovat valtion omaisuutta, joten heidän kulutustaan pitäisi myös alkaa rajoittaa, työttömien rajoitusten oltua jonkin aikaa voimassa.
42. On väärin, että raittiit suomalaiset veronmaksajat pakotetaan kustantamaan toisten suomalaisten päihteidenkäyttö.
43. Jokaisella on oikeus päättää itse, mihin hän rahansa käyttää.
43b. Työttömän rahojen käytön valvonta olisi aloitettava ja sitä vähitellen kiristettävä, kunnes kaikki hänen kulutuksensa on viranomaisten kontrollissa.
43c. Kun työttömien kaikki tulot ovat valtion kontrollissa, seuraavana pitäisi ottaa tarkkailuun palkansaajien tulot.
44. Toimintakykymallin tulisi olla hyvin tiukka, eikä siinä tulisi yleisesti sallia mitään poikkeuksia etuuksien käytön rajoittamisesta.
45. Jos yksittäistapauksissa voitaisiin esittää hyvät perustelut poikkeuksille toimintakykymallin rajoituksista, tulisi siihen silloin myöntää oikeus.
46. Päihteidenkäytön vapaus ei tosiasiassa edistä yksilönvapauksia, koska päihteidenkäytön aiheuttamat haitat loukkaavat monia yksilönvapauksia, muun muassa vapautta rikollisesta kaltoinkohtelusta, järjestyshäiriöistä ja huonosta käytöksestä, sekä yhteiskunnan tarjoamia taloudellisia vapauksia.
47. Kansalaiset eivät halua, että päihteiden saantia rajoitettaisiin tiukasti kaikilta, mutta jos tiukemmat rajoitukset koskisivat vain työttömien muodostaman vähemmistön sosiaalietuuksien käyttöä, enemmistö voisi kannattaa niitä.
ihmisten pitää tehdä jotai joka päivä, kukaa oo työtön..
ne vaan hyppyyttää
Olen seurannut useaakin perhettä joissa on sukupolvesta toiseen työttömyyttä.
Sitten on perheitä joissa on sukupolvesta toiseen työllisyyttä.
Perheitä joissa koulutus jää sukupolvesta toiseen vain peruskouluasteelle ja perheitä joissa käydään 3 asteen koulutus.
Miksi nämä ongelmat periytyvät?
Syytetään rahaa, syytetään geenejä, yms.
Tosiasia on se että lapsille opetetaan tietty käyttäytymismalli.
Yksi hokema on että kyllähän ne rikkaat.....
Minuakin syytetään rikkaaksi mutta kun katsotaan pikkuisen sukua taaksepäin.
Isovanhempani menettivät kaiken omaisuutensa sodan takia, tilalle annettiin huonoa maata etelälapista.
Julmetulla työllä saivat tilan toimimaan.
Isäni jatkoi työtä tilalla eikä meille ollut aina varaa ostaa vaatteita saatikaan leluja.
Me lapset kävimme kaikki ammattikoulut ja sijoituimme työelämään ja totuimme tekemään töitä.
Minun lapseni ovat käyneet kaikki 3 asteen koulutuksen ja sijoittuneet työelämään.
Miksi perheemme menestyi?
Olisiko syynä asenne, halutaan parempaa ja ollaan valmiita tekemään töitä sen eteen.
Jos kotona ei anneta mallia että täytyy yrittää on se valtiovallan taholta annettava, pakolla jos ei muuten.
Mielestäni nuorille työttömille pakollinen 1 vuoden työleiri, vähän armeijan tapaan.
Katkaistaan siteet vanhempiin joilta saa haitallisen mallin.
tehdään aktiivimallia käy katsomassa sivustolta www.aktiivimalli.xyz