Tämä ei ehkä ole oikea palsta tälle asialle, mutta lähimpänä kuintekin... Eli miten "kuuluisi" suhtautua exiin? tai siis pitäisikö exä unohtaa kokonaan vai voiko hänen kanssaan olla hyvä ystävä? minkälaisia kokemuksia muilla ihmisillä?
miten suhtautua Exään?
Nimetön
92226
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
exän ystävänä, koska hän on tärkeä ihminen minulle. MUTTA hän päätti, että ei pysty olemaan. Ja mitä enemmään aikaa kuluu sitä parempi tuo päätös oli, koska itse olen järkytyksekseni olen huomannut rakastavani tuota ihmistä enemmän kuin mitään, niin parempi olla kokonaan ilman yhteyttä, ettei haavat koko ajan repiydy auki.
Mua taas ei voisi vähempää kiinnostaa olla sun kanssa enää. Löysin niin paljon paremman. Hyvä kun lähdit.
Ei voi enää sen jälkeen olla ystävä kun uusi on ilmestynyt kuvioihin. Ne pilaavat loputkin rippeet ystävyydestä.
välillä ymmärtää ajatusta, että exän kanssa ei oltaisi eron jälkeen enää missään väleissä jo senkin vuoksi, että kuinka voi pyyhkiä jonkun pitkän aikaa elämäänsä kuuluneen ihmisen pois mielestään noin vain. Tietysti ihmiset eroavat eri syistä ja ihmisiä on joka junaan, kaikkien kanssa ei yksinkertaisesti voi eikä edes kannata yrittää ylläpitää ystävyyttä.
Itselläni on exä, jonka kanssa olen erittäin hyvissä väleissä ja sitä ei ole muuttanut uudet tyttöystävät eikä minun poikaystäväni, (ehkä voin puhua miesystävästä kun en ole enää niin nuori). Olen tuntenut hänet kohta 15 vuotta, josta yhdessä oltiin 6 vuotta ja siitäkin alkaa olla aikaa kymmenisen vuotta. Hän on niin kiva ihminen, että haluan olla hänen kanssaan ystävä, kaikista exmiehistäni en voi sanoa samaa. Silloin kun tunteet toista kohtaan ovat mitäänsanomattomat, ei siitä ystävyydestäkään tule luultavasti sen kummempaa.
Itse olisin halunnut pysyä exäni kanssa ystävinä, olihan meillä paljon yhteisiä harrastuksia ja olimme todella läheiset ystävykset. Myös exäni olisi halunut pysyä kanssani ystävänä, mutta hänen uusi tyttöystävänsä kielsi pitämästä minkäänlaista yhteyttä minuun:(
Eipä siinä muutakaan voi kuin perääntyä, mutta se tuntuu väärältä kun kummallakaan ei tosiaankaan ollut mitään taka-ajatuksia.
Mielestäni exiin pitää suhtautua tilannekohtaisesti, jos selvästi kyseessä on pelkkä ystävyys niin miksi sitä ei heille sallittaisi? Ystävyyden rikkominen on todella epäreilua, mutta jos uusi kumppani sitä vaatii niin ei siinä muukaan silloin auta..:(
Tiedän paljon tapauksia, joisssa eron jälkeen puolisot ovat todella hyviä kavereita ja pystyvät siihen. Myös lapset nauttivat siitä että vanhemmat ovat väleissä.
Mutta sitten kun tulee näitä uusia isin tyttöystäviä, kaikki muuttuu. He eivät voi käsittää, että miehellä on vastuuta lapsistaan ja hänellä voi olla naisystävänä entinen puoliso,joilla on omat yhteiset asiat, ja jopa lasten asioista on päätettävä yhdessä.
Jostain kumman syystä alkaa mies käyttäytymään aivan oudosti, ja pikkuhiljaa vetäytyy pois entisen perheen läheltä ja jopa lapsista. Loppujen lopuksi isisitä jää vain muisto, eikä yhteydenpitoa ole enää nimeksikään.
Ne uudet naikkoset sotkevat aina kaiken. Jopa onnistuvat sotkemaan isin ja lasten elämänkin. Mutta millä tavoin ne naiset saisi kuriin? Jos miehellä ei ole sen verran omaa lujaa tahtoa, että olisi entisen perheen puolella ja pitäisi kiinni heistä, on se mies mitätön. Se on niin loukkaavaa lapsia kohtaan, että parempi silloin että häipyy heidän elämästään lopullisesti. Kunhan muistaa elarit lähettää ja vähän ylimääräistäkin. Onhan lapset kuitenkin hänen.
Siinä on miettimisen paikka näille naikkosille. Joskus heilläkin voi olla sama tilanne, että mies jättää toisen takia, ja vasta sitten huomaa, miten olisi pitänyt toimia. Silloin se on jo myöhäistä.
Tosi on.
Ihmeellisiä ne naikkoset. Minunkin ukko otti ja lähti nuoremman naisen matkaan.
Ja sitten ukosta ei kuulu mitään, vaihtoi puhelinnumeron salaiseksi, muutti paikkakuntaa.
Olisi kuitenkin ollut paljon vielä puhuttavaa ja selvitettävää.
Meillähän on kuitenkin yhteiset lapset, joten paljon olisi vielä puhuttavaa.
Minun lasteni elämää se uusi naikkonen ei kyllä enää sotke.
Onneks ei sentää vieny lapsia!
Sit oliski ollu paha paikka, kun lapet olis kdonnu.
Naikkosia täytyy varoa, ne on nykyajan kansantauti!
Ainoa asia mitä kaipaan on exältä on seksi, eli nykyisen liiton kannalta pidetään (hyvin) etäistä linjaa entiseen.
Fiksummat tulevat toimeen nelisteenkin ja jopa lapsien kanssa! Hoidot sovitaan kimpassa ja muutenkin vietetään aikaa yhdessä sopuisasti.
Kateeksi käy, näin suoraviivaiselle luonteelle...