Työmatkapyöräilijänä en ymmärrä, mikä idea on siinä, että pyöriä myydään ja jopa käytetään ilman rapakaaria?
Sitten on koko selkä mudassa ja kun ei ole tavaratelinettäkään, on hiostava reppu selässä ja sekin mudan peitossa? Mihinkään ei voi mennä sisälle tuossa kunnossa. Ei istua millekään tuolille, koska sitten kaikkein muidenkin vaatteet ovat mudassa. Ja joka päivä mutapyykkiä!
Sanokaa nyt hyvät ihmiset, mitä positiivista tuossa rapakaarettomuudessa on? Miksi sellaisia käytetään?
Sitten on koko selkä mudassa ja kun ei ole tavaratelinettäkään, on hiostava reppu selässä ja sekin mudan peitossa? Mihinkään ei voi mennä sisälle tuossa kunnossa. Ei istua millekään tuolille, koska sitten kaikkein muidenkin vaatteet ovat mudassa. Ja joka päivä mutapyykkiä!
Sanokaa nyt hyvät ihmiset, mitä positiivista tuossa rapakaarettomuudessa on? Miksi sellaisia käytetään?
Vastaukset 45
Vanhimmat
No sehän on ihan siksi, kun ei niitä suojia tarvitse käyttää autoissakaan.
Ymmärtää sitä ei voi, mutta eihän kaikkea tarvitse ymmärtääkään.
Autoissahan on muoviset rapasuojat, muuten maali hakkautuisi irti kivien voimasta ja pelti ruostuisi vuosien rapaloskaryöpytyksessä.
No joo niin tietysti onkin, roiskeläppiähän niissä ei ole.
Se on kesäkättöön kuivalle lmalle kuivaan maaha se
Mutaselä leikkii myös kotona ulosteilla
Ilmesesti
Hyvät ja korkealuokkaiset renkaat eivät Roiski eivätkä kerää mutaa..
No tuo on nyt täyttä pas-aa..
Maantiellä kovaa ajettaessa lokasuojat lisäävät ilmanvastusta. Maastossa ne tukkeutuvat mudasta ja takertuvat oksiin. Koska meillä kaikilla on taipumus toivoa olla kovia tyyppejä, haluamme samanlaiset.
Arkipyörissä (hybridit yms.) tuo antaa kauppiaalle mainion tilaisuuden hämätä "lisävaruste"-paketeilla. Ei tarvitse tingata oikeasti pyörän hinnasta.
Ne painavat. Samasta syystä en käytä myöskään heijastimia. Pyörässä ei saa olla mitään ylimääräistä, paitsi yksi juomapullo.
Olen ohjeistanut alaisilleni sekä valmennettavilleni suraavasti lokasuojien osalta: Urheilupyörään ei milloinkaan asenneta lokasuojia, ei milloinkaan. Alaiseni sekä valmennettavani toimivat myöskin ohjeistukseni mukaisesti ja näin yhteistyömme sujuu sekä kantaa kauaskantoista hedelmää.
Vinkkaatko että missä mahdat vaikuttaa työelämässä niin tiedän että en vahingossakaan satu asioimaan siellä...
Riippuu niin käyttötarkoituksesta.
Jos tarkoitus on tehdä työmatkaa, jonka jälkeen samoilla vaatteilla työpäivään, niin tottakai lokarit on tarpeen.
Jos tarkoitus on ajon ohessa hikoilla, niin en oikein löydä syytä lokareille. Vaatteet ja kuski menee joka tapauksessa pesuun lenkin jälkeen.
Rumathan ne on, mutta joskus välttämättömät.
Ja masokisti nauttii kun turpa on kurassa :)
Ei ole mitään järkeä jättää tavallisista pyöristä pois lokasuojia ja kurata vaatteensa.
Ilmanvastus alkaa vaikuttaa merkittävästi polkupyörään vasta vauhdissa jota tavallinen pyöräilijä ei saavuta kuin alamäissä. Eli 40 km tunnissa ja yli.
Kilpa maantiepyörissä on kapeat kovaksi pumpatut renkaat niiden pienemmän ilmanvastuksen takia.
Leveämmissä renkaissa on alhaisempi vierintävastus.
Kilpa maantiepyörissä ei kannata käyttää lokasuojia eikä leveitä renkaita niiden ilmanvastuksen takia.
Leveämmät renkaat tekee polkemisesta kevyempää alle 40 km tunnissa vauhdissa.
Nyt on aika pahasti sekaisin vastaukseen liittyvät osatekijät.
Kapea rengas litistyy enemmän pitkittäissuunnassa mikä lisää vierintävastusta. Leveä rengas litistyy enemmän poikittaissuunnassa mikä vähentää vierintävastusta.
Leveä rengas on painavampi mikä lisää vierintävastusta.
Meniköhän se ihan noinkaan 😝 kun mietitään kokonaisuutta.
Jännää että kilpapyöräilijät käyttävät kapeita renkaita, vaikka ne lisäävät vierintävastusta?
Fatbiket varmaan rullaa kevyemmin?
Renkaan leventyessä ilmanvastus kasvaa. Kilpapyöräilijän nopeuksissa sillä on vierintävastusta isompi merkitys.
On siis löydettävä kompromissi vierintävastuksen ja ilmanvastuksen väliltä. Eikä se vierintävastuskaan loputtomasti pienene renkaan leveyden kasvaessa.
"Fatbiket varmaan rullaa kevyemmin? "
Ei se aivan niin mene. Paras kompromissi tavalliselle pyöräilijälle kesäkeliin on 28 mm leveä rengas.
Kilpapyörässä 23 mm on parempi pienemmän ilmanvastuksen takia.
Tuo 28 semisliksinä on hyvä valinta moneen tarkoitukseen. Mm retkipyörässä pidän sitä hyvänä vaihtoehtona 32 mm renkaalle.
"Kilpapyörässä 23 mm on parempi pienemmän ilmanvastuksen takia."
Aika suurelta osin kilpapyörissä ollaan jo siirrytty25 mm renkaisiin koska ne ovat paras kompromissi mukavuuden, ilmanvastuksen ja vierintävastuksen suhteen.
Vierintävastukseen vaikuttavat leveyden lisäksi paljon myös renkaan kumiseos, renkaan kuviointi ja käytetty ilmanpaine.
Huippukilpapyöräilijät yleensä on melko kevyitä nykyään ja kovaksi pumpattu 23 mm rengas ei rynkytä niin pahasti heitä. Pieni hyöty kapeamman renkaan ilmanvastuksessa voi olla ratkaiseva asia.
Mukavuus voi tietenkin ratkaista leveämmän renkaan käytön.
Tarkennetaan vielä, että iso osa vierintävastuksesta syntyy renkaan sivujen muodonmuutoksesta. Käytetty kumiseos on toki osatekijä siinä, mutta rakenne kokonaisuudessaan on melko monimutkainen.
"Huippukilpapyöräilijät yleensä on melko kevyitä nykyään ja kovaksi pumpattu 23 mm rengas ei rynkytä niin pahasti heitä. "
Suurin ongelma liian isoissa rengaspaineissa on että se renkaan pompottaminen tienpinnan epätasaisuuksissa syö energiaa aivan samoin kuin pienen paineen aiheittama muodonmuutoskin eli hidastaa. Hieman pienempi rengaspaine on siksi myös nopeampi.
Kapeaa rengasta on toisaalta pakko pumpata kovemmaksi jotta vältetään vanteelle isku terävissä kuopissa tms. joten siinä painetta ei voi kauheasti laskea. Tästä syystä hieman leveämmät 25 mm renkaat alkavat olla jo hyvin yleisiä myös kilpapyöräilijöillä.
Esim. viime vuoden Ranskan ympäriajossa 20 tiimiä ajoin 25 mm renkailla ja 2 tiimia 26 mm renkailla.
http://www.cyclingnews.com/features/tires-of-the-tour-de-france/
https://keskustelu.suomi24.fi/t/15226721/mika-idea-mutaselassa
Kilpapyörissä on jatkossa 25mm renkaat ympäriajossa. Tavalliseen pyörään 28mm kesäkeliin on hyvä.
Mutta mikä rengas talvirenkaaksi?
Saako sähköpolkupyörään ostettua vastaavan renkaan, kuin Michelin CrossClimate, joka toimii myös keväällä ja syksyllä, tai Keski-Euroopassa ajaessa koko talven?
michelin.fi/henkiloauton-renkaat/michelin-crossclimate
Olen ajanut fatbikella ylämäessä maantiepyöräilijän ohi, renkaat tosin max paineisiin pumpattuina. Eli riippuu kyllä myös aika paljon ihmisen kunnosta.
daijut, juntit, pöntön ja fagin möllit pitää zygäs lokareita. HÄH!! Tää selvä? HÄH!!
Kun ajoin säännöllisesti työmatkaa Espoon suunnalta Helsinkiin, en laittanut maantiepyörääni lokasuojia, koska olin lenkin jälkeen joka tapauksessa niin hikinen, että ajokamat menivät pesuun. Retkipyöräsetupissa taas on rapakaaret, koska tien päällä ei voi koskaan tietää, koska on mahdollisuus pestä ajokamat. Eli tarve ratkaisee. Yleensä työmatkapyörään ei kannata laittaa rapakaaria, mutta lyhyillä työmatkoilla se voi olla perusteltua.
Eli jos tykkää pyykätä, on ihan sama minkä näköisenä päätyy aamulla työpaikalle...?
Jep jep. Minä taas olen ajatellut tämän näin: Työmatkapyörässä on lokasuojat, ihan mukavuussyistä. Joskus se sadepäivä tulee kuitenkin. Ja kaaret hillitsevät vähän myös hiekan ja sepelin lentämistä näin talvikelillä. Ennen kaikkea pyörä pysyy puhtaampana kun renkaat eivät syötä kuravelliä keskiöön, koko runkoon ja itse pyöräilijään.
Suurin syy noiden vajaasti varusteltujen työmatkapyörien myyntiin on suomalaisten taipumus ostaa halpaa. Jos saat paketin 30 euroa halvemmaksi kuin kilpailijan vastaava, se menee kaupaksi. Ei sen niin väliä, vaikka siihen sitten kahden kuukauden päästä on pitänyt laittaa jo sataselle lisää niitä puuttuvia osia. Juuri tämän vuoksi köyhän ei kannattaisi ostaa halpaa.
Öö, tota, kyllä ne lokasuojat ym. härpäkkeet tuntuvat olevan vakiona nimenomaan niissä halvemman pään pyörissä. Kalliimmat myydään varsin paljaina, yleensä jopa ilman polkimia, ja ostaja voi sitten varustella niitä haluamansa mukaan.
Mulla menee ihan samalla tavalla kuin nimimerkki "maantiepyöräilijällä". Työmatkaa on 35 km, joten en mitenkään polje sitä hikoamatta. Joka tapauksessa siis suihkuun ennen työpäivää ja fillari ilman rapakaaria. Sitten kun lähdetään viikon-parin pyöräretkelle, niin lokasuojat kiinni.
Saattaa siitä tien pinnasta lentään naamaan muutakin kuin taivaalta satanutta vettä, kuten esim. räkää, oksennusta ja paskaa.
Joillakin menee vähän puurot ja vellit sekaisin. Fillari ostetaan käyttötarkoituksen mukaan, että jos pyörällä on tarkoitus ajaa työmatkat ympäri vuoden ja ajella kaupungilla, niin ehdottomasti sellainen pyörä, missä on lokarit. Vartijat ohjaa sut kauppakeskuksesta ulos, jos meet sinne yltäpäältä mudassa, naama kurassa.
Perusteletko jotenkin tuon viimeisen väitteen. Tietääkseni ei ole mitään sääntöä, jonka perusteellla kauppakeskukseen ei saisi mennä kuraisena.
Katsos, kun 1980-luvun lopulla minut ohjattiin kaupasta pihalle, kun olin pyöräillyt lokarittomalla fillarilla sohjopaskakelissä ja vaatteeni olivat sen mukaisessa siivossa. Ihan omasta nuoruudenkokemuksesta puhuin ja sillä väitteeni perustelen. Tarvitsisiko olla jokin sääntö, minkä perusteella kauppakeskukseen saisi mennä yltä päältä kurassa? Sen verran viisautta, ettei tartte paskaisissa vaatteissa kulkea.
Eli kun 40 vuotta sitten on kerran itselle tapahtunut jotain niin siitä voi tehdä kaikenkattavan johtopäätöksen siitä että näin tapahtuu nykyäänkin aina?
Kuka nyt tieten tahtoen menee paskaisilla vaatteilla kenenkään paikkaan? Varsinkin jos se on helposti estettävissä kuten lokarilla? Metsäajelut erikseen, enedes kotiini mene sisälle rapaisilla vaatteilla.
No sateella sitä kastuu pyöräillessä joka tapauksessa eikä jokaisesta kuralätäköstä ole pakko ajaa. En muista että olisin itse ollut pahasti ravassa kuin maastossa ajettuani vaikka monesta pyörästäni on lokarit puuttunut.
Tosin en kyllä kiistä niiden etuja jos niitä haluaa pyörässään pitää.
1980-LUVUN LOPUSTA ON 30 VUOTTA AIKAA, EI 40 VUOTTA! ONKO JÄÄNYT KOULU KÄYMÄTTÄ VAI ONKO MUUTEN VAAN LASKUTAITO HUKASSA? JUMALAUTA JOS ON AJANUT AMMOIN LOKARITTOMALLA PYÖRÄLLÄ KURAPASKAILMOILLA JA RAPAANTUNUT SIITÄ YLTÄPÄÄLTÄ, NIIN KYLLÄ KAI SITÄ RAPAANTUU YLTÄPÄÄLTÄ MYÖS NYKYÄÄN, JOS LÄHTEE LOKARITTOMALLA PYÖRÄLLÄ AJELEMAAN KURAPASKAILMOILLA!
Kannattaa kirjoittaa oma kommentti koko ketjun viimeisimmäksi, vaikka haluaisi vastata johonkin tiettyyn välissä olevaan kommenttiin. Uusi kirjoitus on helppo löytää ketjun lopusta , täh?
Jos itse ajaisin rallia fillarilla, käyttäisin silti lokareita. Pienempi paha joku risu joskus kihnuttamassa renkaaseen, kuin kuran roiskuminen. Kilvanajossa voisi sitten mennä kokonaan ilman.
Itse käytän maasturissa huonon kelin aikaan takana lokasuojaa jonka kiinnitysrauta on kiinnitetty nippusiteillä takakolmion yläpäähän. Lokari laitetaan työntämällä rautaansa kiinni ja otetaan pois nykäisemällä, kumpikin ottaa aikaa noin sekunnin. Ei tartte pestä reppua keikan jälkeen. Lokari painaa jotain 50 grammaa, ilman sitä satulan allekin kertyy roinaa varmaan 100 grammaa ja puhdistuu vain hammasharjalla. Takalokari ei tartu mihinkään ajaessa. Etulokari ei ole läheskään niin tarpeellinen.
Runkoputki toki ajaa etulokarin asian, jos eturengas vain on ajaessa aina suorassa. Vähänkin kun kääntää ohjaustankoa oikealle tai vasemmalle, niin kummasti alkaa eturengas heittämään kaikkea paskaa silmille.
Nyt on rapakausi pahimmillaan, joten lokarit syytä olla fillarissa. Siinä itsensä kuraamisessa on sekin, että se kaikki lika, mikä tienpinnasta päälle roiskuu, ei välttämättä lähde vaatteista pesemällä. Itse olen joskus noin 30 vuotta sitten pilannut takin sillä, että lähdin putkiaivona polkemaan lokarittomalla pyörällä kevään rapakeleihin. Farkuistakin oli sitten perse kurassa, eikä niitä farkkuja saatu puhtaiksi millään. Semmosta tummaa jäi, että mitä lie oli tienpinnasta päälle lentänyt.
Kun ostin uuden varustelemattoman halpis hybridin, siirsin siihen vanhasta mummo Tunturista kromatut lokarit ja tarakan. Tosi hienon näköinen peli tuli, yhdistelmä uutta ja vanhaa. Nuo peltilokarit ovat tietystikin muovisia paljon vahvemmat ja vintage tarakka on selvästi leveämpi, joten siinä pysyy kassi paremmin ilman että se leviää ja valuu sivulle roikkumaan.
Kiinnittämisessä joutui soveltamaan, mutta kerrostalo-oloissakin työ onnistui hyvin. Tarvikkeina käytin 20mm leveää galvanoitua patenttireikänauhaa ja 5mm ruuveja ja muttereita. Tarakan pään sovittamiseen taisin käyttää pätkän alu-lattaa.
Kerran kun vesikelillä tuli vastaan samanlainen varustamaton pyörä, oli se tosi orpo näky. Jotenkin samaistuin sen kuljettajaan niin, että oikein puistatti ja saatoin tuntea roiskuvat kurapisarat omasa suupielessä. Ehkä tyyppi on sittemmin laittanut lokarit, pyörä näytti silloin tuliterältä, hybrideissä kun näkyy porukoilla olevan melkein poikkeuksetta suojat.
Minä pumppaan pyöräni renkaisiin heliumia. Pyörän ajo-ominaisuudet parantuvat huomattavasti ja pyörän paino kevenee.