Etä isukki käy tapaamassa lapsia kodissani kolmekertaa viikossa, lapset ovat tosi pieniä. Itse olen tuon ajan kuntosalilla, mummilassa jne. Tänä aikana kun isi on lasten kanssa tulee talooni isän kavereita autolasteittain, viime viikonloppuna oli yökyläläisiäkin kun hoiti lapsia. Sitä ketä kotona oli en tiedä (uusi naisystävä?)Lapset ei osaa kertoa ovat niin pieniä. Voinko sallia tämmösen?Eikös isin pitäisi keskittyä lapsiin, eikä kavereihin?
lasten tapaamiset
mitä nyt?
131177
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Olen eronnut jo ajat sitten ja eron jälkeen jäin täydellisesti yksinhuoltajaksi kolmelle lapsellemme. Isä tuli kyllä aluksi lapsia tapaamaan, kun noudin hänet asuinkaupungistaan omalla autollani, laitoin ruuat viikonlopuksi, koti oli siivottu, joten hänen tarvitse keskittyä vain lapsiin ja heidän kanssaan olemiseen sen yhden viikonlopun ajan kuukaudessa. Näin ei käynyt. Kohta kotona alkoi käydä kavereita, myös naisia ja lapset (2v, 3v ja 6v) olivat yksin ulkona vielä iltamyöhään (klo22.30) ilman ruokaa ym. perushuoltoa. Iskä nukkui sammuneena olohuoneen lattialla ja naisystävä katseli telkkaria sohvalla. Onneksi naapurit ihmettelivät asiaa ja soittivat minulle. Seuraaville tapaamiskerroille oli pyydettävä vanhinta lasta tilanteen tarkkailijaksi ja jätettävä puh, numero mistä minut tavoittaa jos hätä tulee.. Muutaman kerran tämä toistui, sen jälkeen mies ilmoitti ettei enää tule. Eikä tullut. Seuraavan kerran hän tapasi nuorimmaisen tämän ollessa 10v, eli hän lähti omille teilleen vapaana miehenä, vailla velvollisuuksia ja vailla isänä olemisen iloa.
Nyt kun aikaa on kulunut 20v tuosta, mies katuu tahollaan, on yksinäinen, mutta suhdetta lapsiin hän ei ole osannut enää luoda.
Joiltakin onnistuu helposti perheen unohtaminen eron jälkeen. Joulut, syntymäpäivät, rippijuhlat, yo-juhlat, kaikkiin kutsuimme.. Isä vain ei saapunut, ei edes kortilla muistanut.
Kun ajattelen oman perheeni kohtaloa, niin pidän käsittämättömänä sitä, miten jotkut vanhemmat eivät anna tapaamishalukkaan vanhemman tavata lapsia eron jälkeen tai ainakin siitä tehdään hirveä numero. Olen omassa tuttavapiirissäkin nähnyt tapauksia, joissa pelataan minuuttipeliä lasten kotiin tuomisilla, ei voida joustaa tippaakaan, vaan soitetaan jopa poliiseille ellei lapset ole tasan klo18 äidillään!! Lapset saavat siitä hireän stressin ja pelkäävät jo valmiiksi kotiin menoa, jos paluumatkalla onkin vaikka ruuhkia tai muita hidasteita. Yhdenkin isän lapset asuvat 550km päässä, mutta ex-rouva ei jousta minuuttiakaan. Tulee mieleen, jospa kelloa pelkäävän isän kaahauksen tuloksena jonain päivänä luemme surullisia uutisia lehtien etusivulta.
Tapaamisissa on otettava järki käteen. Holtittomalle isälle ei uskalla lapsia ilman vahtia jättää, mutta kunnon isille pitäisi antaa se arvo, minkä he ansaitsevat ja kostonenkeleinä loppuelämänsä viettävät kumppanit tarvitsevat lastenoikeuksien puolesta puhujaa kuntien tai kaupunkien taholta.
kyllä ehkä on parempi että et antaisi lasten isän tavata lapsiaan niin kauan kun se tarvitsee kaverit esiliinakseen...
jos se on sun talo, ei hänellä liene oikeutta pyytää sinne ketään kavereitaan. pyydä poistumaan ja soita poliisit jos eivät sua usko. Mene lastenvalvojalle ja pyydä valvottuja tapaamisia. Heti!
Niin,. isällä ei ole sellaista asuntoa johon lapset turvallisesti voisi viedä, lastenvalvojakin EHDOTTI tapaamisia minun kodissani, ja joudun lähtemään aiva "evakkoon" kotoani kun on tapaamiset. No-ei se haittaa jos lapsilla on kotona mukavaa isän kanssa-onhan siellä omat pedit,lelut ja muut, mutta juuri se että jos kiellän kavereiden tuonnin kotiini niin isä ei TAATUSTI suostu tapaamaan lapsiaan, ja alkaa haukkumaan mua nipoksi tms. Minusta oliusi mukavaa että lapset saisivat olla rauhassa sen isin kanssa kotona jonka ovat tunteneet pienestä alkaen, isi vaan on muuttunut uuden naisystävänsä myötä niin , ettei lapset jaksa juuri kiinnostaa. Mulla ottaa tosiaan päähän ettei isä voi viettää niitäkään pieniä hetkiä vain lasten kanssa puuhastellen, vaan pitää kavereita tuoda ja onko se sitten lasten kanssa laatuaikaa....hänen kaverinsakin teitäen siinä jää tasan lapset huomioitta.
En missään tapauksessa hyväksy kuvaamaasi isän toimintaa, mutta jos tapaamiset järjestetään ns.
valvottuina jonkun viranomaisen määräämänä, se johtaa vääjäämättä lasten isättömyyteen. Ei siten voi ainakaan mitään vanhemmuutta hoitaa. Kovin kohtalokas oli tuo edellinen "neuvo". Parasta ilman muuta olisi, että isällekin saataisiin sellainen koti ja olosuhteet, jossa lapset voisivat olla.
Ei se mitään määräämistä ole se valvottu tapaaminen, lastenvalvoja osoittaa tilan (esim. sosiaalitoimistossa oleva huone) missä tavata lapsia, jos ei ole paikkaa minne mennä. Kysy omalta lastenvalvojaltasi asiasta.
Kyllä se vain nyt on niin, että tapaamisten määrääminen valvotuiksi ilman vakavaa syytä eli esim. mielisairautta, päihderiippuvuutta tai muuta epänormaaliutta, on ihmisoikeusloukkaus. Se on myös määräämistä, koska se ei käytännössä muutu enää siitä miksikään eli ei lopu koskaan myönteisesti. Lopputuloksena on vääjäämättä isättömät lapset.
En puhu omasta puolestani. Olen yksinhuoltaja, kuten nimimerkistäkin käy ilmi. Itse en myöskään tarvitse lastenvalvojien ohjeita: olen ollut heitä itse kouluttamassa. Toivottavasti kukaan muukaan ei niitä tarvitse. Vastuulliset vanhemmat pärjäävät ilman yhteiskunnan virkakoneiston väkivaltaista väliintuloa.
Kiinnostaako isää tavata lapsia vai onko hän "suostunut" siihen jonkin velvoitteen voimalla? Voisit yrittää jutella hänen kanssaan ihan asiallisesti ja puolueettomasti. Ei syytellen, eikä ehtoja asetellen. Miehen pitää itse ymmärtää mikä merkitys lasten tapaamisella on eikä häntä siihen voi pakottaa (tai, ehkä lain mukaan voi mutta onko sellainen lopulta lapsille tai kenellekään eduksi?).
Sinun sen sijaan ei tarvitse hyväksyä kotiisi ketään ulkopuolisia, eikä miehellä ole oikeuttaa päästää sinne ketään ilman lupaasi. Miksi isä ei tapaa lapsia omassa kotonaan?
Isä ei viitsi nähdä vaivaa ostaakseen lapsille leluja,sänkyjä tms. Koti on vain kuhertelupaikka hälle jossa on sänky ja televisio. En halua lapsia tuollaiseen paikkaan antaakkaan.....toiveissa olisi että isä jonain päivänä ottaisi lapset luokseen ja tekisi heille sinne kakkoskodin.
Mitä jos olisit itsekin kotona kun isä tulee lapsia tapailemaan. Voisit olla ihan omissa oloissasi ja touhuta omiasi, mutta kuitenkin pitäisit huolen siitä, ettei sinne tule muita, vieraita, ihmisiä. Onhan se sinukin kotisi ja sinulla on oikeus päättää kuka siellä käy.(jos isää haittaa se, että olet asunnossa, voihan hän vaikka lähteä lasten kanssa pihalle leikkimään)
Jos isä yöpyy asunnossa, voit petata hänelle oman pedin lasten huoneeseen. Tässä tapauksessa saattaa olla hyvä lähteä itse ulos illalla, ettei isä keksi lähteä ja jättää tapaamisen sikseen.
Exällesi on varmasti helpointa ja yksinkertaisinta tulla kotiisi lapsia katsomaan, eikä hän, niin kauan kun pystyy sinun luonasi käymään, tule tekemään lapsille kakkoskotia.
Kannattaa tosiaankin olla vähän varpaillaan, etteivät tapaamiset jää kokonaan.
Mutta minkälaisia tapaamisia nekään on, jos isällä on kaverilauma mukanaan, joiden kanssa pitää seurustella.
lapset ripustautuu minuun ja minähän ne hoidan jos olen kotona samaan aikaan ja missäs se minun oma aika sitten olisi?
Ymmärrän kyllä, että haluat omaa aikaa. Ajattelin vain, että jos sinua vaivaa se, että vieraat ihmiset (exän kaverit) viettävät aikaa asunnollasi kun itse olet poissa. Niin tällä konstilla saisi ehkä exänkin hissuksiin siirtämään tapaamisia omaan asuntoonsa.
miulla on 10-vuotias tytär ja en voisi ajatellakkaan, et tääl pomppis jengiä, kun penska on miun luona joka toinen viikonloppu. hävetköön sellaiset isät joiden luona ravaa ryyppyporukkaa, kun pienet lapset ovat hänellä käymässä!!!