Uusi Tuntematon Sotilas ja sen asiavirheet?

K.A.Leväaho

Mitä sodankäyntiin ja tekniseen puoleen liittyviä virheitä havaitsit Louhimiehen versiossa? Itseäni hieman jäi mietityttämään tankolippaiden suhteeton osuus Suomi-konepistoolissa. Säämäjärven koukkauksessa vastaantulleilla neuvostojoukoilla ei myöskään ollut T-34 tankkeja vaan kaksi KV-1 panssaria. Lisäksi Koskelan kasapanos bunkkerilinjan puhkaisussa heinäkuussa 1941 oli omituinen tapaus. Se paketti yleensä oli sidottu nippuun kuten silloin kun Koskela tuhosi tankin 1944 (ja kuoli itse samalla).

161

4262

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • YlenSangiaBriha

      Olenko ainoa, jonka mielestä varusmiesaliupseerien olkalappujen nauhat ovat elokuvan alussa väärin? Tuohon aikaan tapana oli, että varusmiehet ompelevat nauhoihin kulman, mutta reserviläiset suoraan. Suurin osa tuntemattomistahan oli varusmiehiä, jotka olivat astuneet kahden vuoden palvelukseen huhtikuussa 1940. Näin ollen he olisivat olleet reservissä vasta Marskin viinat -kohtauksesta lähtien.

      Muita "virheitä" ovat mielestäni ainakin vallatun Itä-Karjalan salaojitetut pellot (vähän avo-ojia) ja ehjät puhelinpylväät. Linna ei myöskään kerro Koskelan surmaksi koituneiden panssareiden tyyppiä, mutta todennäkoisesti kysymyksessä oli T-34 lyhytputkinen malli. Pitkäputkiset hyökkäsivät Kannaksella.

      • Hihnastaolalle

        Tässä toistaiseksi viimeisessä Tuntemattomassa Rokka kävi lomalla ja kantoi mukanaan kivääriä. Eikös suomalaisten pitänyt jättää aseensa rintamalle? Lähitaisteluase kylläkin kulki ukkomiehillä kotirintamalle aina mukana ja täydessä latingissa.

      • vanhus
        Hihnastaolalle kirjoitti:

        Tässä toistaiseksi viimeisessä Tuntemattomassa Rokka kävi lomalla ja kantoi mukanaan kivääriä. Eikös suomalaisten pitänyt jättää aseensa rintamalle? Lähitaisteluase kylläkin kulki ukkomiehillä kotirintamalle aina mukana ja täydessä latingissa.

        Kyllä talvisodan aikana oli kiväärit lomalla mukana, myöhemmin kiellettiin kun kiväärit unotuivat kotiin. Hiljattain löysin yhden kivärinpiipun, olikohan siitä tehty siviiliase.

    • ToistuuAinaFilmeissä

      Itse huomasin ainoina varmoina virheinä painon käsittelyn, joka toisttuu lähes kaikissa kotimaisissa elkuvissa!

      Muutama esimerkki:

      - telamiina painaa runsaat kymmenen kiloa, mikä näkyy esinettä käsiteltäessä

      - kasapanos panaa min. 5 kg ja sekin näkyy kun pidetään kädessä

      - täysi kk-patruunalaatikko painaa min. 5 kg

      Kaikki nämä pitäisi olla helppo huomioida filatessa eikä käyttää styroksia tai tyhjiä kuotia!

      • Paino5_5Kg

        " telamiina painaa runsaat kymmenen kiloa, mikä näkyy esinettä käsiteltäessä"

        Telamiina m 36 painaa 5,5 kg ja sisältää TNT:t 2,8 kg!

    • H.M.S.Moilanen

      Konepistooli täydellä rumpulippaalla painaa yli 6.3 kg eikä sitä käsitellä ihan kevyesti. Muistaakseni kirjassa Koskelan kasapanos jolla tuhosi bunkkerin painoi toistakymmentä kiloa. Nämä konetuliaseiden nostelut kuin höyhentä vaan ovat kyllä kaikkien sotaelokuvien ongelma. Näyttelijöille pitäisi kertakaikkisesti antaa täyspainavat aseet paukkupanoksilla niin alkaisi tulla todentuntua.

      Näkyikö elokuvassa yhtään Degtjarev M/27 pikakivääreitä suomalaisilla? Se muodosti 2/3 kuitenkin varsinkin jatkosodan loppupuolen SA:n pikakivääreistä.

      • patruunat-painaa

        "Näyttelijöille pitäisi kertakaikkisesti antaa täyspainavat aseet paukkupanoksilla niin alkaisi tulla todentuntua. "

        Vaikka lippaat olisi täynnä paukkupateja, olisi aseissa silti edelleen liian vähän painoa: paukkupatit kun painaa vähemmän kuin kovat patruunat.

      • bncvbncbv

        No sitten muuta painoa mukaan.

      • JohanOlisiTodenTuntua

        "Näyttelijöille pitäisi kertakaikkisesti antaa täyspainavat aseet paukkupanoksilla niin alkaisi tulla todentuntua. "

        Näyttelijöille pitäisi antaa aseet, jotka ovat ladattu oikeilla patruunoilla niin johan alkaisi tulla toden tuntua ;)

      • Kahdeksan_kiloa

        Kariluotokin käsitti Koskelan olevan oikeassa ja käski tuomaan kasapanoksia tälle. Niitä raahattiin pitkin ketjua oikealta, ja Koskela alkoi sitoa ansalangan pätkällä kahta neljän kilon panosta yhteen.
        - Kahdeksan kiloa. Millä luulet jaksavasi?
        Ei vastausta. Suu mutruili vain langan vääntöä myötäillen. Lopulta panos oli valmis.
        - - -
        - Ei siinä ole kuin yksi hirsikerta ja multaa. Kahdeksan kilon täytyy tehdä siinä jotakin. Ainakin antaa se aika, minkä sinä tarvitset.

      • outoa_meininkiä
        JohanOlisiTodenTuntua kirjoitti:

        "Näyttelijöille pitäisi kertakaikkisesti antaa täyspainavat aseet paukkupanoksilla niin alkaisi tulla todentuntua. "

        Näyttelijöille pitäisi antaa aseet, jotka ovat ladattu oikeilla patruunoilla niin johan alkaisi tulla toden tuntua ;)

        Oikeat aseet, joo. asiavirhe on sekin, ettei kukaan näyttelijä kuollut. Sodassa kuitenkin kuoli molemmin puolin sotilaita runsaasti. Selvä asiavirhe!

    • hjhjhgjjgh

      Kivinavetta Karjalassa ja huomattavan hyvin sähköistetty näytti seutu myös olleen joten maamoottorin tarvetta kuten ihan muualla tuolloin ja ihan sentään viskalla kylvettyjä kauramaita kun kasvusto kovin hyvinvoiva. Tosin gladiaattori elokuvassa oli ruiskutusurat pellossa.

      • mitä-höpiset

        Eihän siinä missään Suomen Karjalassa liikuta. Homma kuvaa Pietari Autin porukan liikkeitä Liperistä Itä-Karjalaan. Itä-Karjalassa oli kolhoosit siinä missä muuallakin tunkiota.

    • Gruntvik

      Tositilanteessa hyökkäyksessä ei juosta kuin pikakiitäjät vaan joukot kävelevät eteenpäin kantamuksiensa kanssa. Nämä bunkkerien ym vyörytykset ovat olleet viime kädessä tykistön jo valmiiksi möyhentämien asemien takaisinvaltaamisia hyvin harvalukuisia vihollisjoukkojen jäännöksiä puhdistettaessa. Jos tykistö epäonnistui ei hyökkäyksestäkään tullut yhtään mitään.

      Itärintaman sodassa tappioista tykistö ja krh tulellaan muodosti n. 70%. Neuvostoliittolainen tutkimus tosin ilmoitti että talvisodan tappioista heille suomalaisten kiväärikaliberisten aseiden osuus nousi kaikkein korkeimmalle, mutta silloinkin vain noin 44%:iin. Jatkosodassa osuus on jäänyt noin 1/4 joitakin korpirintamia lukuunottamatta.

      Minä en usko tuota kuvaa jossa taistelut on ratkaistu konekivääreillä ja konepistooleilla. Ne ratkaistiin tykkitulella. Lentopommitusten vaikutus tappioihin on jäänyt pehmeiden maalien osaltakin vain 1-2%:iin.

    • Kyseessä-on-kuitenkin

      taideteos, ei tutkimus.
      Virheet ovat sivuseikka. Tunnelma on tärkein.

      • Görlitz

        Asumaniemi kuvattiin railaakkaaksi ja kommeeksi pojaksi Helsingistä. Suruhan siitä puseroon tuli kun poika sai luodin sydämeen. "Ja aina parhaimmasta päästä..."

        Minä tykkäsin kyllä tuosta otoksesta jossa Rahikainen kävi kauppaa Petroskoissa. "Kummanko pastori halluu..."...."oes mulla säilykkeitäkin... Ameriikasta"..... "oliko hyvä tyttö?"

    • ghdfghdfg

      Taideteos, epäilemättä. Ongelma vain on että 90% Suomen kansasta ottaa Linnan käsityksen eteenkin vuoden 1944 tapahtumista kirjaimellisena totuutena. Totuus Laatokan pohjoispuolen taisteluista kuten Kannakseltakin oli se että heinäkuun puolivälin jälkeen (ja Ilomantsissa 9. elokuuta jälkeen) alkoi rintamalla täysi asemasota. Eli viimeiset 4- 7 viikkoa oli lähinnä samaa mitä harrastettiin toukokuusta 1942 toukokuuhun 1944. Taisi olla toinen Krivin taistelu syyskuussa 1942 tuolta jaksolta ainoa todellinen taistelu ja siihenkin osallistui rajoitettu määrä suomalaisia ja tuokin hyökkäys torjuttiin pääasiassa tykkitulella.

      Hieman totuutta mukaantuoden U-linjan taisteluissa suomalainen tykistö ja krh ampui 11-15.7.44 välisellä jaksolla peräti 75 000 kranaattia ja puna-armeijan hyökkäys pysähtyi siihen. Koska JR 8 ei osallistunut sen paremmin U-linjan päätaisteluun kuin Ilomantsinkaan taisteluun ei siitä saada millään kasaan todellista kuvaa rykmentin käymästä viimeisestä kesästä.

      Suomen kansa on jäänyt henkisesti Tuntemattomansa vangiksi. Romaanin ja siitä tehtyjen elokuvien asema on kohtuuton. Voidaan vain kuvitella mitä Linna olisi sepustellut jos olisi sotinut Rukajärvellä. Kirjasta 95% olisi kai käsitellyt puukuppien vuolemista kesän 1941 lyhyen etenemisviaheen jälkeen.

      • TulemajoltaUUasemaan

        Vanha Tuntematon pystyy kertomaan melko hyvin tykistötulen ankaruuden aivan ennen rauhantuloa elokuvan loppupuolella Tulemajoen kriisin jälkeisinä tapahumina.

        " Hieman totuutta mukaantuoden U-linjan taisteluissa suomalainen tykistö ja krh ampui 11-15.7.44 välisellä jaksolla peräti 75 000 kranaattia ja puna-armeijan hyökkäys pysähtyi siihen. Koska JR 8 ei osallistunut sen paremmin U-linjan päätaisteluun "

      • yleinen.sotakuvaus

        Missä kohtaa Tuntemattomassa kerrotaan sen olevan historiaa ja nimenomaa JR8:sta?

      • horsmaa

        Tappioilmoituksissa kaatuneiden määrät on elokuussa 1944 jotain muuta kuin asemasodan päivinä. Paskaa ovat varmaan kirjoittaneet raportteihin, ettei päämajassa ajatella miehistön makaavan perse horsmaa kasvaen ja käske johonkin kusiseen tehtävään.

      • vanhus
        TulemajoltaUUasemaan kirjoitti:

        Vanha Tuntematon pystyy kertomaan melko hyvin tykistötulen ankaruuden aivan ennen rauhantuloa elokuvan loppupuolella Tulemajoen kriisin jälkeisinä tapahumina.

        " Hieman totuutta mukaantuoden U-linjan taisteluissa suomalainen tykistö ja krh ampui 11-15.7.44 välisellä jaksolla peräti 75 000 kranaattia ja puna-armeijan hyökkäys pysähtyi siihen. Koska JR 8 ei osallistunut sen paremmin U-linjan päätaisteluun "

        Ei se pysähtynyt siihen vaan saksan antamienlentokoneiden ilmahyökkäykseen. Nåin kertoi mukanaolleet.

    • Wetterhoff

      Karjulaa näytellyt Janne Virtanen osasi ainakin kiroilla kuin suomalainen kyrpiintynyt upseeri. Lammion nielaisukin kuului kovaäänisistä mukavasti ennenkuin Karjula työnsi naaman 5 sentin päähän Lammiosta ja kirosi: "Perkele, perkele".

      Noiden tankolippaiden näkyminen filmissä silmiinpistävän paljon häiritsi jonkin verran. SA-kuvissa äärimmäisen harvoin niitä näkyi. Yhden kerran kaatuneiden puna-armeijan sotilaiden joukossa näkyi Degtrajev- pikakivääri mutta enpä muista suomalaisten niillä ampuneen yhdessäkään kohtauksessa.

      Oliko se norsupyssy muuten juuri sitä mallia mitä jatkosodassa käytettiin?

    • 6h39

      Rokan ja Tassun välinen lemmensuhde jäi hieman valjulle käsittelylle vaikka Rokka toki Äänislinnan kasarmissa selkeästi ilmoitti vääpelille aikovansa yöpyä Tassun punkassa.

    • Joonas-Castren

      Ei siinä hirveästi asiavirheitä ole. Mutta yhtä asiaa ihmettelin kun ensimmäisen kerrran filmin katsoin. Miksi puna-armeijan sotilaita näkyi hyökkäyksissä niin vähän? Siinä oli huikea ero Parikan Talvisotaan verrattuna jossa saattoi olla puolisenkin tuhatta puna-armeijan sotilasta painamassa päälle. Tuntui jotekin omituiselta sekin Syvärin tammikuun 1942 taistelu jossa Lahtinen kuoli. Muutamia ehkä kymmenkunta vihollissotilasta ryntää ja suomalaiset juoksevat karkuun. Todellisuudessahan tilanne oli se kuten kirjassa Lahtinen toteaa:

      "Sieltä ei tule kuulkaa, pojat, yksi komppania..." Mutta Louhimiehen versiossa näkyi tuskin enempää kuin kymmenkunta hyökkääjää. Se miksi joukkueellinen sotilaita pakenee johtui siitä että hyökkääjiä oli 10-20 kertaa enemmän.

      • KaipaatLaajakulmaa

        Kamera seurasi yhtä kohtaa rintamaa! Älä turhaan yleistä.

      • Ujncdyöir

        Pakoonhan suomalaiset kirmaisi heti jos yksikin piippalakki jossain vilahti.

      • HöpsisTiltu

        JOS olisivat sen tehneet niin SINÄ puhuisit nyt venäjää!

      • Yhgt

        Ainakin Molbergin tuntematon sotilas- elokuvassa käytettiin varusmiehiä avustajina isoja määriä, mutta Louhimiehen elokuvassa ei saanut enää käyttää, vaan piti käyttää muita avustajia joukkokohtauksissa.
        Liekö ollut kustannuskysymys?

    • Mulligan-TM

      Louhimies olisi saanut todellakin vähän autenttisemmin näyttää nuo venäläisten vastahyökkäykset (Säämäjärvi syyskuun alussa 1941, Syvärillä 1942 tammikuussa, sekä Syvärillä ja Loimolan suunnalla 1944). Niissä olisi pitänyt käyttää hyökkäysaallossa useita satoja neuvostosotilaita.

      Toisaalta Linnan romaani on niin skeidaa tuon vuoden 1944 osalta kuin olla saattaa. Lieneekö yhtään tapausta enää viimeiseltä sotakesältä jossa panssarivaunu on tuhottu jollakin talvisodan kasapanoksella? Suomalaisen tykistön rooli hyökkäyksen pysäyttämisessä kesällä 1944 niin Kannaksella kuin U-linjallakin on historiallinen fakta. U-linjan tulituki saattoi olla suhteessa rajumpaa puolustajille kuin konsanaan missään Kannaksen taistelussa.

      • LueKirjaTarkemmin

        "oisaalta Linnan romaani on niin skeidaa tuon vuoden 1944 osalta kuin olla saattaa. Lieneekö yhtään tapausta enää viimeiseltä sotakesältä jossa panssarivaunu on tuhottu jollakin talvisodan kasapanoksella?"

        Ei sitä tuhottu liioin Linnan romaanissakaan! Kirjan mukaaan kasapanos kierähti telakeetjun suojuksen päälle ja räjähti! Telaketju katkesi ja vaunu kääntyi poikittain!

        Vaunu tuli ajokunnottomaksi, mutta ei suinkaan tuhoutunut!

    • MelkoinenMojaus

      Aivan uteliaisuudesta kysyisin joltain tietävämmältä seuraavaa: Jos 5 kg:n kasapanos räjähtää tornin juuressa, mutta ei puhkaise tornin panssarikuorta niin millainen kokemus se mahtaa olla henkilökunnalle vaikka vaunu pysyy ehjänä?

      Eikö kokemus ole suunnilleen sama kuin, että olisi suuren kirkonkellon sisällä kun ulkopuolella kosahtaa. Luulisi, että ukoilla lähtisi paikat suusta ja silmät löisivät hedelmäpelä hetken?

    • Druid-Wiltman

      Se kasapanos jolla Koskela tuhosi bunkkerin hyökkäysvaiheen alussa oli yleisessä käytössä. Malli oli juuri tuollainen: vihreä teollisesti valmistettu laatikko ohuella metallikannella, tnt:tä 3,4,5,6 kiloa ja puinen varsi. Hyvin uskottava ja kun mies pystyi kaksin käsin heittämään niin tuo todennäköisesti 4 kilon paukku lensi juuri tuollaisen matkan.

      Sodan loppuvaiheessa käytettiin keskiraskaita panssareita vastaan yleensä 6 kilon paukkuja. Panssaridivisioonan jääkärit käyttivät niitä panssareita vastaan jos tankki oli vaikeassa maastossa ja ilman jalkaväen suojaa.

    • MuutenHyväMutta

      Ei uskottavuutta suinkaan syönyt räjähdyksen tulos vaan se näennäinen keveys, jolla Filmissä Koskela ryömiessään panosta liikutti. Viiden kilon mötikkä kädessä näkyy liikutettaessa erilaiselta kuin vastaavan kokoinen styroksi.

      • vanhus

        Kyllä se 5 kg oli kevyt senajan miesten käsissä se oli toista kuin nyt. Voin omakontaisestikin sentodistaa. Olen tehny raskaita töitä niiden miesten kanssa

    • H.M.S.Moilanen

      Linna romaanissa väitti että Hietasen miina olisi aihettanut KV-1 tankin muutaman miehistön jäsenen kuoleman. Näin ei useimmiten käynyt. Filmissä olikin realistisempi kuvaus kun vain ketju meni poikki ja miehistön jäsenet kömpivät vaunusta ulos. Ehkä suomalaiset sotahistorian asiantuntijat opastivat Louhimiestä.

      Muuten jo ennen U-linjan taistelua oli joukoille jaettu yleisesti saksalaisia panssarinyrkkejä ja kauhuja. Olisi ollut kohtuullista että niitä olisi näkynyt ainakin heinäkuun alun tilanteessa.

      Silmiinpistävin omituisuus lienee tuo Suomi-kp:n tankolippaiden suuri osuus kuvauksissa. Se oli Kariluodolla, Asumaniemellä, Viirilällä, kerran Rokalla (vesisadekohtaus) ja muutamalla muulla. Kun olen selannut SA-kuvia jatkosodalta saa etsimällä etsiä kuvia jossa tankolipas käytössä. Myöskään noita Degtrajev-pikakivääreitä suomalaisilla ei juuri näy vaikka ne tulivat nopeasti pääaseiksi pikakivääreissä.

      Noista kenttäradioista ei ole varmuutta miten aitoja ne oli.

      • NyrkitJaKauhut

        <<Muuten jo ennen U-linjan taistelua oli joukoille jaettu yleisesti saksalaisia panssarinyrkkejä ja kauhuja. Olisi ollut kohtuullista että niitä olisi näkynyt ainakin heinäkuun alun tilanteessa.>>

        Montako vihollisen tankkia suomalaiset tuhosivat 1944?

        panssarikauhu 7.11.2014 15:32

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/12882231/montako-vihollisen-tankkia-suomalaiset-tuhosivat-1944




        Siiranmäen taistelu käytiin 13-16.6.1944 eli kyllä uudet panssarintorjunta-aseet oli aika pian käytössä.

        Siiranmäen taisteluissa 13-16.6.1944 tuhottiin panssarintorjunnan toimesta ainakin 28 panssarivaunua, jotka jakaantuivat eri aselajeille seuraavasti:

        - Panssarinyrkit 2 kpl

        - Panssarikauhut 19 kpl

        - 75 K/40 6 kpl

        - 76 K/27 1 kpl

        Lähteenä Panssari -lehdessä 1956 ollut Adof Ehrnrootin itsensä laatima juttu Siiranmän panssarintorjunnasta. Se löytyy Savon prikaatin historiaa -kirjasta hieman lyhennettynä.

        Väänänen Kyösti: Savon prikaatin historiaa. Savon prikaatin ja sen perinnejoukkojen vaiheita Suomen itsenäisyyden ajalla. Mikkelin sotahistoriaa muinaisuudesta nykypäivään. Savon Prikaatin kilta, 1987, 520 41 värill. liitekarttaa s., painos:

        http://www.jr7.fi/joomla/index.php/tyrjaen-lehdet-1941-1945/8-tyrjaen-lehdet-sotaarkistosta.html

      • vanhus

        Aika pian käytössä. Ne olivat vasta vasta sodan loppuvaiheessa ja niillä saatiin panssarivaunun torni liikunkyvyttömäksi ja sitten oli helpompi se tuhota

    • Cxvcvbvc

      Tuntematon sotilas ei pääasiassa kerro mitä tapahtui vuosina 1941-44 vaan mitä Väinö Linnan päässä liikkui vuosina 1946-1954. Kirjaa kirjoittaessaan Linna tiesi miten sodassa kävi ja varsinkin jakso joka käsitteli vuotta 1944 oli sepitteellinen juttu asiasta jota Linna itse ei ollut paikanpäällä toteamassa.

      Louhimies sentään kuvasi heinäkuun 1944 vaiheen Tulemajoen ylittämisen jälkeen. Molle sen sijaan kuvasi tapahtumat jossa suomalaiset pakenivat kaaosmaisessa tilanteessa kunnes tuli rauha. Heinäkuun puolivälin jälkeen suomalaiset eivät perääntyneet missään. He olivat lyöneet kaikki puna-armeijan läpimurtoyritykset Viipurinlahdella, Talissa, Ihantalassa, Vuosalmella, U-linjalla. Pari viikkoa myöhemmin kaksi puna-armeijan divisioonaa kärsi Ilomantsissa yli 5 000 miehen tappiot vetäytyessään kaaosmaisessa tilassa raskaan kalustonsa menettäen.

      Kannaksen taisteluissa puna-armeija kärsi Tapio Tiihosen mukaan 189 000 miehen tappiot. Laatokan pohjoispuolen tappiot olivat suhteessa samansuuntaiset: noin 90 000. Erkki Nordbergin käyttämän aineiston mukaan alunperin noin NL:n 600 000 miehen hyökkäysvoima Suomen rintamalla oli sulanut 100 000:een. Heinä-elokuun vaiheessa Suomella oli monin paikoin jo ylivoima.

    • Wittgenstein-LW

      Niin. Tuntemattoman suurin ongelma on se ettei se kykene hahmottamaan tilannetta rintamalla aikavälillä 17.7-3.9.44. Siis viimeistä 7 viikkoa. Silloin näet vallitsi asemasota lukuunottamatta Ilomantsia jossa suomalaiset suorastaan murskasivat puna-armeijan hyökkäyskiilan 9.elokuuta 1944 mennessä. Sielläkin sitten viimeiset 4 viikkoa oli asemasotaa.

      Ja JR 8:n kärsi 01.06-14.9.1944 lopulta vain 189 sotilaan tappiot menehtyneinä. Tappiot olivat 40-50% U-linjalla taistelleiden tappioista ja vain 20-25 % Siiranmäessä ja Vuosalmella taistelleiden rykmenttien tappioista.

      Tosiasiat sotivat Linnan fiktioita vastaan. Suomen kansa on vaarallisella tavalla jämähtänyt Linnan käsityksiin niin vuodesta 1918 kuin vuodesta 1944. Lähemmäksi totuutta hän pääsi vuoden 1941-osalta. Paitsi että upseerien ja sotilaiden diskurssiot kohtasivat toisensa paremmin kuin mitä Linna väitti.

      Louhimiehen kunniaksi on todettava että hän otti etäisyyttä Lammion demonisoinnissa. Lammiosta oikeutetummin tehtiin vähän inhimillisempi hahmo kuin varsinkin Mollen versiossa. Olisihan toivonut siten myös Koskelan yltä sädekehän riisumista. Koskelan rooli "mukavana uoseerina" hieman haisee. Yleensä tuollaisten porukoista lähdettiin herkimmin lipettiin.

      • vanhus

        Kyllä si lipettiin lähtijöitä on ollut vähän, mutta on totta että kyllä hermotkin joiltakin petti. Minä puhun niiten miesten kertomia jotka siellä oli. Eräslkin taistelutilnne ei voitu toimittaa muonaa, niin eräs minun hyvin tuntema mies oli ottanu kenttäkeittion sivukannun ja kantoi juosten juoksuhautaan jossa mehet oli

      • pelkopois

        Kyllä jämpti on niin että mulkun johtajan luota ja käskystä livetään herkemmin kuin asiallisen ja mukavan. niin se menee kaikessa harrastuksissa, töissä, kuin varmaan sodassakin miksi mulkkua kunnioittaisi oikeasti kukaan.
        Ja kyseessäon taidetteos.
        Mollbergin versio ei kuitenkaan ole niin huono vaikka se yleisesti vanholliskonservatiivienmuumimuki höppänöiden ajatuksissa mollataan kun taas Laineen on naivi ja rillumareitä huonoa komiikkaa, häpeän aina sitä vähänkin näkee,

    • Kysynpähän-vaan

      Suomalaisten kokonaistappiot menehtyneinä sotilaina aikavälillä 11.elokuuta - 5. syyskuuta 1944:

      Kaatui: 362 miestä
      Kuoli haavoittuneena: 278
      Siunattu, ruumis jäänyt kentälle : 17
      Kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi: 18
      Kuollut sotavankeudessa: 5

      Yhteensä kuollut: 680

      Kun lasketaan kaatuneet, kentälle jääneet sekä kadonneet ja verrataan niitä (397) koko kesän 1944 vastaaviin lukemiin (13 296) muodostaa 26 viimeistä päivää vain 3% kesän tappioista. Esim. vastaavat 26 päivää 9.kesäkuuta - 4.heinäkuuta muodostivat yli 60% tappioista.

      Toisin sanoen suomalaisten tappiot viimeisen noin 4 viikon aikana romahtivat 1/20 siitä mitä ne olivat taistelujen kiivaimmassa vaiheessa. Eikö siis Tuntemattomassa sotilaassa tämän olisi pitänyt näkyä kiljun keittämisenä ja muuna rentoutumisena?

      • VääräOdotus

        Olisi voinut, mutta kyseessä oli kuitenkin ROMAANI sodasta eikä Jatkosodan historiikki, kuten odotat.

    • VkvVkvbn

      Neuvostoliitto ei sulattanut sitä että Ilomantsin taistelun lopputulos kerrottiin sotahistoriassa kuten kaikki tapahtui. Sehän oli paha arvovaltatappio ja kovin noloa puna-armeijalle. Se rikkoi sen fantasiakuvan jossa puna-armeija tuli "koko ajan paremmaksi ja paremmaksi". Toisaalta sekin taistelu oli linjassa muitten taistelujen kanssa. Puna-armeija ei kyennyt läpimurtoon Talissa, Ihantalassa, Äyräpäässä eikä U-linjalla. Viipurinlahdella maihinnoususta ei tullut mitään. Kuhlmey-osastosta on paljon puhetta mutta ilman saksalaista panosta puna-armeija pysäytettiin myös Laatokan Karjalassa. NL olisi tarvinnut suuremman hyökkäysvoiman kuin 900 hyökkäysvaunua ja 1 500 lentokonetta. Niin suuren ettei Baltiata olisi syksyllä 1944 voitu valloittaa.

      • Äkkirauhavähänihmetyttää

        Juurikin noita faktoja kuunnellessa onkin vähän ihmeellistä,miksi suomalaisilla oli niinniin kiire rauhaan v.-44? Ameijaa ei oltu lyöty,sotaa olisi voitu vielä jatkaa. Venäläisiä joukkoja ei olisi riittänyt lähetettäväksi Baltian rintamalle joten venäläisten läpilyönti siellä olisi epäonnistunut.
        Oliko kyseessä sitten suomalaisen sodanjohdon hätäinen tilannearviointi? Euroopassa Ardennien taistelu ei ollut vielä alkanut syksyllä-44,joten Saksankaan joukkoja ei oltu vielä kokonaan lyöty.
        Sotilaat ei alkaneet vastustaa sotimista joten rauhanteon alullepanijat tuli joiltain upseereilta,keneltä ja miksi jo noin varhain? Kortteja olisi voinut katsella vielä ainakin jonkin aikaa pitempään jos vaikka Saksa ja Japani olisi lähteneet uudelleen nousemaan.

      • vanhus

        Rauhaan pyrittiin siksi kun pelättiin että NL tuo lisää voimia ja valloittaa koko suomen, Ei tietty silloin ettei ollu varaa naapurillakaan vaan annettiin ymmärtää. Tosiaanki n hätäinen päätös, muutama kuukausi olisi muuttanut tilanteen ehkä viikot. Ehkä saksankin rintamatilanne olisi saanut toisenlaisen käänteen. Tämähä ei ollut meillä tiedossa

    • Että_Pistää_Vihaksi

      Everstiluutnantti Karjulan palttoon ylimmässä napissa luki James.

      Silloin lerpahti, eikä sen koommin ole ottanut onnistuakseen.

      Kaikkia perkeleen tekeleitä sitä kyhätäänkin.

      • Valintakysymys

        Ei sitä kyhätty sinulle! Sergei Eisenstein teki sinulle mieleisiä!

    • Sotaonpersiistä

      Suurin virhe näissä sotaleffoissa on se, että niistä ei välity se äärimmäinen pitkästyminen ja vitutus, joka liittyy lähes kaikkiin sotiin.

      Menkää puoleksi vuodeksi asumaan johonkin homeiseen korsuun, ainoana ajanvietteenä jonkun puupalikan veistäminen, niin saatte todellista tuntumaa sotaan. Siihen päälle vielä kapiaisten vittuilua, surkeat safkat, naisen puute, vatsa jatkuvasti sekaisin, likaiset vaatteet...

      Tällaiset ”tuntemattomat” ovat pelkkää viihdettä. Älkää koskaan kuvitelko tietävänne sodasta jotain leffojen perusteella.

      Tai mistään muustakaan asiasta. Apollo 13 leffan katsominen ei tee kenestäkään astronauttia.

      • TiltoOnPersiistä

        Elokuvat OVAT viihdettä, joten turha niistä on odottaa muuta.

        Noilla aatoksilla voisit ohjata neljän tunnin filmin ”Sota Ja Rauha” saamatta siihen ainoatakaan katsojaa, joten
        Lä ainakaan sille alalle pyri!

    • P.Öhkiäinen

      Tuntemattomassa kaikesta touhusta taistelua olisi pitänyt olla vain 5 minuuttia, samoin 5 minuuttia lomalla oloa ja 2 tuntia 45 minuuttia korsussa nuokkumista. Sitten olis ollut realismia.

      • PökönMietteet

        Samalla perusteella olisi rakkauselokuvassa vain 2 minuuttia rakkautta ja 2 h työssäkäyntiä, mutta kukapa sellaista elokuvaa katsoisi. Ei sen tapaiseen ”realismiin” pyritä elokuvanteossa ja hyvä niin!

      • Sotaonpersiistä

        Taitava käsikirjoittaja ja ohjaaja pystyvät tekemään mielenkiintoisen elokuvan korsussa nuokkumisesta. Se on itse asiassa erittäin mielenkiintoinen aihe. Mitä ihmisen päässä tapahtuu tuollaisissa olosuhteissa?

        Tuollaisen elokuvan katsominen edellyttää toki katsojalta älykkyyttä ja keskittymiskykyä.

        Tyhmemmät voivat katsella Rambo-leffoja. (Toivottavasti kuitenkin ymmärtävät katselevansa valheellista viihdettä.)

    • TuttuaTavaraa

      ”Taitava käsikirjoittaja ja ohjaaja pystyvät tekemään mielenkiintoisen elokuvan korsussa nuokkumisesta. Se on itse asiassa erittäin mielenkiintoinen aihe. Mitä ihmisen päässä tapahtuu tuollaisissa olosuhteissa?”

      Sellaisia on jo tehty! Tuo oli varsin tyypillinen neukkujen sotafilmin sisältö!

      • Sotaonpersiistä

        Joo, kannataa katsoa esim. ”Tule ja katso” vuodelta 1985.

        Se ei ole korsussa nuokkumista vaan enemmänkin metsässä ja suolla rämpimistä. Hyvin realistista joka tapauksessa.

        Siinä ei tuhota kasapanoksilla panssarivaunuja. Lähinnä yritetään jotenkin pysyä hengissä. Päähenkilön aseistuksena on ikivanha ruosteinen kivääri.

      • KatsoNeukkuleffoja

        "Joo, kannataa katsoa esim. ”Tule ja katso” vuodelta 1985."

        Olen kyllä nähnyt sen!

        "Se ei ole korsussa nuokkumista vaan enemmänkin metsässä ja suolla rämpimistä. Hyvin realistista joka tapauksessa."

        Nii npä! Muytta olet oikeassa, että leffa on hiekalle rakennettu KUN SIINÄ ei ole 2 h korsussa makaamista!

        "Siinä ei tuhota kasapanoksilla panssarivaunuja. "

        Jaaha! Sinua jurppiikin se kasapanos/ps-vaunu! Eihän sellainen kuulu sotaelokuvaan!

        "Lähinnä yritetään jotenkin pysyä hengissä."

        Se on sotaleffan ydin, joka tulee heikosti esiin sinun korsuleffassasi?

        "Päähenkilön aseistuksena on ikivanha ruosteinen kivääri."

        Vähän kuten Suomen armeijassa? Yhteinen sävel löytyi?

    • YOU7i77i
    • J.L.Runeberg

      JR 8 sai heinäkuun 1.päivänä 1944 ensimmäiset panssarinyrkit. Löytyy sotapäiväkirjoista....erään komppanian sotapäiväkirjassa klo 10.45 maininta ensimmäisistä panssarinyrkeistä ja ensimmäisestä sen avulla kolkatusta panssarivaunusta.

      http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4977713

      • J.L.Runeberg

        Kyseessä JR 8:n I pataljoonan toinen kiväärikomppania. Sotapäiväkirjan seuraavalla sivulla mainittiin kolme tuntia kestänyt taistelu sekä sotamies Luomalan kaatuminen (1.7.44 Suurmäessä).

      • J.L.Runeberg

        Kyseissessä taistelussa tuon Luomalan kaatumisen lisäksi haavoittui 13 sotilasta. Komppanian sotapäiväkirjasta välittyy kuva viimeisestä kuukaudesta ennen aselepo ihan täytenä asemasotana. Siis ihan erillainen kuvaus kuin mitä "Tuntemattomassa". Kiivain vaihe oli kesä-heinäkuun vaihe. Komppanialla oli vähän kaatuneita mutta paljon haavoittuneita, lähinnä epäsuorasta tulesta. Kaikesta päätellen haavoittumisista ylivoimainen enemmistö on ollut lieviä tapauksia.

    • LouhiPolitrukki

      Loistavasti editoitu lippukuja, jossa kuvataan Mannerheimintien varrella liehuvia natsilippuja. Oiva esimerkki, kunka nuorison mielikuvia saadaan muokattua. Dokumenttipätkä on filmattu 1940 syyskuussa, ns. välirauhan aikana Helsingissä järjestetyistä yleisurheilun kolmimaaottelusta Suomi, Ruotsi, Saksa.
      Lippurivissä oli myös Ruotsin lippuja. Olikohan nekin editoitu vielä himmeimmiksi. Siis ei mitään yhteyttä siihen, että Suomen pääkaupungissa oli natsi komento kuten Pariisissa, jossa natsiliput liehuivat vallan symboolina. Yritystä tähän suuntaan Louhimiehen elokuva kuitenkin antaa.

      Toinen merkillinen mielikuviin vaikuttaminen ja yritys elokovan annilla on "säästää ihmisiä" tietämästä oikeita syitä, että miksi Suomi lähti juuri päättynyt talvisota takanaan uudelleen sotaan NL vastaan ja nyt Saksan kanssa.
      Linnan Tuntemattomassa kommunisti Lahtinen polvillaan reppunsa nauhoja sitessaan spekuloi miksi ja minne ja sitä ollaankaan menossa: "Saatte nähdä, tästä tulee kahina, kun se yks kohjo sieltä Saksasta lähtee ensin ja meidän nilkit perässä".

      Hietanen murajaisee: Ei pojat. Mää tiiän. Menään rajalle linnoitustöihin. Herrat pelkää et Venäjä tulee tän jos ne alkavet sotimaan Saksan kanssa.
      Lahtinen kiukustuu ja halveksivana: "MITÄ SE TÄÄLLÄ TEKEE, ei se minun tietääkseni kenenkään kimppuun käynyt ole! Mutta saksmanneja täällä jo on. Lomalaisia ja lomakuljetuksia"!

      Linnan Tuntemattomassa samoin kuin Edvin Laineen elokuvassa depaatti jatkuu. Lahtisen kiukkuinen kommentointi nostatti miesten keskuudessa "metelin", jota sanaa Linna käytti teoksessaan.
      "Ei sen kummempia lomalaisia kuin on Hangon kylpylässä. Vuokramiehiä vaan. Tai Viipurissa. Älä kuule puolusta".
      Louhimies on katsonut parhaaksi editoida Linnan Tuntemattoman miesten vuoropuhelua ja saada jatkosodan syyllisyyden taakka ja suhde Saksaan lankeamaan elokuvansa välittämänä täysin yksin Suomen kontolle.
      Eikä liene sattuma, että Lahtisen kommentointi jäi elokuvaan ikään kuin historiallisena lopullisena totuutena. Eikä myöskään sattumaa, että Lahtisen mielipiteen varsin ärhäköitä vastakommentointeja ei sallittu otettavaksi uuteen Tuntematon Sotilas elokuvaan.

      • Koeta-käsittää

        Kyseessä on taiteellinen teos, jonka arvot ovat muualla kuin tarkoissa yksityiskohdissa.

        Elokuvahan perustuu edeltäjiensä lailla alikersantti Linnan omiin kokemuksiin rintamalla.Ne hän kirjoitti romaanimuotoon. Sodsan loppuvaiheissa hän oli kotirintamalla.

        Niitä on sitten elokuvan käsikirjoituksiin sopivasti muokattu. Tässä viimeisessähän on kirjaan kuulumattomia lisäyksiä kotirintamalta. On haettu enemmän kokonaiskuvaa.

    • Massateloitukset

      Vangiksi pyrkivät ammuttiin heti kasaan, ei niiltä mitään kyselty ainakaan Kannaksella.

      • Lykkäät-pötyä

        Vankeja otettiin yksin kesällä -41 noin 40 000. Kyllä antautuvia ja jopa antautuneita myös ammuttiin. Se oli erityinen tapa myös Puna-Armeijalla.

      • Marskinkiltimpihauva

        Sommeessa kädet pystyssä olevat ryssät ammuttiin konejkivääreillä läjään.

        Toista sataa sotavankia ammuttiin runsaan puolen aikana laittomastia Rikokset tutkittiin, mutta niitä ei viety oikeuteen. Päämaja yritti vaientaa jutun peläten oikeusjutun vaarantavan aremeijan johdon ja maan ulkomaisen maineen.

        IV armeijakunnassa ja sen toimintaa entistä laajemmalla alueella jatkuneessa Kannaksen ryhmässä sotavankien laiton kurinpito tehtiin luvalliseksi armeijakunnan komentajan nimissä ja hänen tahdostaan annetulla käskyllä.

    • Normijuttuja

      Koko ajan liian puhtaat ja ehjät vaatteet. Liian puhtaat ja ehjät valkoiset hampaat... jne.

      Sen ajan ihmisiltä puuttui usein hampaita, ihan edestäkin. Oltuaan pitkään sodassa, oli useimmilla hampaat keltaiset. Ei niitä siihen aikaan niin harjailtu joka päivä, jos sodassa ollenkaan.

      Enemmän sontaa, likaa, verta ja suolenkappaleita... no silloin näyttelijät voisi olla lujassa...

      Sotafilmit on liian siistejä ja sankarit kuolee sydämeen sattuneista luodeista... oikeasti ne hajoaa ja repeää tykistötuleen jne. ja veri lentää kaiken muun paskan ohella.

      • totta-oli-kyllä

        Vaatteethan oli paskaset elokuvassa.....

    • tapatustavaan

      - Kaikkein pahin moka on , kun upseeris mies kieltää alaisiaan maastoutumasta kk tulessa, " älkää jääkö tulessa makaan " ,siis ei pösilömpää kommenttia -kehottaa heitä nouseen seisoon tai juosten etenee , että jätkät kohta kahtena kappaleena ,kerrastosta poikki periaatteella taistellen.

      • StallarinNeronleimaus

        ”Kaikkein pahin moka on , kun upseeris mies kieltää alaisiaan maastoutumasta kk tulessa, " älkää jääkö tulessa makaan " ,siis ei pösilömpää kommenttia -kehottaa heitä nouseen seisoon tai juosten etenee , että jätkät kohta kahtena kappaleena ,kerrastosta poikki periaatteella taistellen.”

        Tuon pöljempää kommenttia (kuin sinun) saa todella hakemalla hakea!

        Lause: ”ei saa jää tuleen makaamaan” ei suinkaan tarkoita maastonkäytön kieltämistä! Se tarkoittaa sitä, ettei ole järkevää jäädä vihollistulessa makaamaan maastoutuneena paikalleen yrittämättä sen paremmin edetä kuin vetäytyä! Lausetta on sittemmin siteerattu kovasti myös siviilielämässä, mutta en ole koskaan aiemmin kuullut kenekään esittävän siitä noin tarkoitushakuista tai idioottimaista tulkintaa!

      • sivarialiupseeri
        StallarinNeronleimaus kirjoitti:

        ”Kaikkein pahin moka on , kun upseeris mies kieltää alaisiaan maastoutumasta kk tulessa, " älkää jääkö tulessa makaan " ,siis ei pösilömpää kommenttia -kehottaa heitä nouseen seisoon tai juosten etenee , että jätkät kohta kahtena kappaleena ,kerrastosta poikki periaatteella taistellen.”

        Tuon pöljempää kommenttia (kuin sinun) saa todella hakemalla hakea!

        Lause: ”ei saa jää tuleen makaamaan” ei suinkaan tarkoita maastonkäytön kieltämistä! Se tarkoittaa sitä, ettei ole järkevää jäädä vihollistulessa makaamaan maastoutuneena paikalleen yrittämättä sen paremmin edetä kuin vetäytyä! Lausetta on sittemmin siteerattu kovasti myös siviilielämässä, mutta en ole koskaan aiemmin kuullut kenekään esittävän siitä noin tarkoitushakuista tai idioottimaista tulkintaa!

        Ok , sinun mielestä vaihtoehto nousta seisoon on oiken ? , - jääköön se omaan arvoonsa , - minusta ainaki maastoutua ja ryömien hakeutua asemaan mistä voi saada näköyhteyden pesäkkeeseen on parenpi -hä ? - paikallaanki voi maata ,vaikka 24 /7 ,jos on vettä lähellä.

      • NiinEttäHeilahtaa

        Pirkka-Pekkahan ei edes yrittänytkään ja niin vain päätyi "tuleen makaamaan"...niin että heilahti... olipa lyhyt roolisuoritus!

      • vanhus
        StallarinNeronleimaus kirjoitti:

        ”Kaikkein pahin moka on , kun upseeris mies kieltää alaisiaan maastoutumasta kk tulessa, " älkää jääkö tulessa makaan " ,siis ei pösilömpää kommenttia -kehottaa heitä nouseen seisoon tai juosten etenee , että jätkät kohta kahtena kappaleena ,kerrastosta poikki periaatteella taistellen.”

        Tuon pöljempää kommenttia (kuin sinun) saa todella hakemalla hakea!

        Lause: ”ei saa jää tuleen makaamaan” ei suinkaan tarkoita maastonkäytön kieltämistä! Se tarkoittaa sitä, ettei ole järkevää jäädä vihollistulessa makaamaan maastoutuneena paikalleen yrittämättä sen paremmin edetä kuin vetäytyä! Lausetta on sittemmin siteerattu kovasti myös siviilielämässä, mutta en ole koskaan aiemmin kuullut kenekään esittävän siitä noin tarkoitushakuista tai idioottimaista tulkintaa!

        Minäpä kerro toasiasian ilman nimiä. Eräs kapteeni ja kersanti olivat etulinjassa tarkastamassa tilannetta. Tuli kraanaatti ja kersantti maastoui. niin kapteeni pelkäätkö sinä, kersanti nousi ja tuli toinen kranaatti ja kersantti haavoitui päähän että tuli 100 5 invaliidi. kapteeni kanytoi kyllä elmänsa ajan tunnontuskia , mutta ei se tuonut tälle kersantille teveyttä. Voisin jatkaa tätä tarinaa, mutta se voisi paljastaa henkilöt.

    • ammattitaidottomuus

      Varsinaisia lahtari upseereita ,- ku pitäs keskittyä rauhallisesti paikallistaan kk- pesäke , niin ei ku simputetaan mopoja kohti tulitusta ,parabellumia heilutellen

      siis puutteellinen ammattiatito upseereissa pilkistää kaikkialla.

      • TiltuJaksaaYrittää

        ”Varsinaisia lahtari upseereita ,- ku pitäs keskittyä rauhallisesti paikallistaan kk- pesäke , niin ei ku simputetaan mopoja kohti tulitusta ,parabellumia heilutellen ”

        Tiltu alkoi sivaripohjalla asiantuntijaksi! Kuten kuvasta näkyi niin vihollisen kk:n sijainti näkyi täysin selvästi! Sen eliminointi oli se pulma! Tuon ajan upseereilla oli aseena pistooli, mutta ei kuvassa sillä omia uhkailtu. Ja iloksesi voin kertoa, että se toinen ’lahtariupseeri’ ratkaisi pulman ryömimällä joukkojen edessä ja kasapanoksella räjäyttämällä bunkkerin!

        ”siis puutteellinen ammattiatito upseereissa pilkistää kaikkialla.”

        Se olikin sodan ensimmäinen taistelu tuolla joukkueella! Siitä se taito karttui!

      • sivariupseeri
        TiltuJaksaaYrittää kirjoitti:

        ”Varsinaisia lahtari upseereita ,- ku pitäs keskittyä rauhallisesti paikallistaan kk- pesäke , niin ei ku simputetaan mopoja kohti tulitusta ,parabellumia heilutellen ”

        Tiltu alkoi sivaripohjalla asiantuntijaksi! Kuten kuvasta näkyi niin vihollisen kk:n sijainti näkyi täysin selvästi! Sen eliminointi oli se pulma! Tuon ajan upseereilla oli aseena pistooli, mutta ei kuvassa sillä omia uhkailtu. Ja iloksesi voin kertoa, että se toinen ’lahtariupseeri’ ratkaisi pulman ryömimällä joukkojen edessä ja kasapanoksella räjäyttämällä bunkkerin!

        ”siis puutteellinen ammattiatito upseereissa pilkistää kaikkialla.”

        Se olikin sodan ensimmäinen taistelu tuolla joukkueella! Siitä se taito karttui!

        Kasapanokset ovat lähinnä motorisoitua ajoneuvoa vastaan - siis ei oltu vaivauduttu varustaan taisteluosastoa kranaatin heitin kiväärillä, pesäke saattaa olla 100 m päässä ,lähteä nyt sinne raahaan kasapanosta .

      • UusiAse

        ”siis ei oltu vaivauduttu varustaan taisteluosastoa kranaatin heitin kiväärillä, ”

        Joita oli kasapäin takalinjoilla vai? Enpä ole kuullut, että armeijalla olisi tuolloin ollut pst-aseena ”kranaatin heitin kiväärejä”. Sen sijaan jo tuohon aikaan oli Laatokan Karjalaan saapuneet ensimmäiset saksalaiset tehokkaat panssarikauhut ja nyrkit. Toisaalta jos niitä ei ollut käsillä oli sodittava niillä välineillä mitä on. Linnan kirjassa kasapanos katkaisi vaunun telaketjun, jolloin se tuli liikuntakyvyttömäksi! Se ei kuitenkaan riittänyt pysäyttämään venäläisten hyökkäystä.

      • Faustpatronen

        Ensimmäinen erä nyrkeistä ja kauhuista saapui Suomeen 11.04.1944. Koulutus aseiden käyttöön alkoi vasta kesäkuun alussa. Olivat käytössä siis vasta sodan loppuvaiheessa.

      • FaustPuriJoAiemmin

        "Olivat käytössä siis vasta sodan loppuvaiheessa."

        Mitä ajankohtaa nyt pidät "sodan loppuvaiheena"?

        Esim. Tali-Ihantalan taistelussa 25. kesäkuuta – 9. heinäkuuta 1944 tuhottiin merkittävä määrä neukkupanssareita juuri ps-nyrkeillä ja ps-kauhuilla!

        Jo sitä ennen Siiranmäessä 13. kesäkuuta – 17. kesäkuuta 1944 tuhosi stm Seppänen lukuisia neukkuvaunuja ps-kauhuhulla ja palkittiin siitä nuorimpana tunnustuksen saaneena sotilaana Mannerheim-ristillä!

      • sivarivääpeli
        UusiAse kirjoitti:

        ”siis ei oltu vaivauduttu varustaan taisteluosastoa kranaatin heitin kiväärillä, ”

        Joita oli kasapäin takalinjoilla vai? Enpä ole kuullut, että armeijalla olisi tuolloin ollut pst-aseena ”kranaatin heitin kiväärejä”. Sen sijaan jo tuohon aikaan oli Laatokan Karjalaan saapuneet ensimmäiset saksalaiset tehokkaat panssarikauhut ja nyrkit. Toisaalta jos niitä ei ollut käsillä oli sodittava niillä välineillä mitä on. Linnan kirjassa kasapanos katkaisi vaunun telaketjun, jolloin se tuli liikuntakyvyttömäksi! Se ei kuitenkaan riittänyt pysäyttämään venäläisten hyökkäystä.

        - Kranaatinheitin kivääri on amerikkalisilla jokaisella , sellanen kivääri keksittiin heti sen jälkeen ku keksittiin kk -pesäke , siis nimenomaa kk-pesäkettä tuhoamaan - taas ammattitaidottomuutta ,asevarustelu puutteellista.

      • varustelusivari
        UusiAse kirjoitti:

        ”siis ei oltu vaivauduttu varustaan taisteluosastoa kranaatin heitin kiväärillä, ”

        Joita oli kasapäin takalinjoilla vai? Enpä ole kuullut, että armeijalla olisi tuolloin ollut pst-aseena ”kranaatin heitin kiväärejä”. Sen sijaan jo tuohon aikaan oli Laatokan Karjalaan saapuneet ensimmäiset saksalaiset tehokkaat panssarikauhut ja nyrkit. Toisaalta jos niitä ei ollut käsillä oli sodittava niillä välineillä mitä on. Linnan kirjassa kasapanos katkaisi vaunun telaketjun, jolloin se tuli liikuntakyvyttömäksi! Se ei kuitenkaan riittänyt pysäyttämään venäläisten hyökkäystä.

        Olis taas pitäny olla se savupanos ,joka hitsautuu vaunuun kii - sen aikaset vaunut olivat täysin avuttomia jos savutti ympäristössä.

      • UnihtuikoJotakin
        sivarivääpeli kirjoitti:

        - Kranaatinheitin kivääri on amerikkalisilla jokaisella , sellanen kivääri keksittiin heti sen jälkeen ku keksittiin kk -pesäke , siis nimenomaa kk-pesäkettä tuhoamaan - taas ammattitaidottomuutta ,asevarustelu puutteellista.

        ”- Kranaatinheitin kivääri on amerikkalisilla jokaisella , sellanen kivääri keksittiin heti sen jälkeen ku keksittiin kk -pesäke”

        Oli ehkä amerikkalaisilla, mutta ei suomalaisilla 1944.

      • Faustpatronen
        FaustPuriJoAiemmin kirjoitti:

        "Olivat käytössä siis vasta sodan loppuvaiheessa."

        Mitä ajankohtaa nyt pidät "sodan loppuvaiheena"?

        Esim. Tali-Ihantalan taistelussa 25. kesäkuuta – 9. heinäkuuta 1944 tuhottiin merkittävä määrä neukkupanssareita juuri ps-nyrkeillä ja ps-kauhuilla!

        Jo sitä ennen Siiranmäessä 13. kesäkuuta – 17. kesäkuuta 1944 tuhosi stm Seppänen lukuisia neukkuvaunuja ps-kauhuhulla ja palkittiin siitä nuorimpana tunnustuksen saaneena sotilaana Mannerheim-ristillä!

        FaustPuriJoAiemmin:
        "Mitä ajankohtaa nyt pidät "sodan loppuvaiheena"?
        Tietänet, että jatkosota käytiin 25.06.1941 – 04.09.1944?
        Kesäkuu 1944 on sodan loppuvaihetta.
        Seppänen tuhosi Siiranmäessä 14. - 15.06 kuusi höökivaunua.
        Nuorin ritari oli kers Lauri Skyttä. Hän oli muutaman kuukauden nuorempi kuin Seppänen saadessaan nimityksen.

      • OliSuomalaisillakin
        UnihtuikoJotakin kirjoitti:

        ”- Kranaatinheitin kivääri on amerikkalisilla jokaisella , sellanen kivääri keksittiin heti sen jälkeen ku keksittiin kk -pesäke”

        Oli ehkä amerikkalaisilla, mutta ei suomalaisilla 1944.

        Oikeasti 1. erä lähitorjunta-aseita tuli Suomeen jo paljon aiemmin eli 1942 syksyllä. Mitähän näille aseille mahtoi tapahtua? Niistä ei juurikaan näe sotakirjallisuudessa mainintoja.

        Suomessa oli panssarintorjuntaan tehokkaita "onteloaseita" jo vuoden 1942 syksystä alkaen. Kaikki vain tuntuu jääneen "sinetöityinä" varikoihin Päämajan salaussyistä. Itse en ole missään näkemissäni tuhansissa teoksissa havainnut yhtäkään mainintaa, että noilla vuoden 1942 syksyllä ja 1943 keväällä Suomeen saaduilla useilla tuhansilla "onteloräjähteen vaikutukseen" perustuneilla lähitorjunta-aseilla olisi tehty minkäänlaisia "tuhotöitä" vihollispanssareihin. Sen kyllä saa lukea monestakin teoksesta kuinka silloiset pst-tykit (mm. 37 K/40) olivat käyneet tehottomiksi. 

        Asessori, evp evl Erkki Käkelä kertoo kirjassaan Marskin panssarintuhoojat, sivuilla 353-358, uusista panssarintorjunta-aseista ja niiden tehokkaasta salaamisesta.

        Suomi sai ostettua Saksasta jo loka-marraskuussa 1942 5000 kpl 37 K / 40 pst-tykkiin ns. luudanvarsikranaatteja. Lisäksi saatiin kiväärikranaatin ampumalaitteita, kiväärikranaatteja ja erikoiskiväärikranaatteja 1000 1000 1000 kappaletta. Vuoden 1943 aikana em. ampumalaitteita ja kiväärikranaatteja saatiin lisää 100 1000 1000 ja Ps-käsipanoksia m/42 665 kpl. 

        Nämä kaikki olivat panssarintorjuntaan tarkoitettuja tehokkaita "onteloaseita" ja kiväärikranaattienkin läpäisykyky oli pienestä koostaan huolimatta 50mm ja 60mm. Magneetilla kohteeseen tarttuva käsipanos (m/42 Hafthohlladung 3) läpäisi 140 mm. (Se tosin piti käsipelin viedä kiinni kohteeseensa, joten se ei liene ollut kovin suosittu käyttäjien keskuudessa. Ase lienee tarkoitettu lähinnä poteromiehille tai panssarien lopulliseen tuhoamiseen kasapanoksen sijasta). 

        Luudanvarsikranaatti m/41 eli virallisesti, 3,7 cm Stielgranate 41, oli tehokas ammus kaikkia panssareita vastaan. Tehokas ampumamatka oli noin 300m ja kantama oli 600m. Onteloammuksen paino oli 8.5 kg ja lähtönopeus 110 m/s. Läpäisykyky oli huimat 180 mm. Ainoa haitta oli tykkien putkiräjähdykset, jonka takia harjoitusammunnat oli kielletty. Samoin niitä voitiin ampua vain saksalaisilla 37 K / 40 pst-tykeillä, joten kalustoa olisi pitänyt tasata eri rintamille.

        Sivulla 354 kerrotaan kuinka ase-esittelyä ja -ammuntoja

        "saivat tulla seuraamaan seuraavana päivänä (kyseessä on ollut lokakuun 2. päivä 1942) vain upseerit. Aunuksen Ryhmän esikunnasta korkeintaan viisi, Aun.R:n armeijakunnista korkeintaan 10 upseeria, Ratsuväkiprikaatista kaksi ja Panssaridivisioonasta sen komentajan määräämät upseerit. Eikä siinä kaikki, Äänislinnan varuskunnan päälliköidenkin oli osallistuttava tilaisuuteen. Sen sijaan Ps.JP:n tykkikomppanioiden päälliköitä ei voitu komentaa tilaisuuteen. Majuri Rasi ja kapteeni Tuori tosin osallistuivat ase-asittelyyn. Huippusalaiseksi tarkoitetusta tilaisuudesta TK-miehet näpsivät voimainsa tunnossa runsaasti kuvia."

        Sivulla 356 kerrotaan kuinka

        "Tuntuu käsittämättömältä, että Päämaja terotti edelleen asian erityistä salattavuutta. Taisteluvälineistä ei saanut edes keskustella henkilöiden kanssa, jotka eivät olleet osallistuneet panssarikentällä tapahtuneeseen esittelytilaisuuteen. Saksasta tuotua materiaalia ei saanut aluksi purkaa laatikoistaan, lyijysinetit olivat siitä todisteina tarkastajille. Muutamia kymmeniä kiväärikranaatteja oli tosin varattu harjoitteluun ja niitä käytettiin vasta seuraavan vuoden puolella."

        "Ps.Jp sai marraskuun aikana 1942 kiväärikranaatti m/41:n ampumalaitteita 100 kpl ja 30 mm kiväärikranaatteja 275 kpl. Lisäksi pataljoona taltioi varastoonsa 37 K/40:n varsikranaatteja 236 kpl. Seuraavan vuoden toukokuussa pataljoona otti vastaan 320 kpl 30 mm kiväärikranaatteja ja 250 kpl 37 K/40 varsikranaatteja. Toukokuun lähetys oli kokonaisuudessaan tarkoitettu taistelutoimintaa varten."

        Kaikki huolella valmisteltu toiminta meni pieleen ja aseetkin taisi jäädä varikoihin sinetöityihin laatikoihinsa kun organisaatiota muutettiin ja siirryttiin Syvärille.

        Sivulla 356-357:

        "Lähitorjujille tarkoitetut saksalaiset lähitorjunta-aseet jätettiin aiheellisestikin sivuun, sillä ylipäällikkö käski 11. marraskuuta 1942 Taisteluosasto Laguksen perustamisesta ja joukon siirtämisestä heti Syvärinkaupungin alueelle."

        Erkki Käkelä: Marskin panssarintuhoojat, WSOY 2000
        Suomen panssarintorjunnan kehitys ja panssariyhtymän panssarintorjuntayksiköiden historia

      • vanhus
        FaustPuriJoAiemmin kirjoitti:

        "Olivat käytössä siis vasta sodan loppuvaiheessa."

        Mitä ajankohtaa nyt pidät "sodan loppuvaiheena"?

        Esim. Tali-Ihantalan taistelussa 25. kesäkuuta – 9. heinäkuuta 1944 tuhottiin merkittävä määrä neukkupanssareita juuri ps-nyrkeillä ja ps-kauhuilla!

        Jo sitä ennen Siiranmäessä 13. kesäkuuta – 17. kesäkuuta 1944 tuhosi stm Seppänen lukuisia neukkuvaunuja ps-kauhuhulla ja palkittiin siitä nuorimpana tunnustuksen saaneena sotilaana Mannerheim-ristillä!

        1944 Täällä taitaa pikkupojat kirjoitella

    • KontekstiaKerrakseen

      "Kyseessä on taiteellinen teos, jonka arvot ovat muualla kuin tarkoissa yksityiskohdissa."

      Juuri tarkat yksityiskohdat ovat elokuvan alkupuolen kiistatta merkittävimpiä historian kerronnan sanomia. Natsiliput Helsingissä on dokumentti vuodelta 1940 maaottelun päiviltä eivätkä ole yhteydessä jatkosotaan historillisessa kontekstissa. Natsiliput Ranskassa tai Norjassa taas näiden maiden elokuvissa Oslossa tai Pariisissa kuvaavat aikansa todellisuudesta todellisessa historiallisessa kontekstissa.

      Kuka ei tunne historiaansa tulee helposti jymäytetyksi. Kotirintaman Tuntemattomaan liitetyt tapahtumat ovat taiteilijan vapautta, joka näkökulma ei taas mitenkään vääristä historiaa.

      Linnan kerronta-depatti ja kommunisti Lahtisen mielipiteiden saama närkästys muiden miesten keskuudessa, kuvaa erinomaisesti mielipiteiden eroja ja poliittisia asenteita eri kulmilta. Monet miehet olivat talvisodan veteraaneja, joille oli muodostunut vahva mielipide oikeudellisuudesta korjata talvisodan menetykset.

      Louhimies taas editoi kuitenkin Linnan kirjaa ikään kuin vain Lahtisen näkemyksillä oli historiallista kontekstia sakemannien oleskelulle Suomessa. Taiteilijan vapautta toki pitää puolustaa.

      Toivottavasti taiteilija Louhimiehen tulkintoja kukaan ei peilaa historiallisena kontekstina, siitähän minä taas koetan teille kertoa. Jos Väinö Linnaa pidetään asiaansa perehtyneenä, tai kuten ilmaisit kunka sinua askarruttaa hänen kontekstinsa historiaan. Linna kun oli kotirintamalla sodan lopulla.

      Nämä Tuntematon sotilaassa kerrotut tapahtumat joita esitin, sijoittuvat jatkosodan alkuun tai tarkemmin määriteltynä jo YH-aikoihin. Linnan historiallinen konteksti -pinta YH-aikaan, välittyy hänen teoksensa kautta pieneltä osin meille lukijoille totuuden mukaisena tuon Lahtisen ja Hietasen depatin antina.
      Valitettavasti Lohimieheltä, tuo mehevä depatti historiallisessa kontekstissa karkasi taiteilijan vapauden hänelle suomille erityisarvoilleen, joita hän elokuvansa kautta haluaa meille nyt välittää.

    • janet_m

      Pidin elokuvasta todella paljon. Pari huomiota:

      Korsussa pelataan korttia, kortitkin ovat lähikuvassa. Ihan uudenkarhea Yhdysvalloissa valmistettu Bicycle -korttipakka. Pidän lähes mahdottomuutena ajallaan.

      Vihkitilaisuus Helsingin Johanneksenkirkossa. Kuvassa vasemmassa reunassa näkyy lähetyskynttelikö. Ensimmäiset lähetyskyntteliköt tulivat vasta vuosikymmeniä myöhemmin.

      Elokuva kellot ovat hienoja ja ajaltaan..

      • aliluti1998

        Kariluoto vihittiin suurkirkossa.

    • brorpå

      Uusin versio kutoo kokoon mielestäni oivallisesti sen entuudestaan tutun tarinan jonka kirjaija Linna on luonut omakohtaisen kokemuksensa ja taiteellisen vapautensa kautta. -Fik-
      tiivisestä taideteoksesta faktoja hakevat vain infantiilit idiootit. Eiks ni?

    • KontekstiaRautlangasta

      Jos pääosa elokuvan tapahtumista on asetettu historialliseen kontekstiin ja sekaan laitetaan historiallisista konteksteistä poikkeavaa dokumetti materiaalia, niin voidaan toki todeta, että se on taiteellista vapaautta. Taiteilijoilla on aina kautta historian, ollut tapana tulkita historiaansa totuudesta välittämättä.

      Liittämällä 1941-44 sodasta kertovaan elokuvaan taiteellisin keinoin historiallisessa kontekstissa olevaa materiaalia, kiistaton taiteilijan vapaus saattaa tällöin ärsyttää sekin, jos se vaikka sattuu poikkeaa omista patoutuneista fiktiivisistä historian konteksteista.

      Joissain maissa taiteilija taiteilijan vapauksineen, menettää itse vapautensa, liittämällä elokuvaansa historiallisia aitoja dokumentteja historiallisessa kontekstissa.

      Mutta tottahan kiistelyä tulee aiheuttamaan aina, kun taiteilija haksahtaa poikkeamaan joiltain osinkaan tutkitun historian kontekstista. Väistämättä historiaa tuntevan mieli tuolloin herättää kysymyksiä, että mitähän tälläkin historiallisesta kontekstista poikkeavalla dokumentilla tai kerronnalla taiteilija haluaa meille kertoa. Näin se vaan tuo Tuntematon kulkee historiallisessa kontekstissa monen katsojan mielen sopukoissa.

    • Tulivoimanpuuterassasi

      Noihin aseisiin liittyen,olen joskus miettinyt että jos jatkosodassa kaikilla miehillä olisi ollut konepistoolit eli peltiheikit mitä suunniteltiin valmistettaviksi tai vaikka edes puoliautomaattikiväärit pystykorvien sijaan ,olisiko kuolleita venäläisiä saatu paljonkin enemmän ja olisiko se muuttanut sodankulkua mitenkään? Tuolloinhan tulivoimasta oli välillä ankara puute paikka paikoin,konekiväärit ei pystyneet tulittamaan joka suuntaan yhtä aikaa joihin tarvetta oli kun tulijoita oli sieltä täältä.

      • Tulivoima-oli-hyvä

        Konepistooleja ja pikakivääreitä oli runsaasti. Suurimmat tappiot aiheutetaan tykistöllä.

      • vanhus
        Tulivoima-oli-hyvä kirjoitti:

        Konepistooleja ja pikakivääreitä oli runsaasti. Suurimmat tappiot aiheutetaan tykistöllä.

        Konepistoleja oli ykis tai kaksi korkeitaan joukuetta kohti ja pikakivari Lahti &Saloranta oli lähes toimintakelvoton kunnes saivat venäläisiltä Emmoja ja amuksistakin oli pulaa niin tykistölla kuin jalkaväelläkin, jopa varastot kieltäytyivät niitä toimitamista

      • Ylikessu72
        vanhus kirjoitti:

        Konepistoleja oli ykis tai kaksi korkeitaan joukuetta kohti ja pikakivari Lahti &Saloranta oli lähes toimintakelvoton kunnes saivat venäläisiltä Emmoja ja amuksistakin oli pulaa niin tykistölla kuin jalkaväelläkin, jopa varastot kieltäytyivät niitä toimitamista

        Konepistooli tai pikakivääri oli joka jv-ryhmässä jo Talvisodassa. Ei tosin ns. täydennyspataljoonissa. Varsinkin kun sotasaalista tuli runsaasti jo Tolvajärvellä, niin emmaa jaettiin nopeasti tyyliin "opetelkaa käyttämään itse."

        Sen sijaan Tuntemattoman kk-joukkueiden miehillä ei ollut kai kp- tai pk-aseistusta, koska kk-ryhmän pääase oli se kk. Eikös Rokka lainaa sen kp:n jääkärijoukkueelta vesistön ylityksen jälkeen? Kp tuotanto jatkui sodan ajan ja määrä kasvoi joukoissa

      • finlandija
        vanhus kirjoitti:

        Konepistoleja oli ykis tai kaksi korkeitaan joukuetta kohti ja pikakivari Lahti &Saloranta oli lähes toimintakelvoton kunnes saivat venäläisiltä Emmoja ja amuksistakin oli pulaa niin tykistölla kuin jalkaväelläkin, jopa varastot kieltäytyivät niitä toimitamista

        L-S pikakivääri ei ollut kelvoton oikein huollettuna. Ainut vika oli pieni 20 patruunan lipas. Ihmettelen miksi sille ei suunniteltu esim. 50 ptr. Lautaslipasta? Siihen oli kyllä protyyppinä valmistettu 75 ptr. Lipas ilmatorjuntaa varten.
        Aseen huono mainen johtuu talvisodasta kun aseen varastorasvaa ei saanut puhdistaa pois virheellisen määräyksen takia. Kun palautusjousi puhdistettiin rasvasta, ase toimi moitteettomasti. https://fi.wikipedia.org/wiki/Lahti-Saloranta_M/26#/media/File:LS26Drummagazine.png

      • KonepistroolitJoukkue

        "Noihin aseisiin liittyen,olen joskus miettinyt että jos jatkosodassa kaikilla miehillä olisi ollut konepistoolit ..."

        Konepistooli ei ollut sellainen "yleisase" kuin nykyiset rynnäkkökivärit. Tarvittiin myös kiväärejä kauempana olevien kohteiden tulittamiseen mutta kp oli erinomainen esim. lähitaistelussa metsäisessä maastossa tulivoimansa ansiosta.

        "Konepistoleja oli ykis tai kaksi korkeitaan joukuetta kohti"

        Div. kp:n määrävahvuus vuonna -39 233 kpl/D ja vuonna -41 1511 kpl/D.

        Kp:a valmiina 13.4.1940 4704 kpl, 1.7.1941 13711 kpl, tavoite 16 D muut erilliset yksiköt 24176 kpl, puute vuonna -41 jatkosodan alussa oli -12787 kpl.

        Konepistooleita valmistettiin n. 1000 kpl/kk, joten divisioonan määrävahvuudet saavutettiin n. 1942 puolivälin jälkeen.
        Kaikkiaan kp:ta valmistettiin sodan aikana ja sen jälkeen n. 80000 kpl.

        Katsotaanpa hiukan ko. joukkueiden kp:den määrää.
        Joukkueessa oli vuonna -39 4 ryhmää ja niistä 2 kivääriryhmää ja 2 pikakiväriiryhmää ja kp:ta 2 kpl/joukkue 233/3/3/3/3 n. 2,8 kp/joukkue eli määrävahvuus. Jaossa oli talvisodan sodan lopussa kp:ta 4704 kpl, 10*233 = 2330 eli reilusti määrävahvuuden verran.

        Jakosodan alussa joukkueessa 4 ryhmää ja ne olivat samanlaisa ja niissä oli sekä kp:a että pikakivääreitä. En löytänyt mistään tarkkaa lukua ryhmien kp:en määrästä, joten yritetään laskea.

        Kp:ta piti olla n. 16*1511 = 24176 kpl. Jaossa oli jatkosodan alussa 13711 kpl eli noin puolet divisioonien määrävahvuudesta, Kp määrä/D määrä/JR/P/K/J, 13711/16/3/3/3/3 = n. 10,5 kpl/joukkue.

        Tässä laskelmassa ei ole huomioitu Div. muita taisteluosia kuin pataljoonat eikä prikaateja, kevytosastoja eikä erillisiä pataljoonia.

        Jatkosodassa näytti olevan jo alustalähtien enemmän kuin pari konepistoolia / joukkue.

    • ratsuväkimiehensotaa

      Vielä siitä kk-pesäkkeestä joka ryömien 100m kasapanoksella tuhottiin , siis miksei kukaan tajunnut ampua sitä savupanosta siihen pesäkkeen eteen tai sisään ensteks- olis han se paljon helponpaa sen jälkeen , onnistumis mahdollisuudet tollee ovat varmaan 1/1000 , mutta savupaniksen kera jopa 1/ 10

      • PulaSuomi2019

        Kaikestt oli pulaa, ei ollu savuja yms..
        Oli vaan pulaa..
        Nytkin 2019 työvoimapula, vaikka on 1/2 miljoonaa työtöntä
        Ja satoja tuhansia pakolais turisteja levossa kela lomilla. !!!

      • korkkaripojansotaa

        olet hauska

    • 8kgehn

      Sodankäynnin kannalta huomiota kiinnittää se miten jalkaväellä ei ollut oikein mitään kiväärikaliiperia järeämpää työkalua etäämmältä tapahtuvaan, esim. niiden bunkkerien ja pesäkkeiden tuhoamiseen. Kasapanoksien miesvoimalla raahaaminen kohteen lähituntumaan oli hyvin tehotonta.
      Ainakin TV-sarjaversiossa kiinnittyi sitten huomio yhteen pieneen lapsukseen: Taisteluhautakohtauksessa oma partio tarjoaa Rokalle tupakkaa, jota tämä ei ota sanoen ettei polta ja kehottaa tarjoajaa ettei tämäkään polttaisi kun tupakka on hitonmoista myrkkyä. Siitä eteenpäin on kuitenkin lähes jokaisessa kohtauksessa Rokalla tupakka huulessa.

      • Työkaluja-oli

        eri juttu, käytettiinkö.
        Jalkaväen tukiaseita oli lähinnä pst-kiväärit ja -tykit sekä ns. jalkaväkitykit. Myös kranaatinheittimet.
        Tietysti ainakin isommissa kahinoissa olisi pitänyt käyttää tykistövalmistelua.
        Elokuva on kuitenkin elokuva.

      • tulivoimaa-puuttuu

        "Sodankäynnin kannalta huomiota kiinnittää se miten jalkaväellä ei ollut oikein mitään kiväärikaliiperia järeämpää työkalua etäämmältä tapahtuvaan, esim. niiden bunkkerien ja pesäkkeiden tuhoamiseen."

        Asia, mihin ei edelleenkään ole saatu suhtauduttua sen vaatimalla vakavuudella Suomen armeijassa. Kranupistoolit on luokiteltu meillä erikoisaseiksi ja ovat vain harvojen herkkua, ladattavat singot jäivät pois käytöstä 55S55:n myötä ja Kessitkään eivät ole ihan omimmillaan muuhun kuin kevyitä ajoneuvoja vastaan (Kessin anti-structure version käyttölaajuus on tuntematon, vähän epäilen että kuuluu lähinnä kaupunkijääkärien varustukseen). Lopputuloksena nähtäisiin edelleen liian helposti tuon Tuntemattoman kaltainen näytelmä, kun pesäkkeen kimppuun pitäisi käydä konekiväärien, rynkkyjen ja käsikranujen voimin.

        Muualla maailmassa kiväärijoukkueet ja ryhmät on varustettu kranunlaukaisimin, joko piipunalaisin tai revolverimalllisin, ja ladattavin singoin jo ihan perusasetuksena.

      • Belomorkanal

        "Taisteluhautakohtauksessa oma partio tarjoaa Rokalle tupakkaa, jota tämä ei ota sanoen ettei polta..."
        Sodassa moni oppi pahoille tavoille: pelamaan korttia, polttamaan tupakkaa ja tappamaankin. Tupakka oli nälän tappaja. Siksipä moni tuota alkoi polttamaan. Rokallakin oli nälkä.

    • ihmisvyöry

      Joukkokohtaukset puuttuu uudesta Tuntemattomasta, mikä johtuu siitä, että varusmiehiä ei saanut käyttää, toisin kuin Molbergin elokuvassa.
      Vihollisia ei näy muuta kuin yksittäisiä.
      Siitähän oli lehdissä polemiikkia avustajien palkkavaatimuksista.
      Joka tapauksessa vähentää realismin tuntua.

      • eikö-mikään-kelpaa

        "Vihollisia ei näy muuta kuin yksittäisiä."

        No nytkö sitten ulistaan siitä, että joukot liikkuvat realistisesti harvoissa muodostelmissa eivätkä hyökkää yhdessä kasassa? Yleensähän juuri valitetaan että sotaelokuvissa sotilaat liikkuu taistelussa liian tiukoissa muodostelmissa.

      • ihmisvyöry
        eikö-mikään-kelpaa kirjoitti:

        "Vihollisia ei näy muuta kuin yksittäisiä."

        No nytkö sitten ulistaan siitä, että joukot liikkuvat realistisesti harvoissa muodostelmissa eivätkä hyökkää yhdessä kasassa? Yleensähän juuri valitetaan että sotaelokuvissa sotilaat liikkuu taistelussa liian tiukoissa muodostelmissa.

        No ulise vaan keskenäs, mutta paikalla olleiden mukaan hyökkäyksissä vihollisen miehiä oli niin paljon, ettei kaikkia ehtinyt edes konetuliaseilla ampua, luuletko, että siitä ulisemalla olisi selvitty?

      • ryssää_kuin_pipoa
        ihmisvyöry kirjoitti:

        No ulise vaan keskenäs, mutta paikalla olleiden mukaan hyökkäyksissä vihollisen miehiä oli niin paljon, ettei kaikkia ehtinyt edes konetuliaseilla ampua, luuletko, että siitä ulisemalla olisi selvitty?

        Silti Mannerheim-ristin saaneiden rivimiesten esityksissä puhutaan yleensä "vain" kymmenistä tuhotuista vihollisita ja tämäkin arvioitu summa useammasta taistelusta. Kyllä valiotaistelijan papereissa pitäisi vuoteen 1944 mennessä olla satoja tai tuhansia tappoja, jos maalia on taistelussa kuin pipoa.

    • vaikkolouhimiesite

      Varmaan ammattiliitot olivat vaatimassa, ettei joukkokohtauksissa saa käyttää varusmiesorjia vain ruokapalkalla , vaikko puolustusvoimat eivät anna miehiä ilmatteeksi pikkasen punertavaan sotafilmiin - mitenlie ?

      • ihmisvyöry

        Ilmeisesti asia oli puolustusvoimista johtuva.

      • avustajia-oli-kyllä

        Elokuvaan haki avustajiksi tuhansittain ihmisiä. Piti tehdä esittelyvideot ja kaikki, ei ollut mikään helppo rasti päästä mukaan kuvauksiin.

        Eli eipä ollut vapaaehtoisista pulaa ja palkattahan nuo avustajat töitä siellä teki. Varusmiehiä ei näihin talkoisiin tarvittu eikä heillä toisaalta sellaiseen aikaa nykyisin enää olisikaan. Kasarillahan ne oli monesti lähinnä ilmaista työvoimaa milloin mihinkin, samaa oli havaittavissa vielä ysärilläkin.

    • valkoinen-nenäliina

      Ajoneuvikalustosta pistää silmäkulmaan se
      Että 30-luvun lopussa suurin osa autoista oli Englantilasia Austineja , Morriksia ; Bedfordeja ja Leylandeja ,
      Noita vehkeitä ei tässäkään elokuvassa näy
      Onko vredettävä johtopäätös ettei suojeluskuntien varastelujaosto aikanaan eikä nytkään kyennyt pakkoluovuttamaan tarvittavaa kalustoa
      Tässä Louhimiehen versiossa käy selkeästi esille se miten nämä jääkäri "upseerit" olivat täysin pihalla todellisuudesta

      • Valehtelet-taas

        Stallari: "Onko vredettävä johtopäätös ettei suojeluskuntien varastelujaosto aikanaan eikä nytkään kyennyt pakkoluovuttamaan tarvittavaa kalustoa "

        Moottoriajoneuvot luovutettiin pv:n käyttöön asianmukaisen lain perusteella toimeenpanijoina mt-ottolautakunnat.
        Elokuvan kalusto lienee hankittu alan yrityksiltä tai harrastelijoilta.

        "Tässä Louhimiehen versiossa käy selkeästi esille se miten nämä jääkäri "upseerit" olivat täysin pihalla todellisuudesta"

        Upseerit olivat saaneet asianmukaisen koulutuksen. Vain kaikkein nuorimmilta ( Kariluoto) puuttui sotakokemus. Sodan todellisuus oli tuttu kaikille.

      • pohjanpojat

        Heh! Tunetematon sotilas kertoo Linnan teoksen pohjalta jatkosodan tapahtumista. Linna kuvasi suomalaiset upseerit omien kaunojensa kautta epäpätevinä ja melkoisina mulkvisteina (Koseklaa lukuun ottamatta, jonka Linna kuvaakin sitten "kansanmiehenä").

        Tältä osin Linnan kuvaus ei vastaa todellisuutta. Suomi taisteli sodassa menetyksellä oikeasti erittäin pätevien ja sotilaiden luottamusta nauttivien upseerien johdolla.

        Linnan vääristyneeseen näkemykseen upseereista on vaikuttanut vahvasti hänen pasifistinen aatteensa, joka näkyy vielä selvimmin Sotaromaanista, jossa on mukana Linnan alkuperäiset sodanvastaiset tekstit.

    • niinniinniii

      Pitipä katsoa useampaan kertaan: Rokan ja Kariluodon juoksuhaudan vyörytyksen jälkeen,Rokka ottaa kaatuneen Venäläisen pepsistä rumpulippaan,hah suomi konepistooliinko? Kai nyt tyhmempikin tietää että pepsi: 7.62×25 mm ja suomi kp: 9×19 kalibeeria
      ...

      • ihan-eri-maku

        Olis ottanut Cokiksen.

      • KeppiäKaippaan
      • KEB-aliasVaikkaMikä
        KeppiäKaippaan kirjoitti:

        Eli PPŠ-41:stä. Sanotaan nyt kaikille mitä "pepsilläsi" tarkoitit.

        "Rokka ottaa kaatuneen Venäläisen pepsistä rumpulippaan".....

        Aikansa sotakuva. Kapteeni Railio ja taittoperäinen "Pepsi". Railio oli Marskin ritari jonka vaiheista Keppi muistaakseni kouluutti meitä.

        http://www.warlinks.com/pages/images/uffz.jpg

        https://keskustelu.suomi24.fi/t/6160389/kuvassa-torni-ja-eras-tuntematon

        KEB tässä on paikalla, kuten monesti ennenkin, kirjaviisauksiaan esittelemässä.

        Vasemmanpuoleisin kapteeni Railio oli loikkari ja petturi, yrittäen saada oman rykmenttinsä saksalaisten ansaan. Loikkasi Taipaleen taistelun aikana saksalaisten puolelle. Olen haastatellut nauhalle loikkauksen silminnäkijän kertomuksenkin. Viime kesänä ajoin Ranuan tien kautta ja kävin loikkauspaikallakin. Samoin mävin Taipaleen taistelun muistomerkillä ja Ylimaan muistomerkillä kiertäen sen kilometrien mittaisen "sotapolun".

        Railio ei taatusti ollut Marskin ritari, hyvä jos "karskinkaan"...

        http://www.warlinks.com/pages/images/uffz.jpg

        Railion vaiheista rajuimmin on kerrottu Heikki Kaakisen kirjassa Herrasmiessotaa.

        Kirjalähteitä tapaukseen Railion loikkaus:

        Heikki Kaakinen: Julmaa sotaa Lapissa. Ranuan reserviläiset ry. 2009

        Tapahtuma kuvataan Sampo Ahton kertomana Suomi sodassa -teoksessa sivuilla 454-455. 

        Suomi sodassa. Talvi- ja Jatkosodan tärkeät päivät. Valitut Palat, 1983, 3. painos 1984

        Sampo Ahto Aseveljet vastakkain, Lapin sota 1944-1945, Kirjayhtymä 1980


        Laaksonen Mikko Punanatsi. Tammi, 1988, 248 s., painos: P1

        Lappalainen Niilo: Vaarallisilla teillä, Viimeiset suomalaiset SS-miehet
        WSOY, 1998


        Kaino Tuokko: 1. Divisioona 1941-1944 
        ISBN 952-90-6970-7, Saarijärvi 1995 

        1.D:n historiikki kertoo JR33:n vaiheet Lapin sodassa.

      • Nappi-ohtaan

        "Rokka ottaa kaatuneen Venäläisen pepsistä rumpulippaan,hah suomi konepistooliinko? "

        En nähnyt tuollaista kohtausta. Otti omasta laukusta lippaan.

        "Vasemmanpuoleisin kapteeni Railio oli loikkari ja petturi, yrittäen saada oman rykmenttinsä saksalaisten ansaan. Loikkasi Taipaleen taistelun aikana saksalaisten puolelle"

        Taipaleen? Taipale on Karjalan kannaksella. Tarkoitit varmaan Torniota jossa taisteltiin saksalaisia vastaan syksyllä 1944.

    • analyytikko

      Paljonko se on nyt tuottanut voittoa se uus tuntematon ?

    • SotaelokuvatHöpöjä

      Aikatauluja kesän 1944 taisteluista:

      Tässä poikasille vähän aikatauluja kesän 1944 tapahtumista:

      Tienhaaran taistelut Kivisalmen sillan ympäristössä 21.-23.6.1944,
      Tali-Ihantalan suurtaistelut 24.6.-12.7.1944,
      Heinjoen-Antrean suunnan sivustahyökkäys 24.-27.6.1944,
      Viipurinlahden taistelut 4.-10.7.1944
      Äyräpää-Vuosalmen taistelut 4.-18.7.1944.
      Lisäksi Laatokan pohjoispuolella samanaikaisesti oli käynnistynyt 21.6.1944 venäläisten hyökkäys Syvärin ylitse, Petroskoi menetettiin 30.6.1944 ja Nietjärven taisteluihin 14.-15.7.1944 päättyi Laatokan Karjalan vetäytymisvaihe pohjoisemman rintamalohkon jatkaessa vetäytymistään Karhumäestä kohti Ilomantsia.
      Ilomantsin mottitaistelut 26.7.-13.8.1944

      Ryssä otti lopulta takkiinsa jokaisessa em. paikassa.

      Viimeinen kuukausi oli melko hiljaista Ilomantsia lukuunottamatta ja sielläkin hiljeni elokuun puolivälissä.

      Ainakin Edvin Laineen ja Mollberin Tuntemattomat ovat loppunsa osalta täysin valheellisia .

      • xxxgxxgg
    • SitikanKuormurit

      Ne muutamat harvat kuorma-autot on museoautoja ja uutuudenkiiltävissä maaleissaan alusta loppuun.

      Oikeasti kuorma-autokanta muuttui paljon sodan aikana. Mukana oli Saksasta saadut Citroenin isot kuormurit, ensimäiset joissa oli 10 pultilla vanteet. Ensimäiset Suomessa.

      https://monamicitroen.blog/2016/10/11/maahantuontikirjojen-kertomaa-kadonneet-kuorma-autot/

      "Valitettavasti tarkat sota-aikojen tiedot puuttuvat. Autoliike Tehon toiminta oli tuona aikana virallisesti pysähdyksissä. Se kuitenkin tiedetään, että osa T45 kuorma-autoista saatiin Suomeen saksalaisten hyvittäessä internoimiaan Ford -kuorma-autoja."

      Norjan satamiin jäi keväällä 1940 peräti 9 suomalaista rahtilaivaa lasteineen ja Saksa otti aseita ja autoja käyttöönsä. Hävittäjä-Fordeja ostettiin Suomeen hirmuinen määrä, ( pikamuistini mukaan noin pari-kolme tuhatta) Talvisodan aikana ja sen jälkeen ja ne olivat vasta matkalla Suomeen. Saksa antoi korvauksena ranskalaisia Sitikoita.

      "Saksan Sitikoita" sodan jälkeen huutokaupattiin halukkaille.

      http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/nummela/ilmarisentie/puistola1.htm

    • menneitämuistellen

      No ,joo - 1940 kyllä kuskattiin petsamosta haaparannlle lentokoneita , lähes 700 km ,10 -pyöräsillä volvoilla ,että oli järeänpää kalustoa jo tuolloin. -- missäpä niitä kuvia löytyis -kiitos.

      • 10-pulttinen

        Olikohan Volvoissa vanteet 10 pultilla? Ei tainneet olla tuohon aikaan SA- kuvien mukaan.

      • ajassajälessä
        10-pulttinen kirjoitti:

        Olikohan Volvoissa vanteet 10 pultilla? Ei tainneet olla tuohon aikaan SA- kuvien mukaan.

        jaa ,10 pultilla ? - mutta 10 pyöräset tais tulla suomeen vasta 60 luvulla. ?

      • Intikat

        Amerikasta ostetut International-autot oli 10 pyöräisiä. Ne tuli Suomeen kesän 1940-kevään 1941 aikana, samoin kuin ne Intikan dieselkoneella olevat telatraktorit.

      • vanhus

        Höhö kyllä ne oli Fordeja jotka oli jäämerenlinjalla. Tiedän varmasti koska serkkuni oli yhtenä kuskina ja kertoi kuinka aurasivat tietä kytkettynä kalksi autoa yhteen auraa työntämään, Ykssi autovarikko oli Kemiyhtiön autallila

    • muisto

      Kieltämättä tuo vihollisten vähäinen määrä pisti silmään, mutta toisaalta muistan ukkini (jalkaväki) kertoneen, että vihollista ei tosiaan välillä pystynyt näkemään, koska päät oli pidettävä tykistön ja luotien vuoksi matalalla ja ammuttava vaan "sinnepäin". Muutenkin korosti sitä, miten taistelussa ollaan lähes koko ajan litteänä maan pinnalla.

    • TuntematonKybersodanVä__

      Saattaa osiltaan olla myös kybervaikuttamista, jos ja kun elokuvassa esitetään historiallisista kontekstista poikkeavaa materiaalia faktan ja vakiintuneiden näkökantojen sekaan. Kyber-Tuntematon saattoi saada rahoitusta vaikka FSB:tä, jos niikseen tuli.......

    • Hävittäjä-Voorti
    • fghgfhgfh

      Hevoset hyvin harjattuja ja kovin tukevan hyvinvoipia rintamalla.Myös sarkaojia näy missään ja sähkötolppia joten maamoottorin niin tarvetta kuten muutoin pitkälle 50-luvulle?
      Kivinavetat myös karjalassa vaikka silmiinpistävä kurjuus lisääntyi mitä idemmäksi meni rajasta kertoi veteraani.

      • oliko-yllätys

        Hevoset OLIVAT hyvin harjattuja ja hoidettuja sodassa.

    • tarkka

      Lääkintämies jakaa perääntymisvaiheessa jotakin pillereitä jonossa kulkeville miehille. Ilmeisesti tällä viitataan pervitiiniin, mutta on ihan selkeä asiavirhe kuvitella, että ainetta olisi jaeltu noin laajasti ja hövelisti.

      • jonossaeietuilla

        jos odottivat jonossa ennen taistelua , siis terästystä ?

    • TurhaLuulo

      Ei pervitiini ollut todellakaan missään yleisessä jaossa muualla kuin elokuvissa!

      • PiristeetKäytössä

        Hiihtoliitto jakoi sodan jälkeen, ja suomipoika hiihti kultaa!!!
        Meno oli yhtä kiivasta kuin Kannaksen halkijuoksussa 1944.

      • vanhus

        Kyllä sitä saksalaiset toimittivat

      • katso-tarkemmin

        Tilanne jossa niitä ilmeisesti jaettiin ei ollut mikään tavallinen tilanne, vaan murtautuminen motista.

    • menejatiedä

      jopa paavo-suuri saatto olla pervitiini paavo

    • kummivirsu

      Mittä jälkiropakantaa kaipaa , mutku koko kuvas ollu yhtä halko ei sit yhtä koivuklapi kuormaa
      Vaik koko sora-aja tehti ni pirust mottitalkoit , ni eres yhtä ropsipinnoo
      Saati häkäpönttöö
      Olosusteisi nähre olis ollu suotavaa et eres halot o kuivi ja et niit o riittävästi

      • väinölinnake

        Yksi häkäpönttö näkyi ainakin siinä TV-sarjaversiossa, lopussa kun Kariluodon leski laskeutui Säätytalon portaita.
        Mutta miksi molemmissa näissä uudemmissa Tuntemattomissa alleviivataan Sarastien ja lotan sekstailua, ei kirjassa eikä Laineen tuntemattomassa tällaisesta mitään mainittu. Homoiluahan olisi pitänyt mieluummin tarkastella, siitä kirjassa vihjaillaan niin avoimesti kuin siihen aikaan pystyi; joku halusi jopa sotaoikeuden uhallakin saikkakaverinsa petiin, toinen rakasti tip-top keikariupseereita ja yksi kehui kännipäissään "täyttäneensä miehen reiän".

      • TuttuaTarkkispoikaa

        "Homoiluahan olisi pitänyt mieluummin tarkastella, siitä kirjassa vihjaillaan niin avoimesti kuin siihen aikaan pystyi; joku halusi jopa sotaoikeuden uhallakin saikkakaverinsa petiin, toinen rakasti tip-top keikariupseereita ja yksi kehui kännipäissään "täyttäneensä miehen reiän"."

        Älä tee itsestäsi suurempaa pelleä kuin jo olet!

        Se, joka on kirjan lukenut, tietää, että yhdessäkään noissa kohdissa kirjassa ei vihjata homosteluun!

        Ilmeisesti puppeli-Tiltulla on omia toivorrikkaita tulkintoja!

      • väinölinnake
        TuttuaTarkkispoikaa kirjoitti:

        "Homoiluahan olisi pitänyt mieluummin tarkastella, siitä kirjassa vihjaillaan niin avoimesti kuin siihen aikaan pystyi; joku halusi jopa sotaoikeuden uhallakin saikkakaverinsa petiin, toinen rakasti tip-top keikariupseereita ja yksi kehui kännipäissään "täyttäneensä miehen reiän"."

        Älä tee itsestäsi suurempaa pelleä kuin jo olet!

        Se, joka on kirjan lukenut, tietää, että yhdessäkään noissa kohdissa kirjassa ei vihjata homosteluun!

        Ilmeisesti puppeli-Tiltulla on omia toivorrikkaita tulkintoja!

        Ei tarvitse juuri tulkita, onhan asiasta ihan väitöstutkimuksen arvoista tietoakin: TS: Väitös: "Miesten keskinäiset seksisuhteet tavallisia ennen  sotia". Ja empiirisiä muistoja: US: "Mies polvillaan toisen vehkeen kanssa”. Aidosta asiasta kirja kaarrellen kertoi.

      • brorpå
        TuttuaTarkkispoikaa kirjoitti:

        "Homoiluahan olisi pitänyt mieluummin tarkastella, siitä kirjassa vihjaillaan niin avoimesti kuin siihen aikaan pystyi; joku halusi jopa sotaoikeuden uhallakin saikkakaverinsa petiin, toinen rakasti tip-top keikariupseereita ja yksi kehui kännipäissään "täyttäneensä miehen reiän"."

        Älä tee itsestäsi suurempaa pelleä kuin jo olet!

        Se, joka on kirjan lukenut, tietää, että yhdessäkään noissa kohdissa kirjassa ei vihjata homosteluun!

        Ilmeisesti puppeli-Tiltulla on omia toivorrikkaita tulkintoja!

        Totta kai siellä asemasodan ajan ahtailla korsujen lavitsoilla myös sukupuoliset halut hyrräsivät sankarpoikiemme pussihousuissa ja petikaveri saattoi yön pimeydessä hel-
        pottaa aseveljen ihmisen tarvetta ja toisinpäin tietysti. Näin syntyivät monet elinikäiset
        veljessuhteet kuumien korsujen öinä!

      • brorpå
        brorpå kirjoitti:

        Totta kai siellä asemasodan ajan ahtailla korsujen lavitsoilla myös sukupuoliset halut hyrräsivät sankarpoikiemme pussihousuissa ja petikaveri saattoi yön pimeydessä hel-
        pottaa aseveljen ihmisen tarvetta ja toisinpäin tietysti. Näin syntyivät monet elinikäiset
        veljessuhteet kuumien korsujen öinä!

        Upseeripiireissä koodina käytettiin sikaria.

      • HankalaAihe
        väinölinnake kirjoitti:

        Yksi häkäpönttö näkyi ainakin siinä TV-sarjaversiossa, lopussa kun Kariluodon leski laskeutui Säätytalon portaita.
        Mutta miksi molemmissa näissä uudemmissa Tuntemattomissa alleviivataan Sarastien ja lotan sekstailua, ei kirjassa eikä Laineen tuntemattomassa tällaisesta mitään mainittu. Homoiluahan olisi pitänyt mieluummin tarkastella, siitä kirjassa vihjaillaan niin avoimesti kuin siihen aikaan pystyi; joku halusi jopa sotaoikeuden uhallakin saikkakaverinsa petiin, toinen rakasti tip-top keikariupseereita ja yksi kehui kännipäissään "täyttäneensä miehen reiän".

        Kyllähän elokuvassa itse asiassa aiheeseen viitattiin mm. kohdassa jossa Rokka ja Tassu ekan kerran esittäytyvät Lammiolle, jonka teltassa kaksi nöyrää varusmiestä lankkaa saappaita ja parsii housuja. Selvä viite että muunkinlaisia palveluksia vaaditaan. Kohtaus muistuttaa elokuvan Rautaristi luutnantti Triebigiä ja hänen sotilaspalvelijaansa, siinä elokuvassa tosin sanottiin suoraan millaisia palveluksia luutnantti sotilaspalvelijaltaan vaati.

      • Lykkäät-pötyä

        Homoilla on homojen haaveet. Komppanian päällikön läheteillä on aivan muut tehtävät kuin homot kuvittelevat.
        Suomalaiset haaveilivat naissuhteista ja kotilomista. Homous oli halveksittua ja lisäksi kriminalisoitua.

      • KylläLinnaGaytMuisti
        väinölinnake kirjoitti:

        Yksi häkäpönttö näkyi ainakin siinä TV-sarjaversiossa, lopussa kun Kariluodon leski laskeutui Säätytalon portaita.
        Mutta miksi molemmissa näissä uudemmissa Tuntemattomissa alleviivataan Sarastien ja lotan sekstailua, ei kirjassa eikä Laineen tuntemattomassa tällaisesta mitään mainittu. Homoiluahan olisi pitänyt mieluummin tarkastella, siitä kirjassa vihjaillaan niin avoimesti kuin siihen aikaan pystyi; joku halusi jopa sotaoikeuden uhallakin saikkakaverinsa petiin, toinen rakasti tip-top keikariupseereita ja yksi kehui kännipäissään "täyttäneensä miehen reiän".

        Kirjan alussa kuvataan myös stereotyyppistä gay-karikatyyri kirjuria joka asetteli laineita hiuksiin, viilasi kynsiään ja poltteli paperossia pitkällä luu-imukkeella. Tällä hahmolla ei enää jatkossa ollut roolia (vai ostiko Rahikaiselta kaatuneen luutnantti Braskanovin kynsienhoitovälineet ) joten ei päässyt esille elokuvissakaan.

    • vanhus

      On huvittavaa lukea noita kirjoituksia sota-ajan aseista. Ei suomella ollut aseita eikä amuksiakaan. Lukekaa historiaa paremmin. Minä muistan senajan miesten kertomuksia lopalla käyntien yhteydessä ja sodan loputtua, vasikka silloin he vaikenivat julkisesti

      • Lykkäät-pötyä

        Suomella oli varsinkin jatkosodan aikana pienelle maalle täysin tyydyttävä aseistus. Pulaa oli lähinnä panssareista ja lentokoneista.
        Kun tarve tuli, Saksa toimitti varsin avokätisesti täydennystä.

        Ampumatarvikkeet riittivät vielä kymmeniksi vuosiksi rauhanajan ammuntohinkin. Suuret määrät tuhottiin räjäyttämällä tai mereen upottamalla.

      • valkoinen-nenäliina
        Lykkäät-pötyä kirjoitti:

        Suomella oli varsinkin jatkosodan aikana pienelle maalle täysin tyydyttävä aseistus. Pulaa oli lähinnä panssareista ja lentokoneista.
        Kun tarve tuli, Saksa toimitti varsin avokätisesti täydennystä.

        Ampumatarvikkeet riittivät vielä kymmeniksi vuosiksi rauhanajan ammuntohinkin. Suuret määrät tuhottiin räjäyttämällä tai mereen upottamalla.

        Taas kerran vakolehtarien perseennuolija yrittää epätoivisesti pestä kusta
        Saksan divisoonilla oli huoltojoukoissa Aina kenttäbordelli , mutta yhtään bordellia ei lähetetty sotilasapuna kärsiville suursuomen sankareille

        Mutta huomiona Lammio oli vakinainen = palkkamulkku
        Kariluoto oli kadettiopseeri = ei talvisodan käynyt nulkki
        Koskela oli pikakoulutettu välirauhanaikana ei YO todistusta
        Noi kaikki upseerit olivat koko sodan ajan kk-palkoilla , sensijaan
        Linnan kk-komppania oli varusmiehiä joita ei kotiutettu vaan vietiin kasarmilta suoraan sotaan

        Linna tekee typerimmän jääkärin tyypin jääkäri Kaarnasta joka ei etukäteen tiedä mitään eikä tosipaikan tullen kykene mihinkään

        Linnan kirjan ja Louhimiehen tulkinnan väliltä löytyy eroja mutta Homouden ihannointi tusjin oli keskeisin tarkoitus

      • Lykkäät-pötyä
        valkoinen-nenäliina kirjoitti:

        Taas kerran vakolehtarien perseennuolija yrittää epätoivisesti pestä kusta
        Saksan divisoonilla oli huoltojoukoissa Aina kenttäbordelli , mutta yhtään bordellia ei lähetetty sotilasapuna kärsiville suursuomen sankareille

        Mutta huomiona Lammio oli vakinainen = palkkamulkku
        Kariluoto oli kadettiopseeri = ei talvisodan käynyt nulkki
        Koskela oli pikakoulutettu välirauhanaikana ei YO todistusta
        Noi kaikki upseerit olivat koko sodan ajan kk-palkoilla , sensijaan
        Linnan kk-komppania oli varusmiehiä joita ei kotiutettu vaan vietiin kasarmilta suoraan sotaan

        Linna tekee typerimmän jääkärin tyypin jääkäri Kaarnasta joka ei etukäteen tiedä mitään eikä tosipaikan tullen kykene mihinkään

        Linnan kirjan ja Louhimiehen tulkinnan väliltä löytyy eroja mutta Homouden ihannointi tusjin oli keskeisin tarkoitus

        Stallari: "Saksan divisoonilla oli huoltojoukoissa Aina kenttäbordelli , mutta yhtään bordellia ei lähetetty sotilasapuna kärsiville suursuomen sankareille"

        Ei ollut. Bordellijärjestelmä ei kuulunut asevoimiin. Se oli ulkopuolista liiketoimintaa. Sotilaslääkärit kyllä valvoivat naisten terveyttä.

        Suomessa ei ollut bordellijärjestelmää asevoimien piirissä. Joisain kaupungeissa niitä saattoi olla.

        Lammio oli sodan syttyessä kadettikoulun käynyt. Kariluto oli reservinvänrikki, joka kävi KadK:n sota-aikana.

        Koskela oli reservinupseeri.
        JR 8:n varusmiehet muuttuivat reserviläisiksi, kun 2 vuoden palvelus tuli täyteen.

        Jääkärikapteeni Kaarna oli kokenut kolmen sodan veteraani, joka halusi näyttää esimerkkiä ja poistaa pelon kokemattomilta alaisiltaan.

        Homouden ihannointia näkevät vain homot.

    • Lammio_on_vainaa

      Yhtään vittumaista upseeria ei ammuttu omien toimesta, mikä on asiavirhe.

      • TiltulleTäyttäTotta

        Todellisuudessa Lammio oli fiktiivinen hahmo!

    • mitenkähä_oikeesti

      Missäs oli se kun Ltn. Tom of Finland oli saksalaisten homoupseereiden leikkikaluna? Asiavirhe

      Ja kylläkai Rokkakin vähän Vanhalan kanssa sillai?

      • mää-vähä-fundeeraan

        Niin, mistä sitä voisikaan vähäjärkinen mitään tietää. Onneksi lahjat riittävät fantasiointiin...

    • KulmaaOli

      Tom of Finland. Oli Helsingissä sextaamassa.
      Ilmatorjunta, ja kanuunat sojoittivat taivaalle.
      Loppu on historiaa

      • TiltuOfFinland

        Siitä suu puhuu mikä mielessä alinomaa liikkuu?

    • teilattupoistiedustelu

      Tuollainen täydellinen asiavirhe oli se että kun suomalaisilta sotilailta loppui ruoka taistella venäläisiä vastaan, pelkällä kaurapuurolla eivät jaksaneet kun olisi pitänyt olla teurastettua härkää rintamalla ja hedelmiä jotta olisi pärjännyt.

      Katsoin ohjelmaa, aika kehnoa ruokaa oli riisipuuroa, mutta riittävästi oli, niillä ei kyllä silmälasipää mitään tarkkuusammuntoja varsinkaan asesuunnittelua silloin suorita. Piste.

      • HenkinenTylsistyminen

        Rehu ravinnolla 5 vuotta, ja ajatukset muuttuu täysin Kuraksi myös.
        Vrt Suomen vihreät.
        Kun syö rehua ja paskantaa kuravelliä, siinä se järjen valo katoaa.

    • Hnklamli

      Pölhö-Kustaitten esiinmarssi lopuksi kruunaa tämänkin palstan ynnä sivarien yhteisolon vilttipervoilu Lapilahdella.

    • Anonyymi

      Alussa laulettu virsi Jumala onpi linnamme laulettiin nykysanoilla, ei 1940-luvun sanoilla.

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Moikka rakas

      Oon miettinyt meidän välistä yhteyttä viime aikoina. En ihan osaa pukea sanoiksi, mitä kaikkea tunnen, mutta halusin vaa
      Ikävä
      21
      6755

    2. Malmin tapaus on järkyttävä

      Kolme ulkomaalaistaustaista miestä raiskasi nuoren tytön tavalla, jota ei meinaa uskoa todeksi. Mikä voisi olla oikeampi
      Maahanmuutto
      556
      2313

    3. Mitä haluaisit kysyä

      Kaivatultasi?
      Ikävä
      147
      1867

    4. Mitkä asiat teidän elämässänne on

      Tällä hetkellä parasta?
      Ikävä
      85
      1271

    5. HS: Kuka vielä uskaltaa mennä sairaalan ensiapuun?

      https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011212025.html Tässä on hyvin ajankohtainen mielipidekirjoitus koskien Malmin sairaa
      Maailman menoa
      98
      1065

    6. Mitä haluaisit nähdä

      Kaivatullasi päällä?
      Ikävä
      72
      980

    7. Ökyrikas Kurkilahti mussuttaa veroistaan

      Pakeni aikoinaan veroja Portugaliin mutta joutui palaamaan takaisin kun Suomi teki verotussopimuksen Portugalin kanssa.
      Maailman menoa
      90
      963

    8. Kaupunki ostaa Kauppamatin

      Joutuukohan yrittäjät lähteen muualle?
      Haapavesi
      32
      850

    9. Jos tämän vaan sulkee ja avaa 5 vuoden päästä

      Täällä on luultavasti edelleen näitä ihan samoja juttuja. On kuin kauniit ja rohkeat samat jutut junnaa. Heips. 👋🏻 E
      Ikävä
      10
      843

    10. Yhdysvalloissa työllisyys paranee, Suomessa työttömyys kasvaa, missä vika?

      Miten tämä on mahdollista että 177 000 uutta työllistä tuli USAssa yhdessä kuukaudessa, vaikka Trump on ruorissa? Orpon
      Maailman menoa
      152
      783
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt