Miltä tällainen mies kuulostaa? Vastatkaa rehellisesti.
Asumme yhdessä, olemme kihloissa ja meillä on yhteinen lapsi. Minä olen kotiäitinä ja hoidan lapsen ja kodin täysin yksin. Mies käy kyllä töissä, mutta tulee aina valmiiseen kotiin. Ruuat teen valmiiksi, laitan astiat, pesen ja kuivatan pyykit, siivoan mieheni sotkut, hoidan lapsen yösyötöt ja huudot, käyn kaupassa, mies ei laita edes astioita koneeseen saatikka paskaisia vaatteitaan pyykkikoriin. Hän ei kirjaimmellisesti tee kotona mitään muuta kuin syö, nukkuu, katsoo teeveetä, pelaa pleikkaria ja on lähes aina huonolla tuulella. Itse olen positiivinen ja aina ollut iloinen nainen, mutta nykyään en enää jaksa paljon hymyillä. En saa haleja, pusuja, en koskaan kuule kauniita lauseita itsestäni tai mistään, mitä teen kodin ja lapsen eteen. Enemmän kuulen valitusta ja saan ohjeita. Seksi on rutiininomaista. Hellin miestäni paljon ja annan suuseksiä todella usein itse kuitenkaan odottamatta ja saamatta mitään. mies saa tuntemaan minut epäonnistuneeksi. Pahinta tässä on se, etten enää edes tunne itseäni saatikka miestäni. Mitä positiivista voisin hänestä sanoa. Hmmmm... Hän on joskus mukavaa juttuseuraa.
Asumme yhdessä, olemme kihloissa ja meillä on yhteinen lapsi. Minä olen kotiäitinä ja hoidan lapsen ja kodin täysin yksin. Mies käy kyllä töissä, mutta tulee aina valmiiseen kotiin. Ruuat teen valmiiksi, laitan astiat, pesen ja kuivatan pyykit, siivoan mieheni sotkut, hoidan lapsen yösyötöt ja huudot, käyn kaupassa, mies ei laita edes astioita koneeseen saatikka paskaisia vaatteitaan pyykkikoriin. Hän ei kirjaimmellisesti tee kotona mitään muuta kuin syö, nukkuu, katsoo teeveetä, pelaa pleikkaria ja on lähes aina huonolla tuulella. Itse olen positiivinen ja aina ollut iloinen nainen, mutta nykyään en enää jaksa paljon hymyillä. En saa haleja, pusuja, en koskaan kuule kauniita lauseita itsestäni tai mistään, mitä teen kodin ja lapsen eteen. Enemmän kuulen valitusta ja saan ohjeita. Seksi on rutiininomaista. Hellin miestäni paljon ja annan suuseksiä todella usein itse kuitenkaan odottamatta ja saamatta mitään. mies saa tuntemaan minut epäonnistuneeksi. Pahinta tässä on se, etten enää edes tunne itseäni saatikka miestäni. Mitä positiivista voisin hänestä sanoa. Hmmmm... Hän on joskus mukavaa juttuseuraa.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ihan kuin olisit ex-miehestäni kirjoittanut. Meillä oli ihan samanlaista. Jos yritin saada miestä osallistumaan kotitöihin, hän kysyi että mitäs varten hän sitten akan on ottanut. Viisitoista vuotta sitä touhua katselin, eihän se miksikään muuttunut. Lopulta sain tarpeekseni ja otin eron. Tosin minun miehelläni oli myös krooninen masennus ja luonnehäiriö.
Käytiin kaikenmaailman pariterapioissakin, vähäksi aikaa saattoi tilanne kohentua. Aina siellä vaan yritettiin että liitto säilyisi. Olisi vaan joku sanonut, että jätä hyvä nainen tuollainen luuseri, niin paljoilta kärsimyksiltä olisin välttynyt. Ei rakkaudenkaan ihan kaikkea tarvitse kestää!
sinä olet kotona, eikös se ole selvä että sinä teet suurimman osa kotitöistä, siis miehenhän rahoilla te pääasiassa sitten elätte!,
tietenkin voishan se mies nyt jotenki osallistua!
se naisen työpäivän pituus?
Mies hän voi olla fyysisesti, siitä lie lapsi todisteena. Henkisesti hän on keskenkasvuinen kakara, jolle sinä olet äitinä ja rakastajattarena sikäli kun mitäkin palvelusta tarvitsee. Veikkaanpa, että seksipuoli tulee hyvin hoidettua muualla,tokihan aina suihinotto kelpaa, mutta ei sitä voi lähes ainoana muotona oikein parisuhteen seksiksi luonnehtia. Sinua kohtaan on jotain vastuita, kun vielä on samankaton alla, mutta liekö hautoo jotain keinoa jolla päästä koko suhteesta, jossa hänenkin olisi pitänyt kasvaa aikuiseksi. Sinun käyttäytymisesi tekee hänestä vieläkin ärtyisämmän, ihan kuin äidillekin saattoi vittuilla ja näyttää mieltään vaikka tämä leipoi parhaat pullat ja pyöritteli ja paistoi lihapullat perunamuussin kanssa. Ns.miehen mielestä sinun kuuluukin passata häntä, ja hänen kuuluu vittuilla tai olla vaan passiivisen hankala;onhan hänellä siihen oikeus (muka) jos sinä olet kotona, hän töissä.
Teidän kuvionne on niin perinteisesti perseellään, että sitä voi pitää klassisena esimerkkinä siitä, kun liian nuorina tehdään liian isoja päätöksiä rakkauden nimissä. Kukaan ei näe tarpeeksi eteensä, vaan ratkaisut tehdään ties mistä syistä, kaikkea voi kuvitella kiintymykseksi, kaikki voi nimetä rakkaudeksi, vaikka suurimmat tunteet ja kokemukset tapahtuisivatkin ainoastaan omassa mielikuvituksessa.
Sinä päivänä vaan, kun alkaa tajuta hoitavansa kaiken kodista lapseen saakka yksin alkaa huomata, ettei pelkkä hyvä mielikuvitus riitä. Alkaa näkemään miten eri planeetalta, eri kehitysvaiheissa kaksi samankaton alla olevaa ihmistä voi olla.
Helpompi kuvitella roolimallien kautta: käyttäytyykö sinun mielestäsi miehesi kuin teini-ikäinen poika, joka ei ole vielä muuttanut pois kotoaan, vai niinkuin vastuunsa kantava mies ja isä, jonka tarkoituksena on saada vaikeuksienkin kautta homma toimimaan. Valitettavasti minusta hän vaikuttaa pojanklopilta, jonka henkinen kehitys on jäänyt jonnekin kehittymättömän 16v. tasolle.
Sinä voit jatkaa hänen kanssaan, ja kitua perinteiset parisuhteen kitumiskuviot vaikka hamaan hautaan, jos vain jaksat olla pyyteetön äiti myös lapsesi isälle. Jos taas alat vaatimaan häneltä sitä mitä aikuiselta mieheltä pitäisi jo vaatimattakin saada ajautuu suhde entistä pahempaan umpisolmuun. Roolimalleja ajatellen voisi kuvitella edessä olevan samanlaiset kotoa irrottautumiskuviot mitä lapsuudenkodista irtautuessa on: ainut keneen oikeastaan sattuu on sinä, jos edelleen haluat uskoa toivoa ja rakastaa. Irtaantumisprosessi ei pääty siihen että miehestä tulee aikuinen sinun rinnallesi, parhaimmassakin tapauksessa sinä saatat olla vain ponnahduslauta eteenpäin. Vaikka sitäkin jaksan epäillä, koska mies vaikuttaa sellaiselta, että hän aina löytää naisia, jotka jaksavat hetken palvoa ja ihailla häntä. Joskus neljänkymmenen tienoissa sitten aletaan kenties miettimään että mihinkä elämä oikeastaan on mennytkään, ja ennen kaikkea, mihin se vie.
Hukkaanhan tuollainen arjen enkeli menee ihan kokonaan. Tarvitsisit jonkun joka arvostaa ja kunnioittaa sinua ihmisenä ja antaisi itsestään yhtä vahvasti takaisin. Vaan miksi enkeli kohtaa alistavan demonin, sitä en osaa sanoa.
Kiitos vastauksista. Vaikeaa ottaa kovaa kritiikkiä tässä tilanteessa vastaan, mutta on asioissa perääkin. Tottakai teen automaattisesti enemmän kotitöitä koska olen kotiäitinä ja mies töissä. Mutta onko vaatteiden vienti pyykkikoriin tai omien lautasten laitto koneeseen paljon vaadittu? Tässä nyt on vaan sellainen juttu, että en pääse millään tavalla hänen rahoillaan leveilemään. Hän maksaa omia nuoruuden velkojaan palkasta suoraan ja käteen hälle jää saman verran kuussa rahaa palkasta kuin minullekin kotihoidontukea. Itselleni en siis osta mitään. Varmaan olette saaneet kuvan että olen kärttyinen väsähtäneen näkyinen nalkuttava akka. Näin ei kuitenkaan ole. Nalkuttaa en ole koskaan osannut. Olen monen mielestä hemaisevan näköinen ja muutenkin "palvon" miestä välillä liikaakin. Hoidan lapsemme TÄYSIN; vaipan vaihdot, syötöt, lääkitykset, yöheräilyt jne. En todella tiedä pettääkö mieheni minua. Olen hänelle sanonut, että jos edes ajattelee moista, haluan että ensin eroamme ja sitten tehkööt mitä lystää, vaikka se sattuisikin.
En mä vaan tiedä enää mitä ajatella kun tuntuu että tää roskakorina ja paskaläjänä oleminen ei vaan ole mun juttuni enää.
Niin,ehkä teillä olisi suhteen kelauspaikka.
Monesti miestä ei saa heräämään soffalt kuin todella se että sanot..ja vroitt jos ei muutosta tapahdu ja jne..lähdet.Voit sen tehdäkkin ja mennä hetkeksi ykin asumaan tai lapsesi kanssa.Usein tässä vaiheessa mies herää ja asioihin voidaan puuttua ja keskutella.Monesti mies ottaa onkeensa ja asiat muuttuu,toisinaan se muutos kestää vain hetken ja olet samassa jamassa. Sinun siinä vaiheessa pitäisi laittaa ns rajat ja elää myös omaa elämää miehesi rinnalla.Harrastukset ja ystävien kanssa vaikka elokuviin ja syömään..
Mutta parisuhteen vaihto ei välttämättä ole ratkaisu asiaan.Voi tulla karhu vastaan...
Mieti mitä ovat ne hyvät asiat mitä miehessäsi on ja mitä kipat itse,minhin voit itse saada muutosta aikaan.
Jos mies ei siivoa,mutta muut asiat ovat ok.Hyvä ,seksi sujuu,ei hengellistä väkivaltaa..jne..
Voit saada uuden kumppanin joka siivoaa mutta muut hyvät elementit puuttuu.
Yksihuoltajan elämä ei ole herkkua eikä uusperhellisyys....
Voimia ja pohdintaa
Mitä jos jättäisit vaikka pariksi viikoksi koskematta miehesi tavaroihin? Lojukoot sukat nurkassa jne jossei itse osaa niitä viedä pyykkikoriin jne. Ja jos ostat miehelle aina kaupasta jotain hänen herkkuaan tai ruokavaliota koskevia ruokia, niin ensi kerralla annat olla.
Yleensä huomaa omat tekoset tai tekemättä jättämiset vasta sitten kun syntyy jonkinnäköinen katkos tai muutos siisteyteen, ruokaan jne.
Jos mahdollista, niin odota kunnes miehesi kyllästyy ja ottaa asian esille. Jos ei ota viikkojenkaan jälkeen, avaa suusi. SINÄ et ole missään nimessä talon orja, vaikka aina kotona olisitkin! Pikkuasioissakin miehesi voisi helpottaa sinun päänsärkyäsi. Nelosen Dr Philissä oli muutama viikko taaksepäin juttua, että jos mies EI vie roskia ulos tai laita tiskejä koneeseen, laskee nainen sen siksi että mies ei rakasta naistaan enää eikä arvosta yhtään, kun taas mies laskee sen vain laiskuudeksi ja "ei jaksa"-jutuiksi.
Kerroppa miehellesi miltä sinusta tuntuu! Jos mies luulee ettei osaa auttaa sinua, niin teette sitten vaikka yhdessä: viikkaatte pyykit ja silitätte, kokkaatte jne. Siinä samalla pystyy keskustelemaan kumppaninkin kanssa ihan arkisista asioista!
Se että miehesi on aina huonolla tuulella kertoo siitä, ettei hänkään ole tyytyväinen elämäänne. Varmasti hän arvostaa kaikkea mitä teet kotiäitinä. Tekemällä kaikki asiat tip top olet osoittautunut erinomaiseksi taloudenhoitajaksi, mutta entä jos miehesi haluaa sinusta muuta(kin)? Ehkä hän ei enää näe sinua vaimona ja naisena, vaan talouskoneena. Mies perinteisesti ei osaa puhua, ei sinunkaan. Hän on sulkeutunut ja luotaantyöntävä. Ehkä hän alintajuntaisesti tarkoituksella korostaa omaa mitään-tekemättömyyttään, että saa huomiosi edes siihen ja koska et häneltä mitään pyydä hän kokee olevansa niin mitätön, ettei edes sotkeminen haittaa. Seksiä et häneltä saa, koska hän kokee ettei hänkään saa sinulta, vaikka tietyt rutiinitoimenpiteet hoidatkin. Jopa hellimisesi kuuluvat talouskoneen toimenkuvaan. Ehkä hän ei hoida lasta siksi, koska tuntee jääneensä sinun ja lapsen suhteen ulkopuolelle.
Entä jos kerrot hänelle että mielestäsi suhteenne on mennyt vähän vinoon, että teiltä puuttuu läheisyys. Että sinusta on tullut kodinkone, ei hänen painostuksestaan vaan jotenkin tahattomasti. Ja että sen takia teet kaiken viimisen päälle hyvin, että tuntisit tekeväsi edes jotain hyvin. Ehdota miehellesi, että tekisitte jotain kahdestaan. Järjestäkää lapselle hoitaja viikonlopuksi (niin ettei hoitaja koko ajan raportoi lapsen tilannetta vaan voitte luottaa siihen että kaikki on hyvin). Olkaa joko kotona tai lähtekää pois. Hotelliin? Kallista, mutta ainakin voitte keksittyä täysin toisiinne, eikä tarvitse tehdä niitä asioita, joita sinä teet muutenkin arkisin. Ja jos ette muuta keksi niin maatkaa vaikka vain toistenne lähellä, opetelkaa läheisyys uudestaan.
Tunnet olevasi umpikujassa, mutta usko huviksesi, niin saattaa tuntea miehesikin.
Olisi tuollainen kodin hengetär niin varmasti antaisin huomata että olet tärkeä ja rakas. VAU MIKÄ NAINEN!!
Niin se meistä miehistä ensi alkuun tuntuu.
Mutta kyllä minä ainakin haluan puolisoltani muutakin kuin taloustöitä ja äitinä toimimista.
Lasten oleessa pieniä on niin paljon vaatimuksia puolin ja toisin sekä vielä odotuksia ulkopuolelta - suvuilta ja kotiemme roolimalleista.
Meillä meni suhde solmuun lastemme oleessa alle kouluikäisiä. Itse en tajunnut miehenä homman vakavuutta. Hyväksyin puhumattomuuden ja välinpitämättömyyden osana suhteen vastamäkiä, mutta myöhemmin selvisi että vaimollani oli tuolloin suhde ystäväni kanssa usean vuoden ajan.
Jälkiviisaana olen arvaillut että ehkä ajoissa ongelmiin tarttuminen olisi säästänyt meidät myöhemmiltä masennuksilta, ahdistuksilta, psykiatreilta ja syyllisyyden vuosia aiheuttamilta haavoilta.
On ehkä yksinkertaistettua, mutta miehesi pitäisi saada heräämään. Joku parisuhdeterapiajuttu - jos ei niin kuukaudeksi omaan kämppään miettimään mitä perheeltä ja sinulta haluaa.
Arvaan että miehesi haluaa kuulla sinulta että arvostat häntä.