Elikkäs aloin seurustelemaan n. 1,5v sitten erään naisen kanssa kaikki vaikutti hyvältä ja oli mukavaa yms. nainen opiskelee ja olen itse töissä eli maksoin silloinkin ruuat,röökit ja annoin rahaa hänelle että pärjää. No jossain vaiheessa itseäni alkoi pikku hiljaa painamaan työmatka ku missä hän asui oli 90km suunta työpaikalle eli 180km päivässä ja ajan työkseni rekkaa vielä niin autossa muutenkin tosi paljon saa päivän aikana olla. Ehdotin muuttoa lähemmäksi minun työpaikkaa ja sellaiseen paikkaan millä pääsee junalla/bussilla kouluun. No tämä kävi hänelle muutimme ja sen jälkeen kaikki muuttui...
Nainen ei anna koskea häneen koko ajan valittaa joka asiasta ja kaikki on minu syytä aina... Minä maksan vuokran,ruuat ja hänen kulunsa. Teen ruuat,tiskaan,siivoon ja pyykkään ja silti ei mitään kiitosta ainoa mitä saan on nyrpeä naama ja kitinää... Ei halata ei pussailla ei edes sormella saa koskea.. Eli pyöritän kaikkea ja teen n. 10-14h työ päiviä ja myös viikonloppuisin. Jos en keksi viikonloppuna tekemistä se on minun syy että en ole keksinyt mitään ja että joudutaan olemaan kotona. Minulla rahat vähissä koko ajan alkanut oikeasti stressaamaan ja masentamaan tämä tilanne eikä voi noin vaan lähteä koska vuoden täytyy asua tässä ja en halua kyseistä naista kuseenkaan jättämään ei riiitä moraali siihen... Naisten päivänä toin kukkia tein hyvää ruokaa ja ostin viiniä hän oli yllättynynt mutta hiljaa söi otti viinipullon ja joi sen ja meni nukkumaan.
Ymmärrän että väsyttää ja on rankkaa ku on matkaa kouluun, mutta minulla yhä edeleen 50km töihin suunta ja herään aamu 3 ja tulen ilta päivällä ja ite pitää olla aina pirteä ja jaksaa... tiedän oli liian aikasta muuttaa tiedän että olen typerä kun olen vielä tässä, mutta olen liian kiltti olemaan mulkku... Tänäänkin hän taas lähtee viikonlopuksi kavereittensa kanssa juhlimaan ja olemaan kotipaikkakunnalla ja minä jään kotiin hoitamaan hänen koiraansa.. rupee kaipaamaan sitä omaa kotia työpaikan vieressä missä ei tarvinnut miettiä mitä kotona on vastassa...
Olen koittanut tästö puhua hän on vain hiljaa tai siitä lähtee riita pystyyn ja välillä lupaa muuttua mutta se ei kestä päivää pidempään.. Ja hänelle on tullut paljon uusia miespuolisia kavereita kenenkanssa on paljon ja laittelee tosi paljon viestiä ja puhuu heistä paljon, mutta mihin minä jään? Sänky hommiakaan ei harrasteta enään juur ollenkaan kun ahistaa mahakipeä väsyttää menkat ei huvita... tulee itelle sellanen olo etten ole haluttu. käyn hakemassa uudet vaatteet kysyn miltä näyttää ja vastaus iha jees tai ok tai muminaa..
Keravalle takaisin muutto sitä päivää odotellessa ja sylkykuppisuudesta pois pääsystä..
Nainen ei anna koskea häneen koko ajan valittaa joka asiasta ja kaikki on minu syytä aina... Minä maksan vuokran,ruuat ja hänen kulunsa. Teen ruuat,tiskaan,siivoon ja pyykkään ja silti ei mitään kiitosta ainoa mitä saan on nyrpeä naama ja kitinää... Ei halata ei pussailla ei edes sormella saa koskea.. Eli pyöritän kaikkea ja teen n. 10-14h työ päiviä ja myös viikonloppuisin. Jos en keksi viikonloppuna tekemistä se on minun syy että en ole keksinyt mitään ja että joudutaan olemaan kotona. Minulla rahat vähissä koko ajan alkanut oikeasti stressaamaan ja masentamaan tämä tilanne eikä voi noin vaan lähteä koska vuoden täytyy asua tässä ja en halua kyseistä naista kuseenkaan jättämään ei riiitä moraali siihen... Naisten päivänä toin kukkia tein hyvää ruokaa ja ostin viiniä hän oli yllättynynt mutta hiljaa söi otti viinipullon ja joi sen ja meni nukkumaan.
Ymmärrän että väsyttää ja on rankkaa ku on matkaa kouluun, mutta minulla yhä edeleen 50km töihin suunta ja herään aamu 3 ja tulen ilta päivällä ja ite pitää olla aina pirteä ja jaksaa... tiedän oli liian aikasta muuttaa tiedän että olen typerä kun olen vielä tässä, mutta olen liian kiltti olemaan mulkku... Tänäänkin hän taas lähtee viikonlopuksi kavereittensa kanssa juhlimaan ja olemaan kotipaikkakunnalla ja minä jään kotiin hoitamaan hänen koiraansa.. rupee kaipaamaan sitä omaa kotia työpaikan vieressä missä ei tarvinnut miettiä mitä kotona on vastassa...
Olen koittanut tästö puhua hän on vain hiljaa tai siitä lähtee riita pystyyn ja välillä lupaa muuttua mutta se ei kestä päivää pidempään.. Ja hänelle on tullut paljon uusia miespuolisia kavereita kenenkanssa on paljon ja laittelee tosi paljon viestiä ja puhuu heistä paljon, mutta mihin minä jään? Sänky hommiakaan ei harrasteta enään juur ollenkaan kun ahistaa mahakipeä väsyttää menkat ei huvita... tulee itelle sellanen olo etten ole haluttu. käyn hakemassa uudet vaatteet kysyn miltä näyttää ja vastaus iha jees tai ok tai muminaa..
Keravalle takaisin muutto sitä päivää odotellessa ja sylkykuppisuudesta pois pääsystä..
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ei kyllä ole ihan normaalia..) anteeksi mutta olen tätä mieltä. Tottakai jokainen on väsynyt, mutta kyllä sitä parisuhteessa pitäisi kaivata juuri silloin käpertymistä toisen kainaloon ja toiseksi muutenkin kumppania huomioida jakaa kotitöitä ruoanlaittoa ym.