Efesolaiskirje todistaa : on vain yksi uskonyhteys

Yleensä epäuskoiset vetoavat esim. kirkkoisiin, kun Raamatusta ei löydy tukea ekumenialle, uskoontulemisesta yksinäisyydessä tai kasteessa.

Otapa nyt huomioon myöskin se mitä Raamatussa on sanottu erottavaksi opetukseksi.
Efesolaiskirje 1 kertoo siitä mikä on Jumalan suunnitelma.
Kerro minulle mikä kristillinen kirkko ei pidä näitä jakeita uskon lähtökohtana, kun minä en tunne yhtäkään (en siis tarkoita Jehovantodistajia jota eivät usko Kristukseen Jumalana).

7 Kristuksen veressä meillä on lunastus, rikkomustemme anteeksianto. Näin Jumala on antanut armonsa rikkauden [Ap. t. 20:28; Kol. 1:14; Hepr. 9:12; 1. Piet. 1:18,19]
8 tulla runsaana osaksemme ja suonut meille kaikkea viisautta ja ymmärrystä. [Kol. 1:9]
9 Hän on ilmaissut meille tahtonsa salaisuuden, sen Kristusta koskevan suunnitelman, jonka hän oli nähnyt hyväksi tehdä [Room. 16:25,26 ]
10 ja joka oli määräajan tullessa toteutuva: hän oli yhdistävä Kristuksessa yhdeksi kaiken, mitä on taivaassa ja maan päällä. [Kol. 1:20]
11 Jumala on myös antanut Kristuksessa meille perintöosan, niin kuin hän oli suunnitellut ja ennalta määrännyt -- hän, joka saattaa kaiken tapahtumaan tahtonsa ja päätöksensä mukaisesti. [Room. 8:17; Gal. 4:7; Kol. 1:12]
12 Siksi meidän, jotka olemme jo ennalta saaneet panna toivomme Kristukseen, tulee elää Jumalan kirkkauden ylistykseksi.
13 Kristukseen tekin nyt uskotte kuultuanne totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin. Häneen uskoessanne te myös olette saaneet luvatun Pyhän Hengen sinetiksenne. [Room. 8:16 ]

Toinen mainitsemasi Efesolaiskirje 4
1 Tästä syystä minä Paavali, joka olen Kristuksen Jeesuksen tahdosta vankina teidän vierasheimoisten tähden, polvistun Isän eteen. [Ef. 4:1; Fil. 1:7; Kol. 4:3; 2. Tim. 1:8; Filem. 1:1]
2 Olettehan kuulleet siitä Jumalan suunnitelmasta, jonka hän armossaan on ilmoittanut minulle, teidän parhaaksenne. [Ap. t. 9:15; 1. Kor. 4:1; Gal. 2:7]
3 Minulle on ilmestyksessä annettu tiedoksi tämä salaisuus, niin kuin olen edellä lyhyesti kirjoittanut. [Ap. t. 22:21, Ap. t. 26:17; Gal. 1:12 | Ef. 1:9,10]
4 Tätä lukiessanne voitte huomata, kuinka hyvin minä olen perillä Kristuksen salaisuudesta.
5 Sitä ei menneiden sukupolvien aikana annettu ihmisten tietoon, mutta nyt Henki on ilmoittanut sen Kristuksen pyhille apostoleille ja profeetoille: [Ap. t. 10:28; Kol. 1:26; 2. Piet. 1:21]
6 muihin kansoihin kuuluvilla on sama oikeus perintöön kuin juutalaisillakin, he ovat saman ruumiin jäseniä ja heitä koskee nyt sama lupaus, kun evankeliumi on johtanut heidät Kristuksen Jeesuksen yhteyteen. [Gal. 3:14,28,29; Ef. 2:15]

Evankeliumi Raamatussa on = hyvä sanoma Kristuksesta

Sana evankeliumi on kuvattu alla lainatussa aamenesta öylättiiin evl kirkon sanastossa näin heti ensimmäisessä kappaleessa mitä sana evakeliumi tarkoittaa sanana.

Evankeliumi on Uuden testamentin keskeisimpiä käsitteitä, ja se tarkoittaa hyvää sanomaa, ilouutista (kr. eu-angelion). Sana ilmaisee Jeesuksen elämäntyön merkityksen. Evankeliumi sisältää Kristuksen opetus- ja parantamistoiminnan, sakramenttien asettamisen, hänen uhrinsa ristillä sekä hänen ylösnousemuksensa.

Luterilaisessa teologiassa evankeliumi on myös vastakohta lain käsitteelle. Laki ilmaisee Jumalan vaatimuksen ja evankeliumi ilmaisee sen, mitä Jumala armosta lahjoittaa ihmiselle.

Evankeliumi on myös yleisnimitys Uuden testamentin neljälle ensimmäiselle kirjalle eli Matteuksen, Markuksen, Luukkaan ja Johanneksen evankeliumeille. Uuden testamentin kaanonin eli kirjakokoelman ulkopuolisia evankeliumeja ovat esimerkiksi Tuomaan ja Pietarin evankeliumit.

Jumalanpalveluksessa evankeliumi luetaan Vanhan ja Uuden testamentin lukukappaleiden jälkeen. Evankeliumi kuunnellaan seisten. Evankeliumissa kuullaan kirkon uskon mukaisesti läsnäolevan Kristuksen ääni. Saarna perustuu tavallisesti evankeliumiin.


Vanhoillislestadiolainen menee metsään jo sillä ,että ei tunne sanaa evankeliumi vaan antaa sille merkityksen, joka ei sen alkuperäinen merkitys. Ei vanhoillislestadiolainen puhu ilosanomasta vaan ihan muusta siis sanalla evankeliumi ymmäretään vain sanoja joilla syntejä julistetaan anteeksi "Jeesuksen nimessä ja veressä. Kuitenkin sana on alunperin kreikkaa ja sillä on tämä ilosanoman merkitys. Jos lähtee tästä liikkeelle koko Jeesuksen seurakunnan käsite aukeaa aivan toisin. Seurakunta on Kristukseen ja hänen sovitustyöhänsä uskovien muodostama näkymätön seurakunta.

Mitään todistetta ei ole Raamatussa, että vanhoillislestadiolaisuus olisi yksinään se yksi seurakunta. Siihen ei anna oikeutusta se että vain sellaiseksi julistautuu. Ja mitään muuta perustetta tälle ei ole kuin nämä seurapuheet, jotka ovat muuttuneet sellaisiksi kuin ovat sitten Lestadiuksen päivien.

Ota sitten myöskin huomoon että tämä on keskustelupalsta, pitää perustella kantansa ja olla valmis siihen, että on olemassa vasta-argumentteja.

Myös se historian meno ja tapahtumat todistavat meille että vl-liike on eriseura joka lähti alkuperäisestä seurakunnasta,muutti Kristuksen opin omanlaiseksi ja sillä purskuttaa. Vl-liikkeen nykyinen oppi ja opetus ei kestä Laestadiuksen eikä Raattamaan opetuksen valoa olettikkaan Biblian valoa! ilmanko niitä ei tunneta eikä hyväksytä enää liikkeessä.

Ef. 1; 3 Seurakunta on Kristuksen ruumis ja hänen täyteytensä, hänen, joka kaiken kaikessa täyttää.

Hyvä havainto, näin Hän sanoo Efesoon, ei lestadiolaisille.
Saman Hän on sanonut muillekin seurakunnille.

Luet ilmeisesti Kerhon Rampaataa, sillä oikeassa Raamatussa Pave kirjoittaa vain yhden kirjeen Efesoon, onkohan se tarkoitettu SRK;lta sinne, eli 2. EF.4:1-6

Panetko näyttöä, missä Pave ei kunnioittanut ihmistä, joka luopui?
Pavella ei ollut yhtään omaa seurakuntaa, kaikki oli Kristuksen seurakuntia.