Kulttuuri varastoituu aivoihin, sinikantiseen vihkoon, lehtiin, tietokoneen muistiin ja kulttuurin tuottamien esineitten rakenteeseen, kuten autoihin ja mikrosiruihin, mutta se ei ole perinnollistä.
Geenimme ovat vähitellen valikoituneet aikana, jolloin on ollut elämää, ja periytyneet. Pikku hiljaa geenistö on aina muuntunut niin, että aina suurimman jälkeläistuotannon tuottavat geenit ovat runsastuneet populaatiossa. On tapahtunut evoluutiota.
Vaikka geenien valinta on viime kädessä ympäristön tuote, valtava ero geenien ja ympäristön välillä näkyy siinä, että aikaero on mittava. Geenistömme on pääasiassa muotoutunut jo sata tuhatta vuotta sitten Afrikan savanneilla niihin oloihin sopivaksi, mutta edelleen geenit neuvovat meitä alitajuisesti noudattamaan silloista parinvalinnan metodia.
Kulttuuri muuttuu nopeasti, mutta geenistö hitaasti. Kun nykyinen kulttuuri on ohi, teemme parinvalintamme edelleen perintögeeniemme mukaisesti.
Geenimme ovat vähitellen valikoituneet aikana, jolloin on ollut elämää, ja periytyneet. Pikku hiljaa geenistö on aina muuntunut niin, että aina suurimman jälkeläistuotannon tuottavat geenit ovat runsastuneet populaatiossa. On tapahtunut evoluutiota.
Vaikka geenien valinta on viime kädessä ympäristön tuote, valtava ero geenien ja ympäristön välillä näkyy siinä, että aikaero on mittava. Geenistömme on pääasiassa muotoutunut jo sata tuhatta vuotta sitten Afrikan savanneilla niihin oloihin sopivaksi, mutta edelleen geenit neuvovat meitä alitajuisesti noudattamaan silloista parinvalinnan metodia.
Kulttuuri muuttuu nopeasti, mutta geenistö hitaasti. Kun nykyinen kulttuuri on ohi, teemme parinvalintamme edelleen perintögeeniemme mukaisesti.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Kulttuuriantropologian oppikirjassa, jota luin yliopistossa, kiinnitettiin huomiota siihen, että Tyynenmeren saarilla asuva tyttö, tanssi alastomana aivan samalla tavalla kuin Pariisin ilokorttelien nainen. Lantio oli edessä ja vittu hyvin näkyvillä. Ei ole luultavaa, että pariisilaiskulttuuri olisi levinnyt Tyynellemerelle, vaan että tapa on geenipohjainen ja yleismaailmallinen.
Kulttuuriantropologiassa ajatellaan, että yleismaailmallinen ei ole opittu. Halu kutsua miehiä vittua näyttämällä on alitajuinen. Ei sitä tiedosta. Silti monessa käyttäytymismuodossa näkyy myös yleismaailmallinen tiedostamaton halu. Käyttäytymistä ei voi selittää vain tietoisilla syillä.
Lantion tuominen eteenpäin tanssiessa ei ole aina sama asia kuin sukuelimien näyttäminen. Yleisesti käsittääkseni ajatellaan että lantion keikuttelu imitoi yhdyntäliikkeitä.
Vaikka kuinka yrität kerta toisensa jälkeen selittää miten vaimosi jalkovälin vilauttelu vieraille on muka täysin normaali tapa, jostain kumman syystä 99 naisista pystyy ihan ilman ongelmia elämään ilman jatkuvaa vilauttelua. Kummallista jos se tapa olisi hyvin geneettinen.
PS. Jos et jälleen vastaa muuta kuin haukut nimimerkkiäni niin voit yhtä hyvin jättää vastaamatta...
Piti+siis+olla+99%+naisista...
Nimierkkivammaisella oli tärkeätä asiaa.
No minä en sentään tehtaile samansisältöisiä aloituksia tälle palstalle kerta toisensa jälkeen.
Nimimerkkivammainen taas vauhdissaan.
Voisit keksiä jo jotain uutta sanottavaa...
Nimimerkkivammainen tottelee edelleen sairasta pakkoaan.
Etkö saa kotona riittävästi huomiota?
Nimimerkkivammainen yrittää edelleen.
Siis et.
Nimimerkkivammainen potee vaiketa riippuvuutta.
Sinähän täällä vastaat parin minuutin sisällä.
Nimimerkkivammaisella oli taas pakottavaa asiaa.
Kulttuuri ja geenit eivät ole ratkaisevassa roolissa ihmisen elämässä. Niiden sijaan sosiaalinen perimä on. Vanhemmilta ja isovanhemmilta omaksuttu vuorovaikutustyyli, käyttäytymistavat, elämäntapa, usein arvotkin. Onko äitisi vilautellut jalkoväliään isällesi tai naapurin miehille? Vai mistä ihmeestä kuvitellet sen olevan normaalia?
Nimimerkkivammainen on vaihtanut nikkiään yhtä vammaiseksi.
Oletko ajatellut mahdollisuutta että monet muutkin pitävät puheitasi kummallisina?
Nimimerkkivammainen on palannut entiseen nikkiinsä.