Yliopisto opiskelupaikkana voi olla monelle nuorelle miehelle ( ja naiselle) pettymys. Muuttaessani toiselta paikkakunnalta Tampereelle opiskelemaan yliopistoon odotin, että saisin uusia ystäviä, mukavia ja ikimuistoisia ajanviettoja, töitä ja mahdollisesti ensimmäisen pitkäaikaisen parisuhteen. Ensimmäisenä vuotena kuitenkin huomasin, että uusia kavereita oli todella vaikea saada, vaikka kävinkin illanistujaisissa ja yritin ryhmäytyä yliopistossa opiskelijoiden kanssa. Kukaan ei koskaan halunnut nähdä yliopiston ulkopuolella ( jos ei ryyppäjäisiä lasketa) ja kaikilla tuntui olleen muodostuneen jo omat klikkinsä, joihin ei ollut enää pääsyä. Lopuksi vietin suurimman osan ajasta kotona etäopiskellen, kunnes kolmantena vuotena kaikki kaatui päälle lievänä masennuksena ja paniikkikohtauksina. Tämän jälkeen vietin reilun vuoden eläen toimeentulotuella, enkä poistunut kotoani kuin vastapäiseen kauppaan. Apua yritin saada YTHS:ltä vime syksynä, mutta ensimmäisellä käyntikerralla terveydenhoitaja vakuutti minulla olevan kaikki hyvin, eikä jatkotoimenpiteisiin tarvitse ryhtyä. Syiksi hän ilmoitti, että tällä hetkellä itselläni on kavereita ( luojan kiitos kämppiksestä ja muutamasta erakosta!), en käytä alkoholia liikaa, olen aloittanut kuntosaliharrastuksen ja paha oloni johtui täysin pieleen menneestä tapailusuhteesta. Osittain totta, mutta kyllä itse olisin halunnut päästä jonkinlaiseen tukiryhmään tai puhumaan ongelmistani asiantuntijalle, että viime vuotiset masennuskohtaukset eivät enää uusiutuisi. En sitten tiedä, että olisiko pitänyt uhata itsemurhalla tai kertoa vetävänsä viinapullon joka ilta.
Opiskelu voi kaikessa itsenäisyydessään olla hyvin yksinäistä ja jopa syrjäyttävää.Lisäksi YTHS;ltä on vaikea saada apua ongelmatilanteissa. Miehen opiskelija-asema on myös aika negatiivnen naisten silmissä, jolloin parisuhteen löytäminen venyy kauas tulevaisuuteen valmistumisesta.
Opiskelu voi kaikessa itsenäisyydessään olla hyvin yksinäistä ja jopa syrjäyttävää.Lisäksi YTHS;ltä on vaikea saada apua ongelmatilanteissa. Miehen opiskelija-asema on myös aika negatiivnen naisten silmissä, jolloin parisuhteen löytäminen venyy kauas tulevaisuuteen valmistumisesta.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Surkea on nuoren miehen osa Suomessa.
Mielenterveyspalvelut on ylikuormitettuja työtekijämäärään nähden tosiaan, mutta minä näen sinun tilanteen sen verran positiivisena, että olet jotain jo oivaltanut itsekin. Ja aika ylpeä saat olla itsestäsi, että jotain olet asian eteen tehnytkin.
Ja onhan se aika iso askel hypätä toiseen kaupunkiin ja uusiin piireihin. Kaikki ei tapahdu noin vaan, että anna ajankin tehdä tehtävänsä. Ole utelias ja elä odota mitään vaan muistele mistä aloitit... huomaat että olet edistynyt monessa asiassa...taatusti.
Leuka pystyyn ja uskoa tekemiseen.
https://youtu.be/2FGB3L76feE Ting kyl se soppiii jo
Mies masentuu kun ne opiskelijatytöt ei halua tutustua sinuun. Sitten ei kannata enää edes opiskella koska ei se ammattin hankkiminen ja työn teko ole tärkeää siinä vaiheessa enää kun tajuat ettet koskaan saa parisuhdetta naisen kanssa. Etkä saa lapsia. Ne opiskelija tytöt panee jotain jännämiestä ja tekee lapsia niitten kanssa. Unelmasi on vain unelmia aivojesi sopukoissa, haaveilet että eläisit normaalia elämää, sinulla olisi nainen joka rakastaa sinua ja haluaa perheen mutta ne on vain haaveita jotka ei koskaan toteudu.
Totta kai aina kannattaa opiskella ja varsinkin silloin, jos on jo ehtinyt aloittaa opiskelut jossain koulussa ja jos ne ovat hyvällä mallilla valmistumassa. Ainahan se hyvä ammatti ja hyvän työpaikan saaminen ovat ne kaikein tärkeimmät asiat elämässä, sillä ilman niitä sitä ei pysty kartuttaman rahaa ja varallisuutta riittävästi, jotka taas ovat ne kaikkein tärkeimmät asiat nuoren ja minkä tahansa ikäisen miehen elämässä.
Se nyt ei niin suuri harmi ole, jos miehellä jää se perhe perustamatta, kun aina sen naisen voi löytää elämäänsä joskus vanhempanakin. Eikä ne omien lasten hankinta edes ole miehelle mitenkään tärkeä asia, kun tärkeämpi asia miehelle on aina se hyvä tulotaso, raha ja varalisuus.
Kyllä noitakin tärkeämpi on hyvälaatuinen ja tuuhea tukka.
Ja hyvä trimmeri on parasta olla varalla jos haluaa välillä ajaa kaljuksikin, partahöylä viimeistelyyn.
Viikset aina joka toinen vuosi.
Itsekin olen tuon kokenut jokusen kerran eli muuttamisen toiselle paikkakunnalle ja uusiin piireihin tutustumisen. Se on vaan että sopeutuminen vie oman aikansa... pitää vaan yrittää löytää samanhenkisiä tyyppejä niin kaveruuskin tulee sen myötä. Olen ollut yliopistossa itsekin, tiedän minkälaista siellä on... joskus on kyllä aika yksinäistä vapaa-ajalla päivän jälkeen. Mutta sillon pitää hankkia harrastusta/tekemistä mistä tykkääpi, toki raha tilanne rajoittaa paljon jos ei ole saanut jotain osa-aika hommaa. Eihän sitä alan työtehtäviä välttämättä saa ennen 4-5 vuotta jolloin tietotaidolle on kysyntää, mut hankkii jotain täyte hommia kaupan kassaa jne. ennen sitä.
Joo...mäkin muistan AMK:ssa kun ne akat jakoi pesäänsä niille jännämiehille ja ties mille rentuille, niin en edes halunnut käydä niissä kuppikuntamaisissa koulubileissä, kun siellä oli vain ne paskimmat tyypit. Mun koulukaverit eivät niissä käyneet ja he sentään olivat niitä kilttejä ja kunnollisia miehiä. Mutta ennen AMK:ia itselläni ei oikein ollut mitään ammatillista koulutusta, niin olin tyytyväinen, että kävin kuitenkin sen. Pysyviä ystäviä sieltä ei jäänyt, mutta AMK:n aikana kävin salilla ja tein vkl-töitä ja nyt olen vakiduunissa ollut jo vuosia. Ne laiskat rentut sen sijaan vain ottivat tukia ja kävivät siellä opiskelijabileissä hauskuuttamassa itseään renttuämpäreiden kanssa. Tiedänpähän olevani parempi ihminen ja se riittää minulle. AMK oli itselleni ainakin ala-asteen jälkeen paras koulu jossa olen ollut. Vituttaa se kun noihin kouluihin eksyy aina se paskin paskasakki, jota maasta löytyy. Paljon parempaa porukkaa on aina löytynyt työpaikoilta.
Tollainen turha naisten haukkuminen ja syyllistäminen antaa susta vain säälittävän ätmiluuserin kuvan, niin ei kannata turhaan alkaa sellaiseen. Ehkä te "kiltit ja kunnolliset" miehet olette sosiaalisesti huonompia, kun ne "jännämiehet" joiksi te aina haukutte kaikkia niitä normaleita miehiä, jotka saavat naisia.
Ongelmasi on että että käytä riittävästi alkoholia. Muille ikäisillesi opiskelijoille kaikki pariutuminen ja muutkin kaverisuhteet alkavat niistä ryyppäjäisistä.
Viina on tie ihmissuhteisiin, seurusteluun, perheeseen ja lapsiin.
Viinamies juo muiden kanssa viinaa ja saa kavereita. Jossain vaiheessa hän tapaa tytön ja perustaa perheen.
Raitis mies on nuorena kaveriton. Vanhana sitten yksinäinen vanhapoika vailla perhettä koska ei nuorena tavannut naisia.