Konnevesi menetti laajakaistatuet?

Tämä tukien menetys on ollut tiedossa asiaa seuraaville jo useamman vuoden. Multialta evättiin viime vuonna yli 400 000 € ja nyt 800 000€ Konnevedeltä. Yhtiö ilmoitti keväällä lehtijutussaan että Viestintävirasto on jäädyttänyt 4,6 milj.€ tuet. Tukipotti koostuu yhtiön eri omistajakunnille anotuista tuista. Nyt tullut päätös on alkua sille, että jopa koko tukipotti on menetetty. Useamman omistajakunnan tuet liikkuvat miljoonissa. Millä nämä puuttuvat miljoonat katetaan? Onko Konneveden tukien menetyksistä yksikään lehti kirjoittanut? Onko tukien menetys ollut kuntien asialistalla tietona, kun on päätetty uusista pääomituksista? Viestintävirasto on Konneveden hylkypäätöksen tehnyt jo helmikuussa 2018. Tiettävästi tukien eväämiseen on liikaa annettu julkinen tuki. Yhtiötä on rahoitettu 100%:sti kuntien rahoilla, siten siihen ei muita tukia enää mahdu.

Svopissa on vielä paljon purtavaa ja nieleksittävää.

Jussi Halla-aho: Maahanmuuton kustannukset 2 miljardia euroa ja 3 ihmishenkeä

Jussi Halla-Aho on ottanut kantaa terrorismiin johtaneeseen siirtolaispolitiikkaan Facebook-sivuillaan. Perussuomalaisten puheenjohtaja huomauttaa tapettujen, raiskattujen ja ryöstettyjen lisäksi lähes 2 miljardin, 2 000 miljoonan, (2 000 000 000) euron suorista taloudellisista menetyksistä.

Suorat ja välittömät kustannukset vuosilta 2015-2018 ovat siis 1,8 miljardia euroa. Päälle tulee tietysti vielä lasku esimerkiksi oikeuslaitoksen kuormittumisesta. Nämä olisivat isoja rahoja, jos puhuttaisiin mistä tahansa muusta kuin maahanmuutosta. Kun puhutaan maahanmuutosta, silmääkään ei räpsäytetä.

Hallitus ei ole rikosoikeudellisessa tai korvausvastuussa tekemisistään tai tekemättä jättämisistään, mutta poliittinen vastuu sille kai kuuluu. Miten hallitus osoittaa poliittisen vastuun kantamista? Olemalla järkyttynyt? Sanomalla kansalaisille, että malttia, ei saa antaa vihalle ja pelolle valtaa?

Tältä näyttää nyt:
Kunnat hyväksyi aikoinaan että kaikki Verkkoholdingin Valokuituverkoille myöntämät lainat muutetaan Svop -sijoitukseksi. Svop on sellainen sijoitus joka on täysin vastikkeeton eikä sitä tarvii maksaa koskaan takaisin. Se ei ole enää siis lainaa mutta on kuitenkin valtion varoihin luettavia avustuksia. Kunnat hyväksyi että lainat muutetaan yhtiön pääomaksi. Pääomasijoitus luetaan kuitenkin kokonaisuudessaan valtiontueksi ja eroaa siten lainasta. Lainasta luetaan valtiontueksi perityn koron ja markkinakoron erotus joka on määritelty lainsäädännössä ja ohjeistuksessa. Mutta tätä mahdollista Verkkoholdingilta perittävää korkoprovisiota pidettiin kunnissa selvityksissä suurena ja korkoprovisiosta luovuttiin

Svop sijoitus paransi tietenkin Valokuituverkot Oy:n taloudellista tilaa koska sillä ei enää ole lainoja jotka pitää maksaa takaisin ja sen omavaraisuusaste nousi 0,4%:sta huikeasti koska sillä on nyt huikeasti kuntien sujauttamaa omaa pääomaa. Mutta niinhän siellä eduskunnan tiloissa pidetyssä kokouksessa epäiltiinkin että lainat emoyhtiölle heikentävät verkkoyhtiön taloutta mutta lainaa ei voitu antaa suoraan verkkoyhtiöllekään koska se vaarantaisi valtion tuet. Nyt lainat ei enää heikennä taloutta mutta vastaavasti on jäänyt sitten tukia saamatta. Valokuituverkot Oy on saanut 28 000 000€ sijoituksena yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuntien luvalla joka luetaan kokonaisuudessaan valtion tueksi ja tämä euromäärä oli ennen sijoitusta lainarahoja. Tuohon määrään mahtuu suuri määrä tukirahoja, joita ei myönnetä.

Konneveden kielteinen tukipäätös kertoo kaiken tästä kurjasta hankkeesta. Aikoinaan kirjoiteltiin lehdissä, että Saarijärvi ja Viitasaari menettivät miljoonia euroja, kun valituksien ja omilla päätöksillä jäivät pois kuituhankkeesta. Tukien menetys tiedettiin näissä kunnissa jo silloin. Tässä asiassa oltiin tasan tarkkaan oikeassa. Viitasaarellekin oli lupailtu kaksi miljoonaa euroa tukea. Nyt kun tutkii Konneveden päätöstä, niin tukea ei olisi tullut Viitasaarelle lanttiakaan. Mikä on vastuu virkamiehillä näin harhaan johtavassa päätöksenteossa?

Viisautta Konneveden valtuutetuille kokoukseen maanantaina 23.4.2018! Tutkikaa tarkasti etukäteen, oletteko tekemässä laillisen päätöksen. Nyt olisi korkea aika puhaltaa poikki tämä kunnan sitominen entistä suurempaan velka- ja vastuutaakkaan kaapeliasiassa.

Nyt syyllistytään tahalliseen virheeseen, jos ei tuoda kaikkea tietoa tukiasioista ja yhtiön taloudellisesta tilasta ja nimenomaan konsernitasolla. Taloudellisissa vaikeuksissa olevaa yhtiötä ei julkisin varoin voi rahoittaa.

Huomenna on Konneveden ja Pihtiputaan valtuustojen otettava myös eräs tärkeä asia huomioon, että Multian ,Karstulan ja Pihtiputaan edellisistä osakeostoista on Hallinto-oikeudelta välipäätöksellä täytäntöönpanokiellot. Kannattaa tarkistaa miksi näin on ja onko jotain tehty väärin.

Jokaisen vastuullisen kuntapäättäjän niin hallituksessa kuin valtuustossa tulisi suojata selustansa ja tilata Viestintäviraston hylkäävä tukipäätös ja tutustua verkkoyhtiön emoyhtiön ja tytäryhtiön viimeisiin tilinpäätöksiin.. Näillä tiedoilla pärjää ja ei ole ainakaan pelkän virkamiesten johdateltavissa. Kittilässä ratkotaan luottamusmiesten virkarikosepäilyjä. En pidä mahdottomana ettei tämä kuitujuttukin joskus päädy samanlaiseen tutkintaan.

kyllähän Konnevedellä rahaa on eikä rahamiehet voi toimia ilman kuitua onhan se jo moneen kertaan todisteltu .

Tein yksinkertaisen laskun siitä, kun KSVV:lle 2000 liittymän rakentaminen maksoi yli 30 milj. euroa. Jos nyt tulee vaikka 1000 uutta liittymää, tarjoushinnoilla yksi maksaa 100 €. Tulot näistä on 100 000€. 30 milj. euroa ei ole riittänyt 2000:n liittymän rakennuskustannuksiin ja ylläpitämiseksi, koska lisää rahaa vaaditaan taas kunnilta miljoonia lisää. Tiettävästi vanhoistakin liittymistä on kunnissa osa vielä rakentamatta. Miten katetaan nämä uudet liittymät, kun alkuperäisten liittymien hinta liikkui miljoonissa. Kuukausimaksuilla katetaan nippanappa palkkakulut. Minusta tässä yhtälössä puuttuu useita miljoonia euroja. Yhtiön tulisi toimia omillaan, eikä jatkuvan kuntien rahoitusavun kanssa. Lainojen lyhennysten ja korkojen maksut myös lähenevät. Kun vielä vähennetään menetetyt valtiontuet, niin talousajatteluni ei ymmärrä tätä yhtälöä enää mitenkään.

Onko taas näin kuin vuosi sitten:

Kaksi sanaa kuin nimenä jo syntyvaiheissa:

"Jos ette lähde mukaan niin Kuuskaista menee konkurssiin ja kunnat menettää kaikki touhuun sijoittamansa rahat ja muutakin vielä kaupan päälle. Nyt taas sama uhkaukselta kuullostava tämän päivän artikkelissa. Summa on noussut 28 miljoonaan. Eli ainoaksi havaittu toimiva tunkeutuminen kansalaisten ja päättäjien aivoihin: Sijoita tai menetät kaiken!

Kauanko annetaan toimitusjohtajan juosta kuntien nokkamiehiä akiteeraamassa rahanyörien löysentämisessä. Mitähän on kyseinen herra keksinyt selitykseksi Multian ja Konneveden tukipäätösten hylkäämisen syyksi. Hallinto-oikeus ei tule Viestintäviraston päätöksiä kumoamaan. Ajan peluu ei nosta tätä yhtiötä ylöspäin, vaan kunnilta ruinattavat avustukset vain tulevat kasvamaan. Mietin, onko tämä jatkuva juokseminen Kepulaisten kunnanvaltuutettujen perässä edes enää laillistakaan. Konneveden tukipäätöksen hylkääminen on Viestintäviraston papereissa selvitetty aika tarkasti. Paperista selviää todella paljon, mikä on yhtiön tilanne ja elämisen mahdollisuus. Minun laskelmasi sanoo ettei tiimalasissa ole enää kuin ripaus hiekkaa. Tilatkaa Viestintäviraston päätös oikeusturvanne tähden.

Se carcentterin kuntaedustaja joutui maksamaan yli 300 000€ yhteisvastuullisesti Koska toimi huolimattomasti. Mitenköhän Multialla kun päätettiin ostaa osakkkeita vaikka on osakkeiden ostosta täytäntöönpanokielto viime vuodelta. Onko kyse huolimattomuudesta vai jukuripäisyydestä?

Pikkuhiljaa häviää suojelusenkelit ympäriltä samoin nämä siipiveikot eli hyväveli- kaverit. Silloin huomaa olevansa aivan yksin. Näin se menee kun ohjailu tulee ylemmältä taholta ja jopa puolueelta. Pitäisi miellyttää päätöksillään tätä velikaartia. Kavereita ei enää olekaan, olet vain yksin syyllinen. Tässä tapauksessa Kiemungilta meni perheet ja omaisuus. Ihme on että on hengissä. Moniko tiedostaa nämä kuntien- ja kuntayhtiöiden hallitusten vastuut? Tämä ja Kittilän juttu muistuttaa pientä päättäjää miten voi käydä kun osallistuu toisten vietäviksi.

Tällainen kohta pisti silmään Konneveden tukipäätöksessä:

Jos kyseistä laskelmaa kuitenkin olisi käytetty Verkkoholding Oy:n päätöksiä valmisteltaessa, olisi yhtiön tullut ottaa huomioon, että Viestintäviraston laskelmassa sijoituksen pääomaksi oli laskettu […] euroa ja lainamääräksi […] euroa.

Verkkoholding Oy kuitenkin päätti sijoittaa yhtiöön pääomaa noin […] euroa ja
myöntää […] euron lainan. Lisäksi Verkkoholding Oy on myöntänyt yhtiölle toisen lainan, pääomaltaan […] euroa. Sijoittajan tekemä sijoituspäätös ei vastaa sitä mallia, johon perustuen Viestintävirasto antoi lausuntonsa rahoituksen markkinaehtoisuudesta16, eikä sijoittaja siten ole myöskään voinut perustaa
sijoituksensa markkinaehtoisuuden arviointia sellaiseen laskelmaan,
joka ei vastaa tehtyä päätöstä.

Tekikö tässä siis Verkkoholding oman mallisensa päätöksen joka oli erilainen kuin Viestintäviraston kanssa suunniteltu päätös sijoituksesta Valokuituverkot yhtiöön ja vaaransi siten tukirahojen saannin ja tuotiinko kuntiin tämä Verkkoholdingin oma päätös ikäänkuin Viestintäviraston päätöksenä, koska silloin päätösesityksessä luki: ...Viestintäviraston edellyttämällä tavalla täysimääräisen tuen saamiseksi. Viestintävirasto ei ollut kuitenkaan kyseistä rahoitusmallia esittänyt markkinaehtoiseksi vaan oli näköjään esittänyt jotain ihan muuta.

Alkaa tuntua tosi oudolta kun ikäänkuin Verkkoholding mieluummin vaarantaa monen miljoonan tuet ja pyytää kunnilta rahaa eikä tee kuten Viestintävirasto neuvoo.

Vastaako tästä hyvin mahdollisesta suhmuroimisesta Verkkoholdingin hallitus vai kuntaedustajat yhtiökokouksessa. Miljoonaluokan tuet näyttää kuitenkin menneen kyseisen oman rahoitusmallin seurauksena. Ei enää osakkeita pidä ostaa yhtiöstä joka toimii oman mielensä mukaan eikä välittänyt kullan arvoisista neuvoista. Miksi laajakaistatuet vaihdettiin kuntien varoihin?

Omistajakuntien tulee ottaa yhtiön toimitusjohtaja ja hallitus kokoon. Tätä Viestintäviraston antamaa ohjeistusta olisi pitänyt noudattaa, eikä alkaa antamaan omia tulkintaohjeistuksia kunnille. Nyt tukien menetys on väistämätön. Iso vahinko kaatuu kunnille.

Mitäs Keski-Suomen Valokuituverkkot Oy:n johto ja kuntien edustajat ovat puuhannet tukien hankkimiseksi.

Viestintävirasto sanoo tässä päätöksessä 22.2.2018 suoraan, että Konneveden hakemus on hylätty, koska SVOP-sekoilun vuoksi kunta on antanut Holding-yhtiölle valtion tueksi katsottavia verovaroja jo yli 90 % (yli 100 %), eikä ole oikeutetuu enää mihinkään tukiin.

Tämä taitaa koskea myös ELY-Keskuksen aikomaa uutta tukea.

Lisäksi KSVVn henkilöt ovat antaneet Viestintävirastolle erilaisen selvityksen kuin he ovat tehneet.

KSVV:n johto ja kuntien edustajat ovat taineet oikein omakätisesti töpeksiä koko tukien saantimahdollisuudet.



Päätös 22.2.2018 Dnro:1493/9520/2010

Viestintävirasto
Helsinki, Finland
Telephone 358 9 69 661
www.ficora.fi

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy
Puistokatu 2
40100 JYVÄSKYLÄ

KONNEVEDEN LAAJAKAISTARAKENTAMISEN TUKI

TIIVISTELMÄ
Konneveden laajakaistahankkeelle ei voida myöntää valtiontukea, koska hankkeen muun julkisen tuen määrä ylittää sallitun 90 prosentin enimmäismäärän.

Viestintävirasto hylkää Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n Konneveden laajakaistahanketta koskevan valtiontukihakemuksen. Yhtiön julkisen omistajan yhtiöön tekemä sijoitus ei ole markkinaehtoinen ja se katsotaan kokonaisuudessaan julkiseksi tueksi.

Sijoituksen markkinaehtoisuutta on arvioitu sen perusteella onko sijoittaja edellyttänyt sijoitukselle riittävää tuottoa. Saatujen selvitysten perusteella ei ole pidettävä todennäköisenä, että yksityinen sijoittaja tekisi vastaavan sijoituksen yhtiöön.

HAKIJA

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy (Y-tunnus 2556709-7, jäljempänä KSVV ja hakija)
----------------

Sijoittajan tekemä arvio sijoituksen tuotto-odotuksesta

Julkisen toimijan tekemän sijoituksen on perustuttava muun muassa sellaisiin taloudellisiin arviointeihin, joita myös vastaavassa tilanteessa oleva markkinoilla toimiva yksityinen sijoittaja olisi edellyttänyt sijoituksen tuottavuuden arvioimiseksi. Arviointien on tullut olla sijoittajan käytettävissä sijoituspäätöstä tehdessä, eikä siten jälkikäteen tehtyjä arvioita voida ottaa huomioon tässä merkityksessä.

Verkkoholding Oy:n […]15. Verkkoholding Oy on […] euron sijoituksesta.
Osakkeenomistajienpäätöksessä […]. Kun otetaan huomioon, että […], ei niiden voida olettaa antavan kuvaa siitä, mitkä sijoitukselle joulukuussa 2016 odotettavissa
olevat realistiset tuotot voisivat olla. Lisäksi on otettava huomioon, että Viestintävirasto on 27.11.2015 arvioinut KSVV:lle, etteivät sen hetkiset rahoitusmallit näyttäisi ehdoiltaan olevan markkinaehtoisia.

Verkkoholding Oy:n päätöksissä 30.12.2016 […] Tästä johtuen ei voi luotettavasti arvioida onko kyseistä 21 (24) laskelmaa mahdollisesti käytetty päätöksenteon perustana.

Jos kyseistä laskelmaa kuitenkin olisi käytetty Verkkoholding Oy:n päätöksiä valmisteltaessa, olisi yhtiön tullut ottaa huomioon, että Viestintäviraston laskelmassa sijoituksen pääomaksi oli laskettu […] euroa ja lainamääräksi […] euroa.

Verkkoholding Oy kuitenkin päätti sijoittaa yhtiöön pääomaa noin […] euroa ja
myöntää […] euron lainan. Lisäksi Verkkoholding Oy on myöntänyt yhtiölle toisen lainan, pääomaltaan […] euroa.

Sijoittajan tekemä sijoituspäätös ei vastaa sitä mallia, johon perustuen Viestintävirasto antoi lausuntonsa rahoituksen markkinaehtoisuudesta16, eikä sijoittaja siten ole myöskään voinut perustaa sijoituksensa markkinaehtoisuuden arviointia sellaiseen laskelmaan,
joka ei vastaa tehtyä päätöstä.

Verkkoholding Oy:n sijoituspäätöstä koskevista pöytäkirjoista […] ennen sijoituspäätöksen tekemistä.

jatkuu tässä

Sijoituksen vaikutukset yritykseen

Sijoituksen vaikutusten arvioimisella tarkoitetaan arviota siitä, että onko KSVV saanut Verkkoholding Oy:n tekemän sijoituksen johdosta sellaista etua, jota se ei olisi voinut saada markkinaehtoisesti toimivalta yksityiseltä sijoittajalta. Verkkoholding Oy […]. Viestintäviraston arvion mukaan on pidettävä varsin epätodennäköisenä, että markkinoilla toimiva yksityinen sijoittaja olisi tehnyt vastaavan sijoituksen ilman, että sijoittaja olisi selvittänyt odotettavissa olevan tuoton sekä sijoitukseen
liittyvät riskit ennen sijoituspäätöksen tekemistä.

Viestintäviraston arvion mukaan on edellä todettujen seikkojen johdosta pidettävä todennäköisenä, että KSVV on saanut Verkkoholding Oy:n tekemän sijoituksen johdosta sellaista merkittävää taloudellista etua, jota yhtiö ei olisi samoilla ehdoilla vastaavissa olosuhteissa voinut markkinoilla toimivalta yksityiseltä
sijoittajalta saada.

Johtopäätökset markkinaehtoisuuden arvioinnista Laajakaistasuuntaviivojen mukaan jäsenvaltion on osoitettava perusteellisesti ja kattavasti, että tehdylle sijoitukselle saadaan järkevän liiketoimintasuunnitelman mukainen kohtuullinen tuotto.

13.2.2017 toimitetun kassavirtalaskelman perusteella SVOP sijoitukselle
ei ole odotettavissa […].

Sijoittajan ei voida katsoa voivan odottaa saavansa sijoitukselle markkinatuottoon verrattua vähintään 6,5 prosentin tuottoa. Verkkoholding Oy:n tekemissä päätöksissä […].

Koska sijoitukselle ei voida odottaa markkinaehtoista tuottoa kohtuullisella aikavälillä, […], ei kuntaomisteisen Verkkoholding Oy:n voida katsoa toimineen yksityisen markkinasijoittajan tavoin

KSVV:n voidaan perustellusti katsoa saaneen kuntaomisteisen yhtiön tekemän sijoituksen myötä sellaista etua, jota yhtiö ei olisi tavanomaisissa markkinaolosuhteissa toimivalta yksityiseltä sijoittajalta vastaavissa olosuhteissa voinut saada.

Viestintävirasto katsoo, että edellä todetuin perustein Verkkoholding Oy:n tekemä […] euron SVOP- sijoitus tulee kokonaisuudessaan katsoa julkiseksi tueksi.

Viestintävirasto katsoo, että Konneveden kunnan takaama laina, joka on annettu Verkkoholding Oy:lle, joka edelleen on sijoittanut KSVV:n vapaaseen omaan pääomaan (SVOP- sijoitus), tulee edellä todetuin perustein katsoa kokonaisuudessaan Konneveden laajakaistahankkeelle kohdistuvaksi julkiseksi tueksi.

Konneveden laajakaistahankkeelle kohdistuu näin ollen Verkkoholding Oy:n myöntämän rahoituksen osalta 2 367 446 euroa julkiseksi tueksi katsottavaa rahoitusta.

Sovelletut lainkohdat ja muut oikeuslähteet ovat

Laki laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla (1186/2009) 3 § ja 7–19 §:t
Valtionavustuslaki (688/2001) 1 §, 6 §, 11 §, 4 - 5 luku ja 34 §

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus 246/2010 laajakaistatukilaissa tarkoitetuista tukikelpoisista alueista

Valtioneuvoston asetus 240/2010 kunnan maksuosuudesta laajakaistatukihankkeessa
Euroopan komission päätös 6.5.2010 K(2010)3062, asiassa valtiontuki N 62/2010 – Suomi
.
Tuki nopeiden laajakaistayhteyksien rakentamiselle Suomen haja-asutusalueilla sekä sitä koskevat muutospäätökset 7.9.2012 C (2012) 6182, 20.2.2014 C (2014) 1173 ja 14.12.2015 C (2015) 9353, erityisesti muutospäätöksen 7.9.2012 kohta 15


15 […]

16 Viestintävirasto antoi 28.12.2016 KSVV:n pyynnöstä lausunnon Verkkoholding Oy:n suunnitelmista tehdä sijoitus yhtiöön. Viestintävirasto totesi lausunnossaan muun muassa, että kuvaillussa rahoitusmallissa sijoitus voidaan katsoa markkinaehtoiseksi siinä tapauksessa, että sijoittaja voi odottaa saavansa tekemälleen sijoitukselle tuottoa kohtuullisessa ajassa. 22 (24)

Teksti vaikuttaa ihan kuin Viestintävirasto olisi kirjoittanut selkeät perustelut KSVV Oy raha anomukselle ja sähläämiselle, että näin on näreet ja piste.

Todennäköisesti samanlaiset hylkypäätökset tulevat kaikille omistajakunnille niin Viestintävirastolta anotuille kuin Elyn antamille tuille. Julkinen tuki on ylitetty rutkasti kaikissa omistajakunnissa. Säännöt koskevat kaikkia tukia samallalailla. Viestintäviraston tuet ovat 4,6 milj.euroa ja Elyn n. 3 milj.euroa.

Multia sai jo viimevuonna tukiasiasta hylkäyspäätöksen. Perustelut olivat samat kuin Konnevedellä tänä vuonna. Samoihin aikoihin KSVV haki osakeannilla 5 milj.euroa. Tänä vuonna haetaan 2 milj. euroa. Summa on yhteensä 7 milj. euroa. Mahdolliset menetetyt tuet ovat noin 8 milj.euroa. Haluttiinko osakeannilla kattaa ja peittää menetetyt tuet? Multian päätös kertoi sen tosiasian jo silloin, että kaikki tuet menetetään. Kunnille kuitenkin unohdettiin kertoa tukiasioista ja mitä oli Viestintävirasto ilmoittanut Multian päätöksessä. Yksi asia mietityttää, miksi ei tilintarkastus ole puuttunut tukiasiaan, ja kaikkiin esiin tulleisiin epäkohtiin? Kuntien tulee hoitaa myös konserninvalvonta omistamissaan yhtiöissä, miksi tämä valvonta on ontunut pahasti? Tämän sotkun selvittämiseen tarvittaisiin todellakin viranomainen.

Silloin näiden yhtiöiden perustamisvuonna 2014 sanottiin mustaa valkoisella että muiden nimeltä mainittujen etujen lisäksi vielä täsmennetään: "EU- ja kansallinen tuki saadaan hyödynnettyä maksimaalisesti mikä alentaa sekä kuntien että Valokuituverkot Oy:n kustannuksia."

Kukahan se tämänkin homman suunnitteli ja miten tietämätön tämä taho olikaan laajakaistalain ehdoista?

Vielä vähän kertausta Konneveden kuitujuttuun. Alkujaan Konneveden kuntaosuus oli 33 % eli vajaa 900 000€, 34% operaattorin ja loput piti saada valtiolta. Todellinen tilanne on, että Konnevesi on sijoittanut lähes 5 milj.euroa, ja lisää maksetaan tulevaisuudessa joka vuosi. Nyt kun Viestintävirasto hylkäsi oman osansa, niin Konnevesi on maksanut koko roskan itse. Kysyn, onko jotain mennyt pieleen?

Tuosta tietämättömyydestä sen verran ettei valtuustoissa eikä kuntien hallituksissa eikä päätösesitysten esittelijöissäkään sitten näköjään ole ollut hankeasioista tietävää ihmistä vuonna 2014. Mutta ihmekö tuo on kun näköjään Elykään ei aina osaa ymmärtää kun on tällainen vaikea hanke kyseessä. Elykin myönsi tukirahaa Pihtiputaan, Kyyjärven, Toivakan ja Karstulan hankkeille vaikka julkisen rahoituksen osuus ylitti 90% tukikelpoisista kustannuksista.

Kyllä tämä täytyy saada jonkun oikeamielisen tutkittavaksi kokonaisuudessaan. Miksi tukia lupailtiin päättäjille vaikka uusi rahoitussuunnitelma oli sellainen ettei kuntien antaman julkisen tuen päälle enää mahdu enempää julkista tukea?

Kuntien ylimääräiset resurssit tulee käyttää sairaiden ja vanhusten hoitamiseen eikä lähteä tuhlaamaan varoja humputteluun markkinoilla. Käy pian kuin seitsemälle veljekselle.

Missä lupailija luurailee?

Tämä suoranainen valehtelu alkoi Finnveran mukana ololla. Tukiasiassa on monta kohtaa jossa valtuutettuja ja kuntia on viety kuin litran mittaa. Kun katsoo Konneveden tukien hylkypäätöstä, löytyy useita kohtia joissa on tuenhakija mennyt sieltä mistä aita on matalin. Samat jutut on myyty myös valtuustoille. Tämä muistuttaa television ohjelmaa valehtelijoiden klubia. Nyt pitäisi löytää klubin pääjohtaja selittämään näitä menettelyitä.

Finnvera ei ollut missään vaiheessa lupautunut rahoittamaan tätä kuituhanketta. Tämä oli ollut tiedossa alkujaan pienellä joukolla, mutta päättäjät saivat tiedon vasta päättämisvaiheessa. Operaattorilta piti löytyä 34 % omaarahoitusosuuttaan. Ei löytynyt. Tukia piti saada kolmasosa. Ei saatu. Kuntien rahoituksen piti riittää. Ei riittänyt. Liittymien ostajia piti olla 10 000. Ei ollut, eikä tule.

Yksi asia ihmetyttää - maakuntalehti Keskisuomalainen ei tunne lainkaan mielenkiintoa tutkivaan journalismiin eli selvittämään perinpohjin, miten asiat ovat voineet päästä tähän pisteeseen. Esim. tämän päivän Laukaa-Konnevesi-lehti (osa ksml-konsernia) ei lainkaan raportoi Konneveden valtuustopäätöstä 23.4.2018 tästä asiasta. Aihe on kyllä maakunnallisesti niin mittava, että lehden olisi syytä panna parhaat toimittajansa penkomaan tämä soppa juuriaan myöten ja kaivamaan todelliset roistot esiin.
Toiseksi - ei paljon auta, että täällä Suomi 24-palstoilla jaarittelemme tästä asiasta. Nyt olisi saatava juridinen prosessi käyntiin, jolloin oikeusteitse katsottaisiin näiden päätösten oikeellisuus ja tahallisista, tehdyistä virheistä ja väärinkäytöksistä käräjät käyntiin ja rikolliset vastuuseen tekemistään rötöksistä.

Näyttää äkkipäiten siltä, että Elyn maksamissa tukimäärissä on liikaa ehkä 100%, koska esim. Kyyjärven hankkeesta oli Kyyjärven kunta antanut Valokuituverkot Oy:lle yli 100% tukikelpoisista kustannuksista Verkkoholding Oy:n kautta jo ennen Elyn antamaa tukea. Samalla logiikalla kuin Konneveden päätöksessä.

Tämä Svop- neronleimaus sijoitus oli sellainen kunnanhallitusten päätös että viime vuonna useat kunnanhallitukset ilmoittivat päätöksessään ettei tästä Svop- sijoituspäätöksestä saa valittaa. Mikähän sai kunnanhallitukset tekemään tämänkin vielä?