KPMG kirjoittaa faktaa. Täyssähköjen hidas lataus vaan niin valtava ongelma ettei niillä voi ajatella korvaavan polttomoottoria vielä vuosikymmeniin. Siksi polttokenno/vety paljon järkevämpi ja yhtä päästötön ratkaisu, vetyauton tankkaan yhtä nopeasti kuin polttomoottorin.
Täyssähkö ollut eräänlainen väliaikainen valoverho autojättien mainoksille kuten muistaakseni KPMG mainitsi jossain artikkelissa. Todellinen suuntaus lähivuosikymmennille on vetyauto eli polttokenno.
Itse muistan jo 10-15v sitten kun järkeilin että polttokenno on se tulevaisuuden ratkaisu. Nyt maailman suurin konsultointi/tutkimus yhtiö myös vahvistaa että vety on se todellinen suunta.
2050 taitaa suurin osa liikenteestä ajaa polttokennolla. Täyssähkön aika on sitten ehkä seuraavalla vuosisadalla kun akkujen osalta tehty suuria läpimurtoja ja saatu minuuteissa ladattaviksi.
Vetyauto on jo nyt täysin toimiva ratkaisu (esim Toyota Mirai) ja esim etelä-ruotsissa on jo laajahko tankkausinfrastruktuuri rakennettu. Polttokennon edut täyssähköön mm ettei pakkanen haittaa polttokennoa ja tietenkin tankkaus yhtä nopea kuin polttomoottorinkin.
0Äänestä
1.____-Markkinat
PwC, Deloitte ja EY on suurempia. KPMG onsijalla neljä. Jokaisessa polttokennoautossa on AKUSTO. Fakta, joka usein unohtuu.
Vetyinfran vaikeus/hinta ja polttokennoissa käytettävän platinakatalyytin kalleus on este. Samoin vedynvalmistuksen huono hyötysuhde on ongelma.
Ehkäpä tässä on teollisuuden tutkimuksen ja tuotekehityksen salailua tosiaan päällä. Onko kuultu huhuja suuren mittakaavan vedyntuotannon ratkaisuista? Itse alaa tarkemmin seuraamatta olen pitänyt mielenkiintoisimpina ydinenergiapalstan huhuja erikoisvalmisteisista ydinreaktoreista, jotka käsittääkseni suoraan kuumuudella rikkovat vesimolekyylejä vedyksi ja hapeksi. Nämä olisivat ilmeisesti aika alkuvaiheessa vielä ja tällaiset reaktorit saattaisivat olla vaarallisia? Liittyvätkö puheet merelle siirrettävistä kelluvista ydinvoimaloista näihin? Kaukana mistään ydinonnettomuus olisi vähemmän vaarallinen, mahdollisesti myös laitoksen upottamista/uppoamista mereen voitaisin käyttää hätätilanteessa apuna? Valmis vetyhän voitaisiin kuljettaa tankkereilla mantereille? Tietysti päiväntasaajalla aavikolla voisi olla aurinkoenergialla tavalla tai toisella toimivia vedyntuotantolaitoksia? Muuten vetyä voidaan tuottaa ainakin elektrolyysillä hyvin pieniä määriä, sekä tietääkseni monivaiheisilla, useita kemikaaleja ja suuria lämpötiloja vaativilla teollisilla prosesseilla, jotka eivät ole järkeviä arvioituun liikenteen tarpeisiin vedyn tuottamiseksi?
Siihen en itse osaa ottaa kantaa, mikä on sähköautojen osuus pidemmän päälle. Erilaisilla auton energianlähteillä on omat hyvät ja huonot puolensa, eri tilanteissa, eri paikoissa, eri aikoina.
Vety ymmärtääkseni on kyllä monin tavoin hyvä energian säilömiseen. Se ei ole niin pitkälle jalostettua energiaa kuin sähkö, voisi sikäli olla parempi, jos lopputarkoitus on tuottaa liikettä tai lämpöä?
0Äänestä
Aperakuski
Onko Suomeen saatu jo toinen vetyauto?
0Äänestä
1.____-Markkinat
Ei ole. Edelleen yksi Hyundai ajossa ja siinäkin on ollut murheita.
Yhdysvalloissa halpa liuskekaasu voidaan konvertoida vedyksi. Euroopassa kalliin maakaasun konvertointi polttoaineeksi on järjetöntä. Neste konvertoi maakasua vedyksi ja hiilimonoksidiksi Porvoossa. He käyttävät vetyä prosessissa.
Vastaukset 17
Vanhimmat
KPMG kirjoittaa faktaa. Täyssähköjen hidas lataus vaan niin valtava ongelma ettei niillä voi ajatella korvaavan polttomoottoria vielä vuosikymmeniin. Siksi polttokenno/vety paljon järkevämpi ja yhtä päästötön ratkaisu, vetyauton tankkaan yhtä nopeasti kuin polttomoottorin.
Täyssähkö ollut eräänlainen väliaikainen valoverho autojättien mainoksille kuten muistaakseni KPMG mainitsi jossain artikkelissa. Todellinen suuntaus lähivuosikymmennille on vetyauto eli polttokenno.
Itse muistan jo 10-15v sitten kun järkeilin että polttokenno on se tulevaisuuden ratkaisu. Nyt maailman suurin konsultointi/tutkimus yhtiö myös vahvistaa että vety on se todellinen suunta.
2050 taitaa suurin osa liikenteestä ajaa polttokennolla. Täyssähkön aika on sitten ehkä seuraavalla vuosisadalla kun akkujen osalta tehty suuria läpimurtoja ja saatu minuuteissa ladattaviksi.
Vetyauto on jo nyt täysin toimiva ratkaisu (esim Toyota Mirai) ja esim etelä-ruotsissa on jo laajahko tankkausinfrastruktuuri rakennettu. Polttokennon edut täyssähköön mm ettei pakkanen haittaa polttokennoa ja tietenkin tankkaus yhtä nopea kuin polttomoottorinkin.
PwC, Deloitte ja EY on suurempia. KPMG onsijalla neljä.
Jokaisessa polttokennoautossa on AKUSTO. Fakta, joka usein unohtuu.
Vetyinfran vaikeus/hinta ja polttokennoissa käytettävän platinakatalyytin kalleus on este.
Samoin vedynvalmistuksen huono hyötysuhde on ongelma.
Suomessa ON YKSI VETYAUTO.
https://www.is.fi/autot/art-2000001036471.html
Ruotsissa vetyautot lasketaan kymmenissä.
https://www.nyteknik.se/fordon/lang-vag-till-genombrott-for-branslecellsbilar-6848775
KPMG-haastattelu perustui mutuun. Ei faktoihin.
https://gaes.kpmg.de/#layer03
"100 000€".
https://www.moottori.fi/ajoneuvot/jutut/tassa-on-vetyauto-mirai-toyotan-tulevaisuus-vierailulla-suomessa/
Ruotsissa on 4 vetytankkauspistettä . Ruuhkaa ei pääse syntymään. Ne 40 autoa.
Kaliforniassa vetyä on hyvin saatavilla.
https://insideevs.com/there-is-only-6500-hydrogen-fuel-cell-cars-in-the-world-half-in-california-report/
Mailmassa on 6500 vetyautoa ja niistä puolet Kaliforniassa.
Halpa maakaasu mahdollistaa Amerikassa vedyn liikennekäytön. Euroopassa vety on kallista.
http://www.prizz.fi/sites/default/files/tiedostot/linkki3ID1437.pdf
Ehkäpä tässä on teollisuuden tutkimuksen ja tuotekehityksen salailua tosiaan päällä. Onko kuultu huhuja suuren mittakaavan vedyntuotannon ratkaisuista? Itse alaa tarkemmin seuraamatta olen pitänyt mielenkiintoisimpina ydinenergiapalstan huhuja erikoisvalmisteisista ydinreaktoreista, jotka käsittääkseni suoraan kuumuudella rikkovat vesimolekyylejä vedyksi ja hapeksi. Nämä olisivat ilmeisesti aika alkuvaiheessa vielä ja tällaiset reaktorit saattaisivat olla vaarallisia? Liittyvätkö puheet merelle siirrettävistä kelluvista ydinvoimaloista näihin? Kaukana mistään ydinonnettomuus olisi vähemmän vaarallinen, mahdollisesti myös laitoksen upottamista/uppoamista mereen voitaisin käyttää hätätilanteessa apuna? Valmis vetyhän voitaisiin kuljettaa tankkereilla mantereille? Tietysti päiväntasaajalla aavikolla voisi olla aurinkoenergialla tavalla tai toisella toimivia vedyntuotantolaitoksia? Muuten vetyä voidaan tuottaa ainakin elektrolyysillä hyvin pieniä määriä, sekä tietääkseni monivaiheisilla, useita kemikaaleja ja suuria lämpötiloja vaativilla teollisilla prosesseilla, jotka eivät ole järkeviä arvioituun liikenteen tarpeisiin vedyn tuottamiseksi?
Siihen en itse osaa ottaa kantaa, mikä on sähköautojen osuus pidemmän päälle. Erilaisilla auton energianlähteillä on omat hyvät ja huonot puolensa, eri tilanteissa, eri paikoissa, eri aikoina.
Vety ymmärtääkseni on kyllä monin tavoin hyvä energian säilömiseen. Se ei ole niin pitkälle jalostettua energiaa kuin sähkö, voisi sikäli olla parempi, jos lopputarkoitus on tuottaa liikettä tai lämpöä?
Onko Suomeen saatu jo toinen vetyauto?
Ei ole. Edelleen yksi Hyundai ajossa ja siinäkin on ollut murheita.
Wetterillä on oma lehmä ojassa :)
https://forum24.fi/en/pages/article/21244/Wetterin-toimitusjohtaja-Simula-Vetyauto-puhtain
Mahdollistaako vety kunnollisen äänentoiston? https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/miksi-30-vuotta-vanha-viritinvahvistin-hakkaa-uudet-mennen-tullen-tassa-syita-6632404
Suomessa on edelleen yksi vetyauto.
Britanniassa yritetään . Tulokset on heikkoja.
https://edition.cnn.com/videos/world/2017/11/14/riversimple-hydrogen-car-great-by-design-jlm-orig-lon.cnn/video/playlists/intl-great-by-design/
Maailman vetyautojen yleistyminen. Optimistinen arvio.
https://www.statista.com/statistics/644545/global-sales-of-fuel-cell-vehicles/
Yhdysvalloissa halpa liuskekaasu voidaan konvertoida vedyksi. Euroopassa kalliin maakaasun konvertointi polttoaineeksi on järjetöntä.
Neste konvertoi maakasua vedyksi ja hiilimonoksidiksi Porvoossa. He käyttävät vetyä prosessissa.
https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/kemia/2014-04-28/AGA-rakentaa-uuden-vedyntuotantoyksikön-Neste-Oilin-Porvoon-jalostamolle-3319276.html
Britanniassa on 49 vetyautoa rekisteröitynä. Tanskassa peräti 75. Suomi pitää perää yhdellä autolla.
http://ieahydrogen.org/pdfs/Global-Outlook-and-Trends-for-Hydrogen_Dec2017_WEB.aspx