Edes psykologisesti orientoituneet eivät likikään käsitä, kuinka suuri osa käyttäytymisestämme on tiedotonta. Kun katsomme kuvaa tai todellista luonnon aluetta, tunnemme, että näemme kuin kamera monimutkaisen kohteen, mutta todellisuudessa kohteessamme on miljoonia yksityiskohtia, joista vain yksi tai aniharva on tietoisuutemme kohteena.
Voimme siirtää tietoisuuttamme yksityiskohdasta toiseen aivan loputtomasti, mutta mitään, mikä ei ole ollut tietoisuutemme kohteena, emme voi jälkeenpäin muistaa.
Toimimme parinvalinnassa tiedottomasti, mutta kuvittelemme toimivamme tietoisesti. Siksi kuvitelmat parinvalinnasta etsivät omia kokemuksia. Rakennamme kuvitelmissamme teorioita "oman kokemuksemme" varaan, mutta teoriamme ovat virheelliset, jos emme rakennakaan niitä käyttäytymistieteitten varaan.
Käyttäytymistieteet seuraavat miten todellisuudessa toimimme, ei sitä, miten luulemme toimivamme. Alitajuisen osuuden aliarvioimme. Otaksumme tosin senkin olevan olemassa, mutta emme käsitä sen suuruutta. Todellisuudessa se on monituhatkertainen tietoiseen verrattuna.
Alitajuinen on varastoitunut 1. geeneihin sekä 2. niiden ja ympäristön tuottamaan aivorakenteeseen. Siitä siis on merkittävä osa periytynyt jo savannivaiheesta ja kauempaakin, vuosimiljoonien takaa.
Parinvalinnan mekanismeja on tutkittu esimerkiksi ravintolassa. Kun uusi mies saapuu, seurataan, minkä näköisille ja miten käyttäytyville miehille tytöt tekevät aloitteen. Jos ilta ei ole vielä pitkällä (= tytöt umpihumalassa), aloite on vähäinen, mutta aloite kuitenkin. Se voi olla hymy, silmiin katsominen, naisellinen tukan harominen. Mies ymmärtää sen opettelematta. Se on lupa tulla juttelemaan. Jos nainen ei tee aloitetta, miehen läheneminen ei koskaan onnistu.
Ei ole pitkä aika siitä, kun oli yleisenä uskomuksena, että "mies ottaa naisen". Nyt tiedämme tutkimuksen perusteella, että nainen tekee huomaamattaan aloitteen ja mies jatkaa huomaamattaan. Näin suuri voi olla tietoisen ja alitajuisen ero.
Kun tutustutaan pitemmälle, merkitsevät tekijät muuttuvat. Ensimmäisen havainnon ja luvan lähestyä tai olla lähestymättä naiset tekevät lähes pelkästään komeuden ja iän perusteella. Tutustumisen edetessä molemmat selvittävät muita ominaisuuksia. Tärkeitä ovat älykkyys, miehen olevat tai odotettavat resurssit, sivistystaso, seurallisuus, sosiaaliset taidot, miehen jämäkkyys, naisen naisellisuus.
Nyt tehdään kokonaisarvio. Ihminen tulee alitajuisesti tehneeksi arvion toisesta ottaen huomioon kaiken. Jos toinen miellyttää, mennään eteenpäin. Kokonaisarviossa ei paina vain yksi seikka, kuten palstalla yritetään usein väittää, esimerkiksi komeus. Todellisuudessa tiedämme useita liittoja, jossa ruma mies, jolla muissa asioissa on hyvät pisteet, on saanut viehättävän ja kauniin vaimon.
Voimme siirtää tietoisuuttamme yksityiskohdasta toiseen aivan loputtomasti, mutta mitään, mikä ei ole ollut tietoisuutemme kohteena, emme voi jälkeenpäin muistaa.
Toimimme parinvalinnassa tiedottomasti, mutta kuvittelemme toimivamme tietoisesti. Siksi kuvitelmat parinvalinnasta etsivät omia kokemuksia. Rakennamme kuvitelmissamme teorioita "oman kokemuksemme" varaan, mutta teoriamme ovat virheelliset, jos emme rakennakaan niitä käyttäytymistieteitten varaan.
Käyttäytymistieteet seuraavat miten todellisuudessa toimimme, ei sitä, miten luulemme toimivamme. Alitajuisen osuuden aliarvioimme. Otaksumme tosin senkin olevan olemassa, mutta emme käsitä sen suuruutta. Todellisuudessa se on monituhatkertainen tietoiseen verrattuna.
Alitajuinen on varastoitunut 1. geeneihin sekä 2. niiden ja ympäristön tuottamaan aivorakenteeseen. Siitä siis on merkittävä osa periytynyt jo savannivaiheesta ja kauempaakin, vuosimiljoonien takaa.
Parinvalinnan mekanismeja on tutkittu esimerkiksi ravintolassa. Kun uusi mies saapuu, seurataan, minkä näköisille ja miten käyttäytyville miehille tytöt tekevät aloitteen. Jos ilta ei ole vielä pitkällä (= tytöt umpihumalassa), aloite on vähäinen, mutta aloite kuitenkin. Se voi olla hymy, silmiin katsominen, naisellinen tukan harominen. Mies ymmärtää sen opettelematta. Se on lupa tulla juttelemaan. Jos nainen ei tee aloitetta, miehen läheneminen ei koskaan onnistu.
Ei ole pitkä aika siitä, kun oli yleisenä uskomuksena, että "mies ottaa naisen". Nyt tiedämme tutkimuksen perusteella, että nainen tekee huomaamattaan aloitteen ja mies jatkaa huomaamattaan. Näin suuri voi olla tietoisen ja alitajuisen ero.
Kun tutustutaan pitemmälle, merkitsevät tekijät muuttuvat. Ensimmäisen havainnon ja luvan lähestyä tai olla lähestymättä naiset tekevät lähes pelkästään komeuden ja iän perusteella. Tutustumisen edetessä molemmat selvittävät muita ominaisuuksia. Tärkeitä ovat älykkyys, miehen olevat tai odotettavat resurssit, sivistystaso, seurallisuus, sosiaaliset taidot, miehen jämäkkyys, naisen naisellisuus.
Nyt tehdään kokonaisarvio. Ihminen tulee alitajuisesti tehneeksi arvion toisesta ottaen huomioon kaiken. Jos toinen miellyttää, mennään eteenpäin. Kokonaisarviossa ei paina vain yksi seikka, kuten palstalla yritetään usein väittää, esimerkiksi komeus. Todellisuudessa tiedämme useita liittoja, jossa ruma mies, jolla muissa asioissa on hyvät pisteet, on saanut viehättävän ja kauniin vaimon.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kirjoitit hyvin. Muuten kumma kyllä parisuhteessakin olevat flirttailevat tiedostamattaan muillekin naisille/miehille kuin rakastamalleen. Tärkeimpiä asioita parin valinnassa taitaa olla ratkaisevasti katsekontakti jo alun alkujaan. Naiset eivät koe kiehtovaksi epävarmaa miestä epävarmalla katseella ja toisinpäin.
<<Muuten kumma kyllä parisuhteessakin olevat flirttailevat tiedostamattaan muillekin naisille/miehille kuin rakastamalleen.>>
Kyllä näin on. Ei ihmisen mieli jaa maailmaa täysin kahteen osaan, puolisoni - muut, vaan ihminen on rakentunut siten, että tuntevat kyseessä olevan jatkumon, vaikka kulttuuri vaatiikin katsomaan täysin dikotomisesti.
Aloitus huomioi hyvin asian mitä useiden miesten on vaikea ymmärtää. Esimerkiksi sinkkupalstalla miehet valittaa yksinäisyyttään rumuuden takia, mutta sehän ei ole se todellinen syy. Vaan kyllä siinä, kun nainen kiinnostuu jostakin miehestä on kyse useamman tekijän kombinaatiosta. Eli todellakin ruma mies, jolla on tarpeeksi varallisuutta ko.olevan naisen tarpeisiin, hän on tarpeeksi huomaavainen ja keskusteluihin pyrkivä ja menestynyt on varmasti hyvinkin suosittu naisten keskuudessa. Tästä hyvänä esimerkkinä useat urheilijat (eivät välttämättä kasvoiltaan saatikka kropaltaankaan ole hyvännäköisiä), artistit, johtajat ym. Ja toisaalta taas hyvinkin komeat miehet eivät olekaan niin suosittuja naisten keskuudessa jos ovat muutoin heikkolahjaisia, osaamattomia, huonokäytöksisiä tai liian persaukisia. Kaikista hankalinta taitaa olla joka sektorilla sellaisen keskiverto miehen ja naisen, siis tavistakin taviksemman ihmisen pariutuminen, mutta enpä tiedä onkohan niin taviksia ihmisiä oikeastaan olemassakaan.
Naiset ovat vielä sokeampia alitajuisille valinnoilleen. Naiset usein väittävät, ettei ulkonäöllä ole väliä, mutta ei kukaan ryhdy suhteeseen sellainen henkilön kanssa jonka ulkonäön kokee epämiellyttäväksi (=rumaksi). Nainen ei vaan edes tiedosta tätä ulkonäkövalintaa lainkaan, joten kun he sanovat kumppanistaan ettei se ole juuri minkään näköinen, se tarkoittaa ettei mies ollut niin komea kun nainen olisi toivonut, mutta kuitenkin riittävän komea, että suhde ylipäätään syntyi.