Onko kellään samaa ongelmaa, ettei ole sinkkukavereita? Kavereita ja hyviä ystäviäkin kyllä on, mutta kaikki seurustelevat. En ikinä saa lyhyellä varoitusajalla esimerkiksi seuraa baariin. Viikonloput vietän usein yksin, koska silloin pariskunnat haluavat olla omissa oloissaan. Tuntuu, etten voi edes soitella ihmisille muuta kuin työaikana, etten häiritsisi heitä silloin kun he viettävät aikaa kumppaniensa kanssa. Sinkkuna oleminen tuntuu sitäkin kurjemmalta, kun ei ole sinkkukavereita. Mikä avuksi? Onko muita vastaavassa tilanteessa olevia?
sinkkukavereista pulaa
tylsää
132011
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Sama ongelma mulla on ja kirjoituksista pätellen monella muullakin. Sinkkuus ei ole niin suuri ongelma viikolla, mutta viikonloput on melko yksinäisiä. Nykyään viikonloput menee paljon kotona tv:tä katsellessakaa. Tuo baaritouhu ei jaksa kiinnostaa.
Mistä kirjoittaja on? Minkä ikäinen? Mies vai nainen? Missä tykkäät käydä? Olen kans niin kyllästynyt siihen, et sit kun vapaata on, kukaan ei lähde mihinkään, ja kotona pitäisi yksin kökkiä... :-/
Yksi henkilö lisää listaan. Olen usein miettinyt, että kun menee vaikka sunnuntaisin vain aikaa viettämään jonnekin, niin voisi sitä olla mukana joku. Siis vaikkapa kaveripohjalta. No siihenkin tottuu, että joka paikkaan pitää mennä yksin. Ei sekään ole suuri ongelma, mutta joskus on vain tullut mieleen. En siis tarkoittanut baarijuttuja.
Samaa vikaa. Puoli vuotta olen "vasta" yksin nyhjännyt mutta kyllästys iskee. Perinteisesti erossa sosiaaliset kontaktit jäävät naiselle, menimme vielä juuri paikkakuntaa vaihtamaan niin tässä sitä nyt ollaan.
Äääh, kai se pitää vain tyytyä odottamaan sitä oikeaan vastaan tulevaksi. Yksin kököttely kuitenkin pännii.....kele
Sanna !!!
järjestää vaikka joku yhteinen laivaristeily sinkuille? Vaikka sieltä ei toista puoliskoaan löytäisikään, voisi löytyä ainakin uusia ystäviä?
Pk-seudultahan tässä ollaan, nainen, ikää vähän vajaat 30 v. Hassua, että voi olla tällaisia ongelmia, vaikka asuu isossa kaupungissa, jossa nyt sinkkuja varmaan on kuitenkin aika paljon. Käyn yleensä noissa keskustan suurimmissa yökerhoissa - silloin harvoin, kun lähden liikenteeseen. Useamminkin voisi käydä, mutta kun kavereilla ei juuri enää ole tarvetta pyöriä baareissa, niin se on sitten jäänyt. Tuntuu nyt vähän hassulta tännekin kirjoittaa tästä. Toisaalta uskon, etten varmaan ole ainoa sinkku täälläpäin. Sosiaalinen elämäni on vain jotenkin niin paikalleen jämähtänyttä, etten edes koskaan luontevasti tapaa ketään uusia ihmisiä.
Jos annat osoitteen, voin mailata lisätietoa, mitä kautta voit saada uusia kavereita, jotka ovat samassa elämäntilanteessa.
sinkuille, kts.
www.eurosinkut.net
..vieläkö löytyy muita, ei tällä porukalla vielä laivoja täytetä..=)
itse kans ihmettelen kun viikot on ihan kaikki ok,mutta viikonloppu!se tuntuu pitkältä ja yksinäiseltä,tuntuu että kaikilla muilla on mukavaa?Mutta näinhän se ei ole kun on kokemusta parisuhteesta ja silloin juuri viikonloppu oli kireetä,odotti vaan maanantaita että töihin pääsis.
Kavereita mullakin riittää aika paljonkin etten sinänsä itseäni yksinäiseksi tunne (jopa baariin saan useimmiten seuraa), mutta todellakin se sinkkuystävä puuttuu! Kyllästyttää olla 3:ntena, 5:ntenä ja välillä yhdeksäntenäkin pyöränä vaikka ei pariskuntaystävissäni sinänsä olekaan mitään vikaa.. Aikaisemmin kun kaveripiirissäkin oli sinkkuja ei oma sinkkuus tuntunut ollenkaan niin "pahalta" kun pystyi jakamaan ajatuksiaan/kokemuksiaan jonkun samanlaisen kanssa (seurustelevat kaverit tuntuvat pitävän satunnaisia miessekoilujani lapsellisina tms, taitavat olla jo unohtaneet miten he omat miehensä ovat löytäneet..:)
Kieltämättä haluaisin baareissa katsella miehiä mutta mitenkäs niitä rupeat iskemään kun olet kolmen pariskunnan kanssa liikkeellä, pakko on aina jossain vaiheessa irtaantua porukasta...;)
Ja ne viikonloput todellakin ovat pahimpia!...Varsinkin jos itsellä on paha päivä niin ainainen rakastuneiden pariskuntien seurassa olo masentaa vaan entisestään niin että melkeinpä toivoo että kavereille tulisi riitaa...
Sitten kerran keksin kutsua nämä kaikki pariskunnat samana iltana luokseni kylään saunomaan, grillaamaan ja kaljotelemaan. Esitin kutsun hyvissä ajoin eli kaikki pääsi tulemaan ja meillä oli todella hauskaa! Miehet jauhoi miesten juttuja ja naiset omiaan, missään vaiheessa ei häirinnyt että olin porukan ainoa sinkku.
Tehtiin tästä sitten semmoinen kiertävä tapa eli järjestetiin milloin kenenkin luona illanistujaisia ja jossain vaiheessa pariskunnat alkoivat kutsua kaveripiirimme ulkopuolelta sinkkukavereitaan mukaan (esim. koulu- ja työkavereita) ja näissä juhlissa aika moni yksinäinen löysi seuraa itselleen, jopa pidemmäksi aikaa. Nyt tästä on tullut jo traditio, ja hyvin toimiva sellainen!