SAK:lla on huoli jäsenmäärän laskusta. Yhä useampi työelämään tuleva jättää liittymättä ammattiliittoon ja valitsee vain työttömyysturvan tuovan työttömyyskassan jäsenyyden. YTL onkin jo 240 000 jäsenineen maan suurin työttömyyskassa.
SAK onkin alkanut kampanjoimaan ammattiliittoon liittymisen puolesta, valitettavaa vain on että se käy sen työnantajia vastaan suunnattuna parjauskampanjajana.
SAK onkin alkanut kampanjoimaan ammattiliittoon liittymisen puolesta, valitettavaa vain on että se käy sen työnantajia vastaan suunnattuna parjauskampanjajana.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Miksiköhän muuten työnantajat ovat järjestäytyneet työnantajaliittoihin?
maalaiset pakotetaan jo syntyessään liittymään MTK:n ja maammiesseuroihin sekä kaikenmoisiin äsken heränneisiin.
..., vaikka toimisikin samassa osoitteessa kuin jokin ammattiliitto, on velvollinen pitämään jäsenenään sellaisetkin, jotka eivät kuulu ao. liittoon. Siksi YTL ei ole ainoa mahdollisuus nauttia ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta kuulumatta johonkin liittoon.
Tiedän vain kokemuksesta, miten vaikeata se on. Kun aikoinaan riitaannuin (riita koski jäsenmaksun suuruutta silloin, kun siirryin osa-aikaeläkkeelle) oman liittoni, Insinööritiiton, kanssa, erosin siitä, mutta säilytin ao. työttömyyskassan jäsenyyden. Se oli liitolle hirveä tapahtuma. Erottivat minut aivan keinotekoisin syin työttömyyskassan jäsenyydestä. Joutuivat tosin oikaisemaan asenteensa, kun puutuin siihen asiaperustein.
"Se oli liitolle hirveä tapahtuma."
En epäile yhtään.
Se on varmaan maailmoja kaatava tapaus, kun joku lesti-inssi eroaa liitosta?
PS. Päästäsikö olet eläkkeellä?
Liitoista suurin on KTV, jonka jäsenmäärä lienee aika tarkkaan sama kuin mainitsemasi YTL:n jäsenmäärä.
Toiseksi suurin liitto on PAM, jonka jäsenmäärä on noin 200 000.
http://netti.sak.fi/sak/tiedotteet/2000/t001129.html
"Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön (SAK) jäsenmäärä on pysytellyt 1 050 000 tuntumassa runsaat kolmekymmentä vuotta. Järjestäytymisaste SAK:n alaisissa töissä on yli 80 prosenttia. Silti järjestö hankkii aktiivisesti uusia jäseniä, sillä esimerkiksi nuoret jäävät helposti ammattiliittojen ulkopuolelle.
"
Ja YTL on joku työnantajien liitto, jota Laitinen mainostaa.
http://www.ytl.fi/
YTK on suurin, tuo sinun tietosi on vuodelta 2000.
Muistaakseni viime vuoden maaliskuussa YTK:n jäsenmäärä oli 275 000, jolloin se oli jo suurin, nyt uskoisin jäseniä olevan 300 000. Nykyisiä tietoja en ole löytänyt mistään, mutta nouseva trendihän se ytk on, koska vuoden vaihteessa siihen kannattaakin liittyä, hyöty tulee silloin suuremmaksi.
...
päässyt mekossaan kantamaan "isojen poikien" golf-bageja ja on nyt niin ollakseen, että vallan!
Jorkka on isomahaisten herrankekkuleiden, mekossa kulkeva, rattopoika..
Usean sadan jäsenyrityksen Yleinen Teollisuusliitto (YTL) on yksi Suomen suurista työnantajaliitoista. Liitto kuuluu EK:n organisaatioon.
Lähtiessään rakentamaan verkkoviestinnän linjaa, Yleinen Teollisuusliitto halusi erottua edukseen muista liitoista. YTL päättikin valita yhteistyökumppanikseen Verkkojulkaisut. Yhdessä liiton projektiryhmän kanssa uudelle palvelulle on luotu edustava ulkoasu ja käyttäjäystävällinen rakenne. Palvelun runsas tietosisältö on helposti käyttäjien saatavilla.
www.ytl.fi
Kysynkin nyt. Onko mainos totuudenmukainen? Onko SAK:n väki todellakin kuin apinalauma. Vai onko mainos katsojan aliarvioimista?
AK:n apinalaumamainos kertoo juuri sen, että apinoiden pitää liittyä yhteen laumaan toisten apinoiden kanssa.
Tämä kertakäyttövitsi varmaan naurattaa SAK:n omia politrukkeja, muttei tuo yhtään uutta jäsentä. Ehkäpä SAK:n keskustalaisten jäsenten joukossa olisi rohkeutta kysäistä hieman kampanjan kustannuksista ja tuloksista ja nostaa puheeksi se, kuka SAK:ssa on mennyt tuhlaamaan jäsenten yhteisiä rahoja moiseen apinamaisuuteen.
Joku nimittäin vasta jäsenistölle järjestön varojen käytöstä, jolloin maltaita maksanut tv-kampanja on aihetta ottaa puheeksi, ellei se aiheuta mitään lisäystä järjestön tulopuolelle uusien jäsenten jäsenmaksujen muodossa.
Jos mainos on sinusta huono, niin eipä mahda mitään.
Ja kirjoitustapasi kertoi taas sen, että asenteesi on jo lähtökohdiltaan SAK-vastainen.
Luultavasti SAK ei onnistuisi toimimaan mitenkään niin, etteikö sinulla olisi jotain kitisemistä.
Sillä sinähän tunnet vain yhden "totuuden".
Joka siitä poikkeaa, on mielestäsi sekä tyystin väärässä, että aivoton olento.
Muistaakseni olet täällä haukkunut lehtien uutisoinnitkin paskajournalismiksi, kun toimittaja ei ole kirjoittanut asioita sinun ajatustesi mukaisesti.
Itseasiassa olet Kokoomuksen "Oiva".
Olet vain monta piirua pahempi NATO-intoiluinesi, mainosmaakari.
Minusta mainos on tosi huono, mutta ei se haittaa, koska en minä kuulu mainoksen kohderyhmäänkään.
Se, mitä halusin sanoa, on että SAK:n jäsenten kannattaisi kysellä sen perään tuoko tämän kaltainen apinakampanja uusia jäseniä ja uusia jäsenmaksutuloja ammattiyhdistyksille enemmän kuin kampanjaan kuluu SAK:n rahaa.
Ellei se tuo, vaan vie rahaa, niin se oli myös SAK:n kannalta huono kampanja. Jos se tuo enemmän raha kuin vie, niin se on hyvä kampanja. Muita arvosteluperusteita ei ole, sillä minun tykkäämisilläni ei todellakaan ole mitään merkitystä, vaikka pidänkin kampanjaa todella harrastelijamaisena ja typeränä.
Muuta en edellä halunnut sanoa. Mitä asenteisiini tulee, niin puolustan ay-toimintaa ja SAK:ta kaikessa, missä se toimii työmarkkinaosapuolena ja käyttää laillisia keinoja, mutta vastustan kaikessa, missä ay-mafia tunkee parlamentarismin reviirille painostamaan hallitusta tai eduskuntaa, taikka ay-mafia käyttää laittomia keinoja piittaamatta mitään esim. työtuomioistuimen päätöksistä.
Natoon suhtaudun hyvin neutraalisti, mutta olen kallistunut sille kannalle, että Nato-jäsenyydestä on enemmän hyötyjä ja vähemmän haittoja kuin jäsenyyden ulkopuolelle jättäytymisestä.
"Ellei se tuo, vaan vie rahaa, niin se oli myös SAK:n kannalta huono kampanja. "
__________________________
Suurkiitos sul tuostki viisaurest.
Nyt mää ole kauhia hämmästyny.
Kui joku voiki noi viisait lauko?
Muute mää ole sitä mielt, et äl menetä toivorikkauttas millän tavall, vaik suuri osa kansast vastustaaki Natoo.
Kyll sullaissi ain piisa höpöttämää joutavi;-)
Mainonnassa yksi "suuri viisaus" on, että mainontaan panostetut rahat tulisi saada takaisin, koska muuten panostus meni hukkaan.
Mitä Natoon tulee, niin kansan mieli muuttuu jäsenyyden kannalle, kunhan asiasta ryhdytään ensin keskusteleman avoimesti eikä puskista toisia leimaten.
Voit panna muistiin, että Suomi liittyy Natoon eduskuntakaudella 2007-2011. Tältä minusta ainakin tuntuu.
Tätä minäkin mietin, jos järjestäytymisaste tosiaan on 80% niin ei ole järkevää kustantaa mitään massiivista mainoskamppaniaa. Itse en kuulu liittoon ja mielummin vaikka vaihdan työpaikkaa kuin liityn. Minulle on aivan sama miten liitot puuhastelee, mutta jos koen itseäni kohtaan painostusta niin kyllä liitto saa minusta pienen mutta sisukkaan vihollisen.
"Sulla on mun luonto!"
Näin minäkin ajattelen. Mitä enemmän tulee painostusta, sitä suuremman vastustuksen tulen tekemään!!
Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto TT
TT on teollisuuden, rakennustoiminnan ja teollisuutta lähellä olevien palvelualojen yritysten etujärjestö. TT:lla on noin 5 700 jäsenyritystä, joiden palveluksessa on noin 540 000 ihmistä. TT:n jäsenyritykset ovat järjestäytyneet aloittain 28 jäsenliittoon. Suuren jäsenmääränsä ja jäsenyritystensä kansantaloudellisen avainroolin johdosta TT on Suomen merkittävin vienti- ja kotimarkkinateollisuuden järjestö ja suurin työnantajien keskusjärjestö.
TT on mukana valmistelemassa poliittisia ja taloudellisia päätöksiä, jotka vaikuttavat yritysten toimintaan. TT edustaa jäseniään elinkeino-, talous-, työmarkkina- ja kauppapolitiikassa. Keskusjärjestö on siten mukana mm. työ-, sosiaali-, vero- ja energialakien valmistelussa. TT koordinoi ja avustaa jäsenjärjestöjensä työehtosopimusneuvotteluja sekä on osallisena keskusjärjestöjen välisissä tulopoliittisissa ratkaisuissa sekä solmimassa yleisiä sopimuksia. Lisäksi keskusjärjestö antaa jäsenilleen asiantuntija-apua, tuottaa jäseninformaatiota, tilastoja, tutkimuksia ja selvityksiä sekä tiedottaa lakien ja sopimusten sisällöstä.
TT:n jäsenliitot valitsevat vuosittain kaksi kertaa kokoontuvan edustajiston, joka puolestaan nimeää TT:n hallituksen. Hallituksella on työvaliokunta ja lisäksi liittoyhteisön sisäistä koordinaatiota varten jäsenliittojen toimitusjohtajista muodostuva johtokunta.
TT perustettiin 1992, kun Suomen Työnantajain Keskusliitto (STK) ja Teollisuuden Keskusliitto yhdistettiin. TT:n edeltäjistä STK perustettiin jo vuonna 1907.
TT:n jäsenliitot ovat
Elintarviketeollisuus ry
Energia-alan keskusliitto ry Finergy
Graafinen Teollisuus ry
Kemianteollisuus ry
Kenkä- ja Nahkateollisuus
Kulutustavara- ja Erikoistuoteteollisuus KET
Kumiteollisuusyhdistys
Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry LTY
Lääketeollisuus
Metsäteollisuus ry
Muoviteollisuus ry
Palvelualojen Toimialaliitto ry
Puusepänteollisuuden Liitto ry
Rakennusteollisuus RT ry
Rannikko- ja Sisävesiliikenteen Työnantajaliitto RASILA
Satamaoperaattorit
Suomen Varustamoyhdistys r.y.
Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL
Talotekniikkaliitto
Teknokemian Yhdistys
Teknologiateollisuus ry
Tekstiili- ja vaatetusteollisuus ry
Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry
Tupakkateollisuus ry.
Työnantajain Yleinen Ryhmä
Viestintätyönantajat VTA ry
Yleinen Teollisuusliitto
Ålands Arbetsgivareförening
Palvelutyönantajat
Palvelutyönantajat ry (PT) on yksityisiä palvelualoja edustava keskusjärjestö. PT valvoo jäsenyritystensä etuja työmarkkina-asioissa, elinkeinopolitiikassa ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.
Yksityisten palveluiden merkitys kansantaloudessa kasvaa jatkuvasti. Yksityiset palvelut ovat suurin elinkeinosektori, kun mitataan työllisten määrää ja alojen osuutta Suomen bruttokansantuotteesta. Menossa on voimakas elinkeinorakenteen muutos: palvelut monipuolistuvat ja yksityiset palveluyritykset osallistuvat entistä enemmän julkisten palvelujen tuottamiseen. Keskusjärjestö kasvaa ja toiminta laajenee. PT:ssä on 13 jäsenliittoa ja lisäksi 14 eri alojen työnantajayhdistystä. Palvelutyönantajiin kuuluu noin 9 300 jäsenyritystä. Ne työllistivät yli 380 000 työntekijää.
Keskusjärjestössä, liitoissa ja aluetoimistoissa työskentelee kaikkiaan noin 140 ammattilaista. Organisaatio on tehokas, koska PT:n ja liittojen toiminnot on pääosin yhdistetty. Kun yritys liittyy oman alansa liittoon, se saa myös keskusjärjestön jäsenyyden. Palvelutyönantajilla on edustus kaikkiaan noin 250 toimikunnassa, lakikomiteassa, yhteistyöelimessä ja järjestössä. Tällä tavoin PT vaikuttaa mm. verotukseen, kilpailupolitiikkaan, yritys- ja työlainsäädäntöön sekä sosiaali-, työvoima- ja koulutuspolitiikkaan.
Palvelutyönantajat palvelee kaikkien liittojen jäsenyrityksiä Helsingin toimiston lisäksi seitsemässä aluetoimistossa. Palvelutyönantajilla on toimisto myös Brysselissä yhdessä Teollisuuden ja Työnantajien Keskusliiton TT:n kanssa.
Päätösvalta Palvelutyönantajissa kuuluu jäsenyrityksille. Korkeinta päätösvaltaa keskusjärjestössä käyttää edustajisto, johon liitot nimeävät edustajansa. Edustajisto valitsee keskusjärjestön hallituksen, joka puolestaan nimeää keskuudestaan työvaliokunnan. Jäsenliitoilla on omat hallituksensa, jotka valitaan vuosittain liittokokouksissa.
Palvelutyönantajat neuvottelee keskitetyt työmarkkinaratkaisut sekä yleissopimukset. Jäsenliitot ja -yhdistykset tekevät puolestaan noin 120 ala- ja yrityskohtaista työehtosopimusta. Vastapuolena on lähes 50 palkansaajajärjestöä.
Palvelutyönantajien jäsenliitot ovat
Apteekkien Työnantajaliitto
Autoliikenteen Työnantajaliitto
Erityispalvelujen Työnantajaliitto
Henkilöstöpalveluyritysten Liitto
Kaupan Työnantajaliitto KTL
Kiinteistöpalvelut
Opetusalan Työnantajaliitto
Pankkialan Työnantajaliitto
Sosiaalialan Työnantajaliitto
Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR
Terveyspalvelualan Työnantajaliitto
Tietoalojen liitto
Vakuutusalan Työnantajayhdistys
Kunnallinen työmarkkinalaitos KT
Kunnallinen työmarkkinalaitos ajaa kuntien ja kuntayhtymien etuja työnantajina. Kunnallisten sopimusten piirissä ovat kaikki kunnat ja kuntayhtymät. Suomessa on 446 kuntaa ja 219 kuntayhtymää, joiden palveluksessa on 429 000 viranhaltijaa ja työntekijää eli neljäsosa kaikista palkansaajista.
Keskeiset peruspalvelut on säädetty laeilla kuntien hoidettaviksi. Kunnat tuottavat asukkailleen päivähoidon, koulutuksen, terveyden- ja sairaanhoidon sekä vanhustenhuollon palveluja ja järjestävät vesi-, energia-, jäte- ja ympäristönhuollon kunnan alueella.
Kunnallinen työmarkkinalaitos hoitaa kuntatyönantajien edunvalvonnan sekä keskusjärjestö- että liittotasolla. Työmarkkinakeskusjärjestönä KT edustaa kuntatyönantajia tulopoliittisissa neuvotteluissa.
Kunnallinen työmarkkinalaitos neuvottelee ja sopii kunta-alan virka- ja työehtosopimukset henkilöstöä edustavien pääsopijajärjestöjen kanssa. KT antaa kunnille ja kuntayhtymille suosituksia palvelussuhdetta, tuloksellisuutta ja työelämän laatua koskevissa asioissa. Se tukee kuntien ja kuntayhtymien toimintaa työnantajina ja tuottaa niille välineitä hyvään henkilöstö- ja työnantajapolitiikkaan.
KT hoitaa kunta-alan yhteistoiminta- ja työsuojeluasiat, kehittää palkkausjärjestelmiä, tukee kuntien työelämän kehittämishankkeita, tiedottaa sopimuksista ja suosituksista ja antaa asiantuntija-apua kunnille ja kuntayhtymille.
Työmarkkina-asioista voidaan kunta-alalla sopia joustavasti, sillä sopimusoikeutta on siirretty myös paikallistasolle. Kunnissa ja kuntayhtymissä voidaan sopia valtakunnallisista sopimuksista poiketen työnantajan ja henkilöstöjärjestöjen kesken mm. palkoista. Paikallisesti sopien pyritään kehittämään työaikajärjestelmiä ja kannustavia palkkausmuotoja.
Työmarkkinasopimuksista päättää Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuuskunta, jonka jäsenet edustavat kunnallisia työnantajia. Sisäasiainministeriö nimittää valtuuskunnan jäsenet nelivuotiskaudeksi (laki kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta 254/93). KT on osa Suomen Kuntaliittoa.
Kunnallinen työmarkkinalaitos edustaa Suomen kuntia Euroopan unionin piirissä kuntatyönantajien yhteistyössä. KT hoitaa myös edunvalvontatehtävät Palvelulaitosten työnantajayhdistykselle, johon kuuluu kuntien määräysvallassa olevia ja yksityisiä yhteisöjä ja säätiöitä.
KT julkaisee työmarkkina- ja ammattilehteä Kuntatyönantajaa.
Valtion työmarkkinalaitos VTML
Valtion työmarkkinalaitoksena toimiva valtiovarainministeriön henkilöstöosasto on valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan keskusyksikkö. Työnantajakenttä käsittää valtion talousarvion piirissä olevat virastot. Näistä 72 vastaa virastotason virka- ja työehtosopimustoiminnasta. Muut virastot sekä alue- ja paikallishallintoyksiköt vastaavat paikallistason työnantajatehtävistä. Henkilöstöosaston osastopäällikkönä toimii valtion työmarkkinajohtaja.
Valtion talousarvion piirissä olevien virastojen palveluksessa oli vuoden 2003 alussa 123 300 palkansaajaa, joista runsaat 83 prosenttia oli virkasuhteessa ja loput työsopimussuhteessa. Valtion työmarkkinalaitos tukee keskusjärjestön roolissaan myös valtion liikelaitoksia ja yhtiösektoria edustavaa Liikenne- ja erityisalojen työnantajat ry:tä. Valtion liikelaitosten palveluksessa oli vuoden 2003 alussa 7 600 palkansaajaa.
Valtion työmarkkinalaitos vastaa valtioyhteisön työnantaja- ja henkilöstöpolitiikasta ja valtion kilpailukyvystä työnantajana. Valtion työmarkkinalaitos edustaa valtiotyönantajaa tulopoliittisissa neuvotteluissa ja niiden valmistelussa, solmii valtion keskustason virka- ja työehtosopimukset sekä tukee ja ohjaa virastojen sopimus- ja muuta työnantajatoimintaa.
Valtioyhteisön henkilöstöpolitiikassa VTML:n vastuualueella ovat valtion henkilöstöstrategia, johtamisvoimavarojen kehittäminen ja alan kansainvälinen toiminta sekä osaltaan myös valtion henkilöstön menot. Merkittäviä painoalueita ovat myös palkkapolitiikan ja palkkausjärjestelmien sekä työyhteisöjen kehittäminen sekä johdon ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmien ja tilastoyhteistyön kehittäminen.
Toiminta Euroopan unionissa, sosiaalisen vuoropuhelun edistäminen julkisella sektorilla, Eurooppa-tason työelämän kehittäminen, EU:n henkilöstöpolitiikkaan vaikuttaminen ja virkamiesten kansainvälisen liikkuvuuden edistäminen asettavat työmarkkinalaitokselle merkittäviä haasteita.
VTML:n muuta kansainvälistä toimintaa leimaa lähinnä yhteistyö EU:n jäsenvaltioiden ja Pohjoismaiden valtiotyönantajien kanssa sekä yhteistyö OECD:ssä.
Valtion sisäisen työnantajayhteistyön keskeiset toimielimet ovat ministeriöiden ja virastojen ylintä virkamiesjohtoa edustava valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikan neuvottelukunta sekä virastojen henkilöstöjohtoa edustavat työnantajaryhmät.
Kirkon sopimusvaltuuskunta KiSV
Kirkon sopimusvaltuuskunta solmii työnantajan edustajana virka- ja työehtosopimukset evankelis-luterilaisten seurakuntien ja seurakuntayhtymien puolesta ja edustaa kirkkoa työmarkkinaosapuolena. Seurakuntia on noin 586, ja ne työllistävät yli 20 000 henkilöä.
Kirkon sopimusvaltuuskunnan tehtävä on huolehtia, että palkkoja ja muita palvelussuhteen ehtoja koskevat sopimusratkaisut sopivat sekä kansantalouden että kirkon talouden ja toiminnan vaatimuksiin.
Sopimusvaltuuskuntaan kuuluu 11 kirkolliskokouksen neljäksi vuodeksi valitsemaa jäsentä.
Kirkkohallituksen henkilöstöosasto toimii muiden tehtäviensä ohella kirkon sopimusvaltuuskunnan toimistona. Se valmistelee sopimusvaltuuskunnalle ja sen jaostoille kuuluvat asiat, käy tarvittavat virka- ja työehtosopimusneuvottelut ja huolehtii päätösten toimeenpanosta. Toimisto myös neuvoo ja kouluttaa seurakuntien henkilöstöhallintoa ja tuottaa sopimustoimintaa auttavaa tilastomateriaalia.
Sopimusvaltuuskunnan toimistoa valvoo ja ohjaa valtuuskunnan puheenjohtajisto.
''''''''''''''''''''''''''''''''''''
''''''''''''''''''''''''''''''''''''
Ihme, kun ei tyänantajat ole kiireen kaupalla eroamassa näistä liitoistaan ja liittymässä johonkin epämääräisiin pilipalipuljuihin!
Ja vaikka olisikin, niin työntekijällä ei kuitenkaan ole varaa sellaisiin typeryyksiin, että eroaisi omista liitoistaan.
otsikossa kaikki
Sehän on selvä, että SAK julistaa sairasta sosialistista propagandaansa. Moraalitonta touhua.
EI sosialismille eli ei sak:lle, sdp:lle ja kommunisteille.
Sosialistit ovat usein liikkeellä yhteiskunnassa ja politiikassa valheellisin sanoin. Ei hyvä juttu. Älä koskaan luota sosialistiin.