Evoluutio parinvalinnassa

Tietysti artikkeli on samassa linjassa biologian kanssa. Vaikka evoluutiopsykologia on uudempi ala kuin biologia, suurin osa evoluutiopsykologian tiedosta on vanhaa, osa jopa 170 vuotta vanhaa. Nyt vain on mahdollista laajentaa tutkimusta ja tietoa elintason kasvassa. Onhan Suomessakin aloitettu biologian alalajin, evoluutiopsykologian yliopisto-opetus. Mutta kyllä nämä ovat jo biologiankin nimellä opiskelleille tuttuja juttuja.

Mitenhän ne vielä saataisiin levitettyä suuren yleisön tietoon niin kuin nyt vallitseva vihon viimeinen psykologismi?

Piti olla:"Tämän takia evoluutio mutaatioiden katuta on tehokkaampaa kuin suvullisessa lisääntymisessa koska geeni ei koskaan väisty lisääntymisessä kuten voi tapahtua suvullisessa lisääntymisessä."

YksNVaan kirjoitti:

Piti olla:"Tämän takia evoluutio mutaatioiden katuta on tehokkaampaa kuin suvullisessa lisääntymisessa koska geeni ei koskaan väisty lisääntymisessä kuten voi tapahtua suvullisessa lisääntymisessä."

Lue lisää

Ymmärsit toisin kuin olin tarkoittanut. Kun puhuin kahdesta geenistä, tarkoitin aivan eri asioihin vaikuttavaa edullista alleelia, joiden kombinaatiot ovat jälkeläisissä, jotka syntyvät kahden sukuhaaran yhdistyessä. En tarkoittanut resessiivistä tai dominoivaa ominaisuutta, johon tarvitaan samaan asiaan vaikuttavat alleelit molemmilta vanhemmilta.

Jos visuaalisesti hahmotat, suvuton lisääntyminen on kuin puu, jossa on kullakin mutaatiolla vain yksi tie, suvullinen lisääntyminen hahmottuu verkkona jossa voi kulkea lukuisia teitä, ja aina risteyskohdassa on mahdollista, että reitit kohtaavat toisensa ja syntyy uusia kombinaatioita. Puussa ei synny. Edulliset alleelit pääsevät suvullisessa lisääntymisessä samaan yksilöön.

Sekä suvuttomassa että suvullisessa lisääntymisessä epäonnistuneet geenihaarat karsiutuvat pois. Suvuttomasti lisäytyvissä haaroissa ne, joissa on tapahtunut epäonnistunut mutaatio, kuolevat pois, ja jäljelle jää vain se haara, jossa on tapahtunut edullinen mutaatio. Se haara ei voi ottaa kilpailevan haaran edullista mutaatiota, vaan joutuu odottamaan kauan, että samassa haarassa tapahtuisi uusi samanlainen edullinen mutaatio, jos tapahtuu ollenkaan.

Suvullisen lisääntymisen ne jälkeläiset, joilla on perimälakien mukaisesti epäedullisia geenejä, kuolevat pois ja jäljelle jää lisääntymään vain ne, joilla on mahdollisimman paljon edullisia. Se, että jälkipolvi saa vain puolet vanhempien geeneistä, ei tuota keskimäärin haittaa, sillä edullisia kombinaatioita syntyy riittävästi korvaamaan kuolleet. Karsiutuneita on monin verroin enemmän kuin sukuaan jatkavia.

Ei pidä ajatella nykyistä ihmiskuntaa, jossa lääkehoidon ja syntyvyydensäännöstelyn takia syntyvyys ja karsinta on aivan liian pieni korvaamaan geenipoolin rapautumisen. Luonnonoloissa karsiutuminen on moninkertainen verrattuna populaation uudentamiseen. Edes eräät luonnontieteilijät eivät tätä ymmärrä, vaikka ymmärtävätkin paljon.

Edullisen mutaation häviäminen sattuman kautta on biologiassa tunnettu. Biologiset totuudet ovatkin keskimääräisiä, eivät yksittäistä eliötä tai tapahtumaa koskevia.

Sukupolvien nopea seuranto suvuttomassa lisääntymisessä korvaa jossakin määrin suvullisen lisääntymisen hidasta sukupolvikiertoa, mutta eliöt jäävät yksi- tai harvasoluisiksi. Monisoluisten eliöiden syntymä ja evoluutio pääsivät käyntiin vasta suvullisen lisääntymisen myötä. Edelleenkin, jos monisoluinen eliö lisääntyy suvuttomasti, se on poikkeus, jonka takana on takautunut kehitys, ellei sitten ole kyse vain välisukupolvista.

<<...geeni ei koskaan väisty lisääntymisessä kuten voi tapahtua suvullisessa lisääntymisessä.>>

Toki väistyy sukuhaaran kuollessa, jos kilpailevilla haaroilla ei ole tätä alleelia. Suvullisessa lisääntymisessä hyödyllinen alleeli on turvatumpi, sillä se voi säilyä, vaikka kaikki muut geenit vaihtuisivat.

Pitää siis edelleen paikkansa, että suvullinen lisääntyminen toimittaa edulliset mutaatiot samaan yksilöön, mitä suvuton lisääntyminen ei voi tehdä.

On muuten virkistävää keskustella henkilön kanssa, joka tuntee biologiaa. Se on täällä netissä äärimmäisen harvinaista. Hyvää jatkoa sinulle! :-)

rennostiM kirjoitti:

Ymmärsit toisin kuin olin tarkoittanut. Kun puhuin kahdesta geenistä, tarkoitin aivan eri asioihin vaikuttavaa edullista alleelia, joiden kombinaatiot ovat jälkeläisissä, jotka syntyvät kahden sukuhaaran yhdistyessä. En tarkoittanut resessiivistä tai dominoivaa ominaisuutta, johon tarvitaan samaan asiaan vaikuttavat alleelit molemmilta vanhemmilta.

Jos visuaalisesti hahmotat, suvuton lisääntyminen on kuin puu, jossa on kullakin mutaatiolla vain yksi tie, suvullinen lisääntyminen hahmottuu verkkona jossa voi kulkea lukuisia teitä, ja aina risteyskohdassa on mahdollista, että reitit kohtaavat toisensa ja syntyy uusia kombinaatioita. Puussa ei synny. Edulliset alleelit pääsevät suvullisessa lisääntymisessä samaan yksilöön.

Sekä suvuttomassa että suvullisessa lisääntymisessä epäonnistuneet geenihaarat karsiutuvat pois. Suvuttomasti lisäytyvissä haaroissa ne, joissa on tapahtunut epäonnistunut mutaatio, kuolevat pois, ja jäljelle jää vain se haara, jossa on tapahtunut edullinen mutaatio. Se haara ei voi ottaa kilpailevan haaran edullista mutaatiota, vaan joutuu odottamaan kauan, että samassa haarassa tapahtuisi uusi samanlainen edullinen mutaatio, jos tapahtuu ollenkaan.

Suvullisen lisääntymisen ne jälkeläiset, joilla on perimälakien mukaisesti epäedullisia geenejä, kuolevat pois ja jäljelle jää lisääntymään vain ne, joilla on mahdollisimman paljon edullisia. Se, että jälkipolvi saa vain puolet vanhempien geeneistä, ei tuota keskimäärin haittaa, sillä edullisia kombinaatioita syntyy riittävästi korvaamaan kuolleet. Karsiutuneita on monin verroin enemmän kuin sukuaan jatkavia.

Ei pidä ajatella nykyistä ihmiskuntaa, jossa lääkehoidon ja syntyvyydensäännöstelyn takia syntyvyys ja karsinta on aivan liian pieni korvaamaan geenipoolin rapautumisen. Luonnonoloissa karsiutuminen on moninkertainen verrattuna populaation uudentamiseen. Edes eräät luonnontieteilijät eivät tätä ymmärrä, vaikka ymmärtävätkin paljon.

Edullisen mutaation häviäminen sattuman kautta on biologiassa tunnettu. Biologiset totuudet ovatkin keskimääräisiä, eivät yksittäistä eliötä tai tapahtumaa koskevia.

Sukupolvien nopea seuranto suvuttomassa lisääntymisessä korvaa jossakin määrin suvullisen lisääntymisen hidasta sukupolvikiertoa, mutta eliöt jäävät yksi- tai harvasoluisiksi. Monisoluisten eliöiden syntymä ja evoluutio pääsivät käyntiin vasta suvullisen lisääntymisen myötä. Edelleenkin, jos monisoluinen eliö lisääntyy suvuttomasti, se on poikkeus, jonka takana on takautunut kehitys, ellei sitten ole kyse vain välisukupolvista.

<<...geeni ei koskaan väisty lisääntymisessä kuten voi tapahtua suvullisessa lisääntymisessä.>>

Toki väistyy sukuhaaran kuollessa, jos kilpailevilla haaroilla ei ole tätä alleelia. Suvullisessa lisääntymisessä hyödyllinen alleeli on turvatumpi, sillä se voi säilyä, vaikka kaikki muut geenit vaihtuisivat.

Pitää siis edelleen paikkansa, että suvullinen lisääntyminen toimittaa edulliset mutaatiot samaan yksilöön, mitä suvuton lisääntyminen ei voi tehdä.

On muuten virkistävää keskustella henkilön kanssa, joka tuntee biologiaa. Se on täällä netissä äärimmäisen harvinaista. Hyvää jatkoa sinulle! :-)

Lue lisää

Hei. Hyvä että selvensit käsityksiäsi koska alkuperäinen tekstisi oli varmaan (tiivistämisen takia) sellainen että siitä saattoi saada vähän väärän käsityksen.
Sen verran kuitenkin vielä jatkan keskustelua koska sain tekstistäsi sen kuvan (ehkäpä virhellisesti?) että katsoisit että evoluutio toisi aina juuri hyödylliset ominaisuudet esiin ja negatiiviset väistyisivät. Tämä ei ihan tarkkaan ottaen pidä (aina) paikkansa koska geenit tai geeniyhdistelmät vaikuttavat usein useampaan kuin yhteen ominaisuuteen kerralla. Silloin geeniyhdistelmä joka antaa yhden erittäin hyvän ominaisuuden mutta toisen jonkin verran huonon voi syrjäyttää kokonaan toisen geenin joka antaa kohtuullisen hyvän ominaisuuden eikä lainkaan huonoja. Geenit eivät siis välttämättä muodosta optimaalista kombinaatiota jossa kaikki hyvät puolet tulevat eliöön ja huonot karsiutuvat. Kyse on siis tasapainosta hyvien ja huonojen ominaisuuksien välillä.
Ja tästä syystä kaikkiin eliöihin, myös ihmiseen, kertyy myös evoluution kuluessa ominaisuuksia joista on haittaa, esim. vaikka tulehtumiselle altis umpilisäke tai naisen melko vaarallinenkin synnytystapahtuma joka johtuu lapsen pään suuresta koosta (joka taas auttaa älykkyyteen). Ja jos puhutaan parinvalinnasta niin siinäkin on olemassa geneettisiä käytösmalleja jotka eivät aina ole välttämättä optimaalisia kaikin puolin vaikka ovatkin tuottaneet lopulta ihan riittävän hyvän lopputuloksen. Esim. miehen taipumus levittää geenejään mahdollisimman laajalle on kyllä taannut suuren jälkeläistuotannon mutta koska lapsen kasvattaminen sitoo naisen resurssit hyvin pitkäksi aikaa, yksin lapsen saaminen on nykypäivää lukuunottamatta ollut naiselle ja jälkeläiselle melkoinen riski. Genettinen taipumus johonkin ei siis tarkoita että siitä seuraa vain ja ainoastaan positiivisia tai lajin säilymistä edistäviä asioita yksilön kannalta vaikka niin voikin olla koko populaation kannalta.

YksNVaan kirjoitti:

Hei. Hyvä että selvensit käsityksiäsi koska alkuperäinen tekstisi oli varmaan (tiivistämisen takia) sellainen että siitä saattoi saada vähän väärän käsityksen.
Sen verran kuitenkin vielä jatkan keskustelua koska sain tekstistäsi sen kuvan (ehkäpä virhellisesti?) että katsoisit että evoluutio toisi aina juuri hyödylliset ominaisuudet esiin ja negatiiviset väistyisivät. Tämä ei ihan tarkkaan ottaen pidä (aina) paikkansa koska geenit tai geeniyhdistelmät vaikuttavat usein useampaan kuin yhteen ominaisuuteen kerralla. Silloin geeniyhdistelmä joka antaa yhden erittäin hyvän ominaisuuden mutta toisen jonkin verran huonon voi syrjäyttää kokonaan toisen geenin joka antaa kohtuullisen hyvän ominaisuuden eikä lainkaan huonoja. Geenit eivät siis välttämättä muodosta optimaalista kombinaatiota jossa kaikki hyvät puolet tulevat eliöön ja huonot karsiutuvat. Kyse on siis tasapainosta hyvien ja huonojen ominaisuuksien välillä.
Ja tästä syystä kaikkiin eliöihin, myös ihmiseen, kertyy myös evoluution kuluessa ominaisuuksia joista on haittaa, esim. vaikka tulehtumiselle altis umpilisäke tai naisen melko vaarallinenkin synnytystapahtuma joka johtuu lapsen pään suuresta koosta (joka taas auttaa älykkyyteen). Ja jos puhutaan parinvalinnasta niin siinäkin on olemassa geneettisiä käytösmalleja jotka eivät aina ole välttämättä optimaalisia kaikin puolin vaikka ovatkin tuottaneet lopulta ihan riittävän hyvän lopputuloksen. Esim. miehen taipumus levittää geenejään mahdollisimman laajalle on kyllä taannut suuren jälkeläistuotannon mutta koska lapsen kasvattaminen sitoo naisen resurssit hyvin pitkäksi aikaa, yksin lapsen saaminen on nykypäivää lukuunottamatta ollut naiselle ja jälkeläiselle melkoinen riski. Genettinen taipumus johonkin ei siis tarkoita että siitä seuraa vain ja ainoastaan positiivisia tai lajin säilymistä edistäviä asioita yksilön kannalta vaikka niin voikin olla koko populaation kannalta.

Lue lisää

Kerrot tuossa asiota, jotka ovat minulle perin tuttuja, mutta mistäpä lyhyen keskustun perusteella voisit tietää, mitä tiedän.

Näissä nettikeskusteluissa on muutenkin vaikeaa, koska useimmilta puuttuu perustiedot biologiasta, Se, että hyödylliset geenit populaatiossa määrältään hakeutuvat tasapainoon, ja että yksilöt perivät niitä yksilön kannalta vahingollisenkin määrän, on osoittautunut liian vaikeasti ymmärrettäväksi selitettäväksi näiden palstojen lukijoille.

Biologian ymmärtämiseen matemaattinen taipumus on välttämätön, eikä se useimmilla ole kovin hyvä. Siksi täytyy yrittää kertoa vain muutamista biologian totuuksista, vaikka harvoille asiaa ymmärtäville siten syntyykin kuva, ettei keskustelukumpani tietäisi jotakin asiaa.

rennostiM kirjoitti:

Kerrot tuossa asiota, jotka ovat minulle perin tuttuja, mutta mistäpä lyhyen keskustun perusteella voisit tietää, mitä tiedän.

Näissä nettikeskusteluissa on muutenkin vaikeaa, koska useimmilta puuttuu perustiedot biologiasta, Se, että hyödylliset geenit populaatiossa määrältään hakeutuvat tasapainoon, ja että yksilöt perivät niitä yksilön kannalta vahingollisenkin määrän, on osoittautunut liian vaikeasti ymmärrettäväksi selitettäväksi näiden palstojen lukijoille.

Biologian ymmärtämiseen matemaattinen taipumus on välttämätön, eikä se useimmilla ole kovin hyvä. Siksi täytyy yrittää kertoa vain muutamista biologian totuuksista, vaikka harvoille asiaa ymmärtäville siten syntyykin kuva, ettei keskustelukumpani tietäisi jotakin asiaa.

Lue lisää

Itse en kyllä kannata ajatelua jossa muut ihmiset leimataan ymmärtämättömiksi joille ei "kannata selittää asioita kun eivät he kuitenkaan ymmärrä". Vaikka aina kaikki ei menisikään muille perille, sellainen ajattelumalli aiheuttaa hyvin usein torjuntareaktion eikä sitten oikein mitään järkevää keskustelua saada aikaan. Ja liika asioiden yksinkertaistaminen voi myös olla joskus haitallista koska se saattaa aiheuttaa epätarkkuuksia ja liian yleistäviä väittämiä jotka eivät tarkasti ottaen ole ihan niin yksiselitteisiä kun annetaan ymmärtää.
Mutta tarkoituksesi on varmaan kuitenkin ihan hyvä.

YksNVaan kirjoitti:

Itse en kyllä kannata ajatelua jossa muut ihmiset leimataan ymmärtämättömiksi joille ei "kannata selittää asioita kun eivät he kuitenkaan ymmärrä". Vaikka aina kaikki ei menisikään muille perille, sellainen ajattelumalli aiheuttaa hyvin usein torjuntareaktion eikä sitten oikein mitään järkevää keskustelua saada aikaan. Ja liika asioiden yksinkertaistaminen voi myös olla joskus haitallista koska se saattaa aiheuttaa epätarkkuuksia ja liian yleistäviä väittämiä jotka eivät tarkasti ottaen ole ihan niin yksiselitteisiä kun annetaan ymmärtää.
Mutta tarkoituksesi on varmaan kuitenkin ihan hyvä.

Lue lisää

Tietänet, että että tieteellisen tiedon ymmärrettävä popularisointi on erittäin vaikeaa. Siksi useimmat tietävät eivät edes yritä. Näilläkin palstoilla esiintyvät suuret joukot, joilla on sekavia käsityksiä parinvalinnasta. Tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa kantaa ei ole minun lisäkseni moni esittänyt.

rennostiM kirjoitti:

Tietänet, että että tieteellisen tiedon ymmärrettävä popularisointi on erittäin vaikeaa. Siksi useimmat tietävät eivät edes yritä. Näilläkin palstoilla esiintyvät suuret joukot, joilla on sekavia käsityksiä parinvalinnasta. Tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa kantaa ei ole minun lisäkseni moni esittänyt.

Lue lisää

Juuri koska se popularisointi on vaikeaa, sen tekemisen pitäisi minusta olla hyvin vakavasti otettava asia. Se pitäisi tehdä tavalla joka saa vastaanottajat vastaanottavaiseksi. Eli se ei ei minusta saa olla koskaan alentuvaa opettamista tai ylhäältä päin katsomista. Oppimisen ja tiedon saannin pitäisi olla hauskaa ja luonnollinen osa ihmisen elämää.
Popularisoinnin pitäisi minusta myöskin olla tieteellisesti ihan yhtä tarkkaa kuin oikeakin tiede eli siinäkään ei saisi silti sortua asioiden liialliseen yksinkertaistamiseen tiedon eksaktiuden kustannuksella.

YksNVaan kirjoitti:

Juuri koska se popularisointi on vaikeaa, sen tekemisen pitäisi minusta olla hyvin vakavasti otettava asia. Se pitäisi tehdä tavalla joka saa vastaanottajat vastaanottavaiseksi. Eli se ei ei minusta saa olla koskaan alentuvaa opettamista tai ylhäältä päin katsomista. Oppimisen ja tiedon saannin pitäisi olla hauskaa ja luonnollinen osa ihmisen elämää.
Popularisoinnin pitäisi minusta myöskin olla tieteellisesti ihan yhtä tarkkaa kuin oikeakin tiede eli siinäkään ei saisi silti sortua asioiden liialliseen yksinkertaistamiseen tiedon eksaktiuden kustannuksella.

Lue lisää

Koska tunnet hyvin, millaista hyvä popularisointi on, ja miten se on tehtävä, olet jo de facto valinnut elämänurasi.

Nimität tiedettä "palikkatieteeksi". Miksi?

Tiede tutkii nimenomaan reaalimaailmaa, ei mitään kuviteltua? Ihmisillä on kuvitelma, miten reaalimaailma toimii. Tiede pyrkii ottamaan selville, miten reaalimaailma oikeasti toimii.

rennostiM kirjoitti:

Nimität tiedettä "palikkatieteeksi". Miksi?

Tiede tutkii nimenomaan reaalimaailmaa, ei mitään kuviteltua? Ihmisillä on kuvitelma, miten reaalimaailma toimii. Tiede pyrkii ottamaan selville, miten reaalimaailma oikeasti toimii.

Lue lisää

No voi rakas ystävä, onhan palikkatiedekin tiedettä! Siitä vain evoluutiopsykologialla ennustamaan parisuhdemoraalin, syntyvyyden jne. kehityskulkuja historian ja kulttuurien eri vaiheissa.

Nebukd kirjoitti:

No voi rakas ystävä, onhan palikkatiedekin tiedettä! Siitä vain evoluutiopsykologialla ennustamaan parisuhdemoraalin, syntyvyyden jne. kehityskulkuja historian ja kulttuurien eri vaiheissa.

Lue lisää

Käytit sanaa ennustaminen historian tapahtumista. Pyrkiikö tahallisen epävalidi sananvalinta olemaan jonkinlaista ironiaa?

Historiallista tapahtumien kulkua emme voi ennustaa, emme sen enempää, kuin mikä arpa voittaa, mutta jälkeenpäin tiedämme, mikä arpa voitti. Mennyttä voimme siis kuvata.

Sen sijaan tiedämme, että kertautuvat asiat noudattavat todennäköisyyyttä. Siten tiedämme esimerkiksi edeltä, että alkoholistimiesten pojista tulee 40 % olemaan alkoholisteja, mutta emme tiedä, kuka alkoholisti saa ja miten monta poikaa, emmekä tiedä, kuka pojista saa alkoholismin aiheuttavan geenistön ja kuka ei.

rennostiM kirjoitti:

Käytit sanaa ennustaminen historian tapahtumista. Pyrkiikö tahallisen epävalidi sananvalinta olemaan jonkinlaista ironiaa?

Historiallista tapahtumien kulkua emme voi ennustaa, emme sen enempää, kuin mikä arpa voittaa, mutta jälkeenpäin tiedämme, mikä arpa voitti. Mennyttä voimme siis kuvata.

Sen sijaan tiedämme, että kertautuvat asiat noudattavat todennäköisyyyttä. Siten tiedämme esimerkiksi edeltä, että alkoholistimiesten pojista tulee 40 % olemaan alkoholisteja, mutta emme tiedä, kuka alkoholisti saa ja miten monta poikaa, emmekä tiedä, kuka pojista saa alkoholismin aiheuttavan geenistön ja kuka ei.

Lue lisää

Luulen että kirjoittaja tarkoitti sitä että toimivan tieteellisen teorian pitää pystyä myös ennustamaan sitä mitä siitä seuraa. Esim. evoluutioteoria ja mannerlaattaliikkeiden teoria yhdistettynä pystyy ennustamaan mitä tiettyjen eliöiden kehitysmuotojen fossiileita pitäisi löytyä mistäkin osasta maapalloa ja miltä alalta. Ja koska evoluutioteoria on erittäin hyvä teoria, nämä ennustukset ovat yleensä myös käyneet toteen.
Aivan samoin jos evoluutiobiologiaa halutaan pitää parinvalinnassa merkittävänä asiana, sen pitäisi olla samalla tavalla havainnoin todistettavissa myös eri kulttuureissa eri puolilla maailmaan ja eri aikoina. Jos näin ei jossain tapauksessa ole, käytösmallilla tuskin on silloin kovin voimakasta biologista perustaa koska kulttuuriset seikat ovat onnistuneet sen yleisesti sivuuttamaan.

YksNVaan kirjoitti:

Luulen että kirjoittaja tarkoitti sitä että toimivan tieteellisen teorian pitää pystyä myös ennustamaan sitä mitä siitä seuraa. Esim. evoluutioteoria ja mannerlaattaliikkeiden teoria yhdistettynä pystyy ennustamaan mitä tiettyjen eliöiden kehitysmuotojen fossiileita pitäisi löytyä mistäkin osasta maapalloa ja miltä alalta. Ja koska evoluutioteoria on erittäin hyvä teoria, nämä ennustukset ovat yleensä myös käyneet toteen.
Aivan samoin jos evoluutiobiologiaa halutaan pitää parinvalinnassa merkittävänä asiana, sen pitäisi olla samalla tavalla havainnoin todistettavissa myös eri kulttuureissa eri puolilla maailmaan ja eri aikoina. Jos näin ei jossain tapauksessa ole, käytösmallilla tuskin on silloin kovin voimakasta biologista perustaa koska kulttuuriset seikat ovat onnistuneet sen yleisesti sivuuttamaan.

Lue lisää

Ja tähän lisäyksenä että se jonkun asian voimakkaasta biologisesta alkuperästä voi yhtä hyvin olla todisteena myös se että se on kulttuureissa yleisesti kiellettyä tai ns. tabu. Sekin voi kertoa siitä että ihmisillä on yleinen taipumus johonkin jos sen kieltämiseen esiintyy yleistä tarvetta kulttuurista toiseen. Tällaisia voivat olla vaikkapa insesti tai pettäminen.

YksNVaan kirjoitti:

Luulen että kirjoittaja tarkoitti sitä että toimivan tieteellisen teorian pitää pystyä myös ennustamaan sitä mitä siitä seuraa. Esim. evoluutioteoria ja mannerlaattaliikkeiden teoria yhdistettynä pystyy ennustamaan mitä tiettyjen eliöiden kehitysmuotojen fossiileita pitäisi löytyä mistäkin osasta maapalloa ja miltä alalta. Ja koska evoluutioteoria on erittäin hyvä teoria, nämä ennustukset ovat yleensä myös käyneet toteen.
Aivan samoin jos evoluutiobiologiaa halutaan pitää parinvalinnassa merkittävänä asiana, sen pitäisi olla samalla tavalla havainnoin todistettavissa myös eri kulttuureissa eri puolilla maailmaan ja eri aikoina. Jos näin ei jossain tapauksessa ole, käytösmallilla tuskin on silloin kovin voimakasta biologista perustaa koska kulttuuriset seikat ovat onnistuneet sen yleisesti sivuuttamaan.

Lue lisää

Kulttuuriantropologiassa katsotaan, että yleismaailmalliset asiat ovat pääosin biologisia ja paikalliset pääosin kulttuurisia. Täysin linjassa evoluutiopsykologian ja biologian kanssa.

YksNVaan kirjoitti:

Ja tähän lisäyksenä että se jonkun asian voimakkaasta biologisesta alkuperästä voi yhtä hyvin olla todisteena myös se että se on kulttuureissa yleisesti kiellettyä tai ns. tabu. Sekin voi kertoa siitä että ihmisillä on yleinen taipumus johonkin jos sen kieltämiseen esiintyy yleistä tarvetta kulttuurista toiseen. Tällaisia voivat olla vaikkapa insesti tai pettäminen.

Lue lisää

Juuri niin. Itsekin olen pitänyt insestitabun yleismaailmallista esiintymistä merkkinä siitä, että insesti ei ole ihmiselle luonnostaan, siis biologisesti, epämiellyttävä. Kiellon alkuperä osoittaa, että kieltoa kulttuurisesti tarvittiin.

Kun 1600-luvulla kirkkojärjestys määräsi sakkoa parvesta sylkemisestä alhaalla olevien päälle ja kivien lasettelemisesta ehtoollisvieraiden päälle, tiedämme, että tällaisia asioita tapahtui, koska ne haluttiin kieltää. Samoin tiedämme, että insestiä on tapahtunut kaikkina aikoina kaikkialla. Vahva indiisio sille, että insestitaipumus on biologinen.

Tärpeesta olla sivusuhteessa sama päättely mutis mutandis, mutta meillä on toki monenlaisia muitakin todisteita.

rennostiM kirjoitti:

Juuri niin. Itsekin olen pitänyt insestitabun yleismaailmallista esiintymistä merkkinä siitä, että insesti ei ole ihmiselle luonnostaan, siis biologisesti, epämiellyttävä. Kiellon alkuperä osoittaa, että kieltoa kulttuurisesti tarvittiin.

Kun 1600-luvulla kirkkojärjestys määräsi sakkoa parvesta sylkemisestä alhaalla olevien päälle ja kivien lasettelemisesta ehtoollisvieraiden päälle, tiedämme, että tällaisia asioita tapahtui, koska ne haluttiin kieltää. Samoin tiedämme, että insestiä on tapahtunut kaikkina aikoina kaikkialla. Vahva indiisio sille, että insestitaipumus on biologinen.

Tärpeesta olla sivusuhteessa sama päättely mutis mutandis, mutta meillä on toki monenlaisia muitakin todisteita.

Lue lisää

"Juuri niin. Itsekin olen pitänyt insestitabun yleismaailmallista esiintymistä merkkinä siitä, että insesti ei ole ihmiselle luonnostaan, siis biologisesti, epämiellyttävä. Kiellon alkuperä osoittaa, että kieltoa kulttuurisesti tarvittiin. "

Täytyy toki aina muistaa että kieltoja ei läheskään aina aseteta siksi että kaikki ihmiset olisivat taipuvaisia johonkin vaan myös siksi että niitä ihmisiä on sen verran suuri osuus että heidän käytöksensä aiheuttaa liikaa ongelmia. Joissain asioissa riittää varsin pienikin prosentti jotta asia halutaan kieltää.

YksNVaan kirjoitti:

"Juuri niin. Itsekin olen pitänyt insestitabun yleismaailmallista esiintymistä merkkinä siitä, että insesti ei ole ihmiselle luonnostaan, siis biologisesti, epämiellyttävä. Kiellon alkuperä osoittaa, että kieltoa kulttuurisesti tarvittiin. "

Täytyy toki aina muistaa että kieltoja ei läheskään aina aseteta siksi että kaikki ihmiset olisivat taipuvaisia johonkin vaan myös siksi että niitä ihmisiä on sen verran suuri osuus että heidän käytöksensä aiheuttaa liikaa ongelmia. Joissain asioissa riittää varsin pienikin prosentti jotta asia halutaan kieltää.

Lue lisää

Ja sekin vielä vaikuttaa että tietyt ulkoiset olosuhteet tuovat esiin piirteitä tai käytösmalleja joita ei taas toisissa olosuhteissa esiinny lainkaan niin paljon. Esim. kulttuureissa joissa seksuaalisuus on hyvin tiukasti rajattu avioliittoon ja joissa on samaan aikaan paljon ihmisiä joilla ei syystä tai toisesta ole mahdollisuus avioitua, seksuaalisuuden purkaminen etsii muotoja joita ei taas toisissa oloissa juuri esiinny. Esim. eläimiin sekaantumista esiintyy runsaasti tietyissä agraarisissa kulttuureissa mutta ei taas joissain muissa.

rennostiM kirjoitti:

Käytit sanaa ennustaminen historian tapahtumista. Pyrkiikö tahallisen epävalidi sananvalinta olemaan jonkinlaista ironiaa?

Historiallista tapahtumien kulkua emme voi ennustaa, emme sen enempää, kuin mikä arpa voittaa, mutta jälkeenpäin tiedämme, mikä arpa voitti. Mennyttä voimme siis kuvata.

Sen sijaan tiedämme, että kertautuvat asiat noudattavat todennäköisyyyttä. Siten tiedämme esimerkiksi edeltä, että alkoholistimiesten pojista tulee 40 % olemaan alkoholisteja, mutta emme tiedä, kuka alkoholisti saa ja miten monta poikaa, emmekä tiedä, kuka pojista saa alkoholismin aiheuttavan geenistön ja kuka ei.

Lue lisää

Joo, tämän turkulaisen evoluutiopsykologin tutkimukset ovat erityisen hauskoja: hän on mm. esitellyt suomalaisnaisille kahta erilaista valokuvaa, joista toisessa sama evoluutiopsykologi on muokattu "naiselliseksi", toisessa "miehekkääksi". Sensaatiomaisten tulosten mukaan vain Suomessa neitokaiset valitsevat mieluummin "naisellisen" kuin "miehekkään" evoluutiopsykologin (valokuvan)! Tiede on fantastista! Mutta tuota "ennustamisen" käsitettä sinä et näemmä oikein ymmärrä...

YksNVaan kirjoitti:

Ja sekin vielä vaikuttaa että tietyt ulkoiset olosuhteet tuovat esiin piirteitä tai käytösmalleja joita ei taas toisissa olosuhteissa esiinny lainkaan niin paljon. Esim. kulttuureissa joissa seksuaalisuus on hyvin tiukasti rajattu avioliittoon ja joissa on samaan aikaan paljon ihmisiä joilla ei syystä tai toisesta ole mahdollisuus avioitua, seksuaalisuuden purkaminen etsii muotoja joita ei taas toisissa oloissa juuri esiinny. Esim. eläimiin sekaantumista esiintyy runsaasti tietyissä agraarisissa kulttuureissa mutta ei taas joissain muissa.

Lue lisää

Pitää paikkansa.

YksNVaan kirjoitti:

"Juuri niin. Itsekin olen pitänyt insestitabun yleismaailmallista esiintymistä merkkinä siitä, että insesti ei ole ihmiselle luonnostaan, siis biologisesti, epämiellyttävä. Kiellon alkuperä osoittaa, että kieltoa kulttuurisesti tarvittiin. "

Täytyy toki aina muistaa että kieltoja ei läheskään aina aseteta siksi että kaikki ihmiset olisivat taipuvaisia johonkin vaan myös siksi että niitä ihmisiä on sen verran suuri osuus että heidän käytöksensä aiheuttaa liikaa ongelmia. Joissain asioissa riittää varsin pienikin prosentti jotta asia halutaan kieltää.

Lue lisää

Tietänet muutenkin, että biologiset ominaisuudet on eriasteisina eri ihmisillä. Tuskinpa mitään on kielletty siinä uskossa, että kaikki tekisivät niin, jos se ei olisi kielletty.

rennostiM kirjoitti:

Tietänet muutenkin, että biologiset ominaisuudet on eriasteisina eri ihmisillä. Tuskinpa mitään on kielletty siinä uskossa, että kaikki tekisivät niin, jos se ei olisi kielletty.

Lue lisää

"Tietänet muutenkin, että biologiset ominaisuudet on eriasteisina eri ihmisillä. Tuskinpa mitään on kielletty siinä uskossa, että kaikki tekisivät niin, jos se ei olisi kielletty."

Tuo oli lähinnä kommentti siihen että jonkun asian kielto ei vielä välttämättä todista että jokin asia olisi laajasti ihmisen biologinen (ja evoluutiossa hyödyllinen) ominaisuus. Se voi siis olla myös melko pienellä väestönosalla esiintyvä haitallinen ominaisuus joka jostain syystä esiintyy joillakin esim. psykologisten tai ympäristötekijöiden vaikutuksesta.

YksNVaan kirjoitti:

"Tietänet muutenkin, että biologiset ominaisuudet on eriasteisina eri ihmisillä. Tuskinpa mitään on kielletty siinä uskossa, että kaikki tekisivät niin, jos se ei olisi kielletty."

Tuo oli lähinnä kommentti siihen että jonkun asian kielto ei vielä välttämättä todista että jokin asia olisi laajasti ihmisen biologinen (ja evoluutiossa hyödyllinen) ominaisuus. Se voi siis olla myös melko pienellä väestönosalla esiintyvä haitallinen ominaisuus joka jostain syystä esiintyy joillakin esim. psykologisten tai ympäristötekijöiden vaikutuksesta.

Lue lisää

Todistaminenkin on eriasteista. Ehdoton todiste, kertoo ettei voi olla toisin. Indiisio tekee asian todennäköiseksi.

Nebukd kirjoitti:

Joo, tämän turkulaisen evoluutiopsykologin tutkimukset ovat erityisen hauskoja: hän on mm. esitellyt suomalaisnaisille kahta erilaista valokuvaa, joista toisessa sama evoluutiopsykologi on muokattu "naiselliseksi", toisessa "miehekkääksi". Sensaatiomaisten tulosten mukaan vain Suomessa neitokaiset valitsevat mieluummin "naisellisen" kuin "miehekkään" evoluutiopsykologin (valokuvan)! Tiede on fantastista! Mutta tuota "ennustamisen" käsitettä sinä et näemmä oikein ymmärrä...

Lue lisää

<<Joo, tämän turkulaisen evoluutiopsykologin tutkimukset ovat erityisen hauskoja:...>>

<<Tiede on fantastista!>>

Tässä tyydyt pilkkaamaan evoluutiopsykologian erästä edustajaa, mutta tieteellinen keskustelu edellyttäisi kyllä vastaväitteen esittämistä. Oli lukuisia irvileukoja puolentoista sataa vuotta sitten, kun evoluutioteoria alkoi mullistaa bologiaa, mutta kyllä se vain pian voitti, ja on nyt biologian A ja O.

<<Mutta tuota "ennustamisen" käsitettä sinä et näemmä oikein ymmärrä...>>

Tieteessä aivan tarkkamerkityksinen sana. On tilastollista ennustamista ja kausaalisten seikkojen perusteella yksityiskohtaista ennustamista. Onko sinulla sanalle joku näistä eroava merkitys? Millainen?

rennostiM kirjoitti:

Todistaminenkin on eriasteista. Ehdoton todiste, kertoo ettei voi olla toisin. Indiisio tekee asian todennäköiseksi.

”Todistaminenkin on eriasteista. Ehdoton todiste, kertoo ettei voi olla toisin. Indiisio tekee asian todennäköiseksi”

Hieman kuitenkin nyt ”särähtää korvaan” että kun aikaisemmin olet korostanut biologian eksaktin matemaattista luonnetta, nyt kuitenkin pidät huomattavasti heikommin todistettuja asioita faktana. Tuossa on aina se vaara että omat hypoteesi tai tutkimussuunnat vaikuttavat siihen mitä asioita pidetään tai halutaan pitää todennäköisinä.

YksNVaan kirjoitti:

”Todistaminenkin on eriasteista. Ehdoton todiste, kertoo ettei voi olla toisin. Indiisio tekee asian todennäköiseksi”

Hieman kuitenkin nyt ”särähtää korvaan” että kun aikaisemmin olet korostanut biologian eksaktin matemaattista luonnetta, nyt kuitenkin pidät huomattavasti heikommin todistettuja asioita faktana. Tuossa on aina se vaara että omat hypoteesi tai tutkimussuunnat vaikuttavat siihen mitä asioita pidetään tai halutaan pitää todennäköisinä.

Lue lisää

Koska biologiset totuudet ovat usein tilastollisia totuuksia, ne ovat ehdottoman matemaattisia, mutteivät yksittäisissä asioissa suinkaan ehdottoman varmoja.

Suurin osa ihmisista ei voi tajuta tilastollista totuutta ollenkaan. Tarkka biologia pitäisi esittää todennäköisyyskäyrinä, mutta niiden ymmärtäminen menee yli useimpien intellektuaalisen kyvyn. Edes käyrän jakamista luokkiin, ei ymmärretä, vaan luokkia ruvetaan pitämään todellisina ja väitellään luokkien rajoista. Todellinen luonto on jatkumo. Tässä on juuri perusongelma: luonto on jatkumo, mutta kieli, jolla siitä puhumme, luokittelee.

YksNVaan kirjoitti:

”Todistaminenkin on eriasteista. Ehdoton todiste, kertoo ettei voi olla toisin. Indiisio tekee asian todennäköiseksi”

Hieman kuitenkin nyt ”särähtää korvaan” että kun aikaisemmin olet korostanut biologian eksaktin matemaattista luonnetta, nyt kuitenkin pidät huomattavasti heikommin todistettuja asioita faktana. Tuossa on aina se vaara että omat hypoteesi tai tutkimussuunnat vaikuttavat siihen mitä asioita pidetään tai halutaan pitää todennäköisinä.

Lue lisää

Jatkan vielä hiukan.

Biologisen synteesin jälkeen 30- ja 40-luvulla biologinen tutkimus on ollut ympäri maailman hyvin yhtenäistä ja tutkijoiden konsensus samoin. Yhdyn poikkeuksetta tähän konsensukseen. Tutkimus on huikeasti laajentunut, mutta entisiä ei ole tarvinnut sen jälkeen perua.

Ainoa tiedossani oleva selkeä peruminen on DNA-nauhassa oleva koodaamaton osuus, jota ennen luultiin tarkoituksettomaksi ja nimitettiin sen takia roska-DNA:ksi. Nyt sillä jo osittain tiedetään olevan funktio ja sitä nimitetäänkin nykyään tilke-DNA:ksi. Ihmettelin jo aikoinaan, miten roska-DNA:ta voisi olla olemassa, sillä sehän olisi evoluution vastaista. Roskan monistaminenhan vaatii energiaa. Siten luonnonvalinta kohdistuisi sellaisiin eliöihin, joilla tätä roskaa on vähemmän kuin muilla. Vähitellen roskan pitäisi evoluution edetessä vähetä olemattomiin. Niinpä odotin päivää, jolloin roska-DNA:lle löytyy evolutiivinen hyöty. Nyt se on osittain tiedossa

https://tieteenrakkikoira.blogspot.fi/2012/09/roska-dna-yllatti-tutkijat-silla-onkin.html

On vielä pari riita-asiaa, onko valinnan kohde laji, yksilö vai geeni, vai ne jossakin suhteessa. Sekä vielä on todistamaton väite, että olisi ns. makromutaatioita. Mielestäni pieniä makromutaatioita voi sattumoisin olla, mutta mitä suurempia ne ovat, sitä epätodennäkoisempiä. Käsittääkseni biologien enemmistö ajattelee käytännössä, että niitä ei ole.

Biologinen tieto on valtava. Sitä ei voi esittää nettikeskustelussa edes alustavassa muodossa, ettei toinen voisi vastata, että tuokin asia on olemassa, ikään kuin toinen ei muka tietäisi. Jos yrittää sanoa kaiken johonkin biologiseen seikkaan vaikuttavan samassa kirjoituksessa, sitä ei pysty lukemaan edes nainen Gruusiasta.

rennostiM kirjoitti:

Jatkan vielä hiukan.

Biologisen synteesin jälkeen 30- ja 40-luvulla biologinen tutkimus on ollut ympäri maailman hyvin yhtenäistä ja tutkijoiden konsensus samoin. Yhdyn poikkeuksetta tähän konsensukseen. Tutkimus on huikeasti laajentunut, mutta entisiä ei ole tarvinnut sen jälkeen perua.

Ainoa tiedossani oleva selkeä peruminen on DNA-nauhassa oleva koodaamaton osuus, jota ennen luultiin tarkoituksettomaksi ja nimitettiin sen takia roska-DNA:ksi. Nyt sillä jo osittain tiedetään olevan funktio ja sitä nimitetäänkin nykyään tilke-DNA:ksi. Ihmettelin jo aikoinaan, miten roska-DNA:ta voisi olla olemassa, sillä sehän olisi evoluution vastaista. Roskan monistaminenhan vaatii energiaa. Siten luonnonvalinta kohdistuisi sellaisiin eliöihin, joilla tätä roskaa on vähemmän kuin muilla. Vähitellen roskan pitäisi evoluution edetessä vähetä olemattomiin. Niinpä odotin päivää, jolloin roska-DNA:lle löytyy evolutiivinen hyöty. Nyt se on osittain tiedossa

https://tieteenrakkikoira.blogspot.fi/2012/09/roska-dna-yllatti-tutkijat-silla-onkin.html

On vielä pari riita-asiaa, onko valinnan kohde laji, yksilö vai geeni, vai ne jossakin suhteessa. Sekä vielä on todistamaton väite, että olisi ns. makromutaatioita. Mielestäni pieniä makromutaatioita voi sattumoisin olla, mutta mitä suurempia ne ovat, sitä epätodennäkoisempiä. Käsittääkseni biologien enemmistö ajattelee käytännössä, että niitä ei ole.

Biologinen tieto on valtava. Sitä ei voi esittää nettikeskustelussa edes alustavassa muodossa, ettei toinen voisi vastata, että tuokin asia on olemassa, ikään kuin toinen ei muka tietäisi. Jos yrittää sanoa kaiken johonkin biologiseen seikkaan vaikuttavan samassa kirjoituksessa, sitä ei pysty lukemaan edes nainen Gruusiasta.

Lue lisää

Sikäli olisin kyllä kanssasi eri mieltä että biologiassa on sekä tilastollisesti havainnoitavia asioita mutta toki myös aivan suoraan fysiologisesti ja konkreettisesti tutkittavia asioita ja välillä molempien yhdistelmiä. Biologia on myös paljon kemiaa ja fysiikkaa. Tilastollinen ja matemattinenkaan eivät ole suoraan synonyymejä, ainakaan niin että tilastollinen havainto olisi samalla tavalla varmaa faktaa kuin puhtaasti matemaattinen todistus niin kuin vaikka puhtaat matemaattiset ongelmat todistetaan. Kun siis puhut biologiasta ”matemaattisena” ikäänkuin korostaen sen tieteellisyyttä mutta tarkoitat kuitenkin tilastollisia havaintoja, taidat hieman haluta antaa asioista kaunistelun kuvan. Varsinkin kun et tunnu antavan kauheasti arvoa puhtaalle käyttäytymistieteelle jonka tärkeimpiä työkaluja kuitenkin ovat juuri tilastolliset analyysit.

YksNVaan kirjoitti:

Sikäli olisin kyllä kanssasi eri mieltä että biologiassa on sekä tilastollisesti havainnoitavia asioita mutta toki myös aivan suoraan fysiologisesti ja konkreettisesti tutkittavia asioita ja välillä molempien yhdistelmiä. Biologia on myös paljon kemiaa ja fysiikkaa. Tilastollinen ja matemattinenkaan eivät ole suoraan synonyymejä, ainakaan niin että tilastollinen havainto olisi samalla tavalla varmaa faktaa kuin puhtaasti matemaattinen todistus niin kuin vaikka puhtaat matemaattiset ongelmat todistetaan. Kun siis puhut biologiasta ”matemaattisena” ikäänkuin korostaen sen tieteellisyyttä mutta tarkoitat kuitenkin tilastollisia havaintoja, taidat hieman haluta antaa asioista kaunistelun kuvan. Varsinkin kun et tunnu antavan kauheasti arvoa puhtaalle käyttäytymistieteelle jonka tärkeimpiä työkaluja kuitenkin ovat juuri tilastolliset analyysit.

Lue lisää

Käyttäytymistieteitten, kuten klassisen psykologian ja sosiologian havainnot ovat yleensä oikeat, mutta teoriat virhelliset. Ylivoimaisesti tavallisin virhe on, että korrelaatiosta tehdään syy ja seuraus -päätelmä. Kun havainnot yhdistetään evoluutioteorialla, saadaan oikea tulos.

Biologian matemaattisuus näkyy kahdessa asiassa. 1. Prinnöllisyyden kuvaamiseen matematiikka sopii parhaiten. 2. Valinnan kuvaamiseeen todennäköisyysmatematiikka. Tarkkaan ottaen vallitsevan kielenkäytön mukaan todennäkoisyysmatematiikan sanotaan olevan sovellettua matematiikkaa, mutta se on täysin eksaktia. Se vain ei operoi yksilön kohdalla, vaan millaisia ovat suuren joukon jakaumat.

Jos matematiikkaa ei ymmärrä, ei ole mahdollista ymmärtää kumpaakaan. En siis millään tavalla pyri korostamaan biologian matemaatisuuta siinä mielessä, että voitaisiin jollakin laskulla saada yksilöä koskeva tieto. Ei. Biologinen maailma on ainutkertainen historiallinen prosessi, jonka jokaisessa vaiheessa vaikuttaa sattuma, mutta prosessin rakenne noudattaa silkkaa todennäköisyysmatematiikkaa.

Emme voi tietää, minkälaisen geenikombinaation yksilö saa, mutta vanhempien kombinaatioiden perusteella pystymme laskemaan jälkeläisen todennäköisyyden saada tietty geenistö.

<< Biologia on myös paljon kemiaa ja fysiikkaa.>>

Pelkkää fysikkaa ja kemiaa. Tultaessa hiukkasfysiikasta kemiaan ja kemiasta biologiaan, ei "ylemmälle" tasolle siirryttäessä tule mukaan mitään lisätekijää, emergenssiä, vaan hiukkaset edelleen monimutkaisuudesta huolimatta toteuttavat vain niitä ominaisuuksia, joita niillä oli jo erillisinä hiukkasfysiikassa.

<<...tarkoitat kuitenkin tilastollisia havaintoja...>>

En tarkoita. Kaikki havainnot kaikissa empiirisissä tieteissä tehdään tilastollisesti. Matemaattisia ne eivät kuitenkaan ole, havaintoina pysyvät. Teoreettisen biologian rakenne on kuitenkin tilastomatemaattinen, se noudattaa vain ja ainoastaan eksakteja tilastomatematiikan lakeja.

<< Kun siis puhut biologiasta ”matemaattisena” ikäänkuin korostaen sen tieteellisyyttä...>>

Luet rivien välistä sellaista, mitä en ole sanonut enkä tarkoittanut.

rennostiM kirjoitti:

Käyttäytymistieteitten, kuten klassisen psykologian ja sosiologian havainnot ovat yleensä oikeat, mutta teoriat virhelliset. Ylivoimaisesti tavallisin virhe on, että korrelaatiosta tehdään syy ja seuraus -päätelmä. Kun havainnot yhdistetään evoluutioteorialla, saadaan oikea tulos.

Biologian matemaattisuus näkyy kahdessa asiassa. 1. Prinnöllisyyden kuvaamiseen matematiikka sopii parhaiten. 2. Valinnan kuvaamiseeen todennäköisyysmatematiikka. Tarkkaan ottaen vallitsevan kielenkäytön mukaan todennäkoisyysmatematiikan sanotaan olevan sovellettua matematiikkaa, mutta se on täysin eksaktia. Se vain ei operoi yksilön kohdalla, vaan millaisia ovat suuren joukon jakaumat.

Jos matematiikkaa ei ymmärrä, ei ole mahdollista ymmärtää kumpaakaan. En siis millään tavalla pyri korostamaan biologian matemaatisuuta siinä mielessä, että voitaisiin jollakin laskulla saada yksilöä koskeva tieto. Ei. Biologinen maailma on ainutkertainen historiallinen prosessi, jonka jokaisessa vaiheessa vaikuttaa sattuma, mutta prosessin rakenne noudattaa silkkaa todennäköisyysmatematiikkaa.

Emme voi tietää, minkälaisen geenikombinaation yksilö saa, mutta vanhempien kombinaatioiden perusteella pystymme laskemaan jälkeläisen todennäköisyyden saada tietty geenistö.

<< Biologia on myös paljon kemiaa ja fysiikkaa.>>

Pelkkää fysikkaa ja kemiaa. Tultaessa hiukkasfysiikasta kemiaan ja kemiasta biologiaan, ei "ylemmälle" tasolle siirryttäessä tule mukaan mitään lisätekijää, emergenssiä, vaan hiukkaset edelleen monimutkaisuudesta huolimatta toteuttavat vain niitä ominaisuuksia, joita niillä oli jo erillisinä hiukkasfysiikassa.

<<...tarkoitat kuitenkin tilastollisia havaintoja...>>

En tarkoita. Kaikki havainnot kaikissa empiirisissä tieteissä tehdään tilastollisesti. Matemaattisia ne eivät kuitenkaan ole, havaintoina pysyvät. Teoreettisen biologian rakenne on kuitenkin tilastomatemaattinen, se noudattaa vain ja ainoastaan eksakteja tilastomatematiikan lakeja.

<< Kun siis puhut biologiasta ”matemaattisena” ikäänkuin korostaen sen tieteellisyyttä...>>

Luet rivien välistä sellaista, mitä en ole sanonut enkä tarkoittanut.

Lue lisää

"Ylivoimaisesti tavallisin virhe on, että korrelaatiosta tehdään syy ja seuraus -päätelmä. Kun havainnot yhdistetään evoluutioteorialla, saadaan oikea tulos."

Kuten aikaisemmin huomautin, myös evoluutioteorian soveltamisessa on mahdollista syyllistyä virheisiin jos halutaan liikaa havainnon sopivan teoriaan eikä oteta huomioon muita mahdollisia selityksiä.

"Tarkkaan ottaen vallitsevan kielenkäytön mukaan todennäkoisyysmatematiikan sanotaan olevan sovellettua matematiikkaa, mutta se on täysin eksaktia. Se vain ei operoi yksilön kohdalla, vaan millaisia ovat suuren joukon jakaumat."

Sekoitat nyt työkalut ja työkaluilla saatavien tulokset. Todennäköisyysmatematiikka on työkaluna eksakti mutta virheitä voi tulla jo aineiston valinnassa tai sitten saatujen tulosten tulkinnassa.

"mutta prosessin rakenne noudattaa silkkaa todennäköisyysmatematiikkaa. "

Ongelma on vain se että emme voi aina tietää kaikkia prosessiin vaikuttavia asioita.

"Emme voi tietää, minkälaisen geenikombinaation yksilö saa, mutta vanhempien kombinaatioiden perusteella pystymme laskemaan jälkeläisen todennäköisyyden saada tietty geenistö."

Periytyvien ominaisuuksien todennäköisyydet kiinnostavat enää lähinnä jalostustoiminnassa. Muuten niillä ei ole niin hirveästi käyttöä evoluution nykyisessä tutkimuksessa kun DNA:ta voidaan analysoida paljon monipuolisemmin.

"En tarkoita. Kaikki havainnot kaikissa empiirisissä tieteissä tehdään tilastollisesti."

Taas vähän sekoitat. Havaintoja ei tehdä tilastollisesti, niitä kyllä usein analysoidaan tilastollisesti.

"Teoreettisen biologian rakenne on kuitenkin tilastomatemaattinen, se noudattaa vain ja ainoastaan eksakteja tilastomatematiikan lakeja. "

Kuten jo aikaisemmin sanoin, tilastomatematiikka on vain työkalu, ei biologian ydinolemus tieteenä.

YksNVaan kirjoitti:

"Ylivoimaisesti tavallisin virhe on, että korrelaatiosta tehdään syy ja seuraus -päätelmä. Kun havainnot yhdistetään evoluutioteorialla, saadaan oikea tulos."

Kuten aikaisemmin huomautin, myös evoluutioteorian soveltamisessa on mahdollista syyllistyä virheisiin jos halutaan liikaa havainnon sopivan teoriaan eikä oteta huomioon muita mahdollisia selityksiä.

"Tarkkaan ottaen vallitsevan kielenkäytön mukaan todennäkoisyysmatematiikan sanotaan olevan sovellettua matematiikkaa, mutta se on täysin eksaktia. Se vain ei operoi yksilön kohdalla, vaan millaisia ovat suuren joukon jakaumat."

Sekoitat nyt työkalut ja työkaluilla saatavien tulokset. Todennäköisyysmatematiikka on työkaluna eksakti mutta virheitä voi tulla jo aineiston valinnassa tai sitten saatujen tulosten tulkinnassa.

"mutta prosessin rakenne noudattaa silkkaa todennäköisyysmatematiikkaa. "

Ongelma on vain se että emme voi aina tietää kaikkia prosessiin vaikuttavia asioita.

"Emme voi tietää, minkälaisen geenikombinaation yksilö saa, mutta vanhempien kombinaatioiden perusteella pystymme laskemaan jälkeläisen todennäköisyyden saada tietty geenistö."

Periytyvien ominaisuuksien todennäköisyydet kiinnostavat enää lähinnä jalostustoiminnassa. Muuten niillä ei ole niin hirveästi käyttöä evoluution nykyisessä tutkimuksessa kun DNA:ta voidaan analysoida paljon monipuolisemmin.

"En tarkoita. Kaikki havainnot kaikissa empiirisissä tieteissä tehdään tilastollisesti."

Taas vähän sekoitat. Havaintoja ei tehdä tilastollisesti, niitä kyllä usein analysoidaan tilastollisesti.

"Teoreettisen biologian rakenne on kuitenkin tilastomatemaattinen, se noudattaa vain ja ainoastaan eksakteja tilastomatematiikan lakeja. "

Kuten jo aikaisemmin sanoin, tilastomatematiikka on vain työkalu, ei biologian ydinolemus tieteenä.

Lue lisää

"Taas vähän sekoitat. Havaintoja ei tehdä tilastollisesti, niitä kyllä usein analysoidaan tilastollisesti."

Kyllä kaikki havainnot kaikissa empiirisissä tieteissä tehdään tilastollisesti. Et näköjään tunne asiaa. Havainnosta tulee ilmoittaa, millä tilastollisella tarkkuudella se on tehty. 5/100 erehtymismahdollisuus, tarkoittaa, että havainto on tilastollisesti melkein merkittävä, 5/1000 erehtymismahdollisuus tarkoittaa, että havainto on tilastollisesti merkittävä. Silloin havaintotarkkuutta ei tarvitse ilmoittaa. Biologian teoriassa käytetään tilastomatemaattisia rakenteita, joilla ei ole mitään tekemistä empiiristen havaintojen kanssa.

On tyystin kaksi eri asiaa, että havainnot ovat tilastollisia, ja että teoria on tilastollinen. Luonnontieteet ovat empiiris-loogisia. Empiirinen tarkoittaa maailmasta saatavaa tietoa. Looginen teorian matemaattista rakennetta, joka on täysin riippumaton empiirisestä tiedosta.

rennostiM kirjoitti:

"Taas vähän sekoitat. Havaintoja ei tehdä tilastollisesti, niitä kyllä usein analysoidaan tilastollisesti."

Kyllä kaikki havainnot kaikissa empiirisissä tieteissä tehdään tilastollisesti. Et näköjään tunne asiaa. Havainnosta tulee ilmoittaa, millä tilastollisella tarkkuudella se on tehty. 5/100 erehtymismahdollisuus, tarkoittaa, että havainto on tilastollisesti melkein merkittävä, 5/1000 erehtymismahdollisuus tarkoittaa, että havainto on tilastollisesti merkittävä. Silloin havaintotarkkuutta ei tarvitse ilmoittaa. Biologian teoriassa käytetään tilastomatemaattisia rakenteita, joilla ei ole mitään tekemistä empiiristen havaintojen kanssa.

On tyystin kaksi eri asiaa, että havainnot ovat tilastollisia, ja että teoria on tilastollinen. Luonnontieteet ovat empiiris-loogisia. Empiirinen tarkoittaa maailmasta saatavaa tietoa. Looginen teorian matemaattista rakennetta, joka on täysin riippumaton empiirisestä tiedosta.

Lue lisää

"Kyllä kaikki havainnot kaikissa empiirisissä tieteissä tehdään tilastollisesti. Et näköjään tunne asiaa. Havainnosta tulee ilmoittaa, millä tilastollisella tarkkuudella se on tehty. 5/100 erehtymismahdollisuus, tarkoittaa, että havainto on tilastollisesti melkein merkittävä, 5/1000 erehtymismahdollisuus tarkoittaa, että havainto on tilastollisesti merkittävä."

Tuo on edelleen eri asia kuin havainnon tekeminen. Havainnon tekeminen on yksinkertaisimmin vaikka silmällä katsomista. Tuo mistä puhut, on havainnon tarkkuuden tai virhemahdollisuuden ilmoittamista.

"Biologian teoriassa käytetään tilastomatemaattisia rakenteita, joilla ei ole mitään tekemistä empiiristen havaintojen kanssa."

Evoluutiobiologia josta olemme nyt puhuneet, ei ole biologian teoriaa.

"On tyystin kaksi eri asiaa, että havainnot ovat tilastollisia, ja että teoria on tilastollinen"

Tietysti. Mutta jos sanot että havainnot ovat tilastollisia, se tarkoittaa normaalisti sitä että kyseisessä tutkimuksessa ei ole itse tehty varsinaisia havaintoja vaan on tutkittu muualta saatua tilastoaineistoa ja tehty sen pohjalta johtopäätöksiä.

"Luonnontieteet ovat empiiris-loogisia. Empiirinen tarkoittaa maailmasta saatavaa tietoa. Looginen teorian matemaattista rakennetta, joka on täysin riippumaton empiirisestä tiedosta."

Tuo on hieman rajoittunut perusmääritelmä. Niitä tutkimuksen todellisia ongelmia ja virhemahdollisuusksia aiheuttavat eniten tutkimusasetelmien valinta, tutkimusten rajaaminen, mittausmenetelmien valinta, aineistojen rajaaminen yms. asiat.

YksNVaan kirjoitti:

"Kyllä kaikki havainnot kaikissa empiirisissä tieteissä tehdään tilastollisesti. Et näköjään tunne asiaa. Havainnosta tulee ilmoittaa, millä tilastollisella tarkkuudella se on tehty. 5/100 erehtymismahdollisuus, tarkoittaa, että havainto on tilastollisesti melkein merkittävä, 5/1000 erehtymismahdollisuus tarkoittaa, että havainto on tilastollisesti merkittävä."

Tuo on edelleen eri asia kuin havainnon tekeminen. Havainnon tekeminen on yksinkertaisimmin vaikka silmällä katsomista. Tuo mistä puhut, on havainnon tarkkuuden tai virhemahdollisuuden ilmoittamista.

"Biologian teoriassa käytetään tilastomatemaattisia rakenteita, joilla ei ole mitään tekemistä empiiristen havaintojen kanssa."

Evoluutiobiologia josta olemme nyt puhuneet, ei ole biologian teoriaa.

"On tyystin kaksi eri asiaa, että havainnot ovat tilastollisia, ja että teoria on tilastollinen"

Tietysti. Mutta jos sanot että havainnot ovat tilastollisia, se tarkoittaa normaalisti sitä että kyseisessä tutkimuksessa ei ole itse tehty varsinaisia havaintoja vaan on tutkittu muualta saatua tilastoaineistoa ja tehty sen pohjalta johtopäätöksiä.

"Luonnontieteet ovat empiiris-loogisia. Empiirinen tarkoittaa maailmasta saatavaa tietoa. Looginen teorian matemaattista rakennetta, joka on täysin riippumaton empiirisestä tiedosta."

Tuo on hieman rajoittunut perusmääritelmä. Niitä tutkimuksen todellisia ongelmia ja virhemahdollisuusksia aiheuttavat eniten tutkimusasetelmien valinta, tutkimusten rajaaminen, mittausmenetelmien valinta, aineistojen rajaaminen yms. asiat.

Lue lisää

<<Evoluutiobiologia josta olemme nyt puhuneet, ei ole biologian teoriaa.>>

Jos olet tässäkin asiassa eri mieltä, ei kannattane jatkaa. Toivotan hyvää kesää! :-)

rennostiM kirjoitti:

<<Evoluutiobiologia josta olemme nyt puhuneet, ei ole biologian teoriaa.>>

Jos olet tässäkin asiassa eri mieltä, ei kannattane jatkaa. Toivotan hyvää kesää! :-)

Lue lisää

No kyse ei kai ole mielipiteestä vaan siitä mitä jonkun tieteenalan teorialla tarkoitetaan. Evoluutioteoria on tietystikin biologinen teoria mutta se on eri asia kuin että se olisi biologian teoriaa. Sillä tarkoitetaan yleensä tieteenalan sitä osaa joka ei operoi käytännön kysymysten parissa vaan pelkästään teoreettisessa ulotuvuudessa (kuten teoreettinen fysiikka tai teoreettinen matematiikka).
Ilmeisesti tapamme käyttää ja ymmärtää käsitteitä on sen verran erilainen että emme oikein pysty keskustelemaan ilman väärinymmärryksiä. Mutta hyvää kesää sinullekin tästä huolimatta!

Miksi se on vaikea ymmärtää?

Nikille aikansasitäkin

<<No, tuosta voimme vetää johtopäätöksen ettei ihmisiä ole koskaan kiinnostanut mikään "geeniensä" levittäminen ja "hyvägeenisen" kumppanin valinta vaan ainoastaan sextaaminen.>>

Geenien levittäminen ja hyvägeenisen kumppanin valinta ovat tiedostamatonta toimintaa, jonka tulos on juuri geenien levittäminen ja hyvägeenisen kumppanin valitseminen ja edelleen hyvien geenien takaaminen lapsille. Ihmisen ei tarvitse tietää geeneistä yhtään mitään, edistääkseen geenien valintaa. Muut eläimet toimivat vielä tiedottomammin, ja niiden toiminnan tuloksena hyvät geenit valikotuvat jälkipolviin.

Muut eläimet eivät tiedä, että seksi on yhteydessä lapsensaamiseen, mutta saavat silti riittävästi lapsia. Ei voida varmuudella selvittää, missä vaiheessa ihminen on edes saanut selville tämän yhteyden. Jotkut kulttuuriantropologit uskovat, että aika hiljattain.

Sitä ennen ihminen olisi harrastanut seksiä vain hauskuuden vuoksi, mutta olisi evoluutiossa muokkautuneen halunsa takia ollut halukas ensisijaisesti harrastamaan sitä laatuhenkilön kanssa, jolloin siis näin suuntautuneet geenit olisivat runsastuneet populaatiossa. Jos valintaperuste olisi ollut toinen, populaation geenipooli olisi rappeutunut.

<<Ja lisäksi vielä, ettei sillä tiedottomalla puoliskolla ole lainkaan niin suurta valtaa ihmisten käyttäytymiseen kuin väitetään.>>

Paljon suurempi kuin väitetään.

<<Pitäisikö siis koko "biologinen evoluutio" ihmisten kohdalta jo julistaa kuolleeksi?>>

Evoluutio ei koskaan lopu, ei ihmisellä eikä muulla eliöllä, mutta menestymisen edellytykset eri ympäristöissä ovat erilaiset, joten valinta on erilainen eri aikana.

Ihmisellä on sekä pienempi halu saada jälkeläisiä että suurempi harrastaa seksiä. Kun nykyisin voidaan harrastaa seksiä ilman syntyvyyttä, tulevaisuudessa korostuu tietoinen halu lisääntyä ja vähenee pelkkä seksinautinnon halu.

rennostiM kirjoitti:

Nikille aikansasitäkin

<<No, tuosta voimme vetää johtopäätöksen ettei ihmisiä ole koskaan kiinnostanut mikään "geeniensä" levittäminen ja "hyvägeenisen" kumppanin valinta vaan ainoastaan sextaaminen.>>

Geenien levittäminen ja hyvägeenisen kumppanin valinta ovat tiedostamatonta toimintaa, jonka tulos on juuri geenien levittäminen ja hyvägeenisen kumppanin valitseminen ja edelleen hyvien geenien takaaminen lapsille. Ihmisen ei tarvitse tietää geeneistä yhtään mitään, edistääkseen geenien valintaa. Muut eläimet toimivat vielä tiedottomammin, ja niiden toiminnan tuloksena hyvät geenit valikotuvat jälkipolviin.

Muut eläimet eivät tiedä, että seksi on yhteydessä lapsensaamiseen, mutta saavat silti riittävästi lapsia. Ei voida varmuudella selvittää, missä vaiheessa ihminen on edes saanut selville tämän yhteyden. Jotkut kulttuuriantropologit uskovat, että aika hiljattain.

Sitä ennen ihminen olisi harrastanut seksiä vain hauskuuden vuoksi, mutta olisi evoluutiossa muokkautuneen halunsa takia ollut halukas ensisijaisesti harrastamaan sitä laatuhenkilön kanssa, jolloin siis näin suuntautuneet geenit olisivat runsastuneet populaatiossa. Jos valintaperuste olisi ollut toinen, populaation geenipooli olisi rappeutunut.

<<Ja lisäksi vielä, ettei sillä tiedottomalla puoliskolla ole lainkaan niin suurta valtaa ihmisten käyttäytymiseen kuin väitetään.>>

Paljon suurempi kuin väitetään.

<<Pitäisikö siis koko "biologinen evoluutio" ihmisten kohdalta jo julistaa kuolleeksi?>>

Evoluutio ei koskaan lopu, ei ihmisellä eikä muulla eliöllä, mutta menestymisen edellytykset eri ympäristöissä ovat erilaiset, joten valinta on erilainen eri aikana.

Ihmisellä on sekä pienempi halu saada jälkeläisiä että suurempi harrastaa seksiä. Kun nykyisin voidaan harrastaa seksiä ilman syntyvyyttä, tulevaisuudessa korostuu tietoinen halu lisääntyä ja vähenee pelkkä seksinautinnon halu.

Lue lisää

Ihmisellä on myös voimakas tarve hoivata ja pitää huolta, jonka voi onneksi kanavoida lemmikkeihin, kuten on tapahtunutkin.

Valinta tosiaan riippuu enemmän kulttuurista ja sosiaalisesta ympäristöstä ja asemasta siinä. Kovin rääkätyt ja stressatut yksilöt, siis ne jotka todennäköisimmin tuottavat dna-mutaatioita, tuskin mielellään lisääntyvät, tai ovat edes kovin haluttuja lisääntymistarkoituksiin. Todennäköisemmin he ovat myös hedelmättömämpiä myrkytystilastaan johtuen.

fit.test kirjoitti:

Ihmisellä on myös voimakas tarve hoivata ja pitää huolta, jonka voi onneksi kanavoida lemmikkeihin, kuten on tapahtunutkin.

Valinta tosiaan riippuu enemmän kulttuurista ja sosiaalisesta ympäristöstä ja asemasta siinä. Kovin rääkätyt ja stressatut yksilöt, siis ne jotka todennäköisimmin tuottavat dna-mutaatioita, tuskin mielellään lisääntyvät, tai ovat edes kovin haluttuja lisääntymistarkoituksiin. Todennäköisemmin he ovat myös hedelmättömämpiä myrkytystilastaan johtuen.

Lue lisää

<<Kovin rääkätyt ja stressatut yksilöt, siis ne jotka todennäköisimmin tuottavat dna-mutaatioita,...>>

Minulle uusi väite. Onko tutkimuksia, että stressatut ja rääkätyt tuottavat enemmän itulinjassa olevia mutaatioita kuin muut? Olen aikaisemmin kuullut ja lukenut, että mutaatioiden pääasiallinen aiheuttaja on ionisoiva säteily, eniten avaruussäteily, ja jossakin määrin myös kemiallinen energia.

Kyllä siitä ihan googlaamalla löytyy. Mitokondriaalisista mutaatioista varsnkin, jotka muistaakseni periytyy nimenomaan äidiltä (mitokondrio siis).

jokauan kirjoitti:

Kyllä siitä ihan googlaamalla löytyy. Mitokondriaalisista mutaatioista varsnkin, jotka muistaakseni periytyy nimenomaan äidiltä (mitokondrio siis).

Olen vanha ja väsynyt. Tuskin jaksan etsiä todisteita minulle tuntemattomalle väitteelle, josta en saa tuon enempää tietoa.

Niinpä. Ja sekä ihmisillä että eläimillä yksilö voi hyödyttää koko populaatiota paljon muillakin tavoilla kuin vain maksimaalisella lisääntymisellä. Tämä unohtuu niiltä jotka käsittelevät evoluutiota vain ja ainoastaan lisääntymisen ja lisääntymismenestyksen kautta.

Nikille vastakohtaisiaovat

Biologisen kelpoisuuden osoittaa vain ja ainoastaan jälkeläisten määrä, ei ihmisen hyödyllisyys ihmiskunnalle. Alfayksilöitä ovat vain ne, joilla on maksimaalinen jälkeläistuotto. Jos ihmiskunnan kannalta hyödyllisestä ihmisestä käytetään nimeä alfayksilö, sitä käytetään muun kuin biologisen kelpoisuuden merkityksessä.

"Biologisen kelpoisuuden osoittaa vain ja ainoastaan jälkeläisten määrä, ei ihmisen hyödyllisyys ihmiskunnalle. "

Juuri tätä kapeakatseisuutta tarkoitin. Ei ymmärretä että evoluutio tapahtuu populaatiossa. Hyviä ominaisuuksia ovat kaikki ne jotka hyödyttävät koko populaation säilymistä ja elinvoimaisuutta. Silloin tärkeintä ei ole jonkun yksilön maksimaalinen lisääntyminen vaan se että populaatio pysyy elinkelpoisena. Ja se vaatii monilla kehittyneemmillä eliöillä myös sitä että on yksilöitä jotka hyödyttävät yhteisöä muutenkin kuin vain lisääntymällä. Ihmisellä tämä nyt on aivan selvää koska esim. yksi lapseton lääkäri voi pelastaa enemmän henkiä kuin kukaan toinen yksilö pystyy eläessään tekemään.
Ja ääriesimerkissä esim. mehiläisillä on kokonainen yksilöiden lauma, työläiset, joilla ei ole lainkaan lisääntymistehtävää vaan ainoastaan rooli ravinnon kerääjinä ja pesän puolustajina. Kuhnureita on murto-osa työläisten määrästä mutta ne ovat ne ainoat yksilöt jotka hedelmöittävät kuningattaren. Siltikin lisääntymättömät työläiset ovat koko populaation kannalta aivan yhtä tärkeitä kuin kuhnurit koska ilman työläisiä kuhnurien jälkeläiset eivät selviäisi eikä tulisi uusia työläisiäkään.

Nimimerkkivammainen on näköjään edelleen takertunut minuun.

rennostiM kirjoitti:

Nimimerkkivammainen on näköjään edelleen takertunut minuun.

Ehkäpä koska tekstisi vilisevät epätarkkuuksia?

TotuusSattuuQC kirjoitti:

Ehkäpä koska tekstisi vilisevät epätarkkuuksia?

Nimimerkkivammainen yrittää provosoida väittelyyn.

rennostiM kirjoitti:

Nimimerkkivammainen yrittää provosoida väittelyyn.

Niin, no tietysti jos et koe tarpeelliseksi lainkaan puolustaa mielipiteitäsi niin eihän siinä mitään. Keskustelupalstat nyt vain eivät toimi niin että saisit kirjoitella ilman että kukaan vastaisi sinulle tai jopa olisi eri mieltä.

TotuusSattuuQC kirjoitti:

Niin, no tietysti jos et koe tarpeelliseksi lainkaan puolustaa mielipiteitäsi niin eihän siinä mitään. Keskustelupalstat nyt vain eivät toimi niin että saisit kirjoitella ilman että kukaan vastaisi sinulle tai jopa olisi eri mieltä.

Lue lisää

Nimimerkkivammainen on vauhdissaan.

Parinvalinta ei ole tiedettä kuten ei esimerkiksi puhuminenkaan, mutta tieteellisellä tutkimuksella on selvitetty parinvalinnan mekanismi samoin, kuin kielenkäytön mekanismi ja kielessä havaittavat lainmukaisuudet.

Niin kuin suurin osa kielenkäyttäjistä ei tiedä, mistä kielessä on kyse, niin ei myös suurin osa seksuaalipartneria valitsevasta tiedä lainkaan, mistä on kyse. Toiminta on kummassakin täysin alitajuista, mutta tiede selvittää, mistä todellisuudessa on kyse.

Ns. suuri yleisö on kahdalla kannalla tieteen suhteen. Osa pitää sitä joutavana, osa tarpeellisena.