Tuhoutuva avioliitto

en osaa neuvoo.tykkäät miehestäs.mut kerron.vie vuosia kun huomaa onko oikee.mut älä jää jos tunnet niin.sul on vain sun elämä.sinä tiedät mitä teet en minä.pärjäät.ja olet vahva.hyvää kaikkea sinulle.

Ehkä mieehes neuvo ei huono,
Jos keksit sellasta mikä on aidosti sinua ja sinun juttua,
Niin se et koko ajan keskittyisi häneen, saisit itse ja hän hetken tilaa tilanteeseen
Ja vois nostaa sinun omaa sisäistä hehkua ja niitä, asioita esiin joihin hän aikoinaan rakastu sinuun ;)))))

Tunteeton ja kylmä sinua kohtaan! Miksi? Osoitatko itse sille tunteita? Kun sanot että ei reagoi muutoin sinun kaipaukseen kun "hommaa harrastus" tylyä. Kyllä pitkässä suhteessa olevana on hellyyttä oltava ja kosketusta. Ja osattava puhua. Jos toista kaipaa ja kosketusta on se kerrottava. Minäkin olen miehen kanssa joka ei osaa itse puhua ellen ohjaa. Eli kun haluan helittelyä menen syliin kysymättä. Kun haluan seksiä näytän sen. Kerron selkeästi ja yksiselitteisesti ilman liikoja keskustelua tai perustelua syliin tuloon. Yleensä kysyy siinä vaiheessa hymy huulilla mitä nyt? Ja sanon haluan suukkoja tai hyväilyä tai seksiä. Koskaan ei työnnä pois. Joskus kun kiireistä aikaa molemmilla eikä ole kerennyt hoitaa toisiamme ohi mennessäni hipaisen selästä ja takamuksesta jotta tietää että kohta haluan eikä siinä tarvita sanoja. Se jos miehen pitää miettiä vaimonsa tekemiset tai ei niistä pidä on se sen kerrottava. Naiset ovat tunteella eläviä miehet taas tekeviä. Ja näiden kahden on kohdattava. Mutta jos kerrot miten kaipaat sen kosketusta totuudella uskon että ymmärtää sinua. Juuri tämä kun tunteet katoaa toista kohtaan on se kun ei edes muista mitä toinen haluaa ja miksi. Jos taas kyllästynyt pitää se sen myös kertoa. Jos elää kaksoiselämää ja on salainen rakastaja tulee sekin esille. Mutta täytyy kyllä sanoa että tyly mies sulla. "Hanki harrastus" jos minun mieheni noin sanoisi lähtisin kyllä. Koska minä ainakin vaadin aviossa että saan hellyyttä ja kosketusta päivittäin.

Tässäpä sulle myös tarina miehen käytöksestä avioliitossa. Alkuvuodet mahtavaa ja kuten yleensä. Vuosia myöhemmin alkoi näkyä käytöksen muutos. Arvostelu alkoi milloin siivosin huonosti. Milloin käytin liikaa rahaa turhiin jne. Kaiken päälle alkoi pieniä vittulun kohteita löytyä jopa omasta kehostani. Omia virheitä ei nähnyt eikä ottanut korviin. Heti jos minä kerroin kuinka väärin tai huonosti oli jotain tehdä alkoi huutaminen ja sanoi että vittuilen sille vaan. Tässä vaiheessa sanoin etten tuollaista käytöstä hyväksy ja puhu aikuisten lailla samoin huolehtii ettei lapset kuule. Onneksi edes lapsia kunnioitti ja hiljeni. Seuraavaksi oli perheemme johtaja joka teki päätökset ilman enään minulta edes kysymättä. Eroa mietin jo tuolloin. Mutta lapsien takia jäin. Käytös paheni ja johti jopa pettämiseen. Kun kävimme läpi eroammeko vai jatkammeko lasten takia. Jatkoimme lasten takia. Määritin mitä siedän ja huuto lopetetaan. Kolmas kerta kun ero oli lähellä. Ajanmyötä katkeruus alkoi toisia kohtaan. Kuinka rumasti arvostelu ystäviään kertoillen niiden tupdristä suhteista ja pettämistä jne. En koskaan ole niin tehnyt. Olin aina samaa mieltä sen kanssa enkä ärsyttänyt kunnes lapset lähti. Sanoin että tässä on sen mahdollisuus lähtä. Ei halunnut ja ne perustelut jäämiseen olivat aika heikot. Elimme itsekseen ja harrastusten parissa omillaan. Kun joskus tunsin että halusin seksiä ja kosketusta antoi kyllä mutta harmaata se oli. Kun ajan myötä tuli ilmi miehen käytökseen syyt. Sillä oli vuosia kakkonen jonka kanssa eli kaksoiselämää. Kun tuo kakkonen ei voinut häntä ottaa muuhun oli se katkeruus minun päälleni. Kun kävimme läpi sitä ja sanoin tuossa ovi ala mennä. Se ratkesi täysin. Sekosi ja ongelmat tulivat ilmi vasta tässä vaiheessa. Oli alko ongelmaa no toki sen näinkin omin silmin en puuttunut, oli hakenut VIP lainoja jotka olivat isoja, onneksi omaisuus on minun ja ei pääse siihen käsiksi. Mutta ulosottoon joutui. Ja kun töitä joutui tekemään niiden lainojen takia jotta kykeni ne maksamaan oli todella katkera. Olisi halunnut minun takaajaksi jos kerralla ottaisi ison lainan maksaisi sen sitten pois. En suostunut jälleen räjähti. Kun vaadin saada tietooni mihin käytti ne rahat oli niiden selitys paskaa. Tässä vaiheessa näin että on narsisti ja mielenterveys ongelmineen kaaoksessa. No kavereina jatkettiin hän maksaen velkojaan ja ryypäten mutta rauhallinen oli. Kun se rahan käyttö johtui tuosta kaksoiselämästä. En koskaan kertonut edes lapsille. Ulospäin liittomme oli normaali ja vakaa. Mutta tarkoitan tällä kun käytös muuttui pitkässä aviossa monta kertaa ja niiden takana isoja ongelmia. Tuossa se kulkee edelleen vierellä mutta omillaan. Velkojensa kera. Mutta minua kohtaan on loppunut aggressiivinen käytös että antaa olla rauhassa. Se miksi en sitä ulos nakkaa enkä eroa ota on lapset. En tarvitse uutta miestä koska taitaa olla nykyään niin että yhtä sairaita löytyy. Joten jos mietit haluatko jatkaa kylmässä liitossa tiedät että sinun se pitää päättää.

Nyt keräät rohkeutesi ja lähde tuosta suhteesta! Tee suunnitelma siitä mitä pitää tehdä että pärjäät. Tuollaista kohtelua sinun ei tarvitse sietää enää yhtään.

Sinulle nimimerkki Tuhoutuva avioliitto. Et maininnut minkä ikäisiä olette eli olisko miehellä jonkinlainen ikäkriisi ? Tosiasia on se, että tuo käyttäytymisensä sinua kohtaan on tahallista loukkaamista ja henkistä väkivaltaa. Olisko syynä toinen nainen, työpaikka romanssi, kun niin innolla odottaa työpaikalle pääsyä ? No joka tapauksessa jokin ongelma hänellä on ja sinä olet kohde johon miehesi purkaa kaiken kiukkunsa- harmituksensa- ja pahanolonsa.
Mikä neuvoksi, se onkin jo toinen juttu, mutta voisitko ajatella jotta tilaisit ajan perheneuvolaan ja kävisit siellä juttelemassa ? Siellä voi käydä yksinkin, ei ole pakko ottaa puolisoa mukaan eikä kertoa hänelle mitään. Sieltä voisit saada asiantuntijan neuvoja siihen miten edetä asiassa, mutta tuota tämän hetkistä elämäntilannetta en suosittele jatkavasi. Jotain sun pitää tehdä ennen kuin menetät oman mielenterveytesi ja itsekunnioituksesi.

Jaksamista ja kaikkea hyvää sinulle.

Voin omasta kokemuksesta sanoa että meilä oli samanlainen tilanne. "Hanki harrastus" kertoo paljon, meilä se tarkoitti sitä että ukolla oli salasuhde lastentarhan opettajaan.
Ukko käyttäyi samalla tavalla kuin sinun.
Kyllä pitkässä parisuhteessa on hellyyttä ja rakkautta paljon, ei se unohdu jos rakastaa toista.
Huonoon suhteeseen ei toinna jäädä, kerran täällä eletään.

Ottamatta kantaa aloittajan avioliittoon, kerron kuitenkin yhden näkökulman. Ihminen todellakin haluaa omaa aikaa joko kotona tai muualla. Jatkuvasti ei jaksa olla kokoajan kiinnostunut toisesta ihmisestä. Työ on jo yleensä intensiivistä ja siihen pitää keskittyä, joten kotona pitäisi saada lepuuttaa aivoja. Omassakin parisuhteessa ymmärrän, että toinen haluaa oman rauhansakin. Monesti itsekin menin siihen lankaan, että tulkitsin ettei toinen välitä, mut ei se sitä välttämättä ole. Naisillekin hyvä neuvo on, että ole itsenäinen ja vähän salaperäinen, niin johan tulee miehillä kiinnostusta. Se harrastus ei ole huono juttu.

7 vuoden kriisi todella, piti paikkansa munkin kohdalla, vaimokkeella salasuhde naimisissa olevaan mieheen, taisi muijan pipari olla miehelle mieleen ja varmaan muukin mitä naisessa oli. Sitten pari muuta juttua, olen varmaan nykyään naisten vihaaja, haluan vain nussia naisia muu ei kiinnosta.