Onko täällä ketään, jota pelottaa suunnitella itsemurhaa ja toteuttaa se yksin? Haaveilen, ettei täällä lähdön hetkellä tarvisi olla yksin, olisi joku, joka pitäisi kädestä. Toki lähtö pitäisi saada toteutettua jollain nopealla ja kivuttomalla, ei-brutaalilla tavalla... Liekö siihen typpi-/heliumkaasu sitte oikea keino, mutta mistä sitä ja kaikki muut tarvikkeet saa.
Lähtö tästä maailmasta kaksin?
Nothing_to_lose
12253
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Elämä on kokemus.
Sitä ei selitä.
Tarvitset vanhuksen, lämpimän kokeneen ihmisen tuen, neuvon.
Puhuu ongelmistasi ja se auttaa.
Eutanasiakin on huonoa, koska jokainen kokemus on ainutlaatuinen.
Elämä on henkistä. Elämällä on tarkoitus.
EI TARVITSE YRITTÄÄ TEHDÄ MITÄÄN KUN EI TAHDO.
KOSKAAN.
KUKAAN EI PAKOTA MIHINKÄÄN.
OLE OMA ITSESI JA RIKO RAJOJA SITEN, ETTÄ ET TEE NIIN KUIN MUUT KÄSKEVÄT ESIMERKIKSI TYÖ, OPISKELU YM.
ESIM. INTIALAINEN SADHU TEKEE SEN MITÄ TAHTOO EIKÄ KUUNTELE MUITA!!
Elämä on henkistä.
Elämä on Rakkautta.
Rakkaus voittaa kuoleman.
Asioilla on syynsä.
Asioilla on tarkoituksensa.
Älä hosu, älä jää yksin. Menee toisten ihmisten ilmoille. Ilmaise itseään. Huuda.
Intialainen mantra: "mikään ei ole sitä, miltä se näyttää"
"kaikki on harha" - tarkoittanee - älä ota vakavasti, itseesi
rakkautta!!
Hyvä aloitus, sillä kaksin tämäkin asia voisi olla kaunihimpi. Epäonnistuminen tietysti pelottaa ja siksi mieleen tulee monesti vain rekan ja junan alle menemiset ja muiden elämää ei haluaisi enää sotkea. Välillä jopa miettiin et kyllä itsemurhan tehneet ovat omanlaisia "sankareita" kun ovat saaneet toteutuksen vietyä loppuun onnistuneesti. Jäähyväiskirjeeseen kannattaa kyllä panostaa koska se saattaa olla todella merkityksellinen omaisille. Kyllä eutanasia asiakin pitäisi saada Suomessa kuntoon pikimmiten.
Minullekin on tärkeää se, ettei täysin ulkopuolisten elämää tarvi sotkea hyppäämällä rekan tai junan alle. Ja nuo tavat ovat muutenkin aivan liian raakoja, vaikka varmasti ajavat asiansa paremmin kuin lääkkeiden yliannostus tai vastaava, jolla päädyt vain invalidiksi tai maksansiirtojonoon.
Epäilenpä, että eutanasiaa vakavasti ja pitkäaikaisesti masentuneille ei ole tulossa ikinä. Siksi ihminen päätyy tekemään itsemurhan raa'alla tavalla ja yksin, ja jälki ei varmasti useinkaan ole kovin kaunista..
Totta, ulkopuolisten elämää ei pidä sotkea. Muutenkin tietysti loppuun asti pitää yrittää ja vielä sen jälkeenkin. Belgiassahan ja Hollannissa vissii todella masentuneillakin on mahdollisuus eutanasiaan. Se on omalla tavallaan hyvin sivistynyttä ja humaania, vaikka asialla on aina puolensa.
Onkohan ulkomaalaisilla vakavasti masentuneilla mahdollisuus päästä Belgiassa ja Hollannissa eutanasiaan?
Tuskin kuitenkaan. Viime vuonna tehtiin Hollannissa 7000 eutanasiaa. Tuossa yks juttu Belgiasta.
www.iltalehti.fi/ulkomaat/2015070319967983_ul.shtml
Eli ei mitään saumaa tavan tallaajalla Suomesta. Palataan siis alkuperäiseen dilemmaan, miten lähteä täältä kivuttomasti ja ettei tarvisi viimeisillä hetkillä olla yksin...
En toki tunne sinua, mutta tuskin siihe ketään omaisia/ystäviä saa rinnalle. Sellainen olisi aika ihmeellistä. Kevennyksenä sanottava että nauratti kun luin Sveitsin itsemurhaklinikan hintalappua joka on 20 000-30 000 euron välimaastossa niin köyhillä ei tosiaan oo varaa EDES kuolla tässä maailmassa :D Mikä sinut on btw saanut miettimään tällästä?
En tietenkään ketään omaista/ystävää rinnalle toivoisikaan. Lähinnä mietin, että onko muita samankaltaisten ajatusten parissa.. Pois haluan täältä, mutta kaiken suunnittelu ja toteutus yksin pelottaa niin kovasti. Pitkäaikainen masennus ja ahdistus eikä useista kokeilluista lääkkeistä ja mt-toimiston palveluista apua..
Tuommoisen Sveitsin hintalapun nyt raapisin suht helposti kasaan jollain aikajänteellä, kun töissä sinnittelen. Mutta ei sinne taida edes rahalla päästä, jos ei ole parantumattomasti fyysisesti sairas.
Hei,
surullista aina se, kun joku joutuu tilanteeseen, jossa ei näe pienintäkään valoa tunnelin päässä tai luota siihen, että parempi aika voi tulla, kukaties jo piankin. Olen pahoillani puolestasi. elämä kuitenkin kulkee eteenpäin, koko ajan. Tilanteet muuttuvat, koko ajan. Mikään ei oikeastaan ole pysyvää. Ei ilot eikä surut, ei edes sairaudet, niissäkin on erilaisia päiviä ja vaiheita. Masennuksessakin. Sanot, ettei lääkkeistä eikä mt-toimistosta ole ollut apua. Hyvä, kun olet hoidon piirissä. Älä lannistu. Pysy hoidon piirissä. Kysy uutta lääkettä, nekin kehittyvät koko ajan. Pyydä pitkäaikaista terapiaa. Ole itsesi puolella. Itsemurha on ratkaisu, joka tuo mukanaan kysymyksiä läheisille, loppuelämän ajaksi. Se on lopullinen ratkaisu. Mutta elämällä voi olla sinun varallesi hyviä asioita ja uusia juttuja ja iloa.
Tsemppiä,
Pirkko-pappi
Ei se auta onko siinä vierellä toinen vai ei. Ei elämäsi kuolemaan pääty.
Moi. Täällä olisi yksi joka miettiny lähtöä tästä elämästä. Jos kiinnostaa niin ota yhteyttä s postiini [email protected]. mistäpäin olet?