Hautajaiset

Kukat lasketaan lattialle ei arkun päälle. Puoliso voi sinne jalkopäähän sen kimppunsa asettaa, jos välttämättä haluaa, mutta Ei siihen pään puolelle. Pään puolelle tulee hiekasta siunauksessa risti.. En tiedä mikä siinä on niin vaikeaa niiden kukkien kanssa. Joissain moderneimmissa paikoissa siinä on kukkatelineet, jotka ovat sinänsä hyvät että silloin ihmiset eivät tuhraa siihen paikan etsimiseen aikaa. Sellainen asia hymyilyttää myös, että kukkia mennään laskemaan kuin oltaisiin hidastetussa elokuvassa. Ajattelevatko ihmiset, että se tekee tilaisuudesta pyhemmän ja suremisesta syvemmän kun toimii korostetun hitaasti. Järkevää olisi, että mahdollisimman moni menisi laskemaan kukkasia yhtä aikaa. Vaikkapa penkkiriveittäin.
Kun edelliset ovat laskeneet, olisi hyvä, että seuraavat ovat jo matkalla laskemaan. Turha odottaminen on tilaisuuden tarpeetonta hidastamista. Tämä ei nyt tarkoita sitä, että siellä pitäisi juosta tai kiirehtiä. Ei sitä tämä ei tarkoita, vaan että ihmiset olisivat normaaleja. Ei ole kiellettyä liikkua normaalisti ja käyttää järkeään.
Yksi asia, mikä myös mietityttää on se, kun omaiset joskus sanovat, että hautaustoimistossa kerrottiin/neuvottiin, että kukat lasketaan silloin ja silloin. Uskomatonta!!!! Ei hautaustoimistolla ole mitään tekemistä siunauskaavan kanssa!!!!!! Omaiset ja pappi sopivat yhdessä lasketaanko kukat siinä alussa kirkossa/kappelissa vai lasketaanko ne vasta haudalla. Luin jostain että "suntio oli ehdottanut että laskemme kukat alussa, koska ne näyttävät kauniilta". Johan teki itsestään viisaan. Kas kun ne kukat 99 prosenttisesti lasketaan juurikin alussa ja juurikin tuosta syystä. Ei se ole mikään suntion keksintö vaan lukee ihan siinä siunauskaavassa. Pappi määrää sen kaavan. Ei suntio, ei hautaustoimisto eikä kanttori eikä omaiset. Omaisten kanssa kuitenkin nätisti sovitaan asioista.
Ihmiset miettivät sitä istumisjärjestystäkin. Vainajan kannalta on aivan sama, täysin yhdentekevää missä kukin istuu. Järki käteen. On parasta istua siinä, missä olo tuntuu mukavammalta ja mistä kuulee ja näkee hyvin. Tai jos ei halua nähdä niin menee vaikka takariviin. Ei sitä kukaan määrää, missä sinun tulee istua.
Kukaan ei määrää sitäkään mitä puet yllesi. Ihmettelen sitä mustaa pukeutumista. Valkoinen on kuoleman väri, ei musta. Se on vain vanha tapa, joka on jäänyt jostain syystä monelle päälle. Musta on toki helppo ja kaunis, ei siinä mitään. Kunhan et kuvittele että osoitat jotenkin enemmän suremista kuin hän jolla on punainen asu päällä. Sinä saat pukeutua hautajaisiin juurikin haluamallasi tavalla.
Jos kukat on laskettu kirkossa (kuten 99 prosenttisesti tehdään) niin siellä haudalla ei enää vitkutella vaan lasketaan ne kukat yhtäaikaa. Eihän siinä ole mitään järkeä että ensin kirkossa mietitään oikeaa järjestystä ja sitten vielä haudalla. Oikeaa järjestystä ei ole määrätty, mutta usein ensimmäisenä menevät laskemaan puoliso ja lapset. Jos ensimmäisenä meneekin joku muu, niin ovat varmasti asian sopineet ja se on aivan ok. Läheisin ihminen ei aina ole se oma vaimo tai mies tai lapset. Se voi olla vaikka kummilapsi. Eli on aivan turhaa ajanhukkaa niitä järjestyksiä liiaksi miettiä tai arvioida.

Nämä ovat ihan ihmisiä helpottamaan kirjoitettuja asioita. Ei kiusaksi eikä harmiksi. Jos joku haluaa noudattaa joitain kuviteltuja etikettejä, niin sekään ei ole keneltäkään pois. Kunhan muistaa ettei pidä omaa totuuttaan kaikkien totuutena. Tapoja on juuri niin monta kuin meitä ihmisiäkin. Samoin oikeita tapoja on saman verran kuin meitä ihmisiä.