Viime aikoina pohtinut asioita ja todennut, että mielikuvitukset itse kullakin voi heittää häränpyllyä ja tilanteet sen myötä tulla monimutkaisemmiksi? Olisinko valmis suhteeseen? Vahva epäily, etten? Elämäntilanteeni ei ole vakaa, en ole edes työtön, elän säästöilläni ja sijoittamalla, siitä riippuu tulevien päivien paiste tai rankkasade? Olisiko hyvä riidan aihe suhteessa? Motivaatio työelämään meni narsistin ja luottamuksen puutteen takia.
Olenko hylkiö tulevaisuudessa? Ei mahdoton ajatus sekään? Olisinko toiselle hyvä kumppani? Luotettava olisin, mutta olisinko valmis vakavempaan? Ei ole kokemusta, joten vaikea sanoa? Särjenkö toisten sydämiä, sitä en voi tietää, mut jos jotain voin sanoa niin tahtomattani särjen jos särjen. Keskitys vain itseeni ja läheisiini tilanteen mukaan. Tasapainottava tekijä itselleni on päivissä, aktiivinen liikunta, suht terveet elämän tavat. Paheet on herkuttelu painotteisia. En tupakoi ja alkoholiakin käytän todella vähän.
Olen ystävällinen luonteeltani, ehkä kilttikin, viihdyn itsekseni hyvin (erakko), en päästä ulkopuolisia liian lähelle helpolla, en ärsyynny helposti, mutta rajansa kaikella, jos mollataan syyttä ja ärsytetään niin kaikilla se raja ylittyy jossain vaiheessa. Minulla viimeisimmästä jo yli 20v. Tänä päivänä eletään hektisiä aikoja ja hermot voi kiristyä monilla aivan syyttäkin? Omalla kohdalla toivon ja uskon parempaan myös omalta osaltani, aika näyttää mistä itsensä löytää ja kuinka hyvin pärjään elämän myllerryksessä?
Olenko hylkiö tulevaisuudessa? Ei mahdoton ajatus sekään? Olisinko toiselle hyvä kumppani? Luotettava olisin, mutta olisinko valmis vakavempaan? Ei ole kokemusta, joten vaikea sanoa? Särjenkö toisten sydämiä, sitä en voi tietää, mut jos jotain voin sanoa niin tahtomattani särjen jos särjen. Keskitys vain itseeni ja läheisiini tilanteen mukaan. Tasapainottava tekijä itselleni on päivissä, aktiivinen liikunta, suht terveet elämän tavat. Paheet on herkuttelu painotteisia. En tupakoi ja alkoholiakin käytän todella vähän.
Olen ystävällinen luonteeltani, ehkä kilttikin, viihdyn itsekseni hyvin (erakko), en päästä ulkopuolisia liian lähelle helpolla, en ärsyynny helposti, mutta rajansa kaikella, jos mollataan syyttä ja ärsytetään niin kaikilla se raja ylittyy jossain vaiheessa. Minulla viimeisimmästä jo yli 20v. Tänä päivänä eletään hektisiä aikoja ja hermot voi kiristyä monilla aivan syyttäkin? Omalla kohdalla toivon ja uskon parempaan myös omalta osaltani, aika näyttää mistä itsensä löytää ja kuinka hyvin pärjään elämän myllerryksessä?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.