Kierrätyksestä isossa ja pienessä mittakaavassa

Äärimmäisen kaukaiset ja äärimmäisen tiheät kohteet vetävät itseensä liikettä / energiaa / asiaa. Muuttuva valo on peräisin laajentuvasta tihentymästä ja aine tihenevästä laajentumasta

Eli tihenevät laajentumat siirtävät liikettään / energiaansa / vetävää voimaansa koko ajan synnyttäen uusia tähtiä ja planeettoja. On siis havaittu että aine muuttuu avaruudessa vaahtopäisiksi antitihentymiksi.

Työntävä voima ja kaareutumaton avaruus on huuhaata! Vielä suurempaa huuhaata on se, että aine lisääntyisi ja kasvaisi itsestään sisältäpäin työntymällä. Valo voi muuttua, koska laajentuvat tihentymät ja tihenevät laajentumat.

Se on periaatteessa sama ilmiö, kuin virrallinen johto magneettikentässä,. Kuvasta selviää, että johtimen liikesuunta määrää, kummin päin magnettikenttä liikkuvan johtimen ympärille muodostuu. Toiseen suuntaan liikkuva johdin muodostaa kentän ympärilleen myötäpäivään, toiseen suuntaan liikkuessa kenttä muodostuu vastapäivään. Avaruudella itsellään ei ole mitään tihentymää josta se laajentuisi.

Mistä muuttuvat tihenevät laajentumat muka on peräisin jos ei laajentuvista tihentymistä?

Ettekö vieläkään ymmärrä että laajenevan valon laajenevat tihentymät kierrättävät keskenään laajenevaa työntävää voimaa joka työntyy laajenevan valon laajenevana energiakenttänä sinne päin minne laajeneva valo itse työntyy.

Esimerkiksi ilmakuplaolentojen noustessa merenpohjasta ylöäspäin heidän ilmakuplavalonsa sinisiirtyy, jolloin alkuräjähdysteoretikko sanoo, että ilmakuplaolentojen välistä häviää tilaa simsalapimulottuvuuteen?
Vaan tämän aamuinen oivallukseni kertoo miksi mustat aukot, energiakeskittymät syöksyvät galaksin reunalta vähemmän tiheälle alueelle kohti galaksin keskustaa, jossa ydinkeskustaan onkin tullut galaksin levytason sivuilta todella pieniä, kylmiä ja tiheitä soluja ja näin kuuma ja vähän tiheä energiakeskittymä humahtaa tiheiden ja kylmien solujen alueelle.
Liike jatkuu, mutta se hidastuu.
Kun valo lähtee näin syntyneistä hiukkasista syntyneistä tähdistä liikkeelle, se joutuu todella pienten, kylmien ja tiheiden solujen väliin ja kun se liikkuessaan eteenpäin lopulta tulee jonkun galaksin alueelle, sen aallonpituus venyy sitä enemmän mitä vanhempaa valo on.
Koska vanhin valo joutui liikkumaan erittäin pienten, kylmien ja tiheiden solujen alueella.
Nykyinen valo liikkuessaan galaksista toiseen liikkuu lämpimämpien ja vähemmän tiheiden solujen välissä ja näin se ei veny niin paljon sapuessaan galaksimme alueelle. Siis sekin laajeneva valo joka työntyy sinne päin mistä laajeneva näkyvä maailmankaikkeus on työntymässä pois päin, loittonee tuolta alueelta yhdessä laajenevan näkyvän maailmankaikkeuden kanssa. Tarvitaan paljon sitä energiaa jota laajenevan valon laajenevat tihentymät kierrättävät keskenään. Ja sitä on paljon miljardeja vuosia vanhan laajenevan valon mukana.

Äärimmäisen yksinkertaista: äärimmäisen kaukaiset ja äärimmäisen tiheät kohteet vetävät itseensä liikettä / energiaa / asiaa.

Eli tihenevät laajentumat siirtävät liikettään / energiaansa / vetävää voimaansa koko ajan synnyttäen uusia tähtiä ja planeettoja

Työntävä voima ja kaareutumaton avaruus on huuhaata! Vielä suurempaa huuhaata on se, että aine lisääntyisi ja kasvaisi itsestään sisältäpäin työntymällä.

Laajenevan Maapallon keskustasta työntyy vastapalloon uutta laajenevasti tihentyvää ainetta/ asiaa/ energiaa galaksin keskustan supermassiivisesta kohteesta. Maapallon pintakerroksille sitä ei kuitenkaan ehdi pysähtyä, laajeneva tihentymä muuttuu tihentyväksi laajentumaksi.

Eli näiden atomien ytimien laajentumia tiheämpien harventumien sisälle pitää työntyä ensin paljon aikaisempaa enemmän tihenevää laajentuvasti työntävää voimaa ja näin tapahtuu matkalla kohti Maapallon keskustaa.

Vasta sitten niiden laajentumat alkaa tihentyvästi hidastua ja ne pysähtyvät lopulta laajenevan Maapallotihentymän keskustaan.

Eli kun ne tihentyvät nopeammin, kuin mitä laajenevat, sisäinen paine / liike / aika hidastuu ja ne alkavat kierrättyä myötäpalloon ympäristönsä kanssa enemmän tai vähemmän. Ne kierrättävät ympäristöönsä enemmän vetävää voimaa jota kohdistuu myös niihin itseensä enemmän laajenevasti jne.

Fotonit ratsastavat valon aaltojen vaahtopäillä. Koska vanhalla valolla matka on pitkä ja nopeuskin huikaiseva, niin pitkästä ratsastuksesta johtuen fotonien takamukset alkavat puutua ja kipeytyä. Joten fotoni hyppää pois kyydistä verrytelläkseen ja oikoakseen jäseniä ja hyppää levänneenä takana tulevien valon vaahtopäiden kyytiin. Tästähän seuraa tietysti valon punasiirtymä. Tämän voi todeta laittamalla pitkän kourun avaruuteen. Väsähtäneet fotonit putoavat kouruun.

Valon aaltojen vaahtopäät syntyvät siten, kun takana maailmankaikkeuden ulkopuolelta tulevat ziljoonat laajenevat tihentymät työntävät valon aaltoja hirmuisella vauhdilla eteenpäin. Eli syntyy "myrskytuuli".

.

Nyt teillä on ainutlaatuinen tilaisuus lukea, mistä aine ihan oikeasti muodostuu!

Atomit koostuvat ziljoonista laajentuvista kvarkeista. Yksittäinen atomi itse asiassa muodostaa oman laajentuvan maailmankaikkeuden.

Kvarkit muodostuvat ziljoonista laajentuvista alitihentymistä, jotka itse asiassa ovat galakseja atomin eli maailmankaikkeuden sisällä.

Alitihentymät muodostuvat ziljoonista laajenevista alitihentymien alitihentymistä, jotka ovat aurinkoja alitihentymien eli galaksien sisällä.

Näitä ziljoonia laajenevia alitihentymien alitihentymien alitihentymiä jatkuu miltei loputtomiin, eli ne muodostavat laajentuvia planeettoja ja kuita. Kun mennään tarpeeksi pitkälle loputtomiin alitihentymiin, saattaa löytyä planeettoja, joilla asuu pieniä olioita, jotka saattavat olla kopioita esimerkiksi maa-planeetan elämästä.

Nyt kun olen selvittänyt aineen rakenteen, alan kehittää lääkkeitä esimerkiksi syöpään.
Kehittäisin itse toimivia hoitomuotoja ja / tai lääkkeitä.
Yrittäisin saada muut ymmärtämään millaisista tihentymistä aine oikeasti koostuu, jolloin olisi tuhansia ihmisiä pohtimassa syöpää eri näkökulmasta. No, eipähän kukaan syöpään ennen aikojaan kuoleva pääse kysymään miksi en yrittänyt kertoa millaisista tihentymistä aine oikeasti koostuu.

Laajenevan Maapallon keskustasta työntyy vastapalloon uutta laajenevasti tihentyvää ainetta/ asiaa/ energiaa galaksin keskustan supermassiivisesta kohteesta. Maapallon pintakerroksille sitä ei kuitenkaan ehdi pysähtyä, laajeneva tihentymä muuttuu tihentyväksi laajentumaksi.

Eli näiden atomien ytimien laajentumia tiheämpien harventumien sisälle pitää työntyä ensin paljon aikaisempaa enemmän tihenevää laajentuvasti työntävää voimaa ja näin tapahtuu matkalla kohti Maapallon keskustaa.

Vasta sitten niiden laajentumat alkaa tihentyvästi hidastua ja ne pysähtyvät lopulta laajenevan Maapallotihentymän keskustaan.

Eli kun ne tihentyvät nopeammin, kuin mitä laajenevat, sisäinen paine / liike / aika hidastuu ja ne alkavat kierrättyä myötäpalloon ympäristönsä kanssa enemmän tai vähemmän. Ne kierrättävät ympäristöönsä enemmän vetävää voimaa jota kohdistuu myös niihin itseensä enemmän laajenevasti jne.

.

Jäi mietityttämään tuo AP:n teoria. Missä sen vois julkaista.
Onko "Pahkasika" -julkaisu vielä olemassa?

Osaako kukaan auttaa minua. Minulla on pakonomainen tarve kirjoittaa laajenevista tihentymistä, vanhasta valosta ja kaiken turpoomisesta. En kylläkään ymmärrä höykäsenpöläystäkään siitä, mitä kirjoitan. Mutta jokin ääni kuiskaa minulle, että jos kirjoitan, niin minusta tulee maailmankaikkeuden viisain ihminen.

Osaako joku auttaa, että pääsisin pois tästä osp-oravanpyörästä?
Help me!!! 👍👍👍

.