Hirveä olo aamuisin?

Hei,

Kyllä tuo on ihan normaalia. Itsekin olen tämän saman hiljattain käynyt läpi. Keskity itseesi nyt. Kehosi tarvitsee nyt sitä, että pidät itsestäsi erittäin hyvin huolta. Syö säännöllisesti ruokaa ja juo nestettä, mielellään jotain vähän muutakin kuin vettä. Esimerkiksi joku tuoremehu/vast. mistä saat hieman energiaa samalla. Keho on siitä ihmeellinen, että niin kauan kuin se saa säännöllisesti ruokaa ja juomaa ja unta, niin se auttaa ihmistä selviytymään tällaisista traumaattisista kriiseistä.

Jos keho puolestaan jää ilman ruokaa ja juomaa, niin se menee hälytystilaan ja stressitaso nousee entisestään koska keho luulee että kuolema on ovella. Eli muista että nyt on ensisijaisen tärkeää syödä ja juoda terveellisesti ja säännöllisesti ja sinun pitää myös nukkua riittävästi. Tämä on sinun tärkein tehtävä tällä hetkellä. Näin stressitasosi laskee ja aivoille jää enemmän energiaa työstää tätä traumaattista kokemusta.

Toiseksi, sinun pitää muutenkin keskittyä nyt vain ja ainoastaan itseesi. Aina kun alkaa ahdistamaan ja ajatukset palaavat ikävään tapahtumaan, kysy itseltäsi mitä voisit juuri nyt tehdä mistä sinulle itsellesi tulisi hyvä olo. Käy myös ulkona. Edes lyhyesti. Kävely on tutkitusti hyväksi tällaisissa tilanteissa, ja saatpahan siitä myös hyvän olon että olit reipas.

Kehu itsesi joka kerta kun teet jotain mistä sinulle tulee hyvä olo. Viikon päästä huomaat jo, että olosi on tasoittunut ja kun muistelet mitä kaikkea hyvää olet tehnyt nyt kohentaaksesi oloasi, huomaat että pärjäät itse asiassa oikein hienosti.

Jos olo on ihan paska ja ajatukset sekaisin, käy juttelemassa muutaman kerran psykologille. Se on sijoitus mikä kannattaa. Se auttoi minua.

Niin, ja älä jää yksin. Jos olet ihan yksin tämän olosi kanssa, niin silloin ehdottomasti psykologille purkamaan oloasi. Se ei ole häpeä, vaan kultaan sijoittamista. Sinä tulet ensin. Muista se. Selviät tästä kyllä.

Hei kyllä se helpottaa :) ajan kanssa

Uskon että kaikilla terveillä ihmisillä on samanlainen tunne, jos on inhimillisyyttä ja tunteita. ¨tsemppiäjajaksamista¨ kertoi lähes kaiken miten selvitä alkuvaiheesta. Kaikki selviävät tavalla tai toisella ja se on paljon itsestä kiinni miten asiat hoitaa ¨sitä saa mitä tilaa¨

Olet tilanteessa jossa joudut päättämään tulevaisuuden suunnan, tee se itse ja jos et siihen kykene hae asiantuntia apua, heillä on vaitiololovelvollisuus ja tämä on koko perheen edun mukainen asia. Älä koskaan tee omia ja perheen päätöksiä, kavereiden neuvojen mukaan, tunteita on pakko purkaa tukihenkilöiden ja kavereiden kanssa, mutta perheen sisäiset asiat kuuluvat ainoastaan perheelle. Ei kenelläkään ole oikeutta kertoa ulkopuolisille lasten tai puolison henkilökohtaisista asioista ilman heidän lupaa, nämä asiat puretaan aina asiantuntioiden kanssa.

Kerron oman tarinan

Erosimme pitkän avioliiton jälkeen sovussa, vaimo sai itse päättää mitä halusi jaossa ja kiinteä omaisuus jaettiin yhteisymmärryksessä. Tein asiat näin koska itselläni on suurempi palkka ja minulla on mahdollisuus helpommin hankkia tarvittavat asiat myöhemmin. Pystyimme sopimaan kaikesta, juhlissa esiinnyimme kuin aikaisemminkin. Kävimme jopa markkinoilla, moottoripyörä ajelulla ja kokoajan tietoisesti eronneena, autoin exää useissa asioissa paikkasin polkupyörän renkaat, vaihdoin talvirenkaat.

Tilanne muuttui täysin kun tukijoukot tulivat mukaan, kaikki exän itse sopimat asiat olivat väärin sovittu. Tilanne kääntyi täysin päinvastaiseksi, exän kanssa kahdestaan sovimme aina saioista, mutta jo muutaman päivän kuluttua exä perui itse sopimansa asiat ja yleensä syytti että minä olisin vaatinut asioiden menevän näin. Oman kokemuksen mukaan el luottaisi kehenkään ulkopuoliseen auttajaan, tunteet on hyvä purkaa yleisellä tasolla, mutta perheen henkilökohtaiset asiat kuuluvat ainoastaan asiantuntioille tai perheen keskeisiksi asioiksi.

Exällä oli omia lapsuuden aikaisia ongelmia, jotka vaikuttivat varmasti paljon meidän eroon ja tilanne ei varmasti ole normaali.

Meillä tilanne kärjistyi totaalisesti, tällä hetkellä lapset ja lapsenlapset eivät ole missään tekemisissä keskenään, exän suku on vedetty mukaan painostamaan lapsia, valitsemaan puolensa. Exä ei ole missään tekemisissä kahden lapsen kanssa, eikä yhden lapsen lapsen kanssa, ei enää uskalla, kun asiat ovat menneet niin pitkälle. Lapset ovat pyrkineet pääsemään äitinsä kanssa sopuun ja ovat keskusteluissa päässeetkin, mutta muutaman päivän jälkeen tilanne aina muuttuu, katkerat eronneet tukijoukot ovat tuhoksi eroissa. Taloudellisesti exä hävisi 30000€ puhdasta rahaa kun tukijoukot ja lopussa asianajaja tuli mukaan meidän eroon.

Näinkin voi käydä ja olet tilanteessa missä voitomilla valinnoilla vaikuttaa omasta ja perheen tulevaisuudesta.

Menneet on menneitä syyllisiä on turha hakea, koska kaikilla on aina myös oma osuus avioeroon. Keskity itsenäisyyteen ja itseesi, perhe on tärkeä menneisyys ei unohdu koskaan, mutta se millaisena sen koet vaikuttaa sinuun koko lopunelämäsi. Kun kykenet eroamaan sovussa (ystäviä ei tarvitse olla, mutta asioista on kyettävä sopimaan sovussa) annat itselle ja lapsille mahdollisuuden hyvään tulevaisuuteen ja samalla annat lapsille hyvän opetuksen siitä, että kaikista ongelmista voidaan selvitä.

Voimia sinulle, minäkin selvisin ja elän melko hyvää elämää.

Voimia ja semppiä. Oletkin jo saanu hyvät neuvot täällä. Joen toivotan onnea. Muista uskoa itseesi ja ole ylpeä itsestäsi.