Olen koko aikuisikäni tavoitellut tyttöystävän saamista. Täälläkin olen kirjoitellut asiasta useampaankin otteeseen. Oli hienoa lukea todella monia kannustavia kommentteja. En niistä huolimatta uskonut, että koskaan olisin tarpeeksi hyvä parisuhteeseen. Kuten joku minulle kerran totesi: "Jos et ole löytänyt 20-vuotiaaksi mennessä tyttöystävää, et koskaan tule löytämäänkään"
Tästä huolimatta onnistuin jotenkin löytämään naisen, josta sitten tuli ensimmäinen tyttöystäväni! Ainakin yksi nainen siis pitikin minusta <3
En kuitenkaan voi vieläkään sanoa olevani onnellinen. En nimittäin koe ansaitsevani häntä ("She is out of my league"). Todella monet minua paremmat miehet ovat ilman tyttöystävää, joten miksi juuri minä ansaitsisin kumppanin. En halua pilata tämän naisen elämää, koska hän ansaitsee jonkun minua paremman. Tämä tunne on paljon pahempi kuin se, mitä tunsin ollessani sinkku. Enää ei ole kyseessä vain oma elämäni, vaan myös tämän naisen.
Tästä huolimatta onnistuin jotenkin löytämään naisen, josta sitten tuli ensimmäinen tyttöystäväni! Ainakin yksi nainen siis pitikin minusta <3
En kuitenkaan voi vieläkään sanoa olevani onnellinen. En nimittäin koe ansaitsevani häntä ("She is out of my league"). Todella monet minua paremmat miehet ovat ilman tyttöystävää, joten miksi juuri minä ansaitsisin kumppanin. En halua pilata tämän naisen elämää, koska hän ansaitsee jonkun minua paremman. Tämä tunne on paljon pahempi kuin se, mitä tunsin ollessani sinkku. Enää ei ole kyseessä vain oma elämäni, vaan myös tämän naisen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Turhaan kursailet. Suurin osa suomalaisista naisista on niin monen miehen nussima että ansaitsee että joku pilaa elämän.
En nyt sanoisi, että KUKAAN ihminen ansaitsee sen, että joku pilaa tämän elämän. Jokainen nainen on kuitenkin pohjimmiltaan samanlainen elävä ihminen kuin sinä tai minä.
Mieti ennemmin niinpäin, että sinä olet saanut mahdollisuuden. Kunnioitat sitä ja keskityt nyt olemaan sen arvoinen. Alat arvostamaan itseäsi. Jos nainen, mistä pidät, välittää sinusta, et voi olla mikään huono ihminen. Kasvatat selkärankaa ja alat pitämään nyt itseäsi ja elämääsi kunnossa. Muistat häntä ja huomioit, mutta oman elämäsi rajoissa.
Hyvä siitä tulee. Karista nuo ajatukset pois. .se on sinä, jonka se nainen on omaan elämäänsä vierelle halunnut. Ja piste.
Hän on niin upea, mutta minä olen vain tällainen. Välitän hänestä todella paljon, enkä halua estää häntä löytämästä todellista onneaan.
Jos oisin lähempänä, vätäsin vähän korville.
Lopeta tuollanen uikutus! Johan tuota sanoit uikuttaneesi, että pitäis nainen saada? Elä nyt siihen sula!
Kuules...ei se nainen sua säälistä ole ottanut. Se näkee sinussa sellaisia hyviä asioita, mitä sä et vielä pysty näkemään.
Tuota sanotaan marttyyri-lyonteeksi, mitä nyt läpi käyt. Et arvosta itseäsi ja kirjoitat noin...siis tunnet noin. Ei sinua tai sitä naista yhtään auta tuo marina. Leuka pystyyn ja alat miettiä miksi olet ansainnut naisen elämääsi? Hoidatko hyvin työsi? Kotisi? Itsesi? Huomioitko muut lähimmäisesi? Oletko ystävällinen muille? Jotenkin veikkaan, että näin teet. Ja silloin olet hyvä mies. Kun opit tiedostamaan sen, miten hyvä on olla ihmisen kanssa, joka tekee elämässä asioita itsensä ja muitten puolesta hyvin, niin alat tajuamaan sen miksi olet hyvä ihminen. Sinusta pitää muutkin kuin se nainen...
Et ole kusipää, jos pidät itsestäsikin. Päinvastoin. Naisesi pitää sinusta enemmän, kun kannat itse itseäsi. Veikkaan, että niin se naisesikin tekee. Touhuaa kovasti elämässään ja saa sinut tuntemaan häntä kohtaan jotain upeaa. Viskaa sille löylyä ja nauti.
Juuri tuollaista tarvitsin! Kiitti :)
Voi sua potkia persuuksille kuka vaan, mutta itse jokainen tiensä raivaa.
Oon 40 vuotias äijä ja läpikäynyt yhtä sun toista. Aina....ihan aina tulee oma peilikuva vastaan, kun etsitään syytä.
Sinä pystyt ihan siihen mihin kuka muukin mies. Ottamaan oma elämä haltuun. Hoitamaan oma ruutu. Ja siinä tulee vanavedessä nainenkin. Usko itseesi vaan ja pienin erin selätät ne epätoivon tunteet. Go on! Tiger!
Tuollain ajattelee myös kultaiseni ja se että ette voi ymmärtää” sinä olet se joka tekee minusta paremman ja minulle täydellisen minkä takia haluan elää. Olenko noin kauhea ihminen että juuri sinä haluat erota minusta , olen kanssasi juuri siitä syystä että haluan olla”
”Kaikki paha mitä olen kestänyt pitääkö minut jättää sen vuoksi etten ole päästänyt irti kun uskon täysin että juuri sinä olet minulle sopiva ja muuttunut.sinä olet se joka aidosti välitää,en ole kultapysti en palkinto joka on varmasti juuri sinua parempi että ansainnut minut”
Mistä tulee tämä miesten lattiamattoasenne naisia kohtaan? Että "en ole riittävän hyvä parisuhteeseen"? Kun ei kyse ole siitä onko hyvä vai huono, vaan onko sopiva, eli pitääkö molemmat toisiaan riittävän viehättävinä ja mukavina. Ja sitä päätöstä ei voi kukaan toisen puolesta tehdä, kumpaankaan suuntaan. Voi vaan kunnioittaa sitä toisen näkemystä ja jos molempien näkemykset sopii yhteen, niin hyvä. Jos ei, niin sellaista on elämä välillä, ei se maata kaada, koska oma onni ei ole toisen taskussa.
No itselläni ainakin johtuu siitä, että en ole erityisen lihaksikas, enkä myöskään rikas. Pelkään, että hän näkee minut parempana, koska olen hänen mukaansa esimerkiksi kiva ja kiltti.
Ihme skeidaa. Saa naisen mutta sitten mies ei haluakkaan sitä naista. En ole sellaista kuullut ettei ansaitse jotain naista. Jos saa naisen iskettyä niin on ansainnut sen naisen ja pitää tehdä kaikkensa että nainen on onnellinen ja teillä hyvä suhde.
Juuri tämän naisen onnellisuushan minulle on tärkeintä. Siksi mietinkin, löytääkö hän sitä kanssani.
Dissiksellä oli taas kerran hyvät neuvot.
Minä hiukan mörköilen päälle. Nimittäin juuri tuollaisella asenteella pilaat koko jutun. Kukaan ei jaksa uikuttavaa ja jatkuvaa tukea tarvitsevaa tyyppiä, sellainen perässä vetäminen on todella raskasta. Niin että sisäistä tarkasti noi dissiksen ohjeet.
"Kukaan ei jaksa uikuttavaa ja jatkuvaa tukea tarvitsevaa tyyppiä"
Olen kyllä onnistunut pitämään nämä ajatukset varsin hyvin omana tietonani. En hänelle ole tällaista sanomassa.
Kieltämättä varmasti kuulostaa kummalliselta, jos jättäisin hänet sen takia, koska en ole tarpeeksi hyvä hänelle. Tällöin kuitenkin joutuisin miettimään, kuka häntä tsemppaa ja kannustaa sitten, kun en enää itse ole kuvioissa.
Kukaan ei voi pakottaa ketään pitämään itsestään.
Alottaja on oiva munkki.
Ohoh ite olen käynyt samoja fiiliksi tai käänteisesti. Tuntuu niinku viimeinki mulla olisi unelmien nainen ollu koulussa, mutta jotenkin se kalastelu ne vuosikauden mitä siihen meni.. Veti tosi katkeraksi ja jotenki tekee mieli vaan päästää se kala menemään. Ja jotenki vaa olla olemassa.
ps oonjo 30 vuotias tänä vuonna, ja mulla on ollu oikeastaan vaan 1 tyttöystävä tätä ennen.. ei siis hirveästi kokemusta..
ja rahaa ei oo hirveesti nii ajattelee että myöhemmin ku oon antanu naiselle kaikkeni nii joku sika rikas tulee ja vie sen vihille tai jotain.. mun mielest mun ihastus on maailman kaunein nii ku pitää itteesä aika huonona nii ajattelee just tuolleen. en tiiä :/ mitä järkee oikeestaa missään on