Miten saada pysyvä parisuhde?

No hän kertoi vaikeasta menneisyydestään lapsuudessa. Tosi rankkoja kokemuksia. Kuulemma on päässyt niistä terapiassa yli ja haluaa näinollen vahvan miehen kun on itsekin vahva. Mulla on rankka koulukiusaamis tausta sekä erittäin rankka muu kokemus joka liittyy lähimmäisen menetykseen. Itseasiassa naisellakin on vastaava. Hän sanoo päässeensä niistä yli vaikka tämä viimeinen tosi ikävä tapahtuma on vain vuoden takainen.
Kun saan luoton ihmiseen avaudun vaikeistakin asioista. Haluan olla erittäin avoin koska välitän henkilöstä jonka kanssa olen äärimmäisen paljon. Olen vihainen itselleni avoimuudesta. Etenkin kun olen huomannut että se pilaa kaiken. Kun kerron heikkouksiani ne nähdään aina niin heikkona itsetuntona että en lopulta ole sovelias parisuhteeseen. Miksi sitten ihmisten käsketään olevan rehellisiä? Nyt kadun älyttömän paljon kun avauduin omista herkistä puolistani. Jos en olisi niitä maininnut olisimme edelleenkin yhdessä. Olisimme tänään olleet erämessuilla jne.
Sitten miehistä sanotaan kun ne eivät puhu tunteistaan. Minä puhun ja niistä rangaistaan. Haluan nyt eritoten opetella sellaisen tavan että en ole avoin. Puhun vaan sellaiset asiat joita halutaan kuulla mutta sellaiset jotka ovat itselleni äärimmäisen herkkiä yritän totaalisesti padota sisälleni. Mielestäni tässä on ristiriita mutta näin se vaan on. Se puhumaton mies on enemmän arvostettu kun se kaiken puhuva. Näin näen ympärillänikin olevissa suhteissa. Kuinka moni nainen minullekin on valittanut kun "mies ei puhu tunteistaan, mut on se silti ihana" Perkele mä puhun ja se ihanuus loppuu sit siihen.

Erikoisinta oli se että edellisessä suhteessaan (8kk) hän oli sallinut mieheltään alkoholin liikakäytön joka oli hänelle ehdoton ei sekä tupakoinnin. Miehellä oli tapana sammua joka baari reissulla baariin ja vaikka nainen olisi halunnut yhteistä koti iltaa niin mies vaan sai aina hänet baariin lähtemään. Kuulemma joka kerta mies sammui. Mies teki myös ohareita sopien matkaa esim viikonloppuna ties minne ja tämän naisen odotellessa teki ohareita ollen omissa menoissaan kaveri porukalla ryyppäämässä. Tupakointiakaan hän ei kuulemma siedä mutta hän sai senkin anteeksi. Väkisin tuli mieleen että sallittiinko nämä kaikki siksi koska mies oli äärimmäisen hyvätuloinen muunmuassa kustantaessaan tälle naiselle karibian risteilyt jne jossa ukko kuulemma vaan ryyppäs ja pelas ja tämä nainen oli yksin. Tämän jälkeen kuulemma juttu oli loppunut. Ja eron tullessa mies ei ollut viestilläkään enää yhteydessä naiseen. Itse taas olen ollut ja halunnut perusteluja. Kuulemma ahdistaa joten pakko ollut sitten hillitä sitäkin ja olenkin lopettanut omat tunteeni selvitettyä kokonaan yhteydenpidon toivomuksesta. Olen itse vakituisessa työssä ja kohtuu palkalla. Suuria reissuja en voi kustantaa kenellekään jne joten onko sitten niin että kun varallisuuttani joudun pidättelemään ei minulta näinollen suoda virheitäkään? En tiedä. Nytkin säästän Kanadan reissun matkaa johon lähetään sukulaiseni kanssa kahden vuoden päästä. Ei siinä olen hyvin säästäväinen muutenkin ja esim omassa talossani asuessani on tapanani vaihtaa autokin aina uuteen kolmen vuoden välein ilman lainoja. Kritisoikoon sitä kuka miten vaan mutta se on mun juttu ja mun elämää. Kahden vuoden päästä olen päättänyt että ajan nykyisellä tämän vuoden mallia autollani mutta laitan sievoisen summan eräretkeen Pohjois-Amerikkaan. Se on mun haave ja unelma. Onko se sitten rakkaudesta pois jos toteutan omia juttujani? Ilmeisesti. Olisinko silloin parempi ihminen kun jättäisin tämän haaveeni pois mutta rahoittaisin sitten kumppanin jonka mielenliikkeet vaihtuu tasaisin välein reissun johonkin saaden mitään takuita pidetäänkö edes yhteisiä lupauksia sen jälkeen. Mitä rakkaus edes tarkoittaa naiselle? Onko se vain hyötymistä vai onko se edes tunnetilaa?

VaikeatIhmissuhteet kirjoitti:

No hän kertoi vaikeasta menneisyydestään lapsuudessa. Tosi rankkoja kokemuksia. Kuulemma on päässyt niistä terapiassa yli ja haluaa näinollen vahvan miehen kun on itsekin vahva. Mulla on rankka koulukiusaamis tausta sekä erittäin rankka muu kokemus joka liittyy lähimmäisen menetykseen. Itseasiassa naisellakin on vastaava. Hän sanoo päässeensä niistä yli vaikka tämä viimeinen tosi ikävä tapahtuma on vain vuoden takainen.
Kun saan luoton ihmiseen avaudun vaikeistakin asioista. Haluan olla erittäin avoin koska välitän henkilöstä jonka kanssa olen äärimmäisen paljon. Olen vihainen itselleni avoimuudesta. Etenkin kun olen huomannut että se pilaa kaiken. Kun kerron heikkouksiani ne nähdään aina niin heikkona itsetuntona että en lopulta ole sovelias parisuhteeseen. Miksi sitten ihmisten käsketään olevan rehellisiä? Nyt kadun älyttömän paljon kun avauduin omista herkistä puolistani. Jos en olisi niitä maininnut olisimme edelleenkin yhdessä. Olisimme tänään olleet erämessuilla jne.
Sitten miehistä sanotaan kun ne eivät puhu tunteistaan. Minä puhun ja niistä rangaistaan. Haluan nyt eritoten opetella sellaisen tavan että en ole avoin. Puhun vaan sellaiset asiat joita halutaan kuulla mutta sellaiset jotka ovat itselleni äärimmäisen herkkiä yritän totaalisesti padota sisälleni. Mielestäni tässä on ristiriita mutta näin se vaan on. Se puhumaton mies on enemmän arvostettu kun se kaiken puhuva. Näin näen ympärillänikin olevissa suhteissa. Kuinka moni nainen minullekin on valittanut kun "mies ei puhu tunteistaan, mut on se silti ihana" Perkele mä puhun ja se ihanuus loppuu sit siihen.

Erikoisinta oli se että edellisessä suhteessaan (8kk) hän oli sallinut mieheltään alkoholin liikakäytön joka oli hänelle ehdoton ei sekä tupakoinnin. Miehellä oli tapana sammua joka baari reissulla baariin ja vaikka nainen olisi halunnut yhteistä koti iltaa niin mies vaan sai aina hänet baariin lähtemään. Kuulemma joka kerta mies sammui. Mies teki myös ohareita sopien matkaa esim viikonloppuna ties minne ja tämän naisen odotellessa teki ohareita ollen omissa menoissaan kaveri porukalla ryyppäämässä. Tupakointiakaan hän ei kuulemma siedä mutta hän sai senkin anteeksi. Väkisin tuli mieleen että sallittiinko nämä kaikki siksi koska mies oli äärimmäisen hyvätuloinen muunmuassa kustantaessaan tälle naiselle karibian risteilyt jne jossa ukko kuulemma vaan ryyppäs ja pelas ja tämä nainen oli yksin. Tämän jälkeen kuulemma juttu oli loppunut. Ja eron tullessa mies ei ollut viestilläkään enää yhteydessä naiseen. Itse taas olen ollut ja halunnut perusteluja. Kuulemma ahdistaa joten pakko ollut sitten hillitä sitäkin ja olenkin lopettanut omat tunteeni selvitettyä kokonaan yhteydenpidon toivomuksesta. Olen itse vakituisessa työssä ja kohtuu palkalla. Suuria reissuja en voi kustantaa kenellekään jne joten onko sitten niin että kun varallisuuttani joudun pidättelemään ei minulta näinollen suoda virheitäkään? En tiedä. Nytkin säästän Kanadan reissun matkaa johon lähetään sukulaiseni kanssa kahden vuoden päästä. Ei siinä olen hyvin säästäväinen muutenkin ja esim omassa talossani asuessani on tapanani vaihtaa autokin aina uuteen kolmen vuoden välein ilman lainoja. Kritisoikoon sitä kuka miten vaan mutta se on mun juttu ja mun elämää. Kahden vuoden päästä olen päättänyt että ajan nykyisellä tämän vuoden mallia autollani mutta laitan sievoisen summan eräretkeen Pohjois-Amerikkaan. Se on mun haave ja unelma. Onko se sitten rakkaudesta pois jos toteutan omia juttujani? Ilmeisesti. Olisinko silloin parempi ihminen kun jättäisin tämän haaveeni pois mutta rahoittaisin sitten kumppanin jonka mielenliikkeet vaihtuu tasaisin välein reissun johonkin saaden mitään takuita pidetäänkö edes yhteisiä lupauksia sen jälkeen. Mitä rakkaus edes tarkoittaa naiselle? Onko se vain hyötymistä vai onko se edes tunnetilaa?

Lue lisää

Huom! Sanomani kuulostaa karulta, mutta on täyttä totta eikä tippakaan pahantahtoisesti sanottu. Kun luin nämä viestisi, niin tuntui että kaikki energia olisi imetty pois eläytyessäni siihen naisen asemaan. Ja uskon vahvasti, että tästä kyse myös naisystäviesi kohdalla.

Olen 15 vuotta ollut aviomieheni kanssa, hänellä on koulukiusaamistausta sekä ex-parisuhde, jonka myötä hänellä oli epävarmuuksia. Ja usko pois, niistä keskusteltiin. Eikä ole mitenkään erityisemmän varakas. Eli avoimuus ok, raha ei se pääpointti. Mutta kyllä tuntuu, että siinä parisuhteen ja tunteiden analysoinnissa olet mennyt vähän pitkälle ja se on henkisesti uuvuttavaa. Yksittäisenä tapauksena joku ap. viestin kaltainen veto voi tuntua naurettavalta syyltä suuttua, mutta siinä on voinut olla taustalla monta pientä "keskustelua" ja tuo vain taittoi sen kamelin selän. Jos jatkuvasti ulkopuolisten asiatkin vedetään parisuhteeseen ja pitää selitellä, niin kyllähän se kuluttaa. Etenkin jos itse ei välttämättä huomaakaan, kuinka vaativasti asiat esittää. Esimerkiksi jo tuosta miten seikkaperäisesti jopa ex-parisuhdetta (jossa ei ole ollut edes mukana) käydään läpi, niin en tiedä... itselle jäi omituinen olo.

Mutta että mikä ratkaisu? Ehkä sitä voisi harkita ja tarkastella ns. ulkopuolisen silmin, miten asioista keskustelee. Totaali tuppisuuksi ryhtyminen voisi hetken närkästymistäsi lievittää, mutta parisuhteelle se ei luo pohjaa ja uskon, että itsekään et sellaista täyskäännöstä kestäisi.

Jankutanko? Varmaan sitten tunnet minut jos jankutan? Kyseenalaistan tietyt asiat mutta en jankuta. Jos ne selvitetään niin kaikki ok. Vihamielisen kommenttisi näen hieman erilaisena kuin kuvittelisin. Sinulla lienee siihen omat syysi ja taustat?

Niinpä. Mikä on hyvä tapa edetä? Kokeillut olen pariinkin kertaan sellaista varovaista lähestymistapaa ja niin että en osoittaisi liikaa innostustani. Näissä taas kävi niin että nainen kuvitteli että en ole aidosti kiinnostunut ja päätti suhteen. Kyse ei ollut siitä ettenkö olisi ollut kiinnostunut vaan siitä että kokeilin varovaisempaa lähetymistapaa. Esim vanhemmilleni olen esittänyt kumppaneitani harvoin. Kun se raja tulee vastaan että olen lähes varma henkilön kiinnostuksesta ja tulevasta olen esitellytkin. Tämäkin nainen odotti tapaamistaan vanhempieni kanssa innolla. Itseasiassa hän tapasi vahingossa jo aiemmin lähes puoli sukua kun oli hakemassa minua risteilyltä jossa olimme sukulaiseni synttäreitä viettämässä. Hän tuli autollani minua hakemaan ja sattumalta sukulaisteni taksi oli autoni vieressä odottamassa. Näin hän joutui ns jo vahingossa tervehtimään heidät kaikki. Hauska tilanne ja sukulaisillekin alkoi valkenemaan että millainen on se nainen josta olen salaperäisesti puhunut ja jonka kanssa risteilykin meni viestitellen tiiviisti. Ei hän ainakaan säikähtänyt tilannetta. Päinvastoin kun olimme sitten muutaman viikon päästä menossa vanhempieni luokse hän osti äidilleni kukan sanoessaan vielä kukkakauppiaalle että nyt paras mahdollinen koska se tulee tulevalle anopilleni ja isälleni hän haki viinipullon. Oli ihana viikonloppu ja hän viihtyi ja ylisti heitä sekä mökki miljöötä jossa olimme ja kalastelimmekin. SItten tuli tämä erimielisyys ja helvetin vaikea tilanne selitellä vanhemmilleni että emme sitten olekaan enää tekemisissä. Selittele nyt heille miksi koska hekin ihastuivat miniä ehdokkaaseen paljon.
Mietin ankarasti millainen olisi sellainen nainen johon väitän olevani tulenpalavasti ihastunut ja millainen sellainen tilanne että hänet jättäisin kovasti riidoissa yllättäen. Ainoaksi syyksi näen väkivallan. Jos minua hakataan naisen toimesta (niin käynyt kerran) juttu olisi heti siinä. Onko sitten väkivaltaan verrattavissa sellainen tilanne että olen voimakkaasti omaa mieltä jostain asiasta joka minua hiertää (tässä tapauksessa erikoisesta naisen ystävän parisuhde keissistä)? Jos tässä tulee klikki niin miten sitten jos ihan oikeasta asiasta tulee riita?

Samaa olen miettinyt. Ihmettelen miksi usein kuulee naisten suusta että se herkkä ja ns kiltti mies olisi täydellinen. Sitten kun sellainen olen niin ei se kuitenkaan sitä ole. Tämäkin nainen ylisti minua ihan kaikessa. Pyrin avautumaan jo viestittely vaiheessa myös niistä herkimmistä ominaisuuksistanikin. Niitä sanotaan vahvuudeksi mutta heikkoudeksi ne osoittautuu aina. Haluan oppia vastaisuudessa pois liiallisesta avoimuudesta. Antaa siihen vinkkejä sitten psykologi tai joku parisuhde konsultti. Ihan vaan siksi että liiallinen avautuminen kostautuu aina. Siksi haluan oppia virheistäni. Moni nainen sanoo että "mies ei puhu mutta on silti niin ihana" Haluan oppia tuohon ihan vaan siksi jos se takaa kestävän parisuhteen. Rekisteröidyin nettideiteille vaan lukemaan meidän menneitä viestejämme. Uuteen suhteeseen minusta ei ole. Ei pitkiin aikoihin. Kaipaan liikaa. Nainen rekisteröityi kanssa. Kävi blokkaamassa minut ja poistui. Kun menin itse poistamaan profiiliani näkyi hän taas olevan onlinessa. Mielenkiintoista käytöstä. Ihan vaan siksikin että hän minulle sanoi erotessamme että ei pysty tapailemaan enää ketään pitkiin aikoihin. En tiedä. Voi olla että hän teki vain samoin tai sitten se kaikki vaan katosi täysin hänen elämästään että on heti valmis uuteen suhteeseen. Kai naisille tulijoita piisaa ovista ja ikkunoista varsinkin kun on erittäin viehättäväkin. No itse hukkasin profiilini ja saa nyt olla. Yritän vaan päästä normi arkeen kiinni, keskittyä harrastuksiini ja ystäviini. Elää elämääni muuten yksin. Kaipuu kuitenkin siihen parisuhteeseen on mutta kun siellä on paikka vaan sille yhdelle joka nyt lähti niin se paikka ei helposti täyty. Ehkäpä vuosiin.
Ei minusta sitä pahaa miestä saa tekemälläkään. Ei millään jos se on vain naisille se jota haetaan vaikka ohessa valehdellaan että hyvät käytöstavat ovat se juttu. Jos niin olisi miksi sitten itse olen sinkkuna jatkuvasti? Miksi aina kaikki kaatuu siihen eka riitaan vaikka samat naiset ovat antaneet eksilleen mitä törkeämpääkin käytöstä anteeksi.
Naispuoleinen ystäväni sanoi että kuukausittain saattaa toisilla naisilla mennä nuppi niin sekaisin että tekemisiä ei selitä mikään. Onko se hyväksyttävä syy ja vastuuvapauden antamista sitten sellaiselle käytökselle joka loukkaa totaalisesti sitä rakkainta joka on siinä lähellä? Ilmeisesti on.

Mihin sä sitä parisuhdetta tarttet? Ei nykypäivän parisuhteet kestä, kun kaikilla heittää yksilökaudella enempi tai vähempi nupista. Tartut vaan hetkeen niin pääset paljon helpommalla.

levottomattuulet kirjoitti:

Mihin sä sitä parisuhdetta tarttet? Ei nykypäivän parisuhteet kestä, kun kaikilla heittää yksilökaudella enempi tai vähempi nupista. Tartut vaan hetkeen niin pääset paljon helpommalla.

Lue lisää

Minua ajaa luontainen tarve parisuhteeseen ja se että olen mielummin kaksin kuin yksin ja niin että olemme se yhdessä toisiamme kantava tiimi. Haluan rakastaa ja olla rakastettu. Seksi suhde ei minulle riitä. Olen äärimmäisen herkkä seksuaalisesti muutenkin koska ns toimin vain kun henkilökemiat kohtaa. En ole yhdenillan mies. Haluan tuottaa sille rakkaimmalleni yhteisissä hetkissämme mahdollisimman paljon hyvää. Jätän omat haluni ja tavoitteeni toisaalle kunhan näen sen kun rakkaani nauttii. Kun tuo kemia toimii niin silloin seksuaalisestikin ajatellen olen ihan täydellinen. Tiedän sen. Tästä syystä tiedän olevani melko taitava seksissä.
Jos tuota tarkoitit hetkeen tarttumisella?
Ja kyllä ne suhteet kestää jos seuraan ihan tuttavianikin. Sellaisen haluan. Mua ei kiinnosta roikkua jatkuvasti deiteillä ja tekevän aina kaikki alusta uudelleen ja uudelleen uusille ihmisille. Olen siihen lopen uupunut. En halua kun sen yhden täydellisen naisen johon voi luottaa ja joka luottaa minuun. Elää loppuelämä hänen kanssaan yhdessä. Tuollainen oli hyppysissäni. Hänen poistuttua kuvioista putosin elämässäni taas niin alas kuin olla ja voi ja syvälle. Yritän siitä suosta nyt nousta. Vaikeaa se on mutta pakko. Viikoissa tai kuukausissakaan se ei nyt onnistu. Kaipaan niin perkeleen paljon häntä. Olisin halunnut pitää kuin kukkaa kämmenellä ja tehdä hänestä onnellinen kanssani niin että siinä rinnalla on helppo ja luontevaa olla. Mutta ei. Ei sitten millään taaskaan tämä onnistunut. Voiko vaan olla niin että on ihmisiä joita ei vaan ole tarkoitettu kenellekään suhteeseen ja minä olen yksi niistä?

Just noin. Sellasia ihmisiä on ja mä olen toinen niistä. Saatta sitä joku kolmaskin löytyä.

Todella harmillista kuulla, että monet naiset ovat tuollaisia. Minä taas nimenomaan haluan, että miehestä löytyy herkkyyttä. Vain siten hän voi ymmärtää omaa herkkyyttäni. Minusta on vain ihanaa, jos mies avautuu

Lyhyisiin suhteisiin en ole valmis lapsia tekemään.

Kuka ottaa myös kehut mielellään vastaan? No tietenkin toinen narsisti.

Ei hänessä ole narsistisia piirteitä mitä opin häntä tuntemaan. Olkoonkin että hän esiintyy mieluusti some kuvissa ja ottaa selfieitä mutta se kuuluu taas hänen imagoonsa koska on osin tunnettu muusikko ja häntä myös seurataan paljon.
Kyllä mä periaatteessa vietävissä olin loppuun saakka. Paremminkin sanottuna kumpikin vei kumpaakin. Teimme paljon yhteisiä juttuja ja koskaan hänen tai minunkaan ehdotukseni ei tuntuneet toiselle vastahakoisilta koska opimme näkemään mistä toinen pitää. Yhteinen aikamme oli yhtä lentoa ja intohimoa.
Kehut kyllä yllättivät sillä hän ylisti minussa kaikkea. Hän etsi juuri kaltaistani. Esitteli ihan jokaiselle läheisimmälleen sekä ystävilleen.
Yksi klikki ja koko homma nurin. Sitä mä en tule koskaan ymmärtämään ja se jää avoimeksi kysymysmerkiksi loppuelämäkseni.
Vanhemmillenikin hän näytti ja puhui kuinka suuren kultakimpaleen hän on löytäny. Vei heille mukavat tuliaiset kun näki heidät ja puhui "kun seuraavaksi tulemme tänne juhannuksena niin..."
Ei voi ymmärtää....

VaikeatIhmissuhteet kirjoitti:

Ei hänessä ole narsistisia piirteitä mitä opin häntä tuntemaan. Olkoonkin että hän esiintyy mieluusti some kuvissa ja ottaa selfieitä mutta se kuuluu taas hänen imagoonsa koska on osin tunnettu muusikko ja häntä myös seurataan paljon.
Kyllä mä periaatteessa vietävissä olin loppuun saakka. Paremminkin sanottuna kumpikin vei kumpaakin. Teimme paljon yhteisiä juttuja ja koskaan hänen tai minunkaan ehdotukseni ei tuntuneet toiselle vastahakoisilta koska opimme näkemään mistä toinen pitää. Yhteinen aikamme oli yhtä lentoa ja intohimoa.
Kehut kyllä yllättivät sillä hän ylisti minussa kaikkea. Hän etsi juuri kaltaistani. Esitteli ihan jokaiselle läheisimmälleen sekä ystävilleen.
Yksi klikki ja koko homma nurin. Sitä mä en tule koskaan ymmärtämään ja se jää avoimeksi kysymysmerkiksi loppuelämäkseni.
Vanhemmillenikin hän näytti ja puhui kuinka suuren kultakimpaleen hän on löytäny. Vei heille mukavat tuliaiset kun näki heidät ja puhui "kun seuraavaksi tulemme tänne juhannuksena niin..."
Ei voi ymmärtää....

Lue lisää

Nimenomaan muusikot ja muut esiintyvät taiteilijat ovat järjestäin jonkin sortin narsisteja. Se kuuluu toimenkuvaan. Ja he järjestäin alkavat styylata vain heitä palvovan kumppanin kanssa tms. Usein on toivo tasa-arvoisesta suhteesta on mahdoton. Pienikin osoitus, että toinen haluaa jossain kohdassa ajatella itseään on suhteen tuho. Ennemmin tai myöhemmin, ellei tyyppi herää oman itsensä lumoista.

Itse satun tuntemaan aika paljon muusikoita. Aniharvalla on sama parisuhde yli 20v. 90% suhteista on päättynyt eroon lapsen syntymän myötä. Aika karua? No, päättyhän tavistenkin parisuhteet usein lasten syntymän jälkeen, ei siinä mitään.

Muusikot, taiteilijat sairastuvat myös taviksia useammin esim. bipolaarisuuteen ja muihinkin mielenhäiriöihin. Narsismi (100% narsisteja on harvassa) todella kuuluu työnkuvaan. Vähän vaikea olla muusikko, joka ei halua tulla nähdyksi, kuulluksi, ihailluksi. Ei edes uskottava... Narsisteja paheksutaan ja ajatellaan heidän olevan inhottavia, ilkeitä ihmisiä. Joskus he tosiaan ovatkin juonittelevia ja manipuloinnin mestareita, jotka sairastuttavat läheisensä. Mutta suuri osa narsisteista on ihan hyviä tyyppejä, jotka edes silloin tällöin kuuntelevat myös kumppaniaan, ja muita läheisiään. Kysymys on siitä riittääkö se kumppanille.

Existään hän kyllä puhui mielellään. Edellisestäkin oli jäänyt hänelle ystävä jonka kanssa vaihdeltiin autoja jos tämän naisen autossa oli korjattavaa. Kuulemma ystävinä piti yhteiset koirat. Kysyinkin että miksi hän on exä kerta kahdeksan vuoden avioliitto päättyi eikä heillä ole edes lapsia. "Koska koirat ja hän on ihan mukava" Erikoista tästä tekee se että hän taas vaati että minulla ei saa olla exiä perässä vedettävänä. Ei olekaan mutta kumma että sama ei käy toisinpäin. Alkuun hän sanoi myös että ei siedä kaljaa tissuttelevaa miestä. Kyllä kun vietimme vapaa aikaa niin hän kantoi kaljaa minulle tämäntästä ja otti itsekin viiniä ja olutta mieluusti vapaalla. Kun kuulemma en sammu ja pysyn muutenkin tolkuissani se ei sitten haittaa. Kertoi matkustaneensa elämässä jo ihan riittämiin ja halusi kierrellä mieluiten ympäri suomea. Lopulta hän keksi meille kokoajan uusia maita mihin menisimme ja alkoi puhumaan että ulkomaillakin olisi kiva asua. Itse taas en ulkomaille muuttaisi ihan vaan käytännön syistä. Mun työt ja kaikki on suomessa.
Seksiä taas harrastimme todella paljon. Siinä hän vastavuoroon ylisti minua yli kaiken. Kuulemma "kukaan koskaan ei ole ikinä huomioinut minua niin paljon kuin sinä" ja pitänyt kuulemma "näin hyvää huolta myös naisen nautinnosta"
Et onhan tuo ollut yhden sun toisen ylistämistä mutta en sit tiedä mihin ne yltiöpäiset kehut lopulta katosivat ja miksi ylipäätään näki minuun niin älyttömästi vaivaa jos yhteen ainoaan asiaan kaatuu koko juttu.

No ei tuossa ole kyllä kyse mistään muusta kuin että olet vain sattunut tapaamaan hankalia tyyppejä. Ja ne tyypit eivät sen kummemmiksi muutu vaikka heidän käytöstään analysoisi maailman loppuun asti.
Joskus toivottavasti löydät naisen jonka kanssa kaikki vain tuntuu alusta loppuun saakka helpolta ja luonnolliselta. Ja se on sitten siinä, älä päästä sitä naista karkuun. Omaani olen pitänyt tiukasti kiinni jo kohta 20vuotta.

KysynVaan-76 kirjoitti:

No ei tuossa ole kyllä kyse mistään muusta kuin että olet vain sattunut tapaamaan hankalia tyyppejä. Ja ne tyypit eivät sen kummemmiksi muutu vaikka heidän käytöstään analysoisi maailman loppuun asti.
Joskus toivottavasti löydät naisen jonka kanssa kaikki vain tuntuu alusta loppuun saakka helpolta ja luonnolliselta. Ja se on sitten siinä, älä päästä sitä naista karkuun. Omaani olen pitänyt tiukasti kiinni jo kohta 20vuotta.

Lue lisää

Mikään ei ole sattumaa monta kertaa peräkkäin, eli sama asia toistuu. Tässä rauhallinen ja kiltti ap hullaantuu aina dramaattisiin, itsestään meteliä ja maailman napana pitäviin naisiin, jotka houkuttelevat ap.n pauloihinsa. Kun näin tapahtuu, päättävät suhteen. Tämä kuvio on vanhanaikainen, päivän selvä. Naiset ovat rakastuneet rakastumiseen eikä sillä ole mitään tekemistä rakkauden ja vakavan suhteen kanssa, vaan se on riippuvuus. "Rakkaus" joka tulisesti syttyy, palaa nopeasti loppuun.

Ap.n kannattaisi vaihtaa naistyyppiä. Hiiteen hullaantujat ja lirkuttelijat.

hdhd kirjoitti:

Mikään ei ole sattumaa monta kertaa peräkkäin, eli sama asia toistuu. Tässä rauhallinen ja kiltti ap hullaantuu aina dramaattisiin, itsestään meteliä ja maailman napana pitäviin naisiin, jotka houkuttelevat ap.n pauloihinsa. Kun näin tapahtuu, päättävät suhteen. Tämä kuvio on vanhanaikainen, päivän selvä. Naiset ovat rakastuneet rakastumiseen eikä sillä ole mitään tekemistä rakkauden ja vakavan suhteen kanssa, vaan se on riippuvuus. "Rakkaus" joka tulisesti syttyy, palaa nopeasti loppuun.

Ap.n kannattaisi vaihtaa naistyyppiä. Hiiteen hullaantujat ja lirkuttelijat.

Lue lisää

En tarkoittanutkaat että aloittaja ei tapaisi hankalia tyyppejä jostain syystä vaan että asia ei muutu mihinkään sillä että hän analysoi puhki mitä kaikkea hän itse tekee väärin. Nuo naiset olisivat hänelle vääriä ja vaikeita vaikka hän tekisi mitä tai olisi kuka.