Jos ystävällä/kaverilla on joku sinua tosi paljon ärsyttävä tapa, niin huomautatko siitä vai kärsitkö hiljaa ajatellen, että jospa se joskus itse sen huomaa tai jos joku toinen siitä huomauttaa?
Tyyliin, jos menette syömään jonnekin - joudut koko ajan välttämään katsomasta hänen suuntaansa, koska hänellä on jokin kammottava tapa. Voihan se olla jotain muutakin, mutta onko vaikeneminen kultaa tällaisessa asiassa? Voiko ystävyyssuhteen katkeamiseen vaikuttaa joku toisen ällöttävä tapa, josta ei kertakaikkiaan saa sanotuksi. Syy tuohon sanomisen vaikeuteen voi olla se, että tiedät tuon toisen ihmisen hyvin herkäksi loukkaantumaan.
Onko tullut vastaan tällaisia tapauksia ja jos, niin miten olet menetellyt?
Itse luulen, että erään jäähyllä olevan ystävyyssuhteen viilenemiseen on ainakin osittain vaikuttanut juuri tällainen häiritsevä asia josta en pysty sanomaan toiselle. Mietin vaan sitä, että nyt kun aika mitättömästä syystä välit eivät ole niin hyvät - niin pitäisikö vihdoin avautua hänelle itselleen tuosta inhokkiasiasta?
Tai onko sinulle käynyt niin että joku on sanonut inhoavansa jotakin sellaista huonoa tapaa jota harrastat itse vaikkapa ruokapöydässä? Jos sanottiin niin miten reagoit? Tai olisitko toivonut että joku muu jossakin muualla olisi tuosta asiasta maininnut - kuin hän joka sen sitten teki?
Tyyliin, jos menette syömään jonnekin - joudut koko ajan välttämään katsomasta hänen suuntaansa, koska hänellä on jokin kammottava tapa. Voihan se olla jotain muutakin, mutta onko vaikeneminen kultaa tällaisessa asiassa? Voiko ystävyyssuhteen katkeamiseen vaikuttaa joku toisen ällöttävä tapa, josta ei kertakaikkiaan saa sanotuksi. Syy tuohon sanomisen vaikeuteen voi olla se, että tiedät tuon toisen ihmisen hyvin herkäksi loukkaantumaan.
Onko tullut vastaan tällaisia tapauksia ja jos, niin miten olet menetellyt?
Itse luulen, että erään jäähyllä olevan ystävyyssuhteen viilenemiseen on ainakin osittain vaikuttanut juuri tällainen häiritsevä asia josta en pysty sanomaan toiselle. Mietin vaan sitä, että nyt kun aika mitättömästä syystä välit eivät ole niin hyvät - niin pitäisikö vihdoin avautua hänelle itselleen tuosta inhokkiasiasta?
Tai onko sinulle käynyt niin että joku on sanonut inhoavansa jotakin sellaista huonoa tapaa jota harrastat itse vaikkapa ruokapöydässä? Jos sanottiin niin miten reagoit? Tai olisitko toivonut että joku muu jossakin muualla olisi tuosta asiasta maininnut - kuin hän joka sen sitten teki?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tietysti tuollaisista voi sanoa. Jos se kerta uhkaa jo ystävyyttäkin! Vai onko sulla sitten ystäviä niin paljon, että voit yhden dumpata jonkun ärsyttävän tavan takia??
Tarkemmin ajateltuna, tuo ihminen on lähinnä kaveri - ei ystävä. Ei ystäviä tietenkään ole liikaa. Mutta monista syistä (joita en ala tässä luettelemaan) tuo ihminen on jäänyt kaverin tasolle.
Ei taida olla kovin tärkeä ystävä, jos jonkun tavan takia on välit viilennyt. Tapa, joka ei oletettavasti kuitenkaan loukkaa sinua millään tavalla. Taidat olla eritysen herkästi ärsyyntyvää sorttia.
Ei olekaan kovin tärkeä ystävä ja on itse myös osoittanut etten minä ole hänelle kovin tärkeä ystävä. En osaa sanoa, olisinko erityisen herkkä ärsyyntymään, hiukan epäilen etten. Mutta nuo hänen ärsyttävät tapansa ovat sellaisia etten ole sellaisiin muualla törmännyt. Ja mistä sinä tiedät, loukkaako tuo tapa minua vai ei? Enhän sanonut mikä se tapa on. Enkä aio sitä kertoakaan, vaikka se ilmeisesti kiinnostaa.
Aloituksessa kysyin, sanoisitko itse ärsyttävästä tavasta kaverille. En pyytänyt analysoimaan sitä, olenko minä herkästi ärsyyntyvä tai onko ollut kuinka hyvä tai huono ystävyys. Luepa vähän tarkemmin mitä kysytään ja vastaa siihen tai tee itse oma aloitus eri aiheesta.
En huomauttele eikä minulle ole huomauteltu, mutta olenkin ollut vain yhdessä lähes kolmekymmentä vuotta kestäneessä parisuhteessa.
OK. Tuossa aloituksessa kertomani henkilö oli vaan kaveri. Ei ollut mistään parisuhteesta kyse lähimainkaan. Mutta parisuhteessakin voi samantapaisia ongelmia tulla eteen.