Mihin matematiikkaa oikein tarvii?

"Tietokoneet hoitavat kielien kääntämisen niin, ettei kääntäjiä tarvita, eikä kohta tulkkejakaan. Kyllähän Suomen menestyminen on luonnontieteitä hallitsevien varassa, eikä humanistien. "

Kyllä esim. ihmissuhdetaitoja tarvitaan edelleen. Ei riitä että osaa valmistaa hyvän tuotteen. Se pitää osata myös myydä.

Tekoäly on ainakin toistaiseksi aika huono ymmärtämään luonnollisen kielen nyansseja ja varsinkin lauseiden merkityksiä. Vrt. John Searlen kiinalaisen huoneen argumentti.

Luonnontieteilijät ja matemaatikot (kuten lähes kaikki ns. akateemiset tyypit) tuppaavat olemaan usein melko autistisia nörttejä joille ei ole oikein mitään katu-uskottavuutta ja käyttäytyvät usein kuin norsut posliinikaupassa ihmisten parissa ja varsinkin jos on kyse erilaisista kulttuureista.

Tekoälyyn on hyvin vaikeaa tai ehkä mahdotonta ohjelmoida ihmissuhdetaitoja koska sellaiset edellyttävät inhimillstä kokemusta joka taas vaatii kypsyäkseen usein vähintään 50 v ja useimmilla se inhimillinen kehitys on pysähtynyt n. 5-7 vuotiaan tasolle varsinkin tunne-elämässä koska sitä puolta ei koulutus eikä vallitseva kulttuuri juurikaan tue systemaattisesti.

Kieltämättä humanististen tieteiden olisi hyvä kehittyä vähän nykyistä käytännönläheisempään suuntaan. Mielestäni logiikan ja filosofian opiskelu olisi paljon hyödyllisempää kuin matematiikan opiskelu. Tietokoneohjelmoinnissakin pärjää useimmissa tapauksissa varsin hyvin ilman matematiikkaa (esim. julkishallinnon ohjelmistot) tai perusmatematiikalla (yhteen. vähennys & kertolaskut ja pikkasen prosenttilaskua).

Kun olen ollut pitkään töissä teknisellä alalla; onhan siellä niitä "ihmissuhdetaitoisia" supliikkihenkilöitä. Selityksiä tuli ylitsevuotavasti mutta eivät he oikeissa töissä saaneet paljon mitään aikaan.

NoinhanSeOn kirjoitti:

Kun olen ollut pitkään töissä teknisellä alalla; onhan siellä niitä "ihmissuhdetaitoisia" supliikkihenkilöitä. Selityksiä tuli ylitsevuotavasti mutta eivät he oikeissa töissä saaneet paljon mitään aikaan.

Lue lisää

Lisäksi, jos toisen osapuolen edustajaksi ei sattunut juuri samanlaista ekstroverttia, tahtoivat sukset mennä ajan mittaan pahasti ristiin, kun puhetta oli paljon ja tulosta vähän.

Nähty_on kirjoitti:

Lisäksi, jos toisen osapuolen edustajaksi ei sattunut juuri samanlaista ekstroverttia, tahtoivat sukset mennä ajan mittaan pahasti ristiin, kun puhetta oli paljon ja tulosta vähän.

Lue lisää

Tekniset työt ja supliikkityöt ovat erilaisia. Supliikkityyppi ei välttämättä ole kovin hyvä niissä hommissa missä ensisijaisesti tarvitaan tekemistä eikä puhumista ja vastaavasti toisinpäin.

Ihanteellisinta varmaan olis jos se supliikkityötä tekevä ymmärtäsi riittävän hyvin myös sen tekniikan puolen jotta tietää ja ymmärtää mistä puhuu.

On todennäköisempää että se tekoäly vie nimenomaan ne ns. tekniset duunit kun taas ns. "supliikkihommia" (esim. myyntityöt, neuvottelut ja johtaminen/päätöksenteko) on hankalampi jättää pelkästään koneille.

Ihmisen henkisiä kykyjä (äly, tunne) pitää ja voi kukin itse kehittää sellaiseen suuntaan jonne tekoälyllä ei ole juurikaan asia eli asioiden syvälliseen ymmärtämiseen eikä pelkkään mekaaniseen soveltamiseen.

Uusien ideoiden tuottamisen kyky muodostuu tulevaisuudessa paljon tärkeämmäksi. Kulttuurin kehittäminen ja persoonalliset eli laajasti ymmärrettynä taiteelliset ja esteettiset kyvyt ovat tulevaisuudessa menestymisen kannalta kaikkein tärkeimpiä. Tuotannon voi hajauttaa 3d tulostuksella ja tuottaa jokaiselle yksilölle henkilökohtaisia tuotteita paikallisesti - uudenlaiset käsityöläisammatit.

Tiedon varastoiminen aivoihin nykyisen koulutuksen tapaan on aika turhaa touhua. Ihminen ei ole tietokone.

Parempi olisi muuttaa (tai oikeammin lakkauttaa) koko koulutusjärjestelmä tieteessä ja kaikessa muussakin jonkinlaiselle mestari-kisälli periaatteelle kuten se vielä toimi esim. renesanssiaikana. Yliopistot ja kaikki muukin koulutus ovat tehottomia ja äärimmäisen sisäänpäin lämpiäviä byrokraattisia laitoksia joissa kaikki inhimillinen luovuus ja aloitekyky näivettyy hyvin tehokkaasti.

"Olen tehnyt oman pääni" kirjoitti aikoinaan J.V. Snellman ja se voisi olla hyvä tie monelle menestykseen ja parempaan ihmiselämään maailmassa jossa tekoäly renkinä tekee ne kaikki tylsät ja mekaaniset työt.

Belisario kirjoitti:

"Tietokoneet hoitavat kielien kääntämisen niin, ettei kääntäjiä tarvita, eikä kohta tulkkejakaan. Kyllähän Suomen menestyminen on luonnontieteitä hallitsevien varassa, eikä humanistien. "

Kyllä esim. ihmissuhdetaitoja tarvitaan edelleen. Ei riitä että osaa valmistaa hyvän tuotteen. Se pitää osata myös myydä.

Tekoäly on ainakin toistaiseksi aika huono ymmärtämään luonnollisen kielen nyansseja ja varsinkin lauseiden merkityksiä. Vrt. John Searlen kiinalaisen huoneen argumentti.

Luonnontieteilijät ja matemaatikot (kuten lähes kaikki ns. akateemiset tyypit) tuppaavat olemaan usein melko autistisia nörttejä joille ei ole oikein mitään katu-uskottavuutta ja käyttäytyvät usein kuin norsut posliinikaupassa ihmisten parissa ja varsinkin jos on kyse erilaisista kulttuureista.

Tekoälyyn on hyvin vaikeaa tai ehkä mahdotonta ohjelmoida ihmissuhdetaitoja koska sellaiset edellyttävät inhimillstä kokemusta joka taas vaatii kypsyäkseen usein vähintään 50 v ja useimmilla se inhimillinen kehitys on pysähtynyt n. 5-7 vuotiaan tasolle varsinkin tunne-elämässä koska sitä puolta ei koulutus eikä vallitseva kulttuuri juurikaan tue systemaattisesti.

Kieltämättä humanististen tieteiden olisi hyvä kehittyä vähän nykyistä käytännönläheisempään suuntaan. Mielestäni logiikan ja filosofian opiskelu olisi paljon hyödyllisempää kuin matematiikan opiskelu. Tietokoneohjelmoinnissakin pärjää useimmissa tapauksissa varsin hyvin ilman matematiikkaa (esim. julkishallinnon ohjelmistot) tai perusmatematiikalla (yhteen. vähennys & kertolaskut ja pikkasen prosenttilaskua).

Lue lisää

"Kyllä esim. ihmissuhdetaitoja tarvitaan edelleen. Ei riitä että osaa valmistaa hyvän tuotteen. Se pitää osata myös myydä. "

Totta. Ihmissuhdetaidot ovat tärkeitä oman elämän viihtymisen kannalta. Matemaatikko tuskin sinänsä ammattinsa puolesta tarvitsee huippuihmissuhdetaitoja, ehkä esiintymistaitoja ja kykyä esittää asiansa mahdollisimman selkeästi, olla ymmärrettävä kommunikaattori. Kokoustekniset, neuvottelutekniset tms. taidot ovat jokseenkin epäoleellisia.

Kuten jokaisen ihmisen matemaatikon olisi hyvä ymmärtää itsensä, jotta tuntisi ja ymmärtäisi muitakin ihmisiä paremmin.

Mitä tahansa umpisurkeaa tuotetta, hyödykettä tai palvelua toki pystytään myymään kohdentamalla aggressiivinen markkinointi – mielikuvien ja illuusion yhdistelmä – riittävän ”yksinkertaiseen” asiakassegmenttiin. Useinhan roska myy paremmin kuin laatu.

”Luonnontieteilijät ja matemaatikot (kuten lähes kaikki ns. akateemiset tyypit) tuppaavat olemaan usein melko autistisia nörttejä joille ei ole oikein mitään katu-uskottavuutta ja käyttäytyvät usein kuin norsut posliinikaupassa ihmisten parissa ja varsinkin jos on kyse erilaisista kulttuureista”.

Kyllä osa matematiikoista ja fyysikoista kautta aikain on osannut myös ”rokata”. Mielikuvasi on hieman virheellinen. On sinänsä varsin ymmärrettävää, että markkinointihenkilön ihmissuhdetaidot ovat luonnollisesti paremmat, koska joutuu työkseen olemaan ihmisten parissa. Matemaatikko työskentelee kaavojen, numeroiden tms. parissa.

”Kieltämättä humanististen tieteiden olisi hyvä kehittyä vähän nykyistä käytännönläheisempään suuntaan. Mielestäni logiikan ja filosofian opiskelu olisi paljon hyödyllisempää kuin matematiikan opiskelu. Tietokoneohjelmoinnissakin pärjää useimmissa tapauksissa varsin hyvin ilman matematiikkaa (esim. julkishallinnon ohjelmistot) tai perusmatematiikalla (yhteen. vähennys & kertolaskut ja pikkasen prosenttilaskua).”

No jaa. Onko filosofian opiskelu tosiaan hyödyllistä? Käytännönkin filosofia on itse asia hyvin teoreettista. Mutta tämä ongelma liittyy myös moderniin matematiikkaan viimeisen reilun sadan vuoden aikana. Siitäkin on mielestäni tullut liian teoreettista, jonka käyttöarvo sovelluksissa on kyseenalainen. Mielestäni nykymatematiikka muistuttaa jonkin sortin matemaattista filosofiaa, jossa usein jopa olion olemassaolo reaalimaailmassa on kyseenalainen. Sovellettu matematiikka, kuten tilastomatematiikka (esim. tekoäly) on asia erikseen. Käyttöarvoa on runsaasti. Logiikkaa muuten oppii käytännössä hyvin lukemalla matematiikkaa ja soveltava matematiikka opettaa konkreettisesti että logiikkoja on erilaisia.

Ja lisäksi laskimet, tietokoneet sekä tietokoneohjelmat tippuvat humanisteillekin taivaasta.

"Mistähän ihme syystä tärkeän taloudellisen päätöksenteon, kuten pörssisijoittamisen, hoitavat nykyisin tietokoneet? "

Sen takia että niitä ostoja ja myyntejä voidaan tehdä sekunnin murto-osissa ja tehdä näin pikavoittoja. Se logiikka noissa on täysin mekaanista ja sen ainoa etu on hyvin nopea reagointi pörssin lyhytaikaisiin edestakaisiin heilahteluihin. Lähinnä noita tietokonesijoituksia tekevät vain suursijoittajat.

Pörssin sijoitustoiminta ei ole reaalitaloutta eli se ei tuota mitään konkreettista. Sijoitustoiminta ja varsinkin ns. finanssitalous johdannaisineen on reaalitalouden syöpä eli siitä on yhteiskunnalle ja ihmisten enemmistölle paljon haittaa eikä mitään hyötyä.

"Vai onko sijoittaminenkin pelkkää koneellista rutiinia? "

Sijoittamisen ainoa tarkoitus tuottaa voittoa sijoittajalle. Usein sijoittamisen päätökset yksilötasolla perustuvat mielikuville, toiveille ja uskomuksille. Se on isojen poikien ja tyttöjen vastine taviksien pelihimolle peliautomaatilla. Se on yksi tapa väärinkäyttää rahaa joka alunperin oli tarkoitettu vain vaihdon välineeksi tuotteille ja palveluille.

Ei ole olemassa mitään universaalisti toimivaa tekoälyä vaan kaikki tekoälysovellukset on aina räätälöity hyvin kapealle erikoisaluelle. Tekoäly toimii vain silloin jos on olemassa selkeä mekaaninen algoritmi jota voidaan soveltaa siihen.

Belisario kirjoitti:

"Mistähän ihme syystä tärkeän taloudellisen päätöksenteon, kuten pörssisijoittamisen, hoitavat nykyisin tietokoneet? "

Sen takia että niitä ostoja ja myyntejä voidaan tehdä sekunnin murto-osissa ja tehdä näin pikavoittoja. Se logiikka noissa on täysin mekaanista ja sen ainoa etu on hyvin nopea reagointi pörssin lyhytaikaisiin edestakaisiin heilahteluihin. Lähinnä noita tietokonesijoituksia tekevät vain suursijoittajat.

Pörssin sijoitustoiminta ei ole reaalitaloutta eli se ei tuota mitään konkreettista. Sijoitustoiminta ja varsinkin ns. finanssitalous johdannaisineen on reaalitalouden syöpä eli siitä on yhteiskunnalle ja ihmisten enemmistölle paljon haittaa eikä mitään hyötyä.

"Vai onko sijoittaminenkin pelkkää koneellista rutiinia? "

Sijoittamisen ainoa tarkoitus tuottaa voittoa sijoittajalle. Usein sijoittamisen päätökset yksilötasolla perustuvat mielikuville, toiveille ja uskomuksille. Se on isojen poikien ja tyttöjen vastine taviksien pelihimolle peliautomaatilla. Se on yksi tapa väärinkäyttää rahaa joka alunperin oli tarkoitettu vain vaihdon välineeksi tuotteille ja palveluille.

Ei ole olemassa mitään universaalisti toimivaa tekoälyä vaan kaikki tekoälysovellukset on aina räätälöity hyvin kapealle erikoisaluelle. Tekoäly toimii vain silloin jos on olemassa selkeä mekaaninen algoritmi jota voidaan soveltaa siihen.

Lue lisää

Et ilmeisesti ole seurannut viimeisintä tekolyn kehitystä, missä ohjelmistot kaivavat säännönmukaisuuksia niin suurista tietomääristä, että ihmisen on mahdotonta luoda niistä minkäänlaista kuvaa. Tosin syntyvä tulos on deterministinen tai ainakin tilastollinen syy-seurausmalli, mutta samaan pohjautuu ainakin rationaalinen inhimillinenkin ajattelu. Tietysti taiteilijat lsd-päissään saattavat tuottaa muunkinlaisia tuloksia, mutta niin tekee tekoälykin satunnaisuutta lisättäessä.

Ihmettelen_vain kirjoitti:

Et ilmeisesti ole seurannut viimeisintä tekolyn kehitystä, missä ohjelmistot kaivavat säännönmukaisuuksia niin suurista tietomääristä, että ihmisen on mahdotonta luoda niistä minkäänlaista kuvaa. Tosin syntyvä tulos on deterministinen tai ainakin tilastollinen syy-seurausmalli, mutta samaan pohjautuu ainakin rationaalinen inhimillinenkin ajattelu. Tietysti taiteilijat lsd-päissään saattavat tuottaa muunkinlaisia tuloksia, mutta niin tekee tekoälykin satunnaisuutta lisättäessä.

Lue lisää

"Et ilmeisesti ole seurannut viimeisintä tekolyn kehitystä, missä ohjelmistot kaivavat säännönmukaisuuksia niin suurista tietomääristä, että ihmisen on mahdotonta luoda niistä minkäänlaista kuvaa. "

Sehän juuri on tietotekniikan etu mutta ei se silti tarkoita sitä että kyseessä olisi jonkinlainen universaali tekoäly joka samanlaisena sellaisenaan soveltuu mihin tahansa.

"Tosin syntyvä tulos on deterministinen tai ainakin tilastollinen syy-seurausmalli, mutta samaan pohjautuu ainakin rationaalinen inhimillinenkin ajattelu. "

Koneen on vaikea erottaa mikä on olennaista ja mikä taas epäolennaista kussakin asiassa. Se edellyttää kokemusta ja ns. hiljaista tietoa mitä on mahdoton muuntaa miksikään algoritmiksi.

"Tietysti taiteilijat lsd-päissään saattavat tuottaa muunkinlaisia tuloksia, mutta niin tekee tekoälykin satunnaisuutta lisättäessä."

Luot nyt keinotekoisia vastakohtaisuuksia. Tekoäly kyllä pystyy esim. kehittämään "uusia" J.S. Bachilta kuullostavia sävellyksiä kun siihen on syötetty kaikki tunnetut Bachin sävellykset mutta ei pysty tuottamaan täysin uusia vastaavanlaatuisia sävellystyylejä.

Unohdat että tämä maailma on edellenkin ihmisten maailma eikä toivottavasti koskaan muutukaan koneiden hallitsemaksi maailmaksi jolloin saisimme uuden turboversion N-liiton ja Natsi-Saksan totalitärismistä. Koneet eivät kuitenkaan itse pysty yksinään sellaista tuottamaan.

Suurin riski tekoälyssä on oligarkkien tiukasti hallitsema ja kontrolloima maailma jossa tekoäly on sen diktatuurin toteuttamisväline.

Taidat olla vähän hurahtanut transhumanismin uskontoon.... :-)

"Mistähän ihme syystä tärkeän taloudellisen päätöksenteon, kuten pörssisijoittamisen, hoitavat nykyisin tietokoneet?"

Siksi, että ne on nopeita ja tehokkaita.

Tuo pörssikaupankäynti nyt ei ehkä ole paras esimerkki matematiikan ja koneiden hyödyllisistä sovelluksista.

Ja mennään sitten pyhättöön kuuntelemaan, kun oppinut teologi kertoo meille, kuinka pyhät kirjoitukset pitää ymmärtää. Tämän jälkeen on tietysti päivittäinen rukoussessio.

Uskonto turhin aine koulussa. Vanhemmat voi kertoa miten on asiat vanhempian mielestä.
Jos kristinuskosta puhutaan, onko 70% maailman ihmisistä sitten väärässä omilla uskonnoillaan?
Historia myös turhaa nippelitietoa. tietysti päälinjat, mutta paljon on turhaa. Esim.mitä tiedolla koska Ameriikka löydettiin jne. Ei merkitystä tavan tallaajalle.
Mutta toi uskonto turhimmasta turhin.

Onhan se kannattava diili, jos vaihtoehtona on kenkäytys.

Ei se vaikeaa ole. Ilman muuta kannattaa ottaa lukiossa pitkä matikka. Silloin ei sulje portteja liian aikaisin. Eikä se hukkaan mene, vaikka pätyisi alalle, jossa matikkaa ei tarvita.

Tämä on jumalan tosi. Ilman (sovellettua) matematiikkaa koko nykyisenkaltaista maailmaa ei olisi olemassa. Kaikki pyörii tietokoneitten varassa, ja kaikki tietokoneet pyörivät puhtaasti matematiikan varassa.

Tšernobylinkin moka oli sellainen, että sen tekemiseen tarvittiin ihmisiä ja ydinvoimalan ohjaustietokoneen irtikytkentää.

Lisäksi vain yhteiskunta- ja taloustieteillä on ollut mahdollisuus tehdä massiivisia ihmiskokeita elävillä ihmisillä. Yksikin yli 70 vuotta kestänyt koe päättyi vajaat 30 vuotta sitten...

Se hallitus on tehnyt hyvää työtä, kun on karsinut humanistien suojatyöpaikkoja yliopistoissa ja valtion virastoissa.

Hyvä kirjoitus, mutta sanoisin, että yleensä tietotekniikassa ilmenevät mokat ovat hyvin pieniä. Se moka yleensä on inhimillinen tekijä, eli virhe esimerkiksi ohjelmiston toteutuksessa. Toki tietokoneen laitteistossakin voi olla suunnittelu tai valmistusvirhe, mutta ne yleensä jäävät aiemmin kiinni, ja suurin osa tuhoisista bugeista kriittisissä systeemeissä lienee ohjelmistovirheitä.

Se tosin on ihan epäoleellinen kysymys tekeekö koodari virheen vai ei. Ainahan ihmiset tekee virheitä, sehän on aivan inhimillistä.

Tämän vuoksi kriittisten systeemien suunnittelu- ja kehitysprosessi täytyy vain olla sellainen, että nämä virheet jäävät kiinni, ennenkuin järjestelmä otetaan tuotantokäyttöön.

Tähän on kehitetty monia hyviä malleja, työkaluja ja prosesseja. Ongelma vain alalla on useasti ollut se, ettei niitä aina käytetä.

Se on ihan hyvä pointti, että tietokone siis eroaa ihmisestä siinä, että sille täytyy kaikki eri skenaariot opettaa ja ottaa huomioon suunnittelussa.

Tekoäly tosin muuttanee tätä asiaa, koska siinähän nimenomaan on idea, että kone itsessään voidaan saada oppimaan, ilman että kaikkia skenaarioita tarvitsee koodata etukäteen.

Yksi hyvin suuri etu tietokoneen ohjelmoitavuudessa ja tekoälyssä on ja se on se, että kun yksi virhe korjataan jonnekkin, sama korjaus on hyvin helposti mahdollista kopioida kaikkiin samanlaisiin systeemeihin. Eli esim. nyt kun puhutaan paljon itseajavista autoista, niin kun yksi auto oppii jonkun uuden tempun, se voidaan kopioida kaikkiin autoihin. Eli pitkässä juoksussa tekoälystä tulisi erittäin kokenut kuljettaja. ;)

Ei se oikeastaan ole mitenkään tietokoneille spesifinen asia, että järjestelmän suunniteluvirheistä voi tulla paljon tuhoa. Hyvin useinhan sama ilmiö esiintyy, oli kysessä aivan mikä kone tai tekninen järjestelmä tahansa. Jos sitä käytetään väärin tai tekee virheen väärässä paikassa, voi tulla paljon tuhoa . . .

Tämähän pätee jopa matematiikkaan ja laskemiseen. Teet väärässä paikassa laskuvirheen ja tuloksena voi olla paljon tuhoa, jossei ko. virhe jää missään vaiheessa kiinni.

"Meillä on tässä nykyisen hallituksen tapauksessa hyvä esimerkki kuinka paljon voi mennä pieleen kun insinörtti päästetään päättämään tärkeistä asioista. Insinörtti voi olla hyvä renki mutta usein huono isäntä.... :-)"

Tuskimpa se koulutusala tässä on se oleellinen kysymys.

Niin surkeaa on ollut päättäjien taso tässä maassa viimevuodet aivan koulutusalaan katsomatta.

Kuten sanoit itsekkin, koulu voi herättää kiinnostuken johonkin asiaan. Sitten kun todellista asiantuntemusta mitataan, kuitenkin enempi merkitsee ihmisen oma mielenkiinto, ja siitä seuraava into opiskella ja ymmärtää asioita itse.

102030405060 kirjoitti:

"Meillä on tässä nykyisen hallituksen tapauksessa hyvä esimerkki kuinka paljon voi mennä pieleen kun insinörtti päästetään päättämään tärkeistä asioista. Insinörtti voi olla hyvä renki mutta usein huono isäntä.... :-)"

Tuskimpa se koulutusala tässä on se oleellinen kysymys.

Niin surkeaa on ollut päättäjien taso tässä maassa viimevuodet aivan koulutusalaan katsomatta.

Kuten sanoit itsekkin, koulu voi herättää kiinnostuken johonkin asiaan. Sitten kun todellista asiantuntemusta mitataan, kuitenkin enempi merkitsee ihmisen oma mielenkiinto, ja siitä seuraava into opiskella ja ymmärtää asioita itse.

Lue lisää

Minäkin aikoinani aloin oppimaan jopa tenteillä mitattuna erinomaisesti, kun jätin luennot kokonaan väliin ja ryhdyin opiskelemaan aivan itse.

102030405060 kirjoitti:

Hyvä kirjoitus, mutta sanoisin, että yleensä tietotekniikassa ilmenevät mokat ovat hyvin pieniä. Se moka yleensä on inhimillinen tekijä, eli virhe esimerkiksi ohjelmiston toteutuksessa. Toki tietokoneen laitteistossakin voi olla suunnittelu tai valmistusvirhe, mutta ne yleensä jäävät aiemmin kiinni, ja suurin osa tuhoisista bugeista kriittisissä systeemeissä lienee ohjelmistovirheitä.

Se tosin on ihan epäoleellinen kysymys tekeekö koodari virheen vai ei. Ainahan ihmiset tekee virheitä, sehän on aivan inhimillistä.

Tämän vuoksi kriittisten systeemien suunnittelu- ja kehitysprosessi täytyy vain olla sellainen, että nämä virheet jäävät kiinni, ennenkuin järjestelmä otetaan tuotantokäyttöön.

Tähän on kehitetty monia hyviä malleja, työkaluja ja prosesseja. Ongelma vain alalla on useasti ollut se, ettei niitä aina käytetä.

Se on ihan hyvä pointti, että tietokone siis eroaa ihmisestä siinä, että sille täytyy kaikki eri skenaariot opettaa ja ottaa huomioon suunnittelussa.

Tekoäly tosin muuttanee tätä asiaa, koska siinähän nimenomaan on idea, että kone itsessään voidaan saada oppimaan, ilman että kaikkia skenaarioita tarvitsee koodata etukäteen.

Yksi hyvin suuri etu tietokoneen ohjelmoitavuudessa ja tekoälyssä on ja se on se, että kun yksi virhe korjataan jonnekkin, sama korjaus on hyvin helposti mahdollista kopioida kaikkiin samanlaisiin systeemeihin. Eli esim. nyt kun puhutaan paljon itseajavista autoista, niin kun yksi auto oppii jonkun uuden tempun, se voidaan kopioida kaikkiin autoihin. Eli pitkässä juoksussa tekoälystä tulisi erittäin kokenut kuljettaja. ;)

Ei se oikeastaan ole mitenkään tietokoneille spesifinen asia, että järjestelmän suunniteluvirheistä voi tulla paljon tuhoa. Hyvin useinhan sama ilmiö esiintyy, oli kysessä aivan mikä kone tai tekninen järjestelmä tahansa. Jos sitä käytetään väärin tai tekee virheen väärässä paikassa, voi tulla paljon tuhoa . . .

Tämähän pätee jopa matematiikkaan ja laskemiseen. Teet väärässä paikassa laskuvirheen ja tuloksena voi olla paljon tuhoa, jossei ko. virhe jää missään vaiheessa kiinni.

Lue lisää

Huonon suunnittelun ei tarvitse kohdistua edes koneeseen tai tekniseen järjestelmään. Mikä tahansa huonosti suunniteltu tai toteutettu järjestelmä tuottaa kärsimystä ja tuhoa. Ei tarvitse kuin lukea uutisia esimerkiksi Venezuelasta tai Pohjois-Koreasta...

Huomautan_kumminkin kirjoitti:

Tšernobylinkin moka oli sellainen, että sen tekemiseen tarvittiin ihmisiä ja ydinvoimalan ohjaustietokoneen irtikytkentää.

Lisäksi vain yhteiskunta- ja taloustieteillä on ollut mahdollisuus tehdä massiivisia ihmiskokeita elävillä ihmisillä. Yksikin yli 70 vuotta kestänyt koe päättyi vajaat 30 vuotta sitten...

Lue lisää

Jaa. Ruotsin taloudella menee Suomea paremmin, koska siellä on vientiteollisuudenkin palveluksessa humanisteja. Osataan suunnitella tuotteita, jotka kiinnostavat kuluttajia. Humanistit kun tuppaavat olemaan ihmisten asiantuntijoita, tajuavat mikä niitä voisi kiinnostaa. Suomi koettaa sinnikkäästi myydä vain investointihyödykkeitä teollisuudelle, mistä seuraa että lamat iskevät meille poikkeuksellisen rajuina. Viennin rakennetta pitäisi monipuolistaa ja siinä tarvitaan mukana humanistejakin, ja niitä ei synny jollei yliopistossa ole "suojatöissä" muutamaa humanistia.

Ja ihan niiden investointihyödykkeiden viennissä voisi humanistisesta osaamisesta olla hyötyä. Opettaisivat insseille kohdemaan kulttuuria hieman. Asiahan on niin, että ei hyvä tuote itse itseään myy. Ei vaikka olisi halpakin. Moni ei moukalta halua ostaa mitään, vaan maksaa vaikka enemmän siitä ilosta, että saa tehdä kauppoja fiksun ihmisen kanssa. Tätä ei suomi-inssi meinaa uskoa.

Kaikki menee hyvin niin kauan, kun on ihmisiä, jotka työssään osaavat ja käyttävät matematiikkaa, sekä vielä osaavat matematiikkansa erittäin hyvin. Silloin jotkut saavat rauhassa retostaa matematiikan tarpeettomuudella.