ero edessä mutta asutaan yhdessä

Ollaan erottu, mutta joudutaan asumaan yhdessä vielä muutaman viikon, kunnes mies löytää oman asunnon. Tää on todella hermoja raastavaa, koska olen edelleen hyvin, hyvin rakastunut mieheen ja hänkin välittäää minusta. Emme vaan tule toimeen, on tässä riidellessa, huutaessa ja tapellessa jo puoli vuotta vietetty. Ei enää toimi niin että mä itsen itseni uneen ja mies istuu pilkkuun asti baarissa melkein joka pv kunhan ei tarvitsisi nähdä mua.

Asutaan yksiössä, eli nukutaan edelleen samassa sängyssä. Nytkin, kun ollaan erottu. ja on pari kertaa "lipsahdettu" sekstaamaan, koska se homma on aina pelannut hyvin. Mutta pelkäänpä, että kohta alan pyytelemään miestä jäämään. Itseäni kun ei kiinnosta muut ja kuten jo mainitsin, olen edelleen hyvin rakastunut häneen.

Aioin ottaa tämän eron vaikeimman kautta eli ei uusia hoitoja, ei treffailua tai iskumielessä baarissakäyntiä muutamaan viikkoon. Uppoutusin työhön ja harrastuksiin ja ystävieni tapaamiseen ja antaisin ajan parantaa haavat.

Nyt kuitenkin tilanne entistä tukalampi, kun mies ei muutakaan heti pois vaikka alunperin niin sovittiin (kaverilleen ei käynytkään, että mies muuttaisi hänen luokseen). Ja nyt heräämme jo vaikka kuinka monennetta aamua sylikkäin ja toisiimme kietoutuneina.

En tiedä mitä pitäisi tehdä. Ahdistaa ja kovasti.

Onko teillä neuvoja, kokemuksia, kysymyksiä, apua? Kaikki kelpaa tässä elämänvaiheessa!

Nimimerkki "sekoan kohta täysin".

Ja kiitos etukäteen kannanotoistanne.
21052
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

mulla oli vaikea ero tuossa viime vuonan kanssa. erottiin jo periaatteessa aluvuodesta mutta asuttiin yhdessä ja harrastettiin välillä seksiä, kun samassa sängyssä nukuttiin. monena aamuan herättiin yhteen kietoutuneina, mutta se on sitä..että unessa ei tajuaa..on hyvä olla jonkun vieressä, se on tapa jne. pahinta oli että meillä minä olin se joka otti eron raskaammin ja tulkitsin nämä 'yhdessä' heräämiset miehen tunteiden heräämiseksi uudelleen.
no asian laita ei ollut näin.
tiedän miltä sinusta tuntuu, ajatukset sekaisin ja haluaisi vanhaa elämää takaisin.
mä kerron mikä auttaisi..jos oikeesti on muutamasta viikosta kyse..ja tiedät että tilanteenne ei tule muuttumaan...mene sinä pois sieltä asunnosta. mene tyttökaverille yöksi...sukulaisille tms. vaikka et joka yöksi, mutta edes joskus. näin saatte omaa aikaa ja ei tule riideltyyn ja ajatukset alkaa kulkea paremmin. tavallaan tulee selväjärkisemmäksi asialle ja osaa ottaa asioita huomioon eritavalla.
vaikka sattuisikin tms... henkisesti..mene pois sieltä asunnosta. tottuttele samalla yksinoloon.
tukeudu ystäviin ja huolehdi nyt vain itsestäsi, muusta sinun ei tarvitse välittää. hoida ja hemmoittele itseäsi. toivotan sulle hyviä jatkoja ja koita pärjäillä. erot ei ole ikinä helppoja, miltään kantilta.

Äänestä

kannattaa itse lähteä jos ei toinen voi/pysty!!!
itse tein niin enkä ole katunut. viimeisenä yhteisenä aamuna vielä rakasteltiin ja halittiin ja pusittiin mutta ei se merkitse mitään, ei kummallekaan...riippuu tosin mistä syistä eroatte. meillä oli pettämistä, ym. läheisyys vaan lisää tuskaa, kannattaa ottaa ero myös fyysisesti!!!ps. meilläkin oli vielä rakkautta mutta se ei riitä toimivaan suhteeseen yksistään. ja rakkaus toiseen muuttuu ajan myötä kunhan olette erossa, kokemusta on=)=)

Äänestä

Kommentoi aloitusta


SurullineN23 kirjoitti:

Ollaan erottu, mutta joudutaan asumaan yhdessä vielä muutaman viikon, kunnes mies löytää oman asunnon. Tää on todella hermoja raastavaa, koska olen edelleen hyvin, hyvin rakastunut mieheen ja hänkin välittäää minusta. Emme vaan tule toimeen, on tässä riidellessa, huutaessa ja tapellessa jo puoli vuotta vietetty. Ei enää toimi niin että mä itsen itseni uneen ja mies istuu pilkkuun asti baarissa melkein joka pv kunhan ei tarvitsisi nähdä mua.

Asutaan yksiössä, eli nukutaan edelleen samassa sängyssä. Nytkin, kun ollaan erottu. ja on pari kertaa "lipsahdettu" sekstaamaan, koska se homma on aina pelannut hyvin. Mutta pelkäänpä, että kohta alan pyytelemään miestä jäämään. Itseäni kun ei kiinnosta muut ja kuten jo mainitsin, olen edelleen hyvin rakastunut häneen.

Aioin ottaa tämän eron vaikeimman kautta eli ei uusia hoitoja, ei treffailua tai iskumielessä baarissakäyntiä muutamaan viikkoon. Uppoutusin työhön ja harrastuksiin ja ystävieni tapaamiseen ja antaisin ajan parantaa haavat.

Nyt kuitenkin tilanne entistä tukalampi, kun mies ei muutakaan heti pois vaikka alunperin niin sovittiin (kaverilleen ei käynytkään, että mies muuttaisi hänen luokseen). Ja nyt heräämme jo vaikka kuinka monennetta aamua sylikkäin ja toisiimme kietoutuneina.

En tiedä mitä pitäisi tehdä. Ahdistaa ja kovasti.

Onko teillä neuvoja, kokemuksia, kysymyksiä, apua? Kaikki kelpaa tässä elämänvaiheessa!

Nimimerkki "sekoan kohta täysin".

Ja kiitos etukäteen kannanotoistanne.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu