Joskus se seinä tulee vastaan. Olet vahva ja kova kuin kivi. Mikään ei tunnu missään.
Haluaisin kuitenkin edes joskus tuntea lämpöä käsissäni, kylmyyden sijaan... tuntea itseni tarpeelliseksi, ihmiseksi.... Olenko paha jos tunnen näin ? Haluaisin jotain... itselleni, edes pienen hetken. Ja kohta taas kadun kirjoitustani..........
terv. Matti
Haluaisin kuitenkin edes joskus tuntea lämpöä käsissäni, kylmyyden sijaan... tuntea itseni tarpeelliseksi, ihmiseksi.... Olenko paha jos tunnen näin ? Haluaisin jotain... itselleni, edes pienen hetken. Ja kohta taas kadun kirjoitustani..........
terv. Matti
Vastaukset 2
Vanhimmat
Niinpä. Sanot sen ääneen jota minä toisinaan ajattelen. Velvollisuus omaishoitajana on pirun raskasta ja loppujen lopuksi kiittämätöntä. Itse putosin tähän rooliin alta kolmekymppisenä ja nyt yritety porskuttaa tätä eteenpäin yli kolmikymppisenä. Voimat loppuu kesken ja sen huomaa hyvin, ettei me robootteja olla.
- Yritä siinä sitten miettiä omia patoumia ja tunteita, tarpeita, haluja ja just niitä syitä miksi sitten sen viestin poistaa.
Se on yksi perkele, suoraan sanottuna. Mutta oma hyvinvointi... se on tärkeintä. Pitää olla jotain toivoa sen katumuksen keskellä minkä kanssa painii, kun ei ole mitään muta sen penteleen velvollisuuden ja sisukkuun lisäksi. Sitä rehellisesti vaan kuihtuu.
T. toinen omaishoitaja mies.
Hoidin elämäni miestä hänen loppusuorallaan kotona. Hän ei ollut enää kotikuntoinen, muttta halusi kotiin, oli vaikeaa, mutta ihana viimeinen kesä.
Ihan lopussa hänet siirrettiin ns. saattohoitosairaalaan. Minun piti tehdä DNR- päätös hänen puolestaan.
Viimeiset järkevät sanat:"Miten sä tänne löysit? Lähdetään yhdessä kotiin..."