Eli miks ihmeessä mun poikakaveri hermostuu heti ku kysyn jotain hänen entisistä naisista...? minun puolesta hän saisi kysyä minulta mitä vaan minun entisistä! vai onko se ehkä jotenkin kielletty puheen aihe? ehkä olen vaan niin utelias!
mies ei tykkää kun kyselee entisistä.
paperi
131547
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
jos tyttöni alkaisi kyselemään entisistäni. Sanoisin, että en kommentoi tähän keskustelunaiheeseen.
takia sä kyselet, sehän on hänen menneisyyttään,
eikä pitäisi vaikuttaa teidän väleihinne jos et itse
niitä siihen tuo.
Vähän kuin kysyisit lääkäriltä, että mikä avuksi, kun päähän sattuu kun sitä lyö seinään.
Lakkaa kyselemästä. Sitten se varmaan taas tykkää.
Joo ei yksityisasiat toiselle kuulu. Etenkin kun suhde ei ole ns. vakavanpuoleista sorttia. Pelehditään aikamme ja sitten dumpataan.
Mutta jos tosiaan aikoo jonkun kanssa elää ja asua, ikäänkuin elämänkumppanina, eikö silloin pitäisi voida puhua aivan kaikista asioista? Ei menneisyyteen niin tunteenomaisesti pidä suhtautua ettei oman rakkaan kanssa voi asioista puhua. Tänne nähtävästi vastailevat keskenkasvuiset tai muuten pahasti sormille saaneet.
Alkup. kirjoittajalle: tyyppi ei suhtaudu sinuun vakavasti, älä siänäkään häneen.
Näissä vanhoihin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä käy herkästi silleen että vastaus ei puolisoa miellytä ja saadaan taas riita aikaan turhasta. Itsellä ainakin on sellainen kokemus että kaikki mitä olen vaimon entisestä miesystävästä kuullut on vituttanut enemmän tai vähemmän. Suoraan sanoen en halua kuulla koko tyypistä yhtään mitään.
Avoimuus ja kyky puhua elämästään ja asioistaan ovat tietenkin kullanarvoisia ominaisuuksia suhdetta ylläpidettäessä. Valitettavan usein tämä käsitys vain viedään äärimmäisyyksiin unohtaen, että puolisot ovat kuitenkin väistämättä eri yksilöitä hieman erilaisine ominaisuuksineen ja tarpeineen.
Kumppani on kumppani, ei esimerkiksi psykiatri tai roskakori.
Lisäksi kehoituksesi olla suhtautumatta vakavasti akuperäisen kirjoittajan kumppaniin ei ollut kovin rakentava, ja mielestäni paljon parempi esimerkki "keskenkasvuisesta" vastauksesta kuin omani.
Täysin samaa mieltä,avoimuus on hyvä mutta pitää muistaa käytännön tosielämä.Ei ole kohteliasta rasittaa toista menneellä elämällä.Ja sen penkomisella.
Itse olen kertonut pääpiirteissään menneet jutut ja esittänyt toiveen että se riittää.Samaa olen toivonut kaverilta ja systeemi on toiminut.
Kannattaa tosiaan vielä taistella omaa liikaa uteliaisuuttaan vastaan toisen asioista.Tieto vaan lisää tuskaa.Eikä ole myöskään mukava ajatella mitä kaikkia tarinoita itsestäkin liikkuu jos yleinen tapa olisi jakaa kaikki yhteinen tuleville siipoille.
Miksi menneitä pitää kaivella? Turha kysellä, kertoo jos haluaa...
Itse kerron, jos koen että se jotenkin nykyisyyteen vaikuttaa. En kuitenkaan tykkää, jos kyselemään aletaan. Jotkin asiat saattaa olla ihan hyvä jättää taakseen. Utelemisen koen jotenkin kontrolloimisen haluna.
Riippuu kai siitä mitä kyselet. Mies saattaa luulla että olet mustasukkainen menneistä naisista ja siksi ärsyttää. Toisaalta miehen mielestä se miten hän on käyttäytynyt edellisissä suhteissa ei ole verrannollinen siihen, miten hän käyttäytyy sinun kanssasi ja siksi on turha pohtia mitä silloin tapahtui.
.. vakavalle pohjalle! eli jotenkin haluan tietää kaikken hänestä... myönnän kyllä että vältämättä en tykkää kaikesta mitä hän kertoo!
Tämä nyt on vain "villi arvaus", mutta kävikö tässä mahdollisesti niin, että kyselit mieheltäsi hänen ex-heiloistaan, suutuit vastauksista, mökötit, pidit mykkäkoulua ja illalla itkit itsesi uneen? Ja koko tämän ajan sanoit miesystävällesi, että ei sinua mikään vaivaa, vaikka murjotuksesi huomattiin naapurikorttelin päähän?
Nyt kun sitten yrität kysellä lisää, niin miehesi on sen verran fiksu, että älyää olla mitään kertomatta ja välttyy siltä kolmen viikon "ei mua mikään vaivaa... nyyh nyyh... ihan tosi... byähyyh"-ruljanssilta.
Voisi pohtia enemmänkin, että miksi joillain naisilla on omituinen tarve päästä marttyyriksi (vaikka sitten kerjäämällä miestään kertomaan asioita entisistä tyttöystävistään), mutta kun ei se tähän keskusteluun kuulu, niin enpä sitä tässä rupea tämän enempää käsittelemään.
Siis ei mikään muu kuin CIA ja yliuteliaat puoliskot halua tietää kaikkea toisesta ja sen takia kumpaisistakaan ei pidetä.
Miksi haluat tietää ? Ihan vaan vertailun vuoksi (=perseestä) ?
On kanssa ikävä tapa että nuo jutut joko herättää närää, tai että niitä käytetään lyömäaseina tilaisuuden tullen. Tai sitten alkaa kyttäys. Siksi niiden paljastaminen on sama kuin kaivaisi hautaa itselleen.
Ei toimiva suhde edellytä että tiedät toisesta kaiken ! Eikö sinulle itsellesi ole tärkeää, että sinulla on jotain omaa, mitä toinen ei perinpohjin tiedä ?
Kuristavaa tuollainen. Ja kukaan tuskin on pyhimys: on varmasti tapoja ja tekoja jotka eivät toista miellytä, vaikka niillä ei olisikaan mitään vaikutusta suhteen toimivuuteen taikka molemminpuoliseen kunnioitukseen. Niistä voi tulla riitaa.
En minäkään halua olla kuin avoin kirja.
iski vain silmään: huuto-/kysymysmerkin ja sanan väliin ei tule välilyöntiä!