Maupertuisko muka maailmankuulu?

Tämä johtuu Pellon puupääopettajista :D

Maupertuis-on ainakin jo 10v kerännyt pääomaa niin Ruotsissa kuin Suomessakin tulevaa maupertuis-keskusta varten. Jokivarren kunnat mm. ovat jo useampaan otteeseen heittäneet lanttejaan ko hankkeeseen, yksityisistä puhumattakaan.

Kyllä se Maupertuis-keskus on ihan validi idea, kunhan siitä ei tehdä pelkkää "pysyväisnäyttelyä". Katsoin äsken uutisen vuodelta 2002 ja siihen olisikin tulossa juurikin observatorio.

Olen käynyt useassa luontokeskuksessa ja niiden näyttelyt ovat asiapitoisia, mutta ainoana keskusksen vetonaulana tylsiä ja eivät ole millään tavalla vetonauloja. Pääsymaksusta ei voi puhuakaan, ennemminkin kävijöille pitäisi maksaa siitä, että suostuvat tulemaan näyttelyyn.

Luontokeskusten näyttelytiloissa vallitsee hiljaisuus. Olen käynyt mm. Liminganlahden, Kierikin, Hailuodon ja Ylläksellä Kellokkaan näyttelytiloissa ja kaikkia vaivaa kummallinen hiljaisuus. Useita luontokeskuksia ylläpitää tai on ollut rakentamassa Metsähallitus.

Siksi pelkäänkin, että myös mahdollinen Maupertuis-keskus jää myös tylsäksi pysyväisnäyttelyksi, jolla on julkisorganisaation imago. Siksi sen vetonaula pitäisi ehdottomasti olla yliampuvan iso hirsinen observatorio, muuten sillä ei ole vetovoimaa.

Jotenkin tuntuu, että vain Maupertuis-säätiö uskoo Maupertuis-nimen vetovoimaan. Ainakin heillä on varmaan hauskaa käydä Ranskassa vuoroin vastavierailulla. Tuleeko Maupertuis-keskuksesta siis vain Maupertuis-säätiön oma vuosittainen kokoontumispaikka?

Vai onko Maupertuis-keskuksen tarkoitus olla kokonainen Korteniemen pihapiiri? Sillä täytyisi olla todella kovia vetovoimatekijöitä, ettei se jää "kotiseutumuseoksi". Niitä Suomi on täynnä, eivätkä niihin matkailijat useinkaan poikkea.

Jos Pelloon siis aiotaan kokonaista Korteniemi-pihapiiriä, tarkoittaa se käytännössä ulkoilmamuseota, kuten Oulun Turkansaari. Ja sellaisen ylläpito ei ole halpaa lystiä. Näen visiossani vain sitten tyhjässä ulkoilmamuseossa kesäisiä "museopäivystäjiä", joita voi verrata kirkonesittelijöihin. Talkoolaisvoimin ei taidettaisi tehdä kaikkia vuosikorjauksia? Kunta lystin varmaan maksaisi, kuten Vihreänpysäkin alkutaipaleella.

Järkevämpää olisi niistäkin rakennuksista tehdä Muumimaailma, jolla olis heti matkailullinen vetovoima. Entisajan pihapiirit vaan on nähty, eikä ihmiset erota, ovatko ne vuodelta 1735 vai 1890-luvulta. Juuri tämän konkretisointi on erittäin vaikeaa, että se olisi jotain erityistä.

Tiedättekö Kierikkikeskuksen? Siellä on kivikautisia rakennuksia, jotka on tehty sen ajan menetelmillä. Onko sinne ollut yleisöryntäys? Ei. Kierikkikeskuksen päärakennuksen myymistä väläytettiin keväällä.

Sen sijaan, että haviteltaisiin Korteniemi-pihapiiriä, keskittyisin suureen hirsiobservatorioon, jolla olisi jo yksinään matkailuvetovoimaa. Ja sekin pitäisi olla S-marketin lähellä Pellossa. Kittisvaara nykyisellään on täysin poissuljettu. Jos Kittisvaaran laelle olisi tie, sitten se voisi olla siellä ja paikkaa voisi mainostaa myös näköalapaikkana. Onhan se toki lähellä valtatietä.

Luin nyt netistä Maupertuis-teeman jatkokehityssuunnitelman 2015-2020. Kyllä pitäisi jonkun pudottaa suunnittelijat maan pinnalle pilvilinnoista. Siellä puhutaan juuri Ranskasta kohdemaana, koska "ranskalaisia kiinnostaa kotimaan Maupertuis". Puhuin aloituspuheenvuorossani juuri tästä ongelmasta, että kun tavallinen ranskalainen ei tiedä, kuka on Maupertuis.

Että ennen kuin mitään "kaupallisia" keskuksia aletaan suunnitella, kannattaisi tehdä markkinatutkimus oletetuissa kohderyhmissä, ja selvittää Maupertuisin todellinen vetovoima ja tunnettuus. Nyt suunnitelmat näyttävät olevan "historianharrastajien" omaa mutu-markkinatietoa, että "kyllä sitä vetovoimaa löytyy, sehän on päivänselvää".

Pello ja matkailu : 2 asiaa jotka eivät kuulu yhteen. Täällä on hakattu kaikki metsät ja möyritty joka paikka, matkailusta ei ole saanut puhuakkaan saati että siihen olisi satsattu.

Ranskassa ja Belgiassa 15 vuotta asuneena voih sanoa, että Maupertuis ei ollut omana ainakaan tiedemiehenä mitenkään erityisen tunnettu tai arvostettu. Ranskassa häntä ei juurikaan tänä päivänä enää tunnetta /muisteta valistuksen ajan tiedemiehenä. Omana aikanaan hän osasi hyvin tiedemiehenä "brändätä" itseään kuninkaan hovissa. Maupertuiksen astemittausretkikunnan mukana oli Celcius niminen ruotsalainen yliopistomies, joka jäi, päin vastoin kuin Maupertuis, historian kirjoihin...
Mutta Maupertuisin astettamittausretkikunta teki kyllä merkittäviä tieteellisiä löytöjä, ja sen retkikunnan seikkailun kiinnosta ihmisiä Ranskassa vielä tänäkin päivänä. Olen samaa mieltä siitä, että jos Pellossa halutaan jollain tavalla Maupertuis-perintöön panostaa, niin kannattaa tehdä Maupertuisin retkikunnan kautta, eikä niinkä Maupertuis nimisen tiedekunnan kautta.

Tiättäkö kuka on Charles La Condamine?

Hän on sen toisen astemittausretkikunnan johtaja, joka lähti Etelä-Amerikkaan tekemään samaa tutkimusta kuin Maupertuisin porukka Tornionlaaksoon.

Tässä vähän siis peilausta ja vertausta siihen, kuulostaako Condaminekaan sen kummemmin kuin Maupertuiskaan maailmankuuululta tiedemieheltä.

Astemittauksia ei voi tehdä binäärilaitteilla, joita käytettiin tuohon aikaan. Sivistymättömät uskoivat Maupertuisin selostuksiin sen minkä kieltä yhtään ymmärsivät. He saivat paikallisilta hyväuskoisilta tukea asumisen ja ruuan muodossa.
Maupertuis ei päässyt kuuluisuuteen kuin Kittisvaarassa. Heidän kunniaksi tehtiin pyramidi kun sekoitettiin egyptiläinen tähtitiede kielellisten ongelmien seurauksena. Käyn joka kesä katsomassa pyramidia ja aina se saa hyvälle tuulelle. Hyvä asia on sellainen, että tulee hyvälle tuulelle.

Pellossa on ollut aikamoisia puupäitä opettajina, tämä on fakta.

Jos asuinseudultani ei juuri tapahdu mitään ja kulttuuri on sitä, että joku Maupertuis kävi 1700-luvulla täällä vierailulla, niin pitäisi olla rehellinen asiasta. Ei pidä jauhaa lapsille sontaa.

Charles La Condamine? Kaarle Konttaniemi? Tuttu mies

älkää höpöttäkö ..,,.,., h-alatalo maksa velkasi--- tai no jo maksoit hiljaa

Jos minä perustaisin pitserian Pelloon, sen nimi olisi hiihtäjä tai Eero Mäntyranta. Vaikka hiihtäjä ei ole enää tuttu nuoremmille sukupolville, hiihto ja urheilun historia kiinnostavat. Ei näillä mitään kultakaivosta perusteta, mutta sääli että Eero Mäntyrannan kaupallinen hyödyntäminen alueen kehittämiseksi jäi hiihtäjäpatsaaseen.

Kyllä Maupertuis on maailmankuulu. Vaikka ihmiset eivät ole koskaan hänestä kuulleet, olen kertonut vuosikymmenten aikana Maupertuisin tarinaa niin Ruotsissa, Saksassa, Espanjassa, Kanarian saarilla kuin Kroatiassa. Ympäri maailman siis ovat saaneet tietää tällaisesta merkkihenkilöstä, joka vieraili tuohon aikaan Pellon kylässä.

Pyhän Maupertuisin vuoksi olemme kaikki täällä Tornionlaaksossa toistemme sukulaisia. Hän oli suuri merkkihenkilö, joka sai hurvitella paikallisten naisten kanssa, kuten halusi. Retkikunnan lähdön jälkeen täällä eli kokonainen sukupolvi pikku Maupertuiseja ja Marjaanoja.

Maupis oli hyvä jäbä, elkääpä kiusakko poikaa.

Mauperts parlamentin kokous kolmiolla.

Kokous siirretty Seon ykköspöytään parlamentin aamukokoukseen.

Pyramidissa on neljä sivua. Olis hyähomma ko leppäisit.

90-luvulla Pellon kirkonkylän ala-asteella väitettiin, että Pello mainittiin jo Rooman valtakunnassa. Maupertuis tuli Pelloon, koska tiesi, että tämä on tärkeä pohjoinen kylä, jossa voi tehdä maapallon muotojen mittauksia.

Eksyin tällaiseen ketjuun ollessani ajomatkalla Kolarin ja Muonion hiihtokeskuksista kotipaikalle Etelä-Suomeen. Olen siis vieras ja turisti mutta kulttuurista kiinnostunut. Huvitti kyllä nämä jutut. Silti olen sitä mieltä, että kyllä Maupertuis ihan tunnettu hahmo on, jos yhtään historiasta on enempi kiinnostunut. Olisin itse pysähtynyt ja ehkä yöpynytkim, jos joku selkeä kesku tai kohde olisi ollut. Jos matkailusuunnitelmia kehitellään hankerahalla ja sen keulakuvana on Maupertuis, eihän sen tarvitsisi yhtä heppua esitellä. Miksei keskittyisi luonnon ilmiöihin, joita retkikuntakin tutki - lumeen, revontuliin sun muihin, joista melkeinpä jokainen turisti, historia mukaan lukien, on varmasti kiinnostunut. Retkikunnasta saa hommaan tarvittua tarinallisuutta, ja elämykset tulevat siitä, kuinka erikoisia ilmiöitä pohjoisessa on ja miten niitä voi tutkia. Älkää suotta kiusatko niitä jotka virittävät hankkeita asian edistämiseksi. Toki tuloksia pitää olla, ei harvojen huvia, mutta mielenkiintoa jokivarrella varmasti on jos vaan olisi selvä konsepti ja kohteita ja elämyksiä, joita voi varata.

Maupertuisia tarvitaan vaan edelleen rahan keruussa. Sehän on ollut tämän vuosituhannen kestokohde. Matkailun naulaksi siitä ei taida olla, ehkä nupi vaan, mutta pieniäkin nauloja tarvitaan.

Jätti paljon jälkeläisiä kuuluisa siitä.

Paineen jakamiseen Maupertuis pyramidi. Kun huipulla tuulee ja laaksossa ihan tyyntä ja hiljaista. Tait loppuu, syönti loppuu.

Kyllä hän oli kuuluisa.