Golden Globe pallonkierto

Isojen kirjaimien, pisteiden ym. käyttösi on ihan hukassa.

Esimerkiksi sen takia, että se on erittäin kiinnostava.

Esitit ison osan niistä perusteluista, jotka minullekin tulivat mieleen mutten viitsinyt kirjoittaa :) Varmasti niitäkin on, joita tuollainen retrokisailu kiinnostaa, aivan kuten niillä museoautokisoilla on katsojansa. Mutta he ovat silti kapea siivu veneilijöistä.

Jokin Kon-tiki -tyylinen purjehdus on hiukan eri asia, koska senkaltaisissa on kyse myös tutkimuksesta. Se on sen sijaan tiedossa kohtalaisen äskettäisestä historiasta, että purjehdus maailman ympäri noilla 50 vuoden takaisilla veneillä on mahdollista, joten asia on selvitetty eikä enää kiinnostava.

Juuri tällaisten perusteluiden vuoksi tämä retrokisa on kiinnostava. Tällä kierroksella iso raha ei ratkaise.

Vanhoilla Formula 1 -autoilla ajettavissa kisoissa ajavat autoharrastelijat näitä harvinaisia autoja säästellen.

Aivan eri asioista kyse kuin museoautojen kilpailussa. Autokilpailuissa mennään aina auto ja sen tekniikka edellä, GGR menee lähes täysin ihminen edellä.

Ajatuksena jokamies-purjehduskisa maailman ympäri olisi mielenkiintoinen. Golden Globe ei aivan sellainen kuitenkaan ole. Kieltämättä on aika erikoista, että vene ja varusteet lukitaan johonkin tiettyyn vuoteen. Mielenkiintoisempaa olisi yksityyppikisa rajoitetulla budjetilla tms. siten, että varusteet ja veneet speksattaisiin järkisyin, ei retroillen. Mutta kun VOR on ohi ja Vendee Globeen on aikaa, voi tuotakin toki seurata kun suomalainenkin on mukana.

Duubidiiba kirjoitti:

Ajatuksena jokamies-purjehduskisa maailman ympäri olisi mielenkiintoinen. Golden Globe ei aivan sellainen kuitenkaan ole. Kieltämättä on aika erikoista, että vene ja varusteet lukitaan johonkin tiettyyn vuoteen. Mielenkiintoisempaa olisi yksityyppikisa rajoitetulla budjetilla tms. siten, että varusteet ja veneet speksattaisiin järkisyin, ei retroillen. Mutta kun VOR on ohi ja Vendee Globeen on aikaa, voi tuotakin toki seurata kun suomalainenkin on mukana.

Lue lisää

Krhm... siis eihän tässä ole kyseessä vain "jokin tietty vuosi" vaan 50-vuotiskunnianosoitus alkuperäiselle kisalle, jonka tarinoista on sittemmin tehty useita kirjoja ja pari elokuvaakin. Jos jollekulle tuo 1968-kisa on jäänyt hämäräksi, niin vaikkapa kirja "A Voyage for Madmen" on hyvä kooste.

PaluuTodellisuuteen kirjoitti:

Esitit ison osan niistä perusteluista, jotka minullekin tulivat mieleen mutten viitsinyt kirjoittaa :) Varmasti niitäkin on, joita tuollainen retrokisailu kiinnostaa, aivan kuten niillä museoautokisoilla on katsojansa. Mutta he ovat silti kapea siivu veneilijöistä.

Jokin Kon-tiki -tyylinen purjehdus on hiukan eri asia, koska senkaltaisissa on kyse myös tutkimuksesta. Se on sen sijaan tiedossa kohtalaisen äskettäisestä historiasta, että purjehdus maailman ympäri noilla 50 vuoden takaisilla veneillä on mahdollista, joten asia on selvitetty eikä enää kiinnostava.

Lue lisää

Ketä kiinnostaa miljoonien arvoisilla hiilikuitulastuilla purjehtiminen jossa tekniikka ja raha ratkaisee 80% tuloksesta, 10% tuuri ja 10% miehistö? Ei juuri mitään tekemistä tavallisen purjehtimisen kanssa. Tässä kisassa otetaan miehestä mittaa, varusteiden "vanhanaikaisuus" ei ole se pointti.

Bossu osuu laajempaan maaliin. Mitä väliä sinulle on sillä heittääkö joku keppiä 80 vai 90m. Tai juokseeko joku 100m 9.9 vai 10.1 sekunnissa. Tai voittaako Brasilia vai Ranska pallon perässä juoksemisen.
Itse kullekin ainoa merkitsevä vastustaja tai suorittaja katsoo peilistä. Siinä mielessä GGR on metkittävämpi kilpailu.

seppomartti kirjoitti:

Bossu osuu laajempaan maaliin. Mitä väliä sinulle on sillä heittääkö joku keppiä 80 vai 90m. Tai juokseeko joku 100m 9.9 vai 10.1 sekunnissa. Tai voittaako Brasilia vai Ranska pallon perässä juoksemisen.
Itse kullekin ainoa merkitsevä vastustaja tai suorittaja katsoo peilistä. Siinä mielessä GGR on metkittävämpi kilpailu.

Lue lisää

Bossu, Olympialaisethan kuuluisi televisioida ainoastaan niille screeneille jotka ovat stadionin sisällä, ja stadionin katsomot pidettäisiin tyhjinä, eikä tuloksia ja uutisiakaan välitettäisi mediassa.

Katselin Tapion reittiä Marine Trafficista eilen 5.7.2018 illalla. Näytti, että joutui väistelemään kalastusaluksia koska teki yhden turhan lenkin reitissään. En ainakaan itse keksi, miksi teki omituisen ketunlenkin ja hakeutui sitten lähemmäs rannikkoa. Toinen vaihtoehto, että etsii parempia tuulia. Yksi selitys, että jotkut kilpailijat liikkuvat tuolla nopeasti, saattaa olla se, että polttavat dieselvarastoaan jo tässä vaiheessa. Kilpailjoilla on 160 litraa käytettävissään. Tätä kirjoittaessa Tapio on ollut tosiaan jo pitkään paikallaan, veikkaan että tuuli täysin tyyntynyt ja vetää parhaillaan unta varastoon.

Masto ja puomi ovat uusia ja kansi rakennettu uudestaan. Alkuperäinen runko on siellä alla, mutta uutta laminaattia on tullut päälle. Vene oli ollut pitkään heitteiilä ja rakenteiltaan niin hapero, ettei missään tapauksessa olisi reissua kestänyt, jo siirto Italiasta Suomeen oli hiukan vaativa veneelle. Kaikki tehdyt työt on hyväksytetty kilpailulautakunnalla, joka on antanut aika tiukat speksit siitä, mitä saa tehdä ja toisaalta siitä, mitä vaaditaan. Vanhan kunnioitus ja turvallisuus ovat eri asioita, eikä venettä ole purjehdusominaisuuksien puolesta mitenkään modernisoitu.

Niin, alkuperäisen kilpailun veneethän olivat uusia tai jokseenkin uusia v. 1968, samoin kuin niiden varusteet. Tarkoitus tietenkin on, että kilpailussa käytetään v. 1968 "huipputekniikkaa" - ei suinkaan 50 vuotta vanhaa käytettyä ja huonokuntoista tekniikkaa... Veneiden turvallisuusvarusteet ovat kuitenkin osin nykyaikaisia. Kilpailua ei voida täysin järjestää samanlaisena kuin v. 1968 - eritoten lisääntyneen laiva- ja muun liikenteen vuoksi. Siksi veneissä mm. AIS transponderit ja käsittääkseni aktiiviset tutkan heijastimet. Mielestäni veneissä olisi saanut olla tutka, vaikkei venetutkia ilmeisesti ollut v. 1968? Toivotaan, ettei törmäyksiä tule.

AIS on energiapihi ja hyvä nukkumisen turvaaja. Atlantilla jatkuva tähystäminen 24/7 silmävaraisesti tuottaa havainnon noin 1 laivan/ viikko rannikon ulkopuolella. Aisilla havaintoja oli 28/20 vrk pääosin horisontin takaa. A-AIS hälyytti viimeistään 13mpk päästä. 1968 tekniikkaa on tutkan paljastin. Osa aluksista ajaa tutka sammutettuna, esim kalastualukset. Pitäneekö paikkansa, että säästävät huoltokustannuksissa?. Eksopttisemmilla alueilla varmaan molempien luotettavuus kärsii.

YxSeuraaja kirjoitti:

Niin, alkuperäisen kilpailun veneethän olivat uusia tai jokseenkin uusia v. 1968, samoin kuin niiden varusteet. Tarkoitus tietenkin on, että kilpailussa käytetään v. 1968 "huipputekniikkaa" - ei suinkaan 50 vuotta vanhaa käytettyä ja huonokuntoista tekniikkaa... Veneiden turvallisuusvarusteet ovat kuitenkin osin nykyaikaisia. Kilpailua ei voida täysin järjestää samanlaisena kuin v. 1968 - eritoten lisääntyneen laiva- ja muun liikenteen vuoksi. Siksi veneissä mm. AIS transponderit ja käsittääkseni aktiiviset tutkan heijastimet. Mielestäni veneissä olisi saanut olla tutka, vaikkei venetutkia ilmeisesti ollut v. 1968? Toivotaan, ettei törmäyksiä tule.

Lue lisää

Kuinka jatkuvasti aktiiviseen AIS:ään riittää virtaa kun moottoreitahan a ei käytetä, onko aurinkopaneelit sallttu?

sähköt kirjoitti:

Kuinka jatkuvasti aktiiviseen AIS:ään riittää virtaa kun moottoreitahan a ei käytetä, onko aurinkopaneelit sallttu?

Aurinkopaneleita niissä on, taisi olla vesigeneraattoreitakin, nehän ovat periaatteessa ikivanhaa tekniikkaa.. Onhan veneissä myös paikannin, jonka perusteella voimme maissa seurata kilpailua. Purjehtijat voivat myös, oliko se kerran päivässä, lähettää sadan merkin pituisen viestin paikannuksen mukana. Tiedon kulku on kuitenkin täysin yksisuuntaista, vain veneistä maihin. Onhan selvää, ettei seuranta olisi kovinkaan mielenkiintoista, jos vasta kahdeksan kuukauden kuluttua lähdöstä alkaisimme odottaa ensimmäisiä maaliin tietämättä sinä aikana heistä mitään.

On kyllä harvinaisen huonoa tuuria, kun ilmeisesti sekä moottori, että aurinkopaneelit (oliko niitä jo vuonna -68?) ovat pettäneet. Paneelienhan pitäisi olla ikuisia ja ne voi hätätapauksessa kytkeä suoraan akkuihin jo säädin oikuttelee? Miten tommonen voi mennä poskelleen?

Diiselikonekin pitäisi olla käyteen nykäistävää mallia (ei kai ne voi oikeasti olla esim. starttimoottorin varassa?). Eikö sillä nyt sen verran sähköä hyrskyttele kun säästellen on tarpeen?

Täytyy sanoa, että itseäni nyppisi koittaa korjailla tommoisia ongelmia tekstareilla kerran kuudessa tunnissa!

https://www.is.fi/purjehdus/art-2000005799149.html

http://goldengloberace.com/skipper/tapio-lehtinen/

Airinkopaneeleja ei ollut 1968, tuskin hydro- tai tuuliģeneraattotritakaan. Paneelien kiinnitys GGR- olosuhteissa voi pettää ja särkyy kolo paneeli. Liittimien vesitiiviyden pettäminen on rutiinia ja joutuu korjailemaan. Abicot, juottokolvi , vulkanoituva teippi ja sähkökaapeli pitää olla mukana. Hydroissa varapotkuri ja muovisaranat ovat kulutustavaraa, ei kestä koko reissua korjaamatta. 2 pyttyisen dieselin sai puolipuristuksella veivattua käyntiin. Kolmoskone tuskin. Puolipuristus, veivit ja raskas vauhtipyörä on poistettu nykykoneista. Ei onnistu veivaus. Sähköllä moottorin sammutus sulkee polttoaineen saannin. Sekin palikka pitäisi ruuvata pois käynnistäessä. Mahtoiko Tapio tietää?. Mutta veneet voi tuuliperäsimellä toimia ilman sähköä kuten ennen. Myrskylyhty navigaatiovalona ja sisävalona, jos on vuoden petroolit mukana. Ankeaa tulee ellei DIY korjaukset onnistu

seppomartti kirjoitti:

Airinkopaneeleja ei ollut 1968, tuskin hydro- tai tuuliģeneraattotritakaan. Paneelien kiinnitys GGR- olosuhteissa voi pettää ja särkyy kolo paneeli. Liittimien vesitiiviyden pettäminen on rutiinia ja joutuu korjailemaan. Abicot, juottokolvi , vulkanoituva teippi ja sähkökaapeli pitää olla mukana. Hydroissa varapotkuri ja muovisaranat ovat kulutustavaraa, ei kestä koko reissua korjaamatta. 2 pyttyisen dieselin sai puolipuristuksella veivattua käyntiin. Kolmoskone tuskin. Puolipuristus, veivit ja raskas vauhtipyörä on poistettu nykykoneista. Ei onnistu veivaus. Sähköllä moottorin sammutus sulkee polttoaineen saannin. Sekin palikka pitäisi ruuvata pois käynnistäessä. Mahtoiko Tapio tietää?. Mutta veneet voi tuuliperäsimellä toimia ilman sähköä kuten ennen. Myrskylyhty navigaatiovalona ja sisävalona, jos on vuoden petroolit mukana. Ankeaa tulee ellei DIY korjaukset onnistu

Lue lisää

Bukhilla on käsin käynnistettäviä malleja edelleen valikoimassaan. Esim tälläinen http://www.bukh.dk/produkter/6-bukh-24-75hp-lifeboats/10-bukh-dv24-rme/

Painaviahan nuo ovat, mutta tuskin merkitystä verratuna vaikkapa siihen 1500kg ruokamäärään ja valtaisaan juomavesivarastoon.

Misse__ kirjoitti:

Bukhilla on käsin käynnistettäviä malleja edelleen valikoimassaan. Esim tälläinen http://www.bukh.dk/produkter/6-bukh-24-75hp-lifeboats/10-bukh-dv24-rme/

Painaviahan nuo ovat, mutta tuskin merkitystä verratuna vaikkapa siihen 1500kg ruokamäärään ja valtaisaan juomavesivarastoon.

Lue lisää

Hienoa selvitystyötä! Kuulostaisi aika asialliselta tommoinen Bukh kun varmoja ratkaisuja haetaan. Kaikeasta päätellen Tapiolla on huonompi tuuri moottorivalinnan suhteen, mikä kuulostaa taas vähän kummalliselta kun kerran vaihtoehtojakin on.

Ehkä Bukhia ei vaan olisi saanut istumaan Gaian runkoon..? Luulisi, että isossa uudellen rakentamisessa sekään ei olisi ollut ongelma.

Tapio olisi mielellään jättänyt moottorin kokonaan pois, mutta se ei oikein käynyt. Joka tapauksessa moottorin toimivuus on aivan sivuseikka.

mitävälii kirjoitti:

Tapio olisi mielellään jättänyt moottorin kokonaan pois, mutta se ei oikein käynyt. Joka tapauksessa moottorin toimivuus on aivan sivuseikka.

Jos moottori toimisi, olisi akuissakin nyt virtaa! Kun SSB-radiokin on sähkön puuttuessa poissa pelistä, jää sääennusteiden vastaanottokin pois. Toivotaan, että Tapio sai hydrogeneraattorin toimivaksi ennen akkujen totaalista tyhjenemistä! Onkohan oleellisin varuste eli tuuliperäsin jo kunnossa vai ohjaako Tapio käsin eikä pysty välttämään univelan pahenemista....

onväliä kirjoitti:

Jos moottori toimisi, olisi akuissakin nyt virtaa! Kun SSB-radiokin on sähkön puuttuessa poissa pelistä, jää sääennusteiden vastaanottokin pois. Toivotaan, että Tapio sai hydrogeneraattorin toimivaksi ennen akkujen totaalista tyhjenemistä! Onkohan oleellisin varuste eli tuuliperäsin jo kunnossa vai ohjaako Tapio käsin eikä pysty välttämään univelan pahenemista....

Lue lisää

Moottorin toiminta olisi joka tapauksessa hyvin lyhyt ilo polttoaineen pienen määrän takia. Ja kun kyse on kilpailusta, jossa kuitenkin säännöt sanelivat moottorin olemassaolon sekä polttoaineen maksimimäärän, oli Tapion suunnitelmana käyttää polttoaine tyynien vyöhykkeiden läpiajoon optimoiden. Aurinkopanelit ja vesi/tuuligeneraattori ovat ainoat pitkällä matkalla pysyvät keinot tuottaa sähköä.

SeilattiinSitäEnnenkin kirjoitti:

Hienoa selvitystyötä! Kuulostaisi aika asialliselta tommoinen Bukh kun varmoja ratkaisuja haetaan. Kaikeasta päätellen Tapiolla on huonompi tuuri moottorivalinnan suhteen, mikä kuulostaa taas vähän kummalliselta kun kerran vaihtoehtojakin on.

Ehkä Bukhia ei vaan olisi saanut istumaan Gaian runkoon..? Luulisi, että isossa uudellen rakentamisessa sekään ei olisi ollut ongelma.

Lue lisää

En itse välttämättä haluaisi sellaista riskiä kuin käsikäynnistys kammella. Siinä helposti satuttaa kätensä eikä ortopedeja saa olla veneessä mukana. Sen sijaan ihmettelen, miksei oteta mukaan sähköjärjestelmän ulkopuolista starttiapua. Saako mukana olla vaikkapa pari litiumstartteria? Tai ylimääräinen starttiakku? Jos vaikka jonkun vian takia menee akut tyhjäksi, niin sitten voi vielä korjata viat ja startata moottorin varasysteemillä. Kaverilla meni kesällä pari kertaa akut tyhjäksi, mutta tällaisella kirjan kokoisella ja painoisella vehkeellä saatiin taas kone käyntiin.

https://www.motonet.fi/fi/tuote/6500764/Bahco-BBL12-400-apukaynnistinvaravirtalahde-400-A

Bossu kirjoitti:

En itse välttämättä haluaisi sellaista riskiä kuin käsikäynnistys kammella. Siinä helposti satuttaa kätensä eikä ortopedeja saa olla veneessä mukana. Sen sijaan ihmettelen, miksei oteta mukaan sähköjärjestelmän ulkopuolista starttiapua. Saako mukana olla vaikkapa pari litiumstartteria? Tai ylimääräinen starttiakku? Jos vaikka jonkun vian takia menee akut tyhjäksi, niin sitten voi vielä korjata viat ja startata moottorin varasysteemillä. Kaverilla meni kesällä pari kertaa akut tyhjäksi, mutta tällaisella kirjan kokoisella ja painoisella vehkeellä saatiin taas kone käyntiin.

https://www.motonet.fi/fi/tuote/6500764/Bahco-BBL12-400-apukaynnistinvaravirtalahde-400-A

Lue lisää

Tuohan on kovin näppärä laite. Veivillä moottorin käynnistys oli ihan toimiva systeemi aikanaan. Yksi purjeveneen apumoottorini oli ilman starttimoottoria ja ennen veivausta piti antaa koneelle vielä messinkikupillinen ryyppyä. Kippari sai lasista. Kosteri matkasi menojaan rituaalin aikana. Nykymoottorit tuota Bukhia lukuunottamatta eivät sovellu veivailuun.
En tunne GGR sääntöjä. Saako todella ajaa pläkän läpi moottorilla?. Ja saako radioitse maista säätä?.
Eniten minua ihmetyttää norjalaisen Wiikin OE32 vauhti. Kosteri 32ft pysyy hyvin mukana.
Korjauksista helpoin olisi aurinkopaneelit. Johtoa paneelin kahdesta liuskasta suoraan akkuun, jos välin säätimet tai liittimet ei pelaa. Hydrogeneraattorissa sama ei käy, jos on moderni 48V AC laite. Tapion laitetta en kuvasta tunnista, harvinainen tyyppi.
Nyt 4 vrk ilman YB-päivitystä. Onko viälä pläkävyöhykkeessä. Jumissa?.

seppomartti kirjoitti:

Tuohan on kovin näppärä laite. Veivillä moottorin käynnistys oli ihan toimiva systeemi aikanaan. Yksi purjeveneen apumoottorini oli ilman starttimoottoria ja ennen veivausta piti antaa koneelle vielä messinkikupillinen ryyppyä. Kippari sai lasista. Kosteri matkasi menojaan rituaalin aikana. Nykymoottorit tuota Bukhia lukuunottamatta eivät sovellu veivailuun.
En tunne GGR sääntöjä. Saako todella ajaa pläkän läpi moottorilla?. Ja saako radioitse maista säätä?.
Eniten minua ihmetyttää norjalaisen Wiikin OE32 vauhti. Kosteri 32ft pysyy hyvin mukana.
Korjauksista helpoin olisi aurinkopaneelit. Johtoa paneelin kahdesta liuskasta suoraan akkuun, jos välin säätimet tai liittimet ei pelaa. Hydrogeneraattorissa sama ei käy, jos on moderni 48V AC laite. Tapion laitetta en kuvasta tunnista, harvinainen tyyppi.
Nyt 4 vrk ilman YB-päivitystä. Onko viälä pläkävyöhykkeessä. Jumissa?.

Lue lisää

Jos on neljä akkkua, voi ne kytkeä sarjaan ja ladata suoraan 48 voltilla.

Veivi voi tosiaan olla huono, mutta tuohon Bukhiin sai ilmeisesti myös optiona vieteri tai hydraulisen käynnistyksen. Ei kokemusta, mutta kuulostavat luotettavilta. Ylimääräinen akku voi olla ok, mutta mitä jos starttimoottori hajoaa?

YxSeuraaja kirjoitti:

Veivi voi tosiaan olla huono, mutta tuohon Bukhiin sai ilmeisesti myös optiona vieteri tai hydraulisen käynnistyksen. Ei kokemusta, mutta kuulostavat luotettavilta. Ylimääräinen akku voi olla ok, mutta mitä jos starttimoottori hajoaa?

Lue lisää

Sitten kiedotaan kampiakseliin laturin hihnan viereen kymmenkunta metriä 6-millistä narua. Odotetaan kovaa tuulta, laitetaan vaihde vapaalle, lasketaan purjeet, pakataan spinnu pussiin ja sidotaan se 6-millinen naru löysästi sen kaikkien nurkkien kautta. Lisäksi yksi pitkä naru johonkin sen nurkkaan. Sopivalla hetkellä kiskaistaan spinnu pois pussista. Tuuli leväyttää sen auki ja tuhannen kilon voimalla se kiskaisee moottorin käyntiin. Kun moottori käy, katkaistaan äkkiä puukolla se 6-millinen naru, jolloin spinnu lysähtää kasaan, kun naru juoksee pois sen kulmista ja vedetään ylimääräisellä narulla spinnu takaisin. Yksinkertaista, vai mitä?

seppomartti kirjoitti:

Tuohan on kovin näppärä laite. Veivillä moottorin käynnistys oli ihan toimiva systeemi aikanaan. Yksi purjeveneen apumoottorini oli ilman starttimoottoria ja ennen veivausta piti antaa koneelle vielä messinkikupillinen ryyppyä. Kippari sai lasista. Kosteri matkasi menojaan rituaalin aikana. Nykymoottorit tuota Bukhia lukuunottamatta eivät sovellu veivailuun.
En tunne GGR sääntöjä. Saako todella ajaa pläkän läpi moottorilla?. Ja saako radioitse maista säätä?.
Eniten minua ihmetyttää norjalaisen Wiikin OE32 vauhti. Kosteri 32ft pysyy hyvin mukana.
Korjauksista helpoin olisi aurinkopaneelit. Johtoa paneelin kahdesta liuskasta suoraan akkuun, jos välin säätimet tai liittimet ei pelaa. Hydrogeneraattorissa sama ei käy, jos on moderni 48V AC laite. Tapion laitetta en kuvasta tunnista, harvinainen tyyppi.
Nyt 4 vrk ilman YB-päivitystä. Onko viälä pläkävyöhykkeessä. Jumissa?.

Lue lisää

Moottoria saa todellakin käyttää pläkässä. Toisaalta moottori on pakollinen ja max polttoainesäiliö saman kokoinen kuin Knox-Johnstonilla aikanaan. Nämä asiat on kopioitu vuoden -68 kisasta. Silloin nähtävästi katsottiin, ettei koneajo voi merkittävästi vaikuttaa lopputulokseen.

Radiolla saa maista säätietoja, mutta reititys on kielletty. Onhan se hieman veteen piirretty viiva, jos saa kertoa, missä on korkean keskus, mutta ei antaa ohjetta ottaa 30 astetta länteen. Vilunkiin Tapiolla olisi tässä poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet, suomi on melkoisen tehokas salakieli.

Pari vuotta sitten vaihdoin 20 hv Bukhin veneestä Kubotaan. Taisin kerran veivata koemielessä Bukhin käyntiin. Raskas temppu se oli, vaikka veivissä alennusvaihde ketjuvälityksellä, joka samalla nostaa veivin akselin hyvään työskentelykorkeuteen. Bukhissa on myös puolipuristus ja järkälemäinen vauhtipyörä. Itse asiassa ei vain puolipuristus, vaan puristusten poisto venttileitä kannattamalla. Hyvään vauhtiin pyörittämällä menee parin puristustahdin yli. Käsikäynnistysmahdollisuus on vaatimuksena pelastusvenemoottoriksi ja se muiden kelpoisuuksien ohella lienee ainoa asia, mikä pitää kilpailukyvyttömän hintaisen moottorin edelleen markkinoilla.

Itse olisin Tapion sijassa valinnut samoin ja ottanut mieluummin moottorien painoeron verran lisää varaosia ja työkaluja.

Bossu kirjoitti:

Sitten kiedotaan kampiakseliin laturin hihnan viereen kymmenkunta metriä 6-millistä narua. Odotetaan kovaa tuulta, laitetaan vaihde vapaalle, lasketaan purjeet, pakataan spinnu pussiin ja sidotaan se 6-millinen naru löysästi sen kaikkien nurkkien kautta. Lisäksi yksi pitkä naru johonkin sen nurkkaan. Sopivalla hetkellä kiskaistaan spinnu pois pussista. Tuuli leväyttää sen auki ja tuhannen kilon voimalla se kiskaisee moottorin käyntiin. Kun moottori käy, katkaistaan äkkiä puukolla se 6-millinen naru, jolloin spinnu lysähtää kasaan, kun naru juoksee pois sen kulmista ja vedetään ylimääräisellä narulla spinnu takaisin. Yksinkertaista, vai mitä?

Lue lisää

Selostit mutkikkaan menetelmän. Yksinkertaisempi on käyttää voimanlähteenä isopurjeen jiippausta. Vendee Globen yhdessä videossa esitetään kuinka jiipin voima siirretään kampiakseliin. Narun katkaismistakaan ei tarvita. https://www.youtube.com/watch?v=U3kaxFv3BIM

Bossu kirjoitti:

Jos on neljä akkkua, voi ne kytkeä sarjaan ja ladata suoraan 48 voltilla.

Toimisiko vaihtovirta suoraan akkuun, eikö sen pitäisi olla tasavirtaa?. Kuuma johto napaan olisi 50 kertaa sekunmissa myös oikosulussa?.. Vai ymmärränkö vaihtovirran väärin.

seppomartti kirjoitti:

Toimisiko vaihtovirta suoraan akkuun, eikö sen pitäisi olla tasavirtaa?. Kuuma johto napaan olisi 50 kertaa sekunmissa myös oikosulussa?.. Vai ymmärränkö vaihtovirran väärin.

Lue lisää

Ei vain oikosulussa, vaan samalla teholla purkaen kuin toinen puoliaalto lataa. Taajuus vaihtelee nopeuden mukaan, mutta sillä nyt ei ole merkitystä.

jiipillästarttaus kirjoitti:

Selostit mutkikkaan menetelmän. Yksinkertaisempi on käyttää voimanlähteenä isopurjeen jiippausta. Vendee Globen yhdessä videossa esitetään kuinka jiipin voima siirretään kampiakseliin. Narun katkaismistakaan ei tarvita. https://www.youtube.com/watch?v=U3kaxFv3BIM

Lue lisää

Näitkö jostain, että metodi olisi toimiva. Kun dieseli lähtee pyörimään, jos lähtee, niin kiertyneet tai takertuneet narut eivät ole vaarattomia. Tuskin niitä katkomaan kerkiää.

seppomartti kirjoitti:

Näitkö jostain, että metodi olisi toimiva. Kun dieseli lähtee pyörimään, jos lähtee, niin kiertyneet tai takertuneet narut eivät ole vaarattomia. Tuskin niitä katkomaan kerkiää.

Lue lisää

No niitä naruja on oikeastaan turha katkoa, jos se muutenkin purkautuu akselilta. Tuo isopurjejiippi on kyllä varmasti järkevämpi. Ajattelin sen vitsinä, mutta kaipa tuollainen nykäisy voisi teoriassa toimia.

seppomartti kirjoitti:

Toimisiko vaihtovirta suoraan akkuun, eikö sen pitäisi olla tasavirtaa?. Kuuma johto napaan olisi 50 kertaa sekunmissa myös oikosulussa?.. Vai ymmärränkö vaihtovirran väärin.

Lue lisää

Ei se vaihtovirralla toimisi, ajattelin sieltä tulevan tasavirtaa. Tarvitsi rakentaa tasasuuntaaja. Eikö sellainen ole laturissa? Tosin 12 V mallina.

Bossu kirjoitti:

En itse välttämättä haluaisi sellaista riskiä kuin käsikäynnistys kammella. Siinä helposti satuttaa kätensä eikä ortopedeja saa olla veneessä mukana. Sen sijaan ihmettelen, miksei oteta mukaan sähköjärjestelmän ulkopuolista starttiapua. Saako mukana olla vaikkapa pari litiumstartteria? Tai ylimääräinen starttiakku? Jos vaikka jonkun vian takia menee akut tyhjäksi, niin sitten voi vielä korjata viat ja startata moottorin varasysteemillä. Kaverilla meni kesällä pari kertaa akut tyhjäksi, mutta tällaisella kirjan kokoisella ja painoisella vehkeellä saatiin taas kone käyntiin.

https://www.motonet.fi/fi/tuote/6500764/Bahco-BBL12-400-apukaynnistinvaravirtalahde-400-A

Lue lisää

Meillä oli samantyyppisiä starttereita duunissa testikokeilussa muutama vuosi sitten, aivan uskomattomia tehopaketteja. Yhdellä latauksella laitettiin käyntiin useampi pikkupakettiauto kunnon pakkasella, sen jälkeen vielä traktori. Otin ko laitteen veneeseen mukaan viimekesänä, kertaakaan en tarvinnut, mutta syystelakoinnin yhteydessä testattiin miten virta on pysynyt, hyvin oli, pikkudieseli lähti käymään kuin palmunalta. Voi muuten ladata kännykkää tai tablettia aika kätevästi.

Bossu kirjoitti:

No niitä naruja on oikeastaan turha katkoa, jos se muutenkin purkautuu akselilta. Tuo isopurjejiippi on kyllä varmasti järkevämpi. Ajattelin sen vitsinä, mutta kaipa tuollainen nykäisy voisi teoriassa toimia.

Lue lisää

kyllähän se jonkimmoinen ongelma olisi, jos dieseli käynnistyisi ja moottorin akselilla on 10m köyttä, kuten yllä mainitaan. Ja vaikka olisi muutama metri vähemmän huiskimassa niin ei taitai olla vapaaehtoisia puukkomiehiä katkaisemaan.
Varsinainen ongelma kuitenkin olisi köyden vieminen puomin päästä moottorin akselille. Portaikko ja moottorikoppa pitäisi hajoittaa. Plokeja ei saa kiinni mihinkään. Volvossa ei saa myöskään köyttä moottoriin muualle kuin makeavesipumppuun-jos kestää nykäisyn,
Valmistelematta etukäteen jäisi toteutumatta. Ehkä jollakullua on kone paremmin esillä?.

seppomartti kirjoitti:

kyllähän se jonkimmoinen ongelma olisi, jos dieseli käynnistyisi ja moottorin akselilla on 10m köyttä, kuten yllä mainitaan. Ja vaikka olisi muutama metri vähemmän huiskimassa niin ei taitai olla vapaaehtoisia puukkomiehiä katkaisemaan.
Varsinainen ongelma kuitenkin olisi köyden vieminen puomin päästä moottorin akselille. Portaikko ja moottorikoppa pitäisi hajoittaa. Plokeja ei saa kiinni mihinkään. Volvossa ei saa myöskään köyttä moottoriin muualle kuin makeavesipumppuun-jos kestää nykäisyn,
Valmistelematta etukäteen jäisi toteutumatta. Ehkä jollakullua on kone paremmin esillä?.

Lue lisää

Omassa veneessäni onnistuisi helposti. Avotilan lattialuukku auki ja siitä saa narun potkuriakselin laippaan kiinni. Puomi on luukun yläpuolella. Kun naru on pyörinyt akselilta pois se lähtee puomin vetämänä pois. Ei se tarvitse solmua.

seppomartti kirjoitti:

Näitkö jostain, että metodi olisi toimiva. Kun dieseli lähtee pyörimään, jos lähtee, niin kiertyneet tai takertuneet narut eivät ole vaarattomia. Tuskin niitä katkomaan kerkiää.

Lue lisää

Metodi on koettu käytännössä. Se on myös raportoitu - muistaakseni selostus oli NZ:n purjehduslehdessä v. 2003 (jolloin itse purjehdin sielläpäin). Ehkäpä Vendee Globen sivuilta löytyisi lisätietoa.

1968 yksi sahasi kuukausia Brasilian rannikkoa edestakaisin ennenkuin lähti palaamaan takaisin kohti maalia, mutta hyppäsi sitten kuitenkin mereen. Seuraavana maalia lähestynyt kilpailija ei halunnutkaan ottaa voittoa, vaan jatkoi matkaansa vielä toisen kerran palloa ympäri.

vaiherikasta kirjoitti:

1968 yksi sahasi kuukausia Brasilian rannikkoa edestakaisin ennenkuin lähti palaamaan takaisin kohti maalia, mutta hyppäsi sitten kuitenkin mereen. Seuraavana maalia lähestynyt kilpailija ei halunnutkaan ottaa voittoa, vaan jatkoi matkaansa vielä toisen kerran palloa ympäri.

Lue lisää

Moitessierin lähtö toiselle kierrokselle ja loppuelämäkseen Tahitille 50v sitten, vaikka olisi voittanut kilpailun , ei taida hetipian saada seuraajia.
Kärkiveneet näyttävät olevan Rustlereita. Kalustoerojen vaikutus lopputulonseen vähäinen ja purjehtijan osuus suuri?.

Se moottori on kuitenkin pakollinen varuste sääntöjen mukaan. Eikä vika nytkään itse moottorissa ole, vaan ilmeisimmin polttoainesäiliön ja moottorin välillä. Siihen ei olisi auttanut vanhojen ja hyviksi havaittujen letkujen asentaminen.

Kova poru moottorista täällä on noussut. Sitä ei kuitenkaan tarvita lainkaan ja ilman sähköäkin onnistuu purjehdus mainiosti. Sähköä tarvitaan ensisijaisesti raportointiin suomi24:n lukijoille.

lähempää.seurannut kirjoitti:

Se moottori on kuitenkin pakollinen varuste sääntöjen mukaan. Eikä vika nytkään itse moottorissa ole, vaan ilmeisimmin polttoainesäiliön ja moottorin välillä. Siihen ei olisi auttanut vanhojen ja hyviksi havaittujen letkujen asentaminen.

Kova poru moottorista täällä on noussut. Sitä ei kuitenkaan tarvita lainkaan ja ilman sähköäkin onnistuu purjehdus mainiosti. Sähköä tarvitaan ensisijaisesti raportointiin suomi24:n lukijoille.

Lue lisää

Eiköhän polttoainesäiliön ja dieselmoottorin väliin ole keksitty toimivaakin ratkaisua sen 125 vuoden aikana jona niitä on ollut olemassa.

Moottori on aivan uusi Lombardini 702. Koekäytetty ja ajettu 49 tuntia.

tässä tullut seurattua..ja tuo vikakuvaus kuulostaa ihan siltä että yhdestä akusta on yksi kenno oikkarissa. Silloin näyttää siltä että sähkö "häviää" ja mikään maailman lataus ei auta! Näitä olen todennut / korjannut tänäkin vuonna jo 3kpl.
Tuolloin muut akut "lataavat" tätä yhtä onnetonta ja sähköt hukkuvat siihen. Helppo todeta: koetetaan kädellä akun päältä, viallinen on niin kuuma että tuskin pystyy kättä pitämään!! Sitä vaan ei saa irroittaa muista akuista tuulettamatta..aika tavalla vetyä ympäristössä!!

Ihan täsmällistä tietoa ei Tapion hydrogenuongelmien syystä ole, mutta saatavista tiedonrippeistä on tullut käsitys, että tuuliperäsimen servolapa on hydrogenun vääntänyt irti. Genuhan on hetken roikkunut veneen perässä kaapeliensa varassa ja siinä sen johtoliitin hajonnut.

Epäilen Arielia vahvasti mutuilusta hydrogenun yleisen luotettavuuden osalta. Tapion tapauksessa ongelma on päivänselvästi testauksen puute. Tuuliperäsin oli ensimmäistä kertaa käytössä vasta matkalla starttipaikalle ja hydrogenun kiinnitystä piti jo ennen starttia muuttaa. Vertailukohtana Van Den Heede, joka on jo useamman soolokierroksen tehnyt ja GGR:ää varten käyttänyt vuoden verran sisäänajoon ja testaukseen tällä veneellä

ParempiSähkömiäs kirjoitti:

tässä tullut seurattua..ja tuo vikakuvaus kuulostaa ihan siltä että yhdestä akusta on yksi kenno oikkarissa. Silloin näyttää siltä että sähkö "häviää" ja mikään maailman lataus ei auta! Näitä olen todennut / korjannut tänäkin vuonna jo 3kpl.
Tuolloin muut akut "lataavat" tätä yhtä onnetonta ja sähköt hukkuvat siihen. Helppo todeta: koetetaan kädellä akun päältä, viallinen on niin kuuma että tuskin pystyy kättä pitämään!! Sitä vaan ei saa irroittaa muista akuista tuulettamatta..aika tavalla vetyä ympäristössä!!

Lue lisää

Vikakuvauksen mukaan sähköä on käytetty enemmän kuin tuotettu ja siksi akut tyhjenneet. Se ero on ollut mittarista todennettavissa, ei siihen viallista kennoa tarvita.

näinpä kirjoitti:

Ihan täsmällistä tietoa ei Tapion hydrogenuongelmien syystä ole, mutta saatavista tiedonrippeistä on tullut käsitys, että tuuliperäsimen servolapa on hydrogenun vääntänyt irti. Genuhan on hetken roikkunut veneen perässä kaapeliensa varassa ja siinä sen johtoliitin hajonnut.

Epäilen Arielia vahvasti mutuilusta hydrogenun yleisen luotettavuuden osalta. Tapion tapauksessa ongelma on päivänselvästi testauksen puute. Tuuliperäsin oli ensimmäistä kertaa käytössä vasta matkalla starttipaikalle ja hydrogenun kiinnitystä piti jo ennen starttia muuttaa. Vertailukohtana Van Den Heede, joka on jo useamman soolokierroksen tehnyt ja GGR:ää varten käyttänyt vuoden verran sisäänajoon ja testaukseen tällä veneellä

Lue lisää

Jos tuuliperäsimen servolavan ja hydrogeneraarrorin liikeradat kohtaava niin hydro särkyy. Haasteellisen pieni peräpeili molempien asennukseen. Jos vain johtojen kykennästä kiikastaa niin siihen varmaan on varaosat ja pian on sähköä?

kulutusjatuotto kirjoitti:

Vikakuvauksen mukaan sähköä on käytetty enemmän kuin tuotettu ja siksi akut tyhjenneet. Se ero on ollut mittarista todennettavissa, ei siihen viallista kennoa tarvita.

Mihin sitä sähköä voi ko. veneessä käyttää?? (Paitsi viallisen akun lämmittämiseen) Kun ei automaattiohjausta, plotteria yms sallita??

ParempiSähkömiäs kirjoitti:

Mihin sitä sähköä voi ko. veneessä käyttää?? (Paitsi viallisen akun lämmittämiseen) Kun ei automaattiohjausta, plotteria yms sallita??

Kai purjehdusmittaristo on sallittu ilman GPSää? Varsin oleellinen hyvän vauhdin ylläpitoon. Samoin säätietojen vastaanottaminen. Vienee useita Ah/vrk.

Kulkuvaloja lienee pakko käyttää. Saako olla ledit? Vie nekin pari Ah/vrk. Ilman sähkökulkuvaloa ei varmaankaan colregs mukainen kulkuvalaistus onnistu ja pimeää on paljon.

Purjeita pitää myös valaista, jotta saa ne hyvään trimmiin. Valaistusta tarvitsee myös sisällä, mutta sen voi tietysti hoitaa työläämmin myrskylyhdyllä. Onko siihen sopivaa polttoainetta tarpeeksi. Ei kai noi dieseliä polta.

Onko lämmitys täysin riippumaton sähköstä?

Joakim1 kirjoitti:

Kai purjehdusmittaristo on sallittu ilman GPSää? Varsin oleellinen hyvän vauhdin ylläpitoon. Samoin säätietojen vastaanottaminen. Vienee useita Ah/vrk.

Kulkuvaloja lienee pakko käyttää. Saako olla ledit? Vie nekin pari Ah/vrk. Ilman sähkökulkuvaloa ei varmaankaan colregs mukainen kulkuvalaistus onnistu ja pimeää on paljon.

Purjeita pitää myös valaista, jotta saa ne hyvään trimmiin. Valaistusta tarvitsee myös sisällä, mutta sen voi tietysti hoitaa työläämmin myrskylyhdyllä. Onko siihen sopivaa polttoainetta tarpeeksi. Ei kai noi dieseliä polta.

Onko lämmitys täysin riippumaton sähköstä?

Lue lisää

Kamiina ei tarvitse sähköä ja lämmitys on varmasti tarpeen, kun veneet purjehtivat lat 40S:n keleissä.
Suurin sähkön kuluttaja on SSB varsinkin täyden lähetystehon (150W) aikana. Säätietojen vastaanotto vie virtaa vain n. 1 amp. Jos hydrogenu ja aurinkopaneelit ovat kunnossa, sähkön ei pitäisi olla ongelma. Sähkötön vene tuskin pärjää kisassa, vaikka tuuliperäsin (ja kippari) olisi priimakunnossa.

varusteongelmat kirjoitti:

Kamiina ei tarvitse sähköä ja lämmitys on varmasti tarpeen, kun veneet purjehtivat lat 40S:n keleissä.
Suurin sähkön kuluttaja on SSB varsinkin täyden lähetystehon (150W) aikana. Säätietojen vastaanotto vie virtaa vain n. 1 amp. Jos hydrogenu ja aurinkopaneelit ovat kunnossa, sähkön ei pitäisi olla ongelma. Sähkötön vene tuskin pärjää kisassa, vaikka tuuliperäsin (ja kippari) olisi priimakunnossa.

Lue lisää

Ei kai tuo SSB lähetä montaa sekuntia/vrk? Vaikka lähettäessään viekin yli 10 A jää kulutus varmasti olemattomaksi eli paljon alle 1 Ah/vrk.

Joakim1 kirjoitti:

Kai purjehdusmittaristo on sallittu ilman GPSää? Varsin oleellinen hyvän vauhdin ylläpitoon. Samoin säätietojen vastaanottaminen. Vienee useita Ah/vrk.

Kulkuvaloja lienee pakko käyttää. Saako olla ledit? Vie nekin pari Ah/vrk. Ilman sähkökulkuvaloa ei varmaankaan colregs mukainen kulkuvalaistus onnistu ja pimeää on paljon.

Purjeita pitää myös valaista, jotta saa ne hyvään trimmiin. Valaistusta tarvitsee myös sisällä, mutta sen voi tietysti hoitaa työläämmin myrskylyhdyllä. Onko siihen sopivaa polttoainetta tarpeeksi. Ei kai noi dieseliä polta.

Onko lämmitys täysin riippumaton sähköstä?

Lue lisää

Elektroninen loki ja tuulimittari näyttää olevan kiellettyjä, mutta ledit sallittuja.

Paljonko sähköä sitten tarvitaan ja mihin se menee? Tapio on jättänyt sijaintitietoja lähettämättä. Ei kai noiden lähetys muutama kerta/vrk voi viedä edes 1 Ah/vrk.

Onko akut jo lopullisesti pilalla?

Joakim1 kirjoitti:

Ei kai tuo SSB lähetä montaa sekuntia/vrk? Vaikka lähettäessään viekin yli 10 A jää kulutus varmasti olemattomaksi eli paljon alle 1 Ah/vrk.

SSB veisikin melko vähän virtaa, jos sillä saisi lähettää/vastanottaa sähköpostia ja vastaaottaa sääkarttoja. Modeemi laptop eivät kisassa ole sallittuja. Puhelähetys ei sentää suju sekunneissa!
Tapion veneestä on kuvia täällä: http://www.saaressa.com/2018/05/27/tapio-lehtinen-purjehtii-yksin-maailman-ympari-paasimme-katsomaan-venetta/
Kuvista näkee mm. kamiinan ja istuinlaatikon .... sekä epäilyttävältä näyttävän hydrogenun asennuksen tuuliperäsimen viereen.

varusteongelmat kirjoitti:

SSB veisikin melko vähän virtaa, jos sillä saisi lähettää/vastanottaa sähköpostia ja vastaaottaa sääkarttoja. Modeemi laptop eivät kisassa ole sallittuja. Puhelähetys ei sentää suju sekunneissa!
Tapion veneestä on kuvia täällä: http://www.saaressa.com/2018/05/27/tapio-lehtinen-purjehtii-yksin-maailman-ympari-paasimme-katsomaan-venetta/
Kuvista näkee mm. kamiinan ja istuinlaatikon .... sekä epäilyttävältä näyttävän hydrogenun asennuksen tuuliperäsimen viereen.

Lue lisää

Jos lähetys vie 10 A, vaatii 1 Ah 6 minuutin lähetysajan. Aika pitkään voi siis keskustella, josta suurin osa on kuitenkin kuuntelua.

Joakim1 kirjoitti:

Elektroninen loki ja tuulimittari näyttää olevan kiellettyjä, mutta ledit sallittuja.

Paljonko sähköä sitten tarvitaan ja mihin se menee? Tapio on jättänyt sijaintitietoja lähettämättä. Ei kai noiden lähetys muutama kerta/vrk voi viedä edes 1 Ah/vrk.

Onko akut jo lopullisesti pilalla?

Lue lisää

Paikantimella on ilmeisesti omat akut. Tapiolle edellisessä puhelussa kerrottiin, että paikantimen voi asettaa heräämään kerran vuorokaudessa ja lähettämään plekän sijainnin ilman tekstiviestiä. Niillä asetuksilla akut riittävät maaliin saakka, vaikka kaikki sähköntuotto loppuisi veneestä.

Joakim1 kirjoitti:

Jos lähetys vie 10 A, vaatii 1 Ah 6 minuutin lähetysajan. Aika pitkään voi siis keskustella, josta suurin osa on kuitenkin kuuntelua.

Olisikohan tullut ajatusvirhe? SSB-radion lähetysteho, esim. 150W, ei ole sama kuin laitteen akusta ottama teho. Itselläni on Icom IC-701. Täydellä lähetysteholla se näyttää vievän 30 A eikä suinkaan 10 A!
Ongelma mielestäni tulee siinä tilanteessa, jossa akut eivät ole kunnossa kuten Tapiolla on käynyt. Jos radioyhteys toimisi, maa-asemilta ja purjehtijoiden SSB-neteistä saisi arvokasta säätietoa. En tiedä pitävätkö GGR-kisaajat keskinäistä radioyhteyttä.

varusteongelma kirjoitti:

Olisikohan tullut ajatusvirhe? SSB-radion lähetysteho, esim. 150W, ei ole sama kuin laitteen akusta ottama teho. Itselläni on Icom IC-701. Täydellä lähetysteholla se näyttää vievän 30 A eikä suinkaan 10 A!
Ongelma mielestäni tulee siinä tilanteessa, jossa akut eivät ole kunnossa kuten Tapiolla on käynyt. Jos radioyhteys toimisi, maa-asemilta ja purjehtijoiden SSB-neteistä saisi arvokasta säätietoa. En tiedä pitävätkö GGR-kisaajat keskinäistä radioyhteyttä.

Lue lisää

Jos lähetys vie sitten 30 A, ehtii 1 Ah:lla pitää tangettia pohjassa 2 minuuttia. Aika paljon siinäkin ehtii sanoa päivittäin. Onko tarpeen käyttää täyttä tehoa?

Jos akut ovat pilalla, mikään sähköjärjestelmässä ei toimi enää. Sääntöjen mukaan pitäisi olla erikseen starttiakku ja hupiakku, jos moottori käynnistyy sähköllä. Melkoista huolimattomuutta, jos on päästänyt akut täysin tyhjäksi ennen kuin lataus toimii tuollaisessa kisassa.

Mainittiinko jossain alle 10 V akkujännite vai muistanko väärin? Jos tuollainen on päiväkausia, akut lienee jo käyttökelvottomat. Sekä hupi että startti?

Joakim1 kirjoitti:

Jos lähetys vie sitten 30 A, ehtii 1 Ah:lla pitää tangettia pohjassa 2 minuuttia. Aika paljon siinäkin ehtii sanoa päivittäin. Onko tarpeen käyttää täyttä tehoa?

Jos akut ovat pilalla, mikään sähköjärjestelmässä ei toimi enää. Sääntöjen mukaan pitäisi olla erikseen starttiakku ja hupiakku, jos moottori käynnistyy sähköllä. Melkoista huolimattomuutta, jos on päästänyt akut täysin tyhjäksi ennen kuin lataus toimii tuollaisessa kisassa.

Mainittiinko jossain alle 10 V akkujännite vai muistanko väärin? Jos tuollainen on päiväkausia, akut lienee jo käyttökelvottomat. Sekä hupi että startti?

Lue lisää

Minulla on Icom M802. Se on ns. jenkkimalli, mutta ei ne mitään Viestintävirastossa piitannut, vaikka siis "laiton" Euroopassa.
SSB ei ole niin kuin puhelin. Sitä pitää virittää, säätää ja valita taajuudet radiosään mukaan. Ei onnistu niin, että painaa tangentin pohjaan ja sanoo sanottavansa (niin kuin VHF:llä).
Yhteudenpito SSB:lla on aina operaatio, ainakin Etetelänmereltä saakka,. Eikä yhteys aina edes onnistu.
Ihan teoreettista potaskaa laskea kulutusta puheminuttien perusteella.

Radioamatöri kirjoitti:

Minulla on Icom M802. Se on ns. jenkkimalli, mutta ei ne mitään Viestintävirastossa piitannut, vaikka siis "laiton" Euroopassa.
SSB ei ole niin kuin puhelin. Sitä pitää virittää, säätää ja valita taajuudet radiosään mukaan. Ei onnistu niin, että painaa tangentin pohjaan ja sanoo sanottavansa (niin kuin VHF:llä).
Yhteudenpito SSB:lla on aina operaatio, ainakin Etetelänmereltä saakka,. Eikä yhteys aina edes onnistu.
Ihan teoreettista potaskaa laskea kulutusta puheminuttien perusteella.

Lue lisää

Kun tuohon vielä lisää, että Tapiolla oli paljon pidemmät jutut ongelmia selvitellessä, voi todella ne muutaman Ah:n kulutukset unohtaa. Siinä oli dilemmaa, sähköä kului paljon saadakseen selville, miten sähköntuoton saa pelaamaan.

Radioamatöri kirjoitti:

Minulla on Icom M802. Se on ns. jenkkimalli, mutta ei ne mitään Viestintävirastossa piitannut, vaikka siis "laiton" Euroopassa.
SSB ei ole niin kuin puhelin. Sitä pitää virittää, säätää ja valita taajuudet radiosään mukaan. Ei onnistu niin, että painaa tangentin pohjaan ja sanoo sanottavansa (niin kuin VHF:llä).
Yhteudenpito SSB:lla on aina operaatio, ainakin Etetelänmereltä saakka,. Eikä yhteys aina edes onnistu.
Ihan teoreettista potaskaa laskea kulutusta puheminuttien perusteella.

Lue lisää

No kerro sitten miten paljon uskot SSB:n kuluttuvan, jos haluaa vuorokausittain puhua muutaman minuutin? Miten tuo taajuuden valinta voidaan tehdä? Kuunteleeko maa-asema useita taajuuksia yhtäaikaa vai miten yhteys saadaan? Minne Tapio ottaa yhteyttä, jos asiaa on maihin? Miten yhteys otetaan päivittäin GGR-organisaatioon?

Veneiden välillä keskustelu ei varmaankaan vaadi suurta tehoa, kun etäisyydet ovat pieniä SSB:lle.

Tässä joidenkin laitteiden mitattuja kulutuksia eri tehoilla. Aika suuria eroja hyötysuhteissa, varsinkin osatehoilla. Tuo Elekraft K2 vaikuttaa olevan ylivoimaisesti parempi kulutuksen kannalta. Sopiiko venekäyttöön? http://www.charlespreston.net/batteryop/HF-Transceivers-and-Battery-Operation.pdf

dilemmaa kirjoitti:

Kun tuohon vielä lisää, että Tapiolla oli paljon pidemmät jutut ongelmia selvitellessä, voi todella ne muutaman Ah:n kulutukset unohtaa. Siinä oli dilemmaa, sähköä kului paljon saadakseen selville, miten sähköntuoton saa pelaamaan.

Lue lisää

Eikös nuo ongelmat olleet jo kisan alussa eli lähellä rantaa. Ehkä jopa VHF olisi riittänyt? Tai ainakin SSB pienellä teholla. Tosin tuon linkkaamani mittauksen mukaan monet SSB-radiot vievät tolkuttomasti pienelläkin lähetysteholla. Jos 100 W lähetysteholla kuuluu tuhansia maileja, 10 W kuuluu varmasti tuhat mailia, sillä lähetystehon 10-kertaistaminen enintään 3-kertaistaa kantaman, käytännössä varmasti ero on pienempi vaimentuman takia. 10 W teholla monet laitteet veivät 5-7 A, mutta paras vain 2 A.

Joakim1 kirjoitti:

Eikös nuo ongelmat olleet jo kisan alussa eli lähellä rantaa. Ehkä jopa VHF olisi riittänyt? Tai ainakin SSB pienellä teholla. Tosin tuon linkkaamani mittauksen mukaan monet SSB-radiot vievät tolkuttomasti pienelläkin lähetysteholla. Jos 100 W lähetysteholla kuuluu tuhansia maileja, 10 W kuuluu varmasti tuhat mailia, sillä lähetystehon 10-kertaistaminen enintään 3-kertaistaa kantaman, käytännössä varmasti ero on pienempi vaimentuman takia. 10 W teholla monet laitteet veivät 5-7 A, mutta paras vain 2 A.

Lue lisää

Kyllä ranta oli jo viikon purjehduksen ja ensimmäisen kovemman tuulen päässä, kun ongelmat tulivat esiin. Eikä etäisyys lähirantaan ollut edes oleellinen mitta, yhteydet olivat Suomeen, jossa luettiin manuaaleja.

Yhteydet muodostuvat ennakkoon sovitusti, tiettyyn kellonaikaan tietyllä taajuudella. Jos niitä ei ole sovittu, on yhteyden saaminen tiettyyn asemaan monen mutkan takana, kun modeemia ja sähköpostia ei ole käytettävissä.

dilemmaa kirjoitti:

Kyllä ranta oli jo viikon purjehduksen ja ensimmäisen kovemman tuulen päässä, kun ongelmat tulivat esiin. Eikä etäisyys lähirantaan ollut edes oleellinen mitta, yhteydet olivat Suomeen, jossa luettiin manuaaleja.

Yhteydet muodostuvat ennakkoon sovitusti, tiettyyn kellonaikaan tietyllä taajuudella. Jos niitä ei ole sovittu, on yhteyden saaminen tiettyyn asemaan monen mutkan takana, kun modeemia ja sähköpostia ei ole käytettävissä.

Lue lisää

Eli Suomessa on joku radioämatööri, jonka kanssa on sovittu yhteydenpidosta? Kuuluuko tuo Suomeen myös toiselta puolelta maapalloa vai miten silloin yhteys hoidetaan?

Tietyllä taajuudella eli ei tuo poikkea mitenkään VHF:n käytöstä. Antennisovitin pitää ensin tuunata, mutta se tapahtuu pienellä teholla.

Joakim1 kirjoitti:

Eli Suomessa on joku radioämatööri, jonka kanssa on sovittu yhteydenpidosta? Kuuluuko tuo Suomeen myös toiselta puolelta maapalloa vai miten silloin yhteys hoidetaan?

Tietyllä taajuudella eli ei tuo poikkea mitenkään VHF:n käytöstä. Antennisovitin pitää ensin tuunata, mutta se tapahtuu pienellä teholla.

Lue lisää

Itse olen jutellut Tahitilta Suomeen. Useimmiten kuului, ei aina. Ja usein joutuu sanomiaan toistamaan, yksinkertaisetkin asiat ottavat aikaa saada läpi. Tehon ja kuuluvuuden yhteys ei ainakaan ole mitenkään samanlainen kuin vhf:llä. Tapion yhteysajat mitattiin paremmin tunneissa kuin minuuteissa.

Lehtisellä näyttää kuvista päätellen olevan tuttu Icom m802. Radioaallot liikkuvat viivasuoraan, joten on muista olosuhteista kiinni se, saapuvatko ne horisontin taakse vastaanottavaan antenniin.
Näin ssb:llä. Vhf lähtee siitä, että radioaallot etenee horisontin yläpuolella.ssb:n taajuuksista löytyy sellaisia, jotka pomppaa avaruudesta horisontin taakse vaikka Tahitilta Suomeen. Mutta se on aina tsäkästä, luonnonolosuhteista ja vehkeen virittäjän ammattitaidosta kiinni. Ja minäkin olen enempi purjehtija kuin kipinä. Ja insinööristä kaukana. Siksi en pysty ollenkaan sanomaan, mitä se syö virtaa. Tosin kulutus on hetkellistä, vähän niin kuin sähkövessa.

Van Den Heede sen sijaan uhkaa jo yksirunkoisten vuorokausiennätyksiä, 556 mpk/24 h. On se kovaa menoa ylikokoisella folkkarilla.

VORvapiskoon kirjoitti:

Van Den Heede sen sijaan uhkaa jo yksirunkoisten vuorokausiennätyksiä, 556 mpk/24 h. On se kovaa menoa ylikokoisella folkkarilla.

557nm/24h ei tietenkään ole totuus eikä toteudu 5-6s vsuhdeilla
Aikaisemmin oli 1700nm virhenäyttö hetken.
Tapion vmg 5nm/24h on hieno juttu. Jotain sähköä ja elon merkkejä pimennon jälkeen.

seppomartti kirjoitti:

557nm/24h ei tietenkään ole totuus eikä toteudu 5-6s vsuhdeilla
Aikaisemmin oli 1700nm virhenäyttö hetken.
Tapion vmg 5nm/24h on hieno juttu. Jotain sähköä ja elon merkkejä pimennon jälkeen.

Lue lisää

Ei Rustler 36 tietenkään voi yli 500 mpk/24 h kulkea millään voimalla, 150 mpk on jo tosi kova suoritus. Noita vuorokausimatkojaha on jo ihmetelty aiemminkin, niitähän on ollut negatiivisiakin. Ja yksi osanottaja viimeisen päivityksen mukaan menossa länteen.

Veikkaan, ettei Slats saa Van den Heedeä kiinni. Tuoreen GGR puhelinkeskutelun mukaan Van den Heede on viime tuntiena ylläpitänyt yli 10 kn SOG. On myös porukan kokenein yksinpurjehtija.

Norjalainen Wiig ympäri 360 ja menetti maston. Tuuliperäsin oli hajonnut ja ajoi käsin. Ilmeisesti väsymisen vuoksi pisti veneen piihin ja oli sisällä kun vene kaatui. Muilla köysiä perässä. Ensimmäinen myrsky.

seppomartti kirjoitti:

Norjalainen Wiig ympäri 360 ja menetti maston. Tuuliperäsin oli hajonnut ja ajoi käsin. Ilmeisesti väsymisen vuoksi pisti veneen piihin ja oli sisällä kun vene kaatui. Muilla köysiä perässä. Ensimmäinen myrsky.

Lue lisää

Tuuliperäsimen tappi (tarkoitettaneen servalavan tappia) oli katkennut toistamiseen, itse tuuliperäsin kai ei ollut murtunut. Are Wiig oli irroittanut rikin, mutta jättänyt keulastaagin tarkoituksella katkaisematta. Siinä kiini oleva fokka toimii laahusankkurina. Ilmeisesti Agulhasin virta puskee myrskyistä tuulta vastaan ja on nostanuit pahan aallokon. Eiliseen mennessä Mark Slatsin vene oli tehnyt 3 knockdownia, Are Wiigillä oli 2 ennenkuin tuli 360° ja maston menetys..

Nopeaan tahtiin osallistujia tippuu. Kisan voittanee parhaiten kokeiltu vene, eli Van Den Heede. Maston tekijä vakuutti Tapion maston olevan ehdottomasti pomminkestävä, mutta pelkällä mastolla ei perille pääse. Tuuliperäsin on aivan yhtä tärkeä ja ilmeisesti Hydrovane olisi ollut varmempi ratkaisu. Valinta oli arpomista Hydrovanen ja Windpilotin välillä.

romurallia kirjoitti:

Nopeaan tahtiin osallistujia tippuu. Kisan voittanee parhaiten kokeiltu vene, eli Van Den Heede. Maston tekijä vakuutti Tapion maston olevan ehdottomasti pomminkestävä, mutta pelkällä mastolla ei perille pääse. Tuuliperäsin on aivan yhtä tärkeä ja ilmeisesti Hydrovane olisi ollut varmempi ratkaisu. Valinta oli arpomista Hydrovanen ja Windpilotin välillä.

Lue lisää

Randmaalla on peräpeilissä modifioitu Hydrovane JA vanha Aries sekä Watt & Sea. Kaikki mahtuneet toimimaan!.

seppomartti kirjoitti:

Randmaalla on peräpeilissä modifioitu Hydrovane JA vanha Aries sekä Watt & Sea. Kaikki mahtuneet toimimaan!.

Hydrovanen hyviä puolia olisikin ollut sen paljon pienempi tilantarve kapeassa peräpeilissä.

romurallia kirjoitti:

Hydrovanen hyviä puolia olisikin ollut sen paljon pienempi tilantarve kapeassa peräpeilissä.

Aivan oikein. Hydrovanessa on ohjaava peräsin eikä laidasta toiseen liikkuvaa servolapaa. Etuna sekin, että Hydrovane toimii tarvittaessa hätäohjauksena. Hydrovanen paino taitaa olla ainakin kaksinkertainen verrattuna kevytrakenteiseen Windpilotiin. Ehkäpä Tapion veneessä haluttiin säästää painoa kestävyyden kustannuksella??
Itsellä hyvä kokemus Hydrovanesta (seilasin sillä 2 Atlantin ylitystä pallon ympäri). Kun vaihdoin venettä, myin Hydrovanen kaverille, joka nyt on seilannut maailmalla yli 5 v. saman tuuliperäsimen kanssa.

Väitit, että tuuliperäsimen "lavan unohtaminen veteen" aiheuttaa särkymisen, kun vene on piissä. Oma kokemukseni on erilainen. Olen ollut Hydrovane-tuuliperäsimen kanssa piissä muutamia kertoja myrskyisissä olosuhteissa mm. lähes vrk:n ajan Uuden Kaledonian ja Tannan välillä sekä yhden yön yli Pohjois-Atlantilla. Vene pysyi piissä pelkällä kolmosreivatulla isolla ja liikkui eteenpäin alle 1 kn vauhtia n. 40-50° tuuleen. Ehkä tarkoitat tuuliperäsimen särkymisellä tilannetta, jossa ajoankkuri on laskettu keulasta ja vene ajelehtii takaperin perä edellä. Se kai voi särkeä paitsi tuuliperäsimen lavan myös veneen peräsimen.
Ainakaan Hydrovanen lapaa ei olisi edes helppo irroittaa merenkäynnissä - se vaatisi uimista ja kiinnitystapin irroittamista.
Windpilot Pacific Plus -tuuliperäsinten tyyppiongelma on ollut alumiiniputkesta valmistetun ohjausperäsimen akselin katkeaminen. Ongelma on tuttu muutamille suomalaisillekin pallonkiertäjille, jotka ovat joutuneet teettämään teräsakselin alkuperäisen akselin katkettua.

varusteongelmat kirjoitti:

Väitit, että tuuliperäsimen "lavan unohtaminen veteen" aiheuttaa särkymisen, kun vene on piissä. Oma kokemukseni on erilainen. Olen ollut Hydrovane-tuuliperäsimen kanssa piissä muutamia kertoja myrskyisissä olosuhteissa mm. lähes vrk:n ajan Uuden Kaledonian ja Tannan välillä sekä yhden yön yli Pohjois-Atlantilla. Vene pysyi piissä pelkällä kolmosreivatulla isolla ja liikkui eteenpäin alle 1 kn vauhtia n. 40-50° tuuleen. Ehkä tarkoitat tuuliperäsimen särkymisellä tilannetta, jossa ajoankkuri on laskettu keulasta ja vene ajelehtii takaperin perä edellä. Se kai voi särkeä paitsi tuuliperäsimen lavan myös veneen peräsimen.
Ainakaan Hydrovanen lapaa ei olisi edes helppo irroittaa merenkäynnissä - se vaatisi uimista ja kiinnitystapin irroittamista.
Windpilot Pacific Plus -tuuliperäsinten tyyppiongelma on ollut alumiiniputkesta valmistetun ohjausperäsimen akselin katkeaminen. Ongelma on tuttu muutamille suomalaisillekin pallonkiertäjille, jotka ovat joutuneet teettämään teräsakselin alkuperäisen akselin katkettua.

Lue lisää

Vene piissä siten ,että se liikkuu eteenpäin ja sivulle on ihan hyvä. Mutta nyt ei ollut siitä kyse kun allonkorkeus oli 7-8m. Murtuva aalto heittää veneen taaksepäin ja kaikki peräsimet ovat särkymisvaarassa, etenkin servolavat. Jos uskot Hydrovanen kestävän niin usko ihan rauhassa. Emme kumpikaan ole olleet sellaisissa olosuhteissa joten uskon asioista puhutaan. Itse en moisessa myrskyssä pistäisi venettä piihin, vielä vähemmän käyttäisin ajoankkuria keulassa. Ajelehtiminen 10-20asteen kulmalla jarruttaen vauhdin 5-6 solmuun tuntuu luonnollisemmalta, kaatumisen riski on pienempi ja tuuliperäsimet ja autopilotitkin ohjaavat.

seppomartti kirjoitti:

Vene piissä siten ,että se liikkuu eteenpäin ja sivulle on ihan hyvä. Mutta nyt ei ollut siitä kyse kun allonkorkeus oli 7-8m. Murtuva aalto heittää veneen taaksepäin ja kaikki peräsimet ovat särkymisvaarassa, etenkin servolavat. Jos uskot Hydrovanen kestävän niin usko ihan rauhassa. Emme kumpikaan ole olleet sellaisissa olosuhteissa joten uskon asioista puhutaan. Itse en moisessa myrskyssä pistäisi venettä piihin, vielä vähemmän käyttäisin ajoankkuria keulassa. Ajelehtiminen 10-20asteen kulmalla jarruttaen vauhdin 5-6 solmuun tuntuu luonnollisemmalta, kaatumisen riski on pienempi ja tuuliperäsimet ja autopilotitkin ohjaavat.

Lue lisää

Älä seppomartti sekoita asioita! Piissä vene ei yleensä kulje perä edellä kuten tiedät. Lying-a-hull on eri tilanne puhumattakaan, että laskisi laskuvarjoankkurin tms. hidastuslaitteen veneen keulasta ja antaisi veneen ajelehtia perä edellä.
Uskon asioita ei pidä liittää tuuliperäsimiin, ei edes luuloja. GGR;n kuluessa on jo ehtinyt tulla jkv näyttöä eri tyyppisten tuuliperäsinten toimivuudesta ja kestävyydestä, vaikka kisa on vasta alkuvaiheessa.
Are Wiigin tapauksesta norjalaislehti Seilmagasinet kertoi yksityiskohtia. Monitor-tuuliperäsimen safety-pin oli katkennut ja Are oli istuinlaatikossa varaosan kanssa ja vene oli piissä, kun iso aalto heitti veneen ylöalaisin. Myrsky oli jo laantumassa edellisiin vrk verrattuna. Wiig ei olisi hyötynyt tämän palstan keskustelusta ;-)

Loic Lepage on matkalla Kapkaupunkiin. Syynä vähäinen juomaveden määrä, joka ei tulisi riittämään kuin ehkä Australiaan. Lisäksi on teknisiä varusteongelmia mm radioyhteydessä..
Are Wiigin Monitor-tuuliperäsimen "safety-pin" oli katkennut ja Are oli istuinlaatikossa varaosan kanssa, kun jättiaalto heitti veneen nurin. Lisätietoja oli norjalaisilla nettisivuilla. Rysäys oli ollut kova, laipiokin särkyi.
Ehkä joku muistaa kuinka suomalainen Swan 371, Dynamite, meni 360° samalla alueella. Swanin riki kuitenkin kesti kuperkeikan.

varusteongelmat kirjoitti:

Loic Lepage on matkalla Kapkaupunkiin. Syynä vähäinen juomaveden määrä, joka ei tulisi riittämään kuin ehkä Australiaan. Lisäksi on teknisiä varusteongelmia mm radioyhteydessä..
Are Wiigin Monitor-tuuliperäsimen "safety-pin" oli katkennut ja Are oli istuinlaatikossa varaosan kanssa, kun jättiaalto heitti veneen nurin. Lisätietoja oli norjalaisilla nettisivuilla. Rysäys oli ollut kova, laipiokin särkyi.
Ehkä joku muistaa kuinka suomalainen Swan 371, Dynamite, meni 360° samalla alueella. Swanin riki kuitenkin kesti kuperkeikan.

Lue lisää

"Loic Lepage on matkalla Kapkaupunkiin"...Ei oikeastaan ole matkalla sinnekään kun on päiväkausia väärällä halssilla. Välillä 30 astetta ja hetkittäin vastakurssilla.
Nyt tosin seurueen daamikin ajaa pohjoiseen, tyvenessä nukkumassa?

Vertailusi on kummallinen. Vertailusi toinen ryhmä on siis täysmiehitetyt n 60-jalkaiset veneet, jotka tekevät huoltotysähdyksiä useissa satamissa. Näiden veneiden rikejä, purjeita, ym varusteita on korjattu/uusitu ja runkojakin laminoitu pallon kierron kuluessa. Toinen vertailuryhmäsi on 32-25 -jalkaiset veneet, joilla purjehditaan yksin ilman miehistöä ja joille pysähtys satamaan huoltojen tai korjaustöiden takia merkitsisi purjehduskisan keskeyttämistä.
Olisi vähän mielekkäämpää vertailla esim. Vendee Globe -kisoissa sattuneita ongelmia GGR:n vastaaviin, vaikka kysymys on aivan eri kokoluokan paateista.

varusteongelmat kirjoitti:

Vertailusi on kummallinen. Vertailusi toinen ryhmä on siis täysmiehitetyt n 60-jalkaiset veneet, jotka tekevät huoltotysähdyksiä useissa satamissa. Näiden veneiden rikejä, purjeita, ym varusteita on korjattu/uusitu ja runkojakin laminoitu pallon kierron kuluessa. Toinen vertailuryhmäsi on 32-25 -jalkaiset veneet, joilla purjehditaan yksin ilman miehistöä ja joille pysähtys satamaan huoltojen tai korjaustöiden takia merkitsisi purjehduskisan keskeyttämistä.
Olisi vähän mielekkäämpää vertailla esim. Vendee Globe -kisoissa sattuneita ongelmia GGR:n vastaaviin, vaikka kysymys on aivan eri kokoluokan paateista.

Lue lisää

Eikös tuossa mainittu Vendee Globe ensimmäisenä?

varusteongelmat kirjoitti:

Vertailusi on kummallinen. Vertailusi toinen ryhmä on siis täysmiehitetyt n 60-jalkaiset veneet, jotka tekevät huoltotysähdyksiä useissa satamissa. Näiden veneiden rikejä, purjeita, ym varusteita on korjattu/uusitu ja runkojakin laminoitu pallon kierron kuluessa. Toinen vertailuryhmäsi on 32-25 -jalkaiset veneet, joilla purjehditaan yksin ilman miehistöä ja joille pysähtys satamaan huoltojen tai korjaustöiden takia merkitsisi purjehduskisan keskeyttämistä.
Olisi vähän mielekkäämpää vertailla esim. Vendee Globe -kisoissa sattuneita ongelmia GGR:n vastaaviin, vaikka kysymys on aivan eri kokoluokan paateista.

Lue lisää

Joakim jo tuossa kommentoi tuota Vendee Globe -puolta, ei siitä sen enempää. Mitä VOR:ään tulee, nyt Golden Globessa tultu matka ei kauheasti eroa viime VOR:n pisimmistä legeistä. Hajoamisia joko tapahtuu tai ei tapahdu tuon pituisella matkalla. Nyt niitä on tullut mielestäni kummallisen paljon huomioiden sen, että veneistä ei suinkaan ole pyritty tekemään nopeita ”kestävyyden kustannuksella”. VOR ja Vendee Globe -veneitä ajetaan aivan toisella nopeudella ja rasitustasolla. Silti vaurioita on jopa vähemmän kuin näissä vanhemmissa veneissä oleellisesti saman pituisella legillä. Muistaakseni viime VOR:ssä kaikki veneet sevittivät Lissabon-Kapkaupunki -legin ilman mitään kalustovaurioita.

Paljon on kalustovaurioita. Tulee mieleen vanhat ajt, jolloin mastojamenitykkänäön, paitsi Swaneissa. Nykyään mastoja menee minimaalisesti, mutta paska laatu vaivaa varusteita.
Veneet on kehituneet tältä osin, mutta varusteet ei.
Tässäkin kisassa nimenomaan varusteet hajonneetja siitä on seurannut sitä ja tätä.

Vendeessä veneet viimeksi kesti mun mielestä hyvin, monet keskeytyksistä johtuivat törmäyksistä jne. Niillä on iso budjetti ja veneitä ja varusteita muistaakseni testattiin enemmän. Tässä kisassa äkkiä ruuvataan kiinni tusinan verran uusia laitteita ja lähdetään matkaan, eikä ole ihme, että vehkeet ei toimi. Tarvitsis treenata enemmän sen jälkeen kun ollaan "lähtövalmiita".

Bossu kirjoitti:

Vendeessä veneet viimeksi kesti mun mielestä hyvin, monet keskeytyksistä johtuivat törmäyksistä jne. Niillä on iso budjetti ja veneitä ja varusteita muistaakseni testattiin enemmän. Tässä kisassa äkkiä ruuvataan kiinni tusinan verran uusia laitteita ja lähdetään matkaan, eikä ole ihme, että vehkeet ei toimi. Tarvitsis treenata enemmän sen jälkeen kun ollaan "lähtövalmiita".

Lue lisää

Niin, miksi pitää ruuvata äkkiä testaamattomia laitteita testaamattomaan veneeseen? Sponsoritkaan sitä vaativat? Eikös matkalle lähtö ole tiedossa jo vuosia etukäteen? Miksei voi lähteä matkalle veneellä ja varusteilla joilla on seilannut jo esim. 5 vuotta kovissa olosuhteissa ja saanut paketin toimimaan luotettavasti?

Eihän vaelluksellekaan lähdetä uusilla kengillä.

PaljonKysymyksiä kirjoitti:

Niin, miksi pitää ruuvata äkkiä testaamattomia laitteita testaamattomaan veneeseen? Sponsoritkaan sitä vaativat? Eikös matkalle lähtö ole tiedossa jo vuosia etukäteen? Miksei voi lähteä matkalle veneellä ja varusteilla joilla on seilannut jo esim. 5 vuotta kovissa olosuhteissa ja saanut paketin toimimaan luotettavasti?

Eihän vaelluksellekaan lähdetä uusilla kengillä.

Lue lisää

Sponsoritkin on vähän vaarallisia. Niiden toimittamat laitteet ei välttämättä ole ihanteellisia. Mieleen tulee vaeltaja-seikkailija Dominique Arduin, joka yritti vaeltaa yksin pohjoisnavalle. Vesistöjen ylitystä varten hän sai sponsoriltaan kuivapuvun, mutta puvun koko oli XL, kun Arduinin koko on XS. Johonkin jäärailoon hän sitten hukkuikin.

Bossu kirjoitti:

Vendeessä veneet viimeksi kesti mun mielestä hyvin, monet keskeytyksistä johtuivat törmäyksistä jne. Niillä on iso budjetti ja veneitä ja varusteita muistaakseni testattiin enemmän. Tässä kisassa äkkiä ruuvataan kiinni tusinan verran uusia laitteita ja lähdetään matkaan, eikä ole ihme, että vehkeet ei toimi. Tarvitsis treenata enemmän sen jälkeen kun ollaan "lähtövalmiita".

Lue lisää

Vendee Globen keskeytysten syyt on lueteltu wikipedian artikkelissa. Pienempiä teknisiä ongelmia ei ole lueteltu. Ainakaan tällä perusteella en pitäisi GGR-veneiden tähänastisia ongelmia kovin poikkeuksellisina varsinkaan niiden veneiden kohdalta, joiten valmistelu- ja treenausaika oli jäänyt minimaaliseksi

Hänen grab bagissa oleva trackeri lähettää kun muut ovat vaienneet. Grab bag on hänen sijaintinsa jury rigillä.

veneen varsinainen trackkeri hajalla. käytössä grab bagissa oleva varalaite.

Liittyy sen verran haveriin, että paikannustiedon lähetin lakkasi toimimasta, eikä varalaitekaan toiminut. Kakkosvara on nimeltään AreWiigGrabBag ja se on nyt käytössä. Are rikailee hätärikiä ja on suuntaamassa Kapkaupunkiin.

Suzie 0,4 kn ja Uku 1,4 kn, taitavat molemmat mennä siihen suuntaan kuin aallot tuuppivat skuuteista riippumatta. Havainnotkin ovat vain pari tuntia sitten saatuja ja tuulitiedot paikalta yhtäpitävät.

minne.aalto.vie kirjoitti:

Suzie 0,4 kn ja Uku 1,4 kn, taitavat molemmat mennä siihen suuntaan kuin aallot tuuppivat skuuteista riippumatta. Havainnotkin ovat vain pari tuntia sitten saatuja ja tuulitiedot paikalta yhtäpitävät.

Lue lisää

Selitys ei kelpaa. Eivät ole ajelehtimassa ilman ohjailunopeutta. Väärällä halssilla nopeuden lisääminen saattaisi viedä vmg:n negatiiviseksikin.. kyseessä ei ole venenopeus. Zuumaamalla isoksi näkee, että molemmat ajoivat kulmikkaan 360 eli jo aikaisemmin käymänsä pisteen ohi. Daamilla näkyy trackerissä myös aikaisempi edes- takaisin ajelu. Outoa kilpapurjehdusta.

seppomartti kirjoitti:

Selitys ei kelpaa. Eivät ole ajelehtimassa ilman ohjailunopeutta. Väärällä halssilla nopeuden lisääminen saattaisi viedä vmg:n negatiiviseksikin.. kyseessä ei ole venenopeus. Zuumaamalla isoksi näkee, että molemmat ajoivat kulmikkaan 360 eli jo aikaisemmin käymänsä pisteen ohi. Daamilla näkyy trackerissä myös aikaisempi edes- takaisin ajelu. Outoa kilpapurjehdusta.

Lue lisää

Minä en trackeista pysty erottamaan halsseja juurikaan sen takia, ettei se kerro ajettua suuntaa, vaan cog:n. Niukka tuuli ja pienet virrat minusta hyvinkin selittäisivät ympyrän ajamisen kovastakin yrittämisestä huolimatta. Vaikka välikäsien kautta kilpailijat saavatkin käytännössä tietää sijaintinsa, he eivät omaa cog:a tiedä kuin vähintäänuseita tunteja, ehkä vasta vuorokauden jälkikäteen. Joku voi tietenkin päivän muutenkin olemattoman etenemisen uhrata huoltotöille, mutta ei useampi samana päivänä.

seppomartti kirjoitti:

Selitys ei kelpaa. Eivät ole ajelehtimassa ilman ohjailunopeutta. Väärällä halssilla nopeuden lisääminen saattaisi viedä vmg:n negatiiviseksikin.. kyseessä ei ole venenopeus. Zuumaamalla isoksi näkee, että molemmat ajoivat kulmikkaan 360 eli jo aikaisemmin käymänsä pisteen ohi. Daamilla näkyy trackerissä myös aikaisempi edes- takaisin ajelu. Outoa kilpapurjehdusta.

Lue lisää

Eikö näin käynyt viimeksikin sille yhdelle kilpailijalle. Vieläpä samassa vaiheessa kisaa. Alkoi ajella ympyrää. Nyt joku psykolgi ottamaan yhteyttä.

kyllä.minusta kirjoitti:

Minä en trackeista pysty erottamaan halsseja juurikaan sen takia, ettei se kerro ajettua suuntaa, vaan cog:n. Niukka tuuli ja pienet virrat minusta hyvinkin selittäisivät ympyrän ajamisen kovastakin yrittämisestä huolimatta. Vaikka välikäsien kautta kilpailijat saavatkin käytännössä tietää sijaintinsa, he eivät omaa cog:a tiedä kuin vähintäänuseita tunteja, ehkä vasta vuorokauden jälkikäteen. Joku voi tietenkin päivän muutenkin olemattoman etenemisen uhrata huoltotöille, mutta ei useampi samana päivänä.

Lue lisää

Ympyrää et pysty ajelehtimaan missään merivirrassa. Merivirtojen nopeudet , Golfia lukuunottamatta, Etelä- ja Pohjoisatlannilla ovat luokkaa 0,2-0,5 s ja veneiden nopeudet noin kymmenkertaiset.

seppomartti kirjoitti:

Ympyrää et pysty ajelehtimaan missään merivirrassa. Merivirtojen nopeudet , Golfia lukuunottamatta, Etelä- ja Pohjoisatlannilla ovat luokkaa 0,2-0,5 s ja veneiden nopeudet noin kymmenkertaiset.

Lue lisää

Kilpailijoitahan varoitettiin erikseen Kapin eteläpuolella olevasta Agulhasin virrasta, joka pahimmillaan vie 4 s nopeudella. Bermuda Racessa on aina ollut ratkaisevan tärkeää arvata Golf-virran sijainti, koska sekin on sillä kohtaa pari solmua. Ja nythän oli kyse aivan tuulikartankin mukaan pläkässä seisoskelevista veneistä, joiden nopeus oli alle tai päälle 1 s. Jos virtaan lisätään siellä kuitenkin oleva maininki, en vähääkään yllättyisi ympyräreitistä. Niissä oloissa voi olla hyvin vaikeaa pitää edes keulaa haluamassaan suunnassa. Kertoihan Tapiokin juuri puhelimitse olon olevan kuin kesäisellä hakkuuaukealla. Ja että oli samalla parkkipaikalla kuin Skopbankilla aikanaan ja sir Blake nolasi heidät perusteellisesti purjehtimalla ohi hätärikillä.

Miksi arvelet liikkeiden olevan vaimeita? Ympärimeno tapahtuu murtuvassa aallossa ja siinä kyllä vesi liikkuu ja muuttaa muotoaan vinhaan tahtiin. Jos olisi vain tuulesta kyse, olisikin liike vaimea ja kallistuksen lisääntyessä vaimeneva. Wiigin ympärimeno taas tapahtui tuulessa, jota täälläkin sanottaisiin vain kovaksi tuuleksi, paljon alle myrskyrajan.

eivaimeaa kirjoitti:

Miksi arvelet liikkeiden olevan vaimeita? Ympärimeno tapahtuu murtuvassa aallossa ja siinä kyllä vesi liikkuu ja muuttaa muotoaan vinhaan tahtiin. Jos olisi vain tuulesta kyse, olisikin liike vaimea ja kallistuksen lisääntyessä vaimeneva. Wiigin ympärimeno taas tapahtui tuulessa, jota täälläkin sanottaisiin vain kovaksi tuuleksi, paljon alle myrskyrajan.

Lue lisää

Kun lukee selostusta Wiigin ympärimenosta, ei saa käsitystä liikeiden vaimeudesta. Näin norjalaisen selostus toteaa (eilmagasinet.no):

Store skader
Det er store skader. I går rapporterte han følgende hjem til Norge:

«Hei. Kom under seil kl 16:45. Mye skader på «Olleanna». Var jo en skikkelig smell. Hovedskott revnet og slått løs styrbord, skott foran revnet, vindu over kartbord slått inn og revner i overbygget, sprekker i cockpit – med mer, i tillegg til tap av rigg og seil, og jeg er gul og blå og har hakk i øret og vondt i hodet, alt er vått, men humøret på god vei opp.»
Are Wiigs kontaktperson, Jon Amtrup, forteller at Are hadde vanskelig for å få sove døgnet etter at han hadde gått rundt. Under dekk var alt bare en saus av vann, mat, løse gjenstander og olje.
Før han fikk rigget til nødriggen, som består av to spinnakerbommer, rullet båt så mye i den høye sjøen at Are Wiig var redd den skulle går rundt igjen.
Nærmere 20 meter høye bølger.... jne.

eivaimeaa kirjoitti:

Miksi arvelet liikkeiden olevan vaimeita? Ympärimeno tapahtuu murtuvassa aallossa ja siinä kyllä vesi liikkuu ja muuttaa muotoaan vinhaan tahtiin. Jos olisi vain tuulesta kyse, olisikin liike vaimea ja kallistuksen lisääntyessä vaimeneva. Wiigin ympärimeno taas tapahtui tuulessa, jota täälläkin sanottaisiin vain kovaksi tuuleksi, paljon alle myrskyrajan.

Lue lisää

Tuulen aiheuttama liike on tietenkin vaimeaa eikä edes kaada venettä. Murtuva aalto avomerellä on se vaaramomentti, mitä saaristopurjehtijan on vaikea ymmärtää. Onnnettomuustarinat alkavat
kertomulsella muita paljon suuremmasta aallosta , siis summa-aalto noin 2X " merkitsevä" aallomkorkeus. Pienemmätkin aallot ovat iskeneet ilman kaatumista veneestäni irti keulan molemmat kulkuvalot, pelastuslautan, pitkän purjepussin, molemmat pelastusrenkaat, rescue slingin., ankaroliinan. Eri kerroilla omneksi. Ylipäätänsä kaiken mitä on tapana telineisiin kiinnitellä.

seppomartti kirjoitti:

Tuulen aiheuttama liike on tietenkin vaimeaa eikä edes kaada venettä. Murtuva aalto avomerellä on se vaaramomentti, mitä saaristopurjehtijan on vaikea ymmärtää. Onnnettomuustarinat alkavat
kertomulsella muita paljon suuremmasta aallosta , siis summa-aalto noin 2X " merkitsevä" aallomkorkeus. Pienemmätkin aallot ovat iskeneet ilman kaatumista veneestäni irti keulan molemmat kulkuvalot, pelastuslautan, pitkän purjepussin, molemmat pelastusrenkaat, rescue slingin., ankaroliinan. Eri kerroilla omneksi. Ylipäätänsä kaiken mitä on tapana telineisiin kiinnitellä.

Lue lisää

Eli jos/kun aalto iskee, ollaan vielä vedenpinnan päällä? Ja siitä saattaa seurata 360 asteen kierros ja vaurioita. Ympärimeno on siis seurausta iskusta, ei syy mastonmenetykselle. Siksi ajattelin, että kun masto on alaspäin, ainakin mikäli se on ehjä, veneen liikkeet ovat vaimeita, vaikka aallot köliin iskisivätkin. Toki ymmärrän, että vesi, jos vaimentaa, niin myös jarruttaa aika voimalla mastoa.

Näissä vanhoissa veneissä on se hyvä puoli, että ne ilman manööverejäkin kääntyvät oikein päin. Vantteihin kohdistuu varmasti erittäin kova veto, kun ne joutuvat pitämään köliä välillä 60 asteen kulmassa purjeen hidastaessa pystyyn nousua. Ei ihme, että ne helposti hajoavat.

Niin, ei nuo tuuletkaan ihan mahdottomilta näytä.

https://earth.nullschool.net/#current/wind/surface/level/orthographic=4.84,-39.95,1171

Ainakin sääntöjen kielto 45 latitudin ylittämisestä oli hyvin rajoittava tekijä. Matkalla on tullut vielä lisää rajoitusta sen suhteen myöhemmille osuuksille.

40 astetta riittäisi, clipperireittikään ei välttämättä mene etelämmäksi montaa astetta. Ymmärän hyvin, miksi sääntörajoitus ja miksi pysytään pohjoisessa. (Seppo nyt menisi heti etelään).
Etelänmerellä on jo hirvittävät olosuhteet jo 40-leveyksillä saatikka etelämpänä. Veikkaan, että moni ei perille kilpasarjassa pääse. Eikä ole Lehtisenkään saumat vielä ohi, jos vaan toipuu kisaamaan.

Tapio kertoi soittavansa hammaslääkärilleen saadakseen ohjeet. Ihan sääntöjen sallima puhelu. Lopussa Tapio kyseli toimintaohjeita trackerin asetuksiin niin, että se herää vain kerran vuorokaudessa ja lähettää sijainnin. Sitä tarvitaan, jos hydrogenu tilttaa ja matka jatkuu sähköttömänä.