Veden korkeus maapallolla.

Hups, toivottavasti mantereet pysyvät kasapäissä, eivätkä päätä suistua meriin.

Kuinka paljon vesimäärän tilavuus lisääntyisi keskisyvyyden laskiessa?

UusiNumeroWikipediaan kirjoitti:

Kuinka paljon vesimäärän tilavuus lisääntyisi keskisyvyyden laskiessa?

Maapallon pinta-alasta on jo nyt 71% veden peittämää. Kun veden pinta nousee niin rantaviivan siirtyminen ja keskisyvyyden muuttuminen eivät juurikaan vaikuta siihen, miten tietty vesimäärän lisäys nostaa merenpintaa.

eiolemerkitystäsillä kirjoitti:

Maapallon pinta-alasta on jo nyt 71% veden peittämää. Kun veden pinta nousee niin rantaviivan siirtyminen ja keskisyvyyden muuttuminen eivät juurikaan vaikuta siihen, miten tietty vesimäärän lisäys nostaa merenpintaa.

Lue lisää

Siis mitä? Ajattele hetki ennen vastaamista. Onko fysiikan perusteet jäänet oppimatta. Tunnetusti vesi on muiden nesteiden tavoin ... Jatka lausetta.

FysiikkaaHiukanOsaava kirjoitti:

Siis mitä? Ajattele hetki ennen vastaamista. Onko fysiikan perusteet jäänet oppimatta. Tunnetusti vesi on muiden nesteiden tavoin ... Jatka lausetta.

...märkää.

FysiikkaaHiukanOsaava kirjoitti:

Siis mitä? Ajattele hetki ennen vastaamista. Onko fysiikan perusteet jäänet oppimatta. Tunnetusti vesi on muiden nesteiden tavoin ... Jatka lausetta.

Maapallon sorvaaminen tasaiseksi palloksi ei taida nykyfysiikan lakien mukaan onnistua. Maapallon ylin kerros kelluu nestemäisen kiviaineen pinnalla eli sen muoto määräytyy gravitaation ja pyörimisliikkeen yhteisvaikutuksesta. Vaikka kuinka sorvailisit niin se löytää itse oman tasapainonsa.

Veden tiheys kasvaa tasaisesti noin 0.95% kun mennään 5 asteen lämpötilassa ilmakehän paineesta 200 ilmakehän paineeseen (2 kilometrin syvyys). Valtamerten keskisyvyys nyt on noin 3.7 kilometriä. Siitä vain laskemaan. Jos syvyys muuttuisi 2.7 kilometriin niin puhuttaisiin keskisyvyyden ja siten keskipaineen pienenemisestä tekijällä 0.73.

Kun keskipaine on nyt (3700/2)*9.81= 185 ilmakehää eli aiheuttaa (185/200)*0.95% = noin 0.87% keskimääräisen kokoonpuristumisen koko vesimassassa niin muutoksen jälkeen jäljelle jäisi 0.87*0.73=0.64% suuruinen kokoonpuristuminen. Vesitilavuus olisi siis noin 0.23% aiempaa suurempi. Syvyydessä tuo tarkoittaisi sitä, että 2700 metrin sijaan veden syvyys olisikin 2706 metriä.

vedentiheys kirjoitti:

Maapallon sorvaaminen tasaiseksi palloksi ei taida nykyfysiikan lakien mukaan onnistua. Maapallon ylin kerros kelluu nestemäisen kiviaineen pinnalla eli sen muoto määräytyy gravitaation ja pyörimisliikkeen yhteisvaikutuksesta. Vaikka kuinka sorvailisit niin se löytää itse oman tasapainonsa.

Veden tiheys kasvaa tasaisesti noin 0.95% kun mennään 5 asteen lämpötilassa ilmakehän paineesta 200 ilmakehän paineeseen (2 kilometrin syvyys). Valtamerten keskisyvyys nyt on noin 3.7 kilometriä. Siitä vain laskemaan. Jos syvyys muuttuisi 2.7 kilometriin niin puhuttaisiin keskisyvyyden ja siten keskipaineen pienenemisestä tekijällä 0.73.

Kun keskipaine on nyt (3700/2)*9.81= 185 ilmakehää eli aiheuttaa (185/200)*0.95% = noin 0.87% keskimääräisen kokoonpuristumisen koko vesimassassa niin muutoksen jälkeen jäljelle jäisi 0.87*0.73=0.64% suuruinen kokoonpuristuminen. Vesitilavuus olisi siis noin 0.23% aiempaa suurempi. Syvyydessä tuo tarkoittaisi sitä, että 2700 metrin sijaan veden syvyys olisikin 2706 metriä.

Lue lisää

Et sitten ymmärtännyt "sorvaus" oli vain kielikuva. Oikeasti muokkauksessa käytettäisiin dynamiittia ja dumppereita...

kyllä.lähtee kirjoitti:

Et sitten ymmärtännyt "sorvaus" oli vain kielikuva. Oikeasti muokkauksessa käytettäisiin dynamiittia ja dumppereita...

Kielikuviensa epätäsmällisyydestä ja niiden seuraamuksista vastaavat tietenkin niitä käyttävät itse. Kun luen anynyymin kirjoittamaa viestiä näen vain tuon yhden viestin, en kirjoittajan historiaa, kirjoitustyyliä enkä tietenkään kirjoittajan ajatuksia. Näillä sitten mennään.

Ihan sama mitä menetelmää käyttäisit Maapallon pinnan muokkaamiseen. Suurelta osin nesteestä muodostunut pallo valitsee itse muotonsa riippumatta siitä, miten sen pintaa hetkellisesti muokkaat. Hetken kuluttua se on taas pyörimisakseliinsa nähden kohtisuoraan suuntaan keskihakuvoiman leventämä ja siinä on vuorovesi-ilmiön aiheuttama kuoppa ja pullistuma.

Ei kannata kysyä miten fysiikan lait toimisivat olettaen että fysiikan lait eivät olekaan voimassa.

kielikuvainraastaja kirjoitti:

Kielikuviensa epätäsmällisyydestä ja niiden seuraamuksista vastaavat tietenkin niitä käyttävät itse. Kun luen anynyymin kirjoittamaa viestiä näen vain tuon yhden viestin, en kirjoittajan historiaa, kirjoitustyyliä enkä tietenkään kirjoittajan ajatuksia. Näillä sitten mennään.

Ihan sama mitä menetelmää käyttäisit Maapallon pinnan muokkaamiseen. Suurelta osin nesteestä muodostunut pallo valitsee itse muotonsa riippumatta siitä, miten sen pintaa hetkellisesti muokkaat. Hetken kuluttua se on taas pyörimisakseliinsa nähden kohtisuoraan suuntaan keskihakuvoiman leventämä ja siinä on vuorovesi-ilmiön aiheuttama kuoppa ja pullistuma.

Ei kannata kysyä miten fysiikan lait toimisivat olettaen että fysiikan lait eivät olekaan voimassa.

Lue lisää

Meinaat että jos räjäytän vuoren louheeksi, ja kuskaan dumpperilla louheen meren täytteeksi, vuori kasvaa itsekseen takaisin...

kyllä.lähtee kirjoitti:

Meinaat että jos räjäytän vuoren louheeksi, ja kuskaan dumpperilla louheen meren täytteeksi, vuori kasvaa itsekseen takaisin...

Jos räjäytät vuoren louheeksi ja kuskaat dumpperilla louheen meren täytteeksi niin lisäpaino meressä aiheuttaa Maapallon pinnan painumisen alaspäin täytteen kohdalla nykyiseen verrattuna. Sillä kohdalla mannerlaatta siis painuu aiempaa syvemmälle kohti Maapallon keskipistettä. Kivi on yllättävän elastista materiaalia kun asiaa katsotaan riittävän suuressa mittakaavassa.

Paikka mistä otit vuoren pois on yhtäkkiä vuoren painon verran kevyempi, jolloin syvemmälle sulaan kiveen painunut maankuori alkaa vuoren juuren kohdalta nousta hiljakseen ylöspäin. Nousunopeus riippuu siitä, kuinka suuri vuori oli kyseessä. Sama ilmiö tapahtuu paraikaa Merenkurkun paikkeilla Suomen ja Ruotsin välissä. Jääkauden kilometrien paksuinen jäätikkö painoi maankuoren lommolleen ja kun jää suli niin maan pinta nousee edelleen.

Varsinaisesti vuoret muodostuvat hyvin hitaasti mannerlaattojen törmätessä tai nopeammin tulivuorenpurkauksina. Vaikka Maapallon ulkopinnan silittäisi kuinka tasaiseksi niin mannerlaattojen liike ja tuliperäinen toiminta jatkuisivat edelleen. Sadan miljoonan vuoden kuluessa mannerlaattojen törmäysalueilla olisi taas vuoristoja. Esimerkiksi Himalajan vuoristo on muodostunut viimeisen 47 miljoonan vuoden kuluessa. Törmäys jatkuu edelleen ja nostaa vuoristoa ylöspäin noin 2.5 - 5 cm vuodessa. Jos raapaisisit Mount Everestin pois niin tuo nousunopeus monikertaistuisi. Kymmenessä vuodessa maa nousisi helposti metrin verran tai enemmänkin, tuhannessa vuodessa yli 100 metriä ja 10000 vuodessa oltaisiin jo kilometrin suuruusluokissa. Vuoret kasvaisivat takaisin.

Maapallon kuoren muodostavat mannerlaatat ovat koko ajan liikkeessä ja kelluvat sulan kiviaineksen päällä. Paksuimmillaan ne ovat vanhojen laattojen keskialueilla 50 km luokkaa mutta kauempana reunoilla ja nuoremmissa laatoissa pikemminkin 10 km suuruudessa. Siitä alaspäin kiviaines on paineen ja lämpötilan vuoksi pehmeää ja muovautuvaa. Alaspäin mentäessä tulee nopeasti vastaan noin parituhatta kilometriä paksu kerros sulaa materiaalia.

Jos muutat mannerlaattojen massaa niin niiden kellumissyvydet ja liikenopeudet muuttuisivat hitaasti uutta tasapainoasemaa vastaaviksi. Sitä etsittäessä tapahtuisi järkyttävän suuria maanjäristyksiä, joiden yhteydessä laattojen pinnan korkeudet toisiinsa nähden saattaisivat yhtäkkiä muuttua metrikaupalla. Vuoden 2004 tsunamin aiheuttaneessa maanjäristyksessä mannerlaatan pinta meren alla laattojen kontaktikohdassa siirtyi 5 metriä pystysuunnassa.

laattalentää kirjoitti:

Jos räjäytät vuoren louheeksi ja kuskaat dumpperilla louheen meren täytteeksi niin lisäpaino meressä aiheuttaa Maapallon pinnan painumisen alaspäin täytteen kohdalla nykyiseen verrattuna. Sillä kohdalla mannerlaatta siis painuu aiempaa syvemmälle kohti Maapallon keskipistettä. Kivi on yllättävän elastista materiaalia kun asiaa katsotaan riittävän suuressa mittakaavassa.

Paikka mistä otit vuoren pois on yhtäkkiä vuoren painon verran kevyempi, jolloin syvemmälle sulaan kiveen painunut maankuori alkaa vuoren juuren kohdalta nousta hiljakseen ylöspäin. Nousunopeus riippuu siitä, kuinka suuri vuori oli kyseessä. Sama ilmiö tapahtuu paraikaa Merenkurkun paikkeilla Suomen ja Ruotsin välissä. Jääkauden kilometrien paksuinen jäätikkö painoi maankuoren lommolleen ja kun jää suli niin maan pinta nousee edelleen.

Varsinaisesti vuoret muodostuvat hyvin hitaasti mannerlaattojen törmätessä tai nopeammin tulivuorenpurkauksina. Vaikka Maapallon ulkopinnan silittäisi kuinka tasaiseksi niin mannerlaattojen liike ja tuliperäinen toiminta jatkuisivat edelleen. Sadan miljoonan vuoden kuluessa mannerlaattojen törmäysalueilla olisi taas vuoristoja. Esimerkiksi Himalajan vuoristo on muodostunut viimeisen 47 miljoonan vuoden kuluessa. Törmäys jatkuu edelleen ja nostaa vuoristoa ylöspäin noin 2.5 - 5 cm vuodessa. Jos raapaisisit Mount Everestin pois niin tuo nousunopeus monikertaistuisi. Kymmenessä vuodessa maa nousisi helposti metrin verran tai enemmänkin, tuhannessa vuodessa yli 100 metriä ja 10000 vuodessa oltaisiin jo kilometrin suuruusluokissa. Vuoret kasvaisivat takaisin.

Maapallon kuoren muodostavat mannerlaatat ovat koko ajan liikkeessä ja kelluvat sulan kiviaineksen päällä. Paksuimmillaan ne ovat vanhojen laattojen keskialueilla 50 km luokkaa mutta kauempana reunoilla ja nuoremmissa laatoissa pikemminkin 10 km suuruudessa. Siitä alaspäin kiviaines on paineen ja lämpötilan vuoksi pehmeää ja muovautuvaa. Alaspäin mentäessä tulee nopeasti vastaan noin parituhatta kilometriä paksu kerros sulaa materiaalia.

Jos muutat mannerlaattojen massaa niin niiden kellumissyvydet ja liikenopeudet muuttuisivat hitaasti uutta tasapainoasemaa vastaaviksi. Sitä etsittäessä tapahtuisi järkyttävän suuria maanjäristyksiä, joiden yhteydessä laattojen pinnan korkeudet toisiinsa nähden saattaisivat yhtäkkiä muuttua metrikaupalla. Vuoden 2004 tsunamin aiheuttaneessa maanjäristyksessä mannerlaatan pinta meren alla laattojen kontaktikohdassa siirtyi 5 metriä pystysuunnassa.

Lue lisää

Täytyy vaan pitää kohtuullista kiirettä dumpperin kanssa ettei vuoret kerkiä pullahdella takaisin. Kyllä se sitten kaiken peittävä kolmimetrinen vesikerros pitää pallon kuosissa.

Oletettavasti alkuperäisen kysyjän hengessä kysymystä täytyy vänkääjistä johtuen muuttaa siten, että Maapallon paikalle siirretään samankokoinen ja muotoinen "yhtä puuta" (ei puuta) oleva sileäpintainen pallomainen planeetta ja Maapallon vedet laitetaan sen pinnalle.

kielikuvainraastaja kirjoitti:

Kielikuviensa epätäsmällisyydestä ja niiden seuraamuksista vastaavat tietenkin niitä käyttävät itse. Kun luen anynyymin kirjoittamaa viestiä näen vain tuon yhden viestin, en kirjoittajan historiaa, kirjoitustyyliä enkä tietenkään kirjoittajan ajatuksia. Näillä sitten mennään.

Ihan sama mitä menetelmää käyttäisit Maapallon pinnan muokkaamiseen. Suurelta osin nesteestä muodostunut pallo valitsee itse muotonsa riippumatta siitä, miten sen pintaa hetkellisesti muokkaat. Hetken kuluttua se on taas pyörimisakseliinsa nähden kohtisuoraan suuntaan keskihakuvoiman leventämä ja siinä on vuorovesi-ilmiön aiheuttama kuoppa ja pullistuma.

Ei kannata kysyä miten fysiikan lait toimisivat olettaen että fysiikan lait eivät olekaan voimassa.

Lue lisää

Paljon on taas liikkeellä aspergerin oireyhtymää sairastavaa porukkaa.

laattalentää kirjoitti:

Jos räjäytät vuoren louheeksi ja kuskaat dumpperilla louheen meren täytteeksi niin lisäpaino meressä aiheuttaa Maapallon pinnan painumisen alaspäin täytteen kohdalla nykyiseen verrattuna. Sillä kohdalla mannerlaatta siis painuu aiempaa syvemmälle kohti Maapallon keskipistettä. Kivi on yllättävän elastista materiaalia kun asiaa katsotaan riittävän suuressa mittakaavassa.

Paikka mistä otit vuoren pois on yhtäkkiä vuoren painon verran kevyempi, jolloin syvemmälle sulaan kiveen painunut maankuori alkaa vuoren juuren kohdalta nousta hiljakseen ylöspäin. Nousunopeus riippuu siitä, kuinka suuri vuori oli kyseessä. Sama ilmiö tapahtuu paraikaa Merenkurkun paikkeilla Suomen ja Ruotsin välissä. Jääkauden kilometrien paksuinen jäätikkö painoi maankuoren lommolleen ja kun jää suli niin maan pinta nousee edelleen.

Varsinaisesti vuoret muodostuvat hyvin hitaasti mannerlaattojen törmätessä tai nopeammin tulivuorenpurkauksina. Vaikka Maapallon ulkopinnan silittäisi kuinka tasaiseksi niin mannerlaattojen liike ja tuliperäinen toiminta jatkuisivat edelleen. Sadan miljoonan vuoden kuluessa mannerlaattojen törmäysalueilla olisi taas vuoristoja. Esimerkiksi Himalajan vuoristo on muodostunut viimeisen 47 miljoonan vuoden kuluessa. Törmäys jatkuu edelleen ja nostaa vuoristoa ylöspäin noin 2.5 - 5 cm vuodessa. Jos raapaisisit Mount Everestin pois niin tuo nousunopeus monikertaistuisi. Kymmenessä vuodessa maa nousisi helposti metrin verran tai enemmänkin, tuhannessa vuodessa yli 100 metriä ja 10000 vuodessa oltaisiin jo kilometrin suuruusluokissa. Vuoret kasvaisivat takaisin.

Maapallon kuoren muodostavat mannerlaatat ovat koko ajan liikkeessä ja kelluvat sulan kiviaineksen päällä. Paksuimmillaan ne ovat vanhojen laattojen keskialueilla 50 km luokkaa mutta kauempana reunoilla ja nuoremmissa laatoissa pikemminkin 10 km suuruudessa. Siitä alaspäin kiviaines on paineen ja lämpötilan vuoksi pehmeää ja muovautuvaa. Alaspäin mentäessä tulee nopeasti vastaan noin parituhatta kilometriä paksu kerros sulaa materiaalia.

Jos muutat mannerlaattojen massaa niin niiden kellumissyvydet ja liikenopeudet muuttuisivat hitaasti uutta tasapainoasemaa vastaaviksi. Sitä etsittäessä tapahtuisi järkyttävän suuria maanjäristyksiä, joiden yhteydessä laattojen pinnan korkeudet toisiinsa nähden saattaisivat yhtäkkiä muuttua metrikaupalla. Vuoden 2004 tsunamin aiheuttaneessa maanjäristyksessä mannerlaatan pinta meren alla laattojen kontaktikohdassa siirtyi 5 metriä pystysuunnassa.

Lue lisää

Entä jos tuntemattomalla voimalla se tasoiteun vuoren maa-aines jaetaan meren syvänteisiin ympäri Maapallon?

kyllä.lähtee kirjoitti:

Täytyy vaan pitää kohtuullista kiirettä dumpperin kanssa ettei vuoret kerkiä pullahdella takaisin. Kyllä se sitten kaiken peittävä kolmimetrinen vesikerros pitää pallon kuosissa.

Lue lisää

Korjaus, siis "kolmekilometrinen vesikerros"

Vesi ei ole helposti kokoonpuristuvaa. Tarvitaan 200 ilmakehää painetta eli 2 kilometrin kerros vettä että se pohjassa puristuisi edes 1% verran kasaan.

Juuri näin. Tästä syystä vesi on tehokas hidastamaan tai pysäyttämään ammuksia. Jos esim. WW2 panssarivaunuihin olisi sivulle lisätty muutaman kymmenen sentin vesitankit ( glykoolia mukaan), olisi tämä vesi hidastanut ammusten tehoa jopa 70%.

nesteeteipuristu kirjoitti:

Vesi ei ole helposti kokoonpuristuvaa. Tarvitaan 200 ilmakehää painetta eli 2 kilometrin kerros vettä että se pohjassa puristuisi edes 1% verran kasaan.

Todella lahjakasta! Suurin osa valtamerien vedestä on yli 6 km:n syvänteissä. Ja valtamerien keskisyvyys on 4 km. Ja syvimmissä kohtaa vesi on vain 5 % kokoonpuristuneena. Ja kuka tahansa pystyy väsäämään pienen laitteen jolla saa yli 1000 ilmakehän paineen vedelle. Eli on siis helppoa. Nesteiden erinomaisen hyvää joustoa käytetään hyväksi nestejousissa. Tarinaa voi jatkaa loputtomasti. Turha tietysti jatkaa, koska alkaa selittelyt siitä mitä "helposti" ja "edes" tarkoittaa. Katso taulukosta paljonko painetta tarvitaan ratakiskon kokoonpuristamiseksi 5 %. Todella helppoa vai?

Laskeppa taskulaskimellasi paljonko on 1 % kuutiometristä vettä. Jos 10 litraa on mielestäsi vähän, niin jotain on pahasti pielessä.

TurhaSelitetellä kirjoitti:

Todella lahjakasta! Suurin osa valtamerien vedestä on yli 6 km:n syvänteissä. Ja valtamerien keskisyvyys on 4 km. Ja syvimmissä kohtaa vesi on vain 5 % kokoonpuristuneena. Ja kuka tahansa pystyy väsäämään pienen laitteen jolla saa yli 1000 ilmakehän paineen vedelle. Eli on siis helppoa. Nesteiden erinomaisen hyvää joustoa käytetään hyväksi nestejousissa. Tarinaa voi jatkaa loputtomasti. Turha tietysti jatkaa, koska alkaa selittelyt siitä mitä "helposti" ja "edes" tarkoittaa. Katso taulukosta paljonko painetta tarvitaan ratakiskon kokoonpuristamiseksi 5 %. Todella helppoa vai?

Laskeppa taskulaskimellasi paljonko on 1 % kuutiometristä vettä. Jos 10 litraa on mielestäsi vähän, niin jotain on pahasti pielessä.

Lue lisää

Ei nestejousien toimintaperiaate perustu nesteen kokoonpuristuvuuteen.

Esimerkiksi hydraulijarrut perustuvat nesteiden kokoonpuristumattomuuteen.

kyllä-vain kirjoitti:

Juuri näin. Tästä syystä vesi on tehokas hidastamaan tai pysäyttämään ammuksia. Jos esim. WW2 panssarivaunuihin olisi sivulle lisätty muutaman kymmenen sentin vesitankit ( glykoolia mukaan), olisi tämä vesi hidastanut ammusten tehoa jopa 70%.

Lue lisää

Ei se pysäytys kaikkea merkitse. Vaan millaisen paineen ammus se saa aikaa kohtaavassa ja sen takana olevissa materiaalissa. Vertaa: millin levy otsaasi vasten. siihen pieni kopasutus nyrkillä. Millin levyyn ei tule mitään mutta sattuu yhtä paljon otsaan kuin ilman levyäkin. Vesi/neste välittää myös painetta aika hyvin ja eriskummallisesti toisinaan. Concorden viimeisin onnettomuus johtui renkaan puhkeamisesta. Renkaan kilojen painoiset kappaleet osuivat polttoaine tankkiin niin että paineaaltojen yhteisvaikutus söiliön sisällä nesteessä rikkoikin tankin ulospäin. Renkaan kappale ei siis itse läpäissyt tankkia millään tavalla. Jos noita dokumentteja on uskominen.
Nykyään on vasta räjäytyksellä suojauduttu singon ammuksen kuuman metallisuihkun läpäisykykyyn.

Myöskin nestesuojakerros painaisi aika tavalla 50cm nestettä on 2 neliötä ja tonni painoa. Pinta alaa tabkeissa on jonkin verran. Samalla neliö painolla saisi 62,5 milliä paksua panssariterästä.
Esim Tigerissa ww2 oli paksuimmat panssarit 120mm ja muualla 60-80mm välillä. Vesi suojan massalla olisi tuplattu panssarointi

Jos vedenpintaa halutaan laskea, tulee navoille rakentaa vedestä korkeita jäävuoria.

"Jäätikköjen sulamista ei varmaan kukaan toivo, mutta on selvää jos ne sulavat, meren pinta laskee koska jäävuorista suurin osa on veden alla ja vesi jäätyessään laajenee ja päinvastoin kun sulaa"

Ööh, ne jäätiköt sijaitsevat mantereella, vitun kuupo!

Koska ne romahtavat jäätiköiden reunoilta ja ne reunat ovat meren päällä, vitun kuupo!

Höpisisit edes suomeksi, niin olisi helpompi vastata älyttömyyksiisi.