Mun elämä on aika sekaisin nyt. En osaa oikein lähteä purkamaan tilannetta, oon niin poikki henkisesti, etten pysty käsittelemään enää mitään. Tuntuu, että olen jauhanut kavereille jo niin paljon tilannettani, etten jaksa enää eikä kukaan jaksa kuunnella, eikä ketään kiinnosta. Usein toivon jo, etten vain herää aamulla...mutta eniten tekee mieli vaan "satuttaa" itseäni eli treenata kovaa, juosta itsensä näännyksiin jne.
Ongelmat on ihmissuhteissa. Olen tekemässä eroa, mutten osaa, olen tavannut toista ihmistä, joka on nyt myös rikki enkä saa asioita hänen kanssaan myöskään järjestykseen. Monimutkaisia juttuja ja mun jaksaminen ei vaan riitä enää. Eksä manipuloi henkisesti, en osaa tapella vastaan, olen viettänyt aikaa "vanhassa kodissa" koska en jaksa tapella lapsen huoltajuudesta ja siellä näen lastani. Eksä haluaa seksiä, suostun, koska en jaksa muuta. Olen ihan turta jo...en juurikaan enää edes itke.
Lupasin eksälle, että lomailemme perheenä. Lapsen takia. En tiedä, onko idea täysin tuhoontuomittu ja nyt stressaan huomenna alkavaa lomaa. Ei ole voimia tehdä muuta kuin mennä virran mukana, kuunnella eksän vihjailuja "pettämisestäni" ja muista mokistani, siitä, että teen kaiken väärin, sanon väärin, en vastaa kysymyksiin, en selvitä asioita. Mulla on vain pää niin sumussa, etten oikeasti osaa enkä pysty mihinkään! En ymmärrä kysymyksiä, en muista asioita ja menen täysin lukkoon, kun eksä aloittaa inttämisen ja vääntämisen. Tekee mieli oikeasti vain hakata päätä seinään.
En tiedä miksi edes kirjoitan. En jaksa hakea apua, en jaksa mitään muuta kuin hikoilla rakastamani lajin parissa. Ja toivon, että näännyn siihen ja kaikki loppuu...
Ongelmat on ihmissuhteissa. Olen tekemässä eroa, mutten osaa, olen tavannut toista ihmistä, joka on nyt myös rikki enkä saa asioita hänen kanssaan myöskään järjestykseen. Monimutkaisia juttuja ja mun jaksaminen ei vaan riitä enää. Eksä manipuloi henkisesti, en osaa tapella vastaan, olen viettänyt aikaa "vanhassa kodissa" koska en jaksa tapella lapsen huoltajuudesta ja siellä näen lastani. Eksä haluaa seksiä, suostun, koska en jaksa muuta. Olen ihan turta jo...en juurikaan enää edes itke.
Lupasin eksälle, että lomailemme perheenä. Lapsen takia. En tiedä, onko idea täysin tuhoontuomittu ja nyt stressaan huomenna alkavaa lomaa. Ei ole voimia tehdä muuta kuin mennä virran mukana, kuunnella eksän vihjailuja "pettämisestäni" ja muista mokistani, siitä, että teen kaiken väärin, sanon väärin, en vastaa kysymyksiin, en selvitä asioita. Mulla on vain pää niin sumussa, etten oikeasti osaa enkä pysty mihinkään! En ymmärrä kysymyksiä, en muista asioita ja menen täysin lukkoon, kun eksä aloittaa inttämisen ja vääntämisen. Tekee mieli oikeasti vain hakata päätä seinään.
En tiedä miksi edes kirjoitan. En jaksa hakea apua, en jaksa mitään muuta kuin hikoilla rakastamani lajin parissa. Ja toivon, että näännyn siihen ja kaikki loppuu...
Vastaukset 8
Vanhimmat
Muistan olleeni saman tapaisessa tilanteessa. Kärsin viimeiset 3 vuotta kaikkea kurjaa. Olin ihan sippi. Kun huomasin lapseni kärsivän tilanteesta niin pakkasin kamat ja muutin läheiseni luokse. Lapsi halusi mukaani. Järjestelin asiat sieltä käsin ja muutimme omaan asuntoon. Stressitaso laski heti kun ei tarvinnut pelätä mitään. En ole sekuntiakaan katunut. Suhde kun tulee päätökseen niin miksi hukata elämää. Se on niin mittaamattoman arvokasta lyhykäisyydessään. Ja parasta on kun kaikkien elämä siinä paranee!
Tsemppiä. Eroa tai muuttakaa molemmat asennettanne liittoonne. Muita vaihtoehtoja ei ole.
Siis olen jo eronnut ja mulla on oma vuokra-asunto. Eksä on kuitekin painostanut niin (on hyvä syyllistämään ja käyttämään sanoja aseena), että olen nyt roikkunut "vanhassa kodissa" lapsen takia. En jaksa tapella tai järjestellä niin että lapsi on mun luona myös. Eksä saa puheillaan mun pään niin sekaisin, etten oikeasti enää tiedä, mitä ajattelen tai ajattelin, mitä olen sanonut, mitä tarkoittanut. En yhtään osaa jäsennellä asioita ja menen tosiaan lukkoon, kun hän haluaa "keskutella". Eksä haluaa että korjataan kaikki ja jatketaan yhdessä, mutta kun tiedän ettei hän unohda mun virheitä, eikä näe omiaan. Olen vain niin väsynyt että oikeasti harkitsen meneväni takaisin, että saan olla lapsen kanssa. Unohdan itseni ja oman elämäni ja keskityn lapseen...
Olet laittanut kaiken viemäristä alas avaamalla paikan perheen ulkopuoliselle. Koko paskan olet ollut ihan itse rakentamassa ja ilmeisesti osallistunut toisen ihmisen perheen rikkomiseen. Lisäksi syytät puolisoasi virheistä, etkä edes oikeasti halua niistä jänen kanssa keskustella, vaan käyttää syynä eroosi. Eikö täällä ole jo monta kertaa jo kerrottu, että pettämällä aiheuttaa itselleen masennusta ja muita mielenterveysongelmia! Sinäkään et pennin vertaa arvosta perhettäsi vaan vaihoit sen kuvitteelliseen vapauteen joka tuottaa vain lisää kärsimystä. Ei pitäisi uskoa juttuja onnesta ja autuudesta, jonka pettämällä läheisensä muka saa! Pentumaista ja halpamaista sielun köyhyyttä! Lisäksi vielä toinen perhe kärsii! Sinäkö voit hoitaa nekin?!
En rikkonut toista perhettä, kävin juttelemassa toisen kanssa, en sen enempää, mutta tottakai sekin on väärin kun se tekee salaa ja olet oikeassa. Vanhassa suhteessa henkistä alistamista jo pitkään ja rakkaus kuollut mun puolelta. Väärin olettaa että joku minusta pitäisi muuten kuin alistettavana.
Ensimmäinen virhe on puhua asioista ulkouoliselle ensin ennekuin edes puhut asianomaiselle että jokin asia mättää,
ja tämä on melkein kaikilla naisilla vikana ( huom melkein ) ongelmasta riippumatta
olet tosiaankin sekaisin ensin kerrot että olet eroamassa ja sittenkerrot että eksä ,, päätä jo oletko vaiko etkö vaiko mitä olet , ja eläkä kysy tätä asiaa muilta , koska he eivät voi sitä tietää,
sillä he ovatkin niinkuin kerrot jo kyllästyneet asian vatvomiseen,
ja nyt vielä sotkenut sitten jonkin kolmannen tähän edestakaisin vatkaamiseen , mitä vi-tua oikein sinun päässäsi pyörii.
ja se ei ole pettämistälaineusmerkeissä seonpettämistä ihan ilman lainausmerkkejä, jamiksi näin koska itsekkin kirjoitat ensin että oleteroamassa ja tästä syytät sitten vielä toistaosapuolta !
javielä syytät ettei hän näe omia virheitään,
Herätys! itse olet lietsonut muille puhumalla ja epäselventämällä tilanteen jossa kaikki on aivan sekaisin .
se ei toista syyttämällä nytselviä kunolet ilmiselvästi tilanteen epäselvyyden itse aiheuttanut
vihellät sen kolmannen osaltapelin poikki , selvitätä tämän eksäsi kanssa asiat etkä lomaile senkanssa etkä mitäänennekuin asiat on kunnossa , jahuon puhutsen kanssa etkä kysy niitä neuvvoja muilta ihan omalla tunteella ja tahdolla eikä mistään naisten lehti kyselyistä tai kavereilta eikä keskustelupalstoilta.
tämän jälkeen olet yksin ajatuksiesi kanssaviikon ja sitten teet lopuliset pätökset,,,
mutta lapsiasi tapaat tottakait siel omassa kodissasi , etkä siellä eksäsi luona,
ja huompidättäydyt kaikesta seksistä joka ilmiselvästi sotkee pääsi tässäkin tapauksessa ...
mukava, kun joku valaisi vähän asian toistakin puolta.
Tuntuu, että kyseessä on tätä ei huvita, en mä jaksa, kun olen niin masentunut porukkaa.
Se on muuten niin, että jos joku nainen tulee avautumaan omista parisuhdeongelmistaan miehelle, on se varma merkki, että pane mua.
Onhan se tietysti fakta-asia, että yh-naiset etsii vaan panoja niistä ne saa tarvitsemansa läheisyyden, hellyyden, asioiden jakamisen ja turvaa elämään. Eikö niin? Mitäs on heittänyt suhteensa menemään, ei sitä nyt enää parane sellaiseen lähteä. Oikeasti tänne palstalle on kerääntyneet kaikki surkeat, katkerot, elämän mustavalkoisena näkemät.
Aloittajahan kertoi muuttaneensa ex:stään erilleen eli minun mielestä hän on täysin vapaa tapailemaan ja seurustelemaan muiden kanssa.
Ymmärrän ap tunnetilojasi, itellä ei ihan samanmoinen tilanne, mutta muutoin tunnistettavissa olevat fiilikset.
Mulle itelle muuten on ihan sama tuleeko mulle nainen tai mies puhumaan parisuhde-tai muista perheongelmista, mä yritän kuunnella ja tukea (niistä kun on muutenkin helkkarin vaikea avautua kellekkään), mutta ei oo ekana tullu mieleen paneskella.
Ensin eroat lopullisesti lasten isästä... jos hän manipuloi sinua kuten kerroit, niin teillä ei ole tulevaisuutta. Ajattele nyt itseäsi ja omaa hyvinvointiasi! Ei ole oikein että olet hänen kanssaan vain lapsen takia. Pidemmän päälle olet edelleen yhtä rikki ja onneton .
Löydät vielä sen miehen joka oikeasti arvostaa sinua ja lastasi... neuvoni on tämä että älä tyydy nykyiseen huonoon vaan odota ja löydä uusi onni!!! Itse menin takaisin eron jälkeen lapseni exän luokse ja nopeasti huomasin että hän ei pystynyt antamaan anteeksi yhtään eron jälkeistä suhdettani ja taas oltiin alkupisteessä... erosin uudelleen ja löysin miehen joka aidosti minua rakastaa ja myös lastani. Nyt olen onnellinen... Ihana mies joka tukee minua kaikessa. Sitä kannattaa odottaa...