En ole siis ainoa

Luin uutisjutun jossa mies kertoin olleensa henkisen väkivaallan uhri parisuhteessaan. Olen kokenut samaa pitkä aikaisen avopuolisoni kanssa. Nainen on vähätellyt minua jopa muiden kuullen, haukkunut, arvostellut jne. Pahinta alistusta on kuulla naisen suusta että hän saisi kenet haluaa joten koita ryhdistäytyä jos haluat jatkaa avoliitossa. Tee niin kuin sanon ja kaikki sujuu jos alat venkoilemaan ja kiukuttelemään jätän sinut. Tämä on mielestäni henkistä parisuhde väkivaltaa, ikävintä tosielämäsä että miehistä aina tehdään se pahis joka alistaa ja uhkailee naista, kyllä niitä pahis naisiakin löytyy. Ja ikävin juttu se että nainen osasi olla kuin "hunajapupu" tiettyyn vaiheeseen asti, sitten käytös muuttui pikkuhiljaa. Nyt sitten on ollut rauhallisempaa vuoden verran, tiedä syytä enkjä halua että enää tulisi paluu entiseen. Jos puhutaan intiimipuolesta, sitä en ole kokenut aikoihin, jos avaan suuni nainen suuttuu ja voi äityä pahaksikin sanailuksi. Ja jos perheessä tapahtuu jotakin ikävää tai huono onni riivaa se on aina mun vikani, nainen osaa myös taitavasti sanoa lapselle että iskän vika kun homma meni pieleen vaikka en olisi ollut edes osallinen jossakin asiassa eli kaikki huono on mun ansiota ja kun sitten jokin asia menee hyvin nainen ottaa siitä kunnian ja sanoo että minä taas hoidin tänkin asian kun miehestä ei siihen ole. Miksi olemme, yksi asia on tosi, olosuhteiden pakosta ainakin minä tällä hetkellä ellei suurta muutosta tule voin olla kauanakin tässä paljussa. Nainen vaan haluaa olla perheen pää, päättää mitä tapahtuu ja koska. Ei kannata nuorten miesten mennä halpaan kun jokin nainen tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, minä menin vipuun ja olen maksanut siitä hinnan niin henkisesti kuin rahallakin mitattuna.