Kannattaako selkä vääränä vääntää työtä joka tekee elämästä helvetin? Kaikken kovimpia moralisteja on ne jotka pääsee helpolla . Osta uus auto joka vuosi blaa blaa blaa . Jätä se vitun työ lyö pomoa turpaan ja ala nauttimaan elämästä. Sit vanhana saattaa monelle iskeä ajatus. Oon koko elämäni tehnyt kovaa työtä. Ja heittäny hukkaan oman elämänsä.
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Viisaita sanoja.
Vähempikin riittää.
Työtä on jaettava.
Koneet, automaatio, digitalisaatio,.. hoitakoon työn, jotta ihmiset saavat nauttia elämästä.
Näin ja oikein, ettei kerry. Kerryhän kai käy vaikka nimestä.
"Kaikken kovimpia moralisteja on ne jotka pääsee helpolla."
Tämä on niin totta työpaikoilla. Jos satut valittamaan kuinka työ ottaa päähän jne. Pahimpia arvostelijoita ovat ne ylipalkatut henkilöt, jotka eivät ole joutuneet työstä stressaamaan, saati sitä tekemään vuosiin.
Kaikki eivät saa työpaikkaa vuosiin, vaikka kuinka hakisi töitä.
Epäoikeudenmukainen kohtelu työpaikalla pitäisi siis mielestäsi sietää vain siksi, että jotkut eivät saa työpaikkaa vuosiin? Pitäisi ottaa hymyssä suin vastaan pomon aiheettomat haukkumiset, tehdä muidenkin työt (huonommalla palkalla) vain siksi, että muut eivät saa työpaikkaa vuosiin?
nää oot notta teet hommaa, mikä tekee elostas hälväättee? Eiköös tuon keksi jo muutaman viikon perästä jos ei työ maita? Mitä vasten siihen on koko elo hukattava? Helpota hieman ja osta se uus auto vaikka joka toinen vuosi.
Ookko nää miettiny kuka lystinpidon maksaa jos kaikki heittää vaihteen vapaalle? Irakilaiset, ahkaanit, syyrialaiset, ahrikan ihmiset,,, ? Syö puuros ja mene aamusta töihin.
Paska työ ja paska palkka on sama kuin paska elämä, ei kannata vaivautua...mielummin vaikka linnaan.
Hyvä työ ja hyvä palkka mutta huono itsetunto myös sama kuin paska elämä. Toisaalta hyvä työ ja pieni palkka ja hyvä itsetunto on sama kuin hyvä elämä...
Ei suomessa kannata tehdä töitä kun palkasta suurin menee vuokraan mä en aijo mennä ikinä töihin sen takii maksakoon sossu mun elämisen jos joskus vuokrat laskee niin meen ilo mielin töihin
Onneksi älysin lopettaa työt 4-kymppisenä. Typerää haaskata elämä työntekoon. Nyt olen ollut pois työstä 12 vuotta, enkä koskaan aio mennä työhön. Hulluhan sitä on on, jos ainoan elämänsä tuhlaa orjana. Onneksi itse paranin ajoissa.
Kun lukee näitä vastauksia ei ole ihme että Suomessa on samanaikaisesti työvoimapula ja 270 000 työtöntä .
Mikä olisi "kohtuullinen" osuus vastuusta henkilön itse huolehtia omista asioistaan mm.
toimeentulostaan ja mikä olisi sietämätön yläraja palkkaverotukselle ?
Mahtaisiko verotusaste riippua mm. politrukkien suosionkalastelun vuoksi alijäämäisistä budgeteista ja näin valtion törkeästä velkaantumisesta ?
Kannattaisikohan äänestyskopissa ajatella pystyykö ehdokas edes teoriassa taitojensa ja asenteensa vuoksi suoriutumaan tehtävistä joihin pyrkii ?
Ennenvanhaan edustajanpaikat eivät olleet "harjoittelupaikkoja" joissa suoritettiin yhteiskunnallisia kokeiluja verovaroin .
Henkilön vastuu omasta elämästään ( kohtuullisena pidettävä vastuu ) alkaa jo peruslouluajoista ! Näin on, oli se sitten "kivaa" tai ei !
Näin se menee. Diagnoosia pukataan joka käänteessä, pitäisi saada tehdä vain kivaa ja silloin kun huvittaa, rahaa pitäisi olla paljon jne. Kauhean helposti porukka tuntuu uupuvankin vaikkei taustalla ole sairautta tai muuta painavaa syytä. Mitä mediassa on näitä ollut esillä, niin tuntematta kaikkia yksityiskohtia, minusta kyse on ollut enemmän siitä kun on tehty työtä johon on puutteellinen koulutus tai henkiset kyvyt. Ihmiset hakee liian helposti syitä ulkoisista tekijöistä.
Pystyisin itse tekemään moniongelmaisenakin vaativaa aivotyötä, mutta joku paljon terveempi voi uupua. Ehkä paradoksaalista, mutta näin ihminen vaan toimii. Ongelmia ei ratkaista sairaslomilla tai eläköitymisillä, mutta niinhän siinä monella on käynyt hyvä mäihä, kun ovat "uupuneet" hyväpalkkaisessa työssä ja päässeet eläkkeelle...
Kun firmat eivät halua maksaa oikeata palkkaa siis raskaasta työstä enemmin kuin TES:n, eikä niitä firmoja kiinnosta myöskään työhyvinvointi niin ei minukaan kiinnosta työpaikkojen kitinät ja niiden paskaduunit joilla ei tule toimeen.
Totta! Sain työpaikan, mutta vain jos suostuin vaihtelevan työajansoppariin ts. nollasoppariin 0-37,5h. Työ raskasta hanttipaskaa. Työtä on kuitenkin joka arkipäivä ja paljon.
Olin pari päivää kuumeessa pois töistä -> ei tullut palkkaa.
Muutenkaan mitään työvuorolistoja ei ole. Soppari ei päde minkään lakien mukaan.
Olen nyt alkanut tehdä oman pään mukaan vain 6,5-7h päiviä. Koska vaan en jaksa enempää. Kroppa on jo rikki. Aivan sama jos tulee sanomista tai kenkää. En edes halua täyden päivän sopimusta tuonne.
Olen ilmoittanut tunnit ihan avoimesti. Mitään palautetta päivien pituuksista ei ole tullut. Eli tällä mennään toistaiseksi.... kunnes ei pysty enää...
Ei voi tyytyä ainaiseen pintaliitoon, vaikka työnantaja kuka tahansa väittäisi ostavansa sillä hyvää itsetuntoa. Se, kun ei koskaan oikeaa itsetuntemusta voi antaa.