täytän kesällä 20v. mul on harrastus joka vie paljon aikaa ja suhteita on menny poikki. harrastukseni ei ole ainoa syy miksi poikaystävä on lähteny vaan toinen on etten ole vielä halunnut harrastaa sexiä.....
haluaisin kuulla mielipiteitä, onko väärin jos haluan odottaa kunnes olen aivan varma että olen löytänyt juuri sen oikean miehen??
ja miehille olis yks kysymys, kyllästyttekö jos nainen ei haluaa hyppää sänkyyn ekalla kerralla??
en ole jutellu pahemmin kaverieiden kanssa tästä, ne luulee että olen aikoja sitten menettäny neitsyyteni. aina kun tulee puhe poikaystävistä niin ainoa kommentti jonka saan on "sullahan nyt ei oo mitään hätää, treenaat ja pojat pyörii ympärillesi". mielipiteitä pliis.........
haluaisin kuulla mielipiteitä, onko väärin jos haluan odottaa kunnes olen aivan varma että olen löytänyt juuri sen oikean miehen??
ja miehille olis yks kysymys, kyllästyttekö jos nainen ei haluaa hyppää sänkyyn ekalla kerralla??
en ole jutellu pahemmin kaverieiden kanssa tästä, ne luulee että olen aikoja sitten menettäny neitsyyteni. aina kun tulee puhe poikaystävistä niin ainoa kommentti jonka saan on "sullahan nyt ei oo mitään hätää, treenaat ja pojat pyörii ympärillesi". mielipiteitä pliis.........
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kyllä mä ainakin jaksaisin odottaa niin kauan kuin tyttö tahtoisi jos tyttöä todella rakastaisin. Olet hieno ihminen, koska haluat menettää neitsyytesi sille oikealle.
...jaksoin odottaa tätä oikeaa. Menetin neitsyyteni nykyiselle aviomiehelleni 19 vuotiaana ja hän minulle saman ikäisenä. Olimme molemmat siis neitsyitä kun tapasimme ja edelleen olemme toisillemme ainoat!! Onnea valitsemallesi tielle :))
Juuri sitä oikeaa miestä ei ole olemassakaan. Eikä naistakaan. On olemassa vain enemmän oikeita ja vähemmän oikeita ihmisiä. Jotkut sopivat toisilleen hyvin jotkut huonosti, jotkut jopa vallan erinomaisesti. Mutta luulo siitä, että olisi olemassa vain se yksi ja ainoa oikea, on urbaani legenda, tai maalaisidylliä, miten vain.
Mistäpä sen sitten tietää, kuka on "juuri se oikea" jota tarkkaan ottaen ei ole olemassakaan, joten käyttäkäämme nimitystä mahdollisimman oikea ihminen? Kas siinäpä se pulma onkin. Voi mennä mukavasti yhdessä muuten, mutta kas, seksipä ei sitten yllättäen sujukaan. Sen vuoksi ei voitane pitää niin suurena virheenä sitäkään, että seurusteluvaiheessa kokeillaan sitä yhteensopivutta myös tuolla osa-alueella. Sanonta "se on pakko sopia, kun on käyty jo vihilläkin" ei liene aivan tuulesta temmattu. Sama koskee sananpartta, jossa käsitellään sian ostamista säkissä. Tietysti jos kaksi ihmistä pitää toisistaan kovasti ja tuntee vetoa toisiinsa, niin kyllä se seksikin sitten todennäköisesti sujuu.
Ja onhan se asia niinkin, että jos kokemukset seksin alueelta koostuvat vain yhdestä kumppanista, saattaa helposti tulla elämässä sellainen vaihe, että kysymys "minkähänlaista se olisi jonkun toisen kanssa?" alkaa vaivata niin pahasti, että mennään ja kokeillaan. Ei ole onnellinen tilanne sekään. Totuus kun on, että se VOI olla hyvinkin erilaista, eroa kuin yöllä ja päivällä. Tältä kannalta ajatellen voisi olla parempi selvittää vastaus tähän kysymykseen enen sitoutumista siihen "mahdollisimman oikeaan" mieheen tai naiseen.
Noin yleisesti ottaen sanoisin, että tärkeintä on elää rennosti, tehdä niinkuin hyvälle tuntuu eikä pakottaa itseään puoleen eikä toiseen, tilanteisiin ja olosuhteisiin jotka eivät tunnu luontevilta. Tärkeää on hymy, iloinen elämänasenne ja pilke silmäkulmassa. Eiväthän nämä nyt niin vakavia asioita ole.
...tohon sun ajatukseen siitä, että voi tulla mieleen ajatus millaista ois jonkun muun kanssa...
Itse oon siis ollut vain yhden miehen kanssa koko elämäni aikana (emme kylläkään odottaneet aameneen saakka). Mieleen on joskus kylläkin tuo ajatus tullut, mutta on samantien mennyt myöskin mielestä pois. Niin monta on lähipiirissä tuttuja jotka ovat toteuttaneet mielitekonsa ja pettyneet... Itse olemme tyytyväisiä seksielämäämme molemmat; on kivaa kun saa opetella kaikkea uutta ennen kokematonta koko ajan! Niillä joilla on ollut useampi kumppani, eivät tästä tunteesta paljoakaan tiedä... Voisinkin tällaisilta henkilöiltä kysyä vuorostani, että eikö harmita kun puuttuu kokemus olla vain yhden ihmisen kanssa?? Mutta miten on; esitättekö itsellenne tuon kysymyksen läpi elämämme vähän väliä ja mietitte millaista ois olla ton ja ton kanssa, vaikka olisittekin jo vakiintuneet? Katselette ympärillenne ja kun hemaiseva tyyppi tulee kohdalle tulee houkutus kokeilla häntäkin??
Ja mitä tulee "yhteen oikeaan ihmiseen" olet oikeassa! Itse olemme siinä onnellisessa asemassa, että tunsimme sopivamme toisillemme jo ensitreffeistä saakka, mutta kyse ei ollut seksuaalisesta yhteen sopivuudesta. Mä oon vähän sitä mieltä, että jos synkkaa muullakin tavalla niin kyllä se seksikin sujuu jos on vain tappi ja sopiva reikä!!
ASIAA... sanon minä.... kuka ny haluais että oma akka tesmailis toisia ennen itteä.. ja eihä siinä mitää pahaa oo vaikkei heti sänkyy haluakkaa..
näkeepähä rakastaako mies tarpeeks
Sinun todellakannattaa odottaa kunnes löydät miehen jota,todella rakastat.
Lainatakseni Zen-cafeen laulun sanoja:"alä tee minulle mitään,jonka voit säästääkunnes sinulla on mis jota todella tahdot"
Tai jotain tohon suuntaan tuli ajatus katko
kultapala olet sina..
kiitos :)
oikea kultapala...
...tottakai sun täytyy kokeilla aikasemmin muita miehiä,ennenkuin voit olla varma siitä oikeasta...seksi on tärkeää suhteessa ja jos löytää sen oikean,joka on siinä koko elämän(toivottavasti)täytyy seksinkin olla hyvää,ainakin siedettävää...muuten tulee niitä syrjähyppyjä...niin,että kannattaa kokeilla!