Mitäpä jos mä en haluakaan jatkaa tätä enää.. jotenki nyt tuntuu vähän siltä..
Annetaanko sittenkin olla
Tykkäsinkyllä
151153
1Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Miksi haluaisit jättää kaiken kesken? Etkö haluakkaan tuntea minua paremmin. Ehkä yllättyisit? Itsestä tuntuisi pahalta, jos ei meillä mitään olisi. Miten sinun tunteet?Koska tunteet ja jokin tässä vaan on mitä ei haluaisi ohittaa! Rakkautta ja jotain mitä ei osaa selittää...
Todellakin tehdään niin. Ei jaksa enään minkäänlaista vedätystä.
En ainakaan ole vedättänyt ketään. Haluan vain sut ja sun viereen tiedät sen. Koko aika näin ollut. Sinun olisin, jos tahdot? Miksi ei nähdä enemmän? Ota lähellesi peiton alle...
Haluan jatkaa, ensi viikolla tunnustan sulle tunteeni. Usko pois..
Ei hyvää päivää! Tunnustan sulle ensi viikolla...käytät hyväksesi ihmistä joka ehkä tykkää. Ja sinulla taas ei ole aikomustakaan jättää omaa kumppaniasi.
Pitäisi antaa olla, mutta myönnettävä on, että olen todella ihastunut häneen. Ajatukset harhailevat väkisin häneen, kun ei nähdä. En haluaisi tämän jäävän tähän, se on totuus. En vain tiedä, mitä pitäisi tehdä tai olla tekemättä.
Millaiselle miehelle?
Jos ei yhteys ota muodostuakseen niin meinaa sitä ettei kemiat toimi/ sussa tai siinä jätkässä on jotain mikä estää ottamasta yhteyttä. Tai sitten et ole valmis jakamaan tunteitas miehen kanssa. Anna siis olla
Olisin kyllä valmis tutustumaan paremmin. Mielestäni tiettyä kemiaa ollu, mut voi toki olla, että toinen ei tunne samoin. Juuri tuo pelko väärin tulkinnasta on oma esteeni. Ei myöskään haluaisi myöhemmin jossitella toimettomuutta.
Voisitko hieman kertoa tästä miehestä? Esim milloin näitte viimeksi?
Niin häviävän pieni mahdollisuus, et olisin kaipaamaasi. Kerron kuitenkin sen, et tänään nähtiin.
No se on totta. Itse näin myös tänään, taisi olla joskus seitsemän jälkeen illalla.
Selvä sitten ei ole muuta vaihtoehtoa kun unohtaa toisemme jos sitä oikeasti haluat. Mä jatkan myös elämässä eteenpäin mutta paluuta ei ole. Tykkäsin.
Saako tuntomerkkejä?
Joo kannattaa unohtaa. Työpaikkaihastumiset ovat perseestä eivätkä tuota muuta kun sapetusta ja pään sekoamista aina lopulta. Tää tullu huomattua.