Olen itse ehkä palstalle poikkeuksellinen arvioisinko itseni tasoa ktm mutta siis saanut suhteita/yhdenillan suhteita paljon. Lukemia en ala listaamaan koska se ei ole tässä se pointti mutta siis paljon.
Tiedän siis saavani naisen helposti suhteeseen kanssani mutta yhden jännän yhteleväisyyden olen huomannut. Koska itse en ole kuitenkaan niitä kärkipään miehiä mutta kuitenkin sellainen joka kelpaa myös niille kauniillekin naisille niin huomion arvoista on se että kaunis nainen on huomattavasti vaikeampi pitää suhteessa kuin rumempi nainen. Kauniin naisen kanssa suhteessa elät kuin miinakentällä. Yksi askel harhaan ja se oli siinä. Tähän lienee looginen selitys. Kauniille naiselle on yksi ja sama se jos suhde päättyy koska aina on helppoa saada uusi suhde. Näinollen kaunis nainen on se joka vaatii suhteelta ja keskitasonmies on se joka tulee perässä.
Ruman naisen kanssa suhde on kuin miinakenttä mutta ilman miinoja. Saat astua harhaan ja mokailla niin paljon kuin lystäät mutta sinua ei rangaista mokista. Ruma nainen ei aseta sinulle vaatimuksia vaan sinulla on ns etulyönti rumaan naiseen. Jos sanot kauniille naiselle että olen menossa koko viikonlopun ja se ei kuulu sinulle mihin menen lähtee kaunis nainen silloin suhteesta. Rumalle naiselle sanot saman niin hän soittelee perään ja on kokoajan aktiivinen missä olet ja vaikka olisit täysin tiellä tietymättömissä hän ottaa sinut aina takaisin.
Suhteen päätyttyä kaunis nainen ei koskaan ikävöi sinua takaisin. Ikinä et tule saamaan tekstaria "mitä sulle kuuluu nähtäiskö" jälkeen suhteen mutta rumista naisista kuulet varmasti. Helposti vuodenkin jälkeen saattaa tulla viesti "moi mitä kuuluu"
On tavallaan käsittämätöntä kuinka ulkonäkö ja kysyntä määrää käyttäytymisen elämässä ja ihmissuhteissa.
Esittäisinkin kysymyksen miksi rakkaus ja ihmissuhteet määräytyvät naisilla sen mukaan minkä näköinen hän on ja kuinka kysytty hän on? Eikö aito rakkaus merkitse mitään ja onko rakkaus kiinni ainoastaan siihen ulkonäön luomaan kysyntään ja sen maksimointiin?
Ja ennen kuin joku feministi taas esittää sen "luokittelethan sinäkin naiset ulkonäön mukaan" niin vastaan heti että en luokittele periaatteessa vaan minun on kiinnostuttava edes jostakin jos naisen haluan. Koska olenhan mies ja aina pariutumiskulttuurissa alimmalla portaalla. Minulle vaan on sattunut sekä kauniita että rumia ja suhteiden kesto on aina riippuvainen kumppanin ulkonäöstä ja sen merkityksestä ulkoiseen vetovoimaan ja kysyntään. Tämä on todettu fakta.
Tiedän siis saavani naisen helposti suhteeseen kanssani mutta yhden jännän yhteleväisyyden olen huomannut. Koska itse en ole kuitenkaan niitä kärkipään miehiä mutta kuitenkin sellainen joka kelpaa myös niille kauniillekin naisille niin huomion arvoista on se että kaunis nainen on huomattavasti vaikeampi pitää suhteessa kuin rumempi nainen. Kauniin naisen kanssa suhteessa elät kuin miinakentällä. Yksi askel harhaan ja se oli siinä. Tähän lienee looginen selitys. Kauniille naiselle on yksi ja sama se jos suhde päättyy koska aina on helppoa saada uusi suhde. Näinollen kaunis nainen on se joka vaatii suhteelta ja keskitasonmies on se joka tulee perässä.
Ruman naisen kanssa suhde on kuin miinakenttä mutta ilman miinoja. Saat astua harhaan ja mokailla niin paljon kuin lystäät mutta sinua ei rangaista mokista. Ruma nainen ei aseta sinulle vaatimuksia vaan sinulla on ns etulyönti rumaan naiseen. Jos sanot kauniille naiselle että olen menossa koko viikonlopun ja se ei kuulu sinulle mihin menen lähtee kaunis nainen silloin suhteesta. Rumalle naiselle sanot saman niin hän soittelee perään ja on kokoajan aktiivinen missä olet ja vaikka olisit täysin tiellä tietymättömissä hän ottaa sinut aina takaisin.
Suhteen päätyttyä kaunis nainen ei koskaan ikävöi sinua takaisin. Ikinä et tule saamaan tekstaria "mitä sulle kuuluu nähtäiskö" jälkeen suhteen mutta rumista naisista kuulet varmasti. Helposti vuodenkin jälkeen saattaa tulla viesti "moi mitä kuuluu"
On tavallaan käsittämätöntä kuinka ulkonäkö ja kysyntä määrää käyttäytymisen elämässä ja ihmissuhteissa.
Esittäisinkin kysymyksen miksi rakkaus ja ihmissuhteet määräytyvät naisilla sen mukaan minkä näköinen hän on ja kuinka kysytty hän on? Eikö aito rakkaus merkitse mitään ja onko rakkaus kiinni ainoastaan siihen ulkonäön luomaan kysyntään ja sen maksimointiin?
Ja ennen kuin joku feministi taas esittää sen "luokittelethan sinäkin naiset ulkonäön mukaan" niin vastaan heti että en luokittele periaatteessa vaan minun on kiinnostuttava edes jostakin jos naisen haluan. Koska olenhan mies ja aina pariutumiskulttuurissa alimmalla portaalla. Minulle vaan on sattunut sekä kauniita että rumia ja suhteiden kesto on aina riippuvainen kumppanin ulkonäöstä ja sen merkityksestä ulkoiseen vetovoimaan ja kysyntään. Tämä on todettu fakta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.