Auta, halaa, rakasta. Ota tämän kesän tavoitteeksi parisuhteen parantaminen.
"Ai, sä olet pedannut sängyn, voi miten ihanaa. Kiitos, että tiskasit astiatkin!"
Käsi sydämelle, koska sanoit viimeksi näin puolisollesi?
Toisen ihmisen kunnioittaminen on ihmissuhteiden perusarvo. Siihen kuuluu avoimuus, kuunteleminen, rehellisyys, toisen arvostaminen, avoin vuorovaikutus, kaunis käytös sekä tasa-arvoinen kohtelu. Kumppaniin ja suhteeseen sitoutuminen on tahdon valinta. Rakastetun kohteleminen hyvin koituu myös omaksi parhaaksi.
- Kysymyksessä on kultaisen säännön hyvä ohje. Kaikki minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää se myös heille. Hyvässä vuorovaikutuksessa ja kumppanin kunnioittamisessa otetaan huomioon toisen tunteet, toiveet ja ajatukset, kertoo Parisuhdekeskus ry:n toiminnanjohtaja, perheterapeutti
Liisa Välilä.
On toki olemassa ihmisiä, joille toisten kunnioittaminen ei ole elämän perusarvo. Toista voi kunnioittaa vain niin paljon kuin osaa arvostaa itseään. Kaikki eivät rakasta itseään, eivätkä tiedosta omia tunteitaan, ajatuksia ja arvojaan. Tämä voi johtaa pelaamiseen ihmissuhteissa. Jos perusarvot kumppaneilla ovat kovin erilaiset, sen usein huomaa jo suhteen alkuvaiheessa keskustelemalla asioista avoimesti.
Kunnioittamisen ja myötätunnon lisääminen parisuhteessa alkaa usein sen tarkastelulla, onko kumppani arvojärjestyksessä ensimmäisenä vai menevätkö työ, harrastukset, raha ja vapaa-aika hänen edelleen.
- Me kunnioitamme sitä mitä arvostamme. Voi miettiä, ottaako puolison tarpeeksi huomioon ajankäytön suunnittelussa ja haluaako aidosti olla hänen kanssaan, Välilä sanoo.
Kunnioittamista ovat kohteliaat sanat arjessa: kiitos, anteeksi ja ole hyvä. Toisten nähden ja kuullen voi koskettaa hellästi ja puhua toisesta myönteisiä asioita, kehua, ihailla. Siitä tulee hyvä olo itsellekin.
- Huumoriksi naamioidaan helposti epäkunnioittavia kommentteja, kuten meidän emäntä tai isäntä ei vaan osaa sitä ja tätä. Omasta mielestä se voi olla hyvä vitsi, mutta kumppani voi kokea sen loukkaavana.
Tällaisesta puolison aliarvioimisesta tai mollaamisesta kannattaa luopua kokonaan. Voi myös kauniisti pyytää tai esittää puolisolle toiveita.
- Marttyyriasenne ei kannata. Se syö arvostusta ja kunnioitusta, jos märehtii, miksi kukaan ei koskaan minua huomioi tai kiitä. Jos haluaa huomiota panostukselleen, sitä pitää pyytää. Siivosin koko päivän ja haluaisin nyt kiitoksen ja halauksen.
Toista ihmistä ei voi muuttaa, mutta itse voi alkaa tehdä asioita toisin. Kun toimii omien arvojensa ja periaatteidensa mukaan, niin hyvä mieli tarttuu kaikkiin ihmissuhteisiin. Hyvä keino on alkaa huomioida toisen tekemisiä myönteisessä hengessä. Rakkaus ja kunnioitus ilmenevät arjen teoissa ja valinnoissa. Ne kertovat siitä, että on toiselle rakas. Näitä ovat usein huomaamattomat, mutta tärkeät asiat, kuten huolien kuuntelu, ruoan tekeminen, toisen tavaroiden pakkaus ja yhteiset kesälomasuunnitelmat.
Lähde: Puolison kunnioitusta pohti Kataja ry:n kesäkuinen Pyhätunturin parisuhdekurssi.https://www.is.fi/seksi-parisuhde/art-2000000638939.html
"Ai, sä olet pedannut sängyn, voi miten ihanaa. Kiitos, että tiskasit astiatkin!"
Käsi sydämelle, koska sanoit viimeksi näin puolisollesi?
Toisen ihmisen kunnioittaminen on ihmissuhteiden perusarvo. Siihen kuuluu avoimuus, kuunteleminen, rehellisyys, toisen arvostaminen, avoin vuorovaikutus, kaunis käytös sekä tasa-arvoinen kohtelu. Kumppaniin ja suhteeseen sitoutuminen on tahdon valinta. Rakastetun kohteleminen hyvin koituu myös omaksi parhaaksi.
- Kysymyksessä on kultaisen säännön hyvä ohje. Kaikki minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää se myös heille. Hyvässä vuorovaikutuksessa ja kumppanin kunnioittamisessa otetaan huomioon toisen tunteet, toiveet ja ajatukset, kertoo Parisuhdekeskus ry:n toiminnanjohtaja, perheterapeutti
Liisa Välilä.
On toki olemassa ihmisiä, joille toisten kunnioittaminen ei ole elämän perusarvo. Toista voi kunnioittaa vain niin paljon kuin osaa arvostaa itseään. Kaikki eivät rakasta itseään, eivätkä tiedosta omia tunteitaan, ajatuksia ja arvojaan. Tämä voi johtaa pelaamiseen ihmissuhteissa. Jos perusarvot kumppaneilla ovat kovin erilaiset, sen usein huomaa jo suhteen alkuvaiheessa keskustelemalla asioista avoimesti.
Kunnioittamisen ja myötätunnon lisääminen parisuhteessa alkaa usein sen tarkastelulla, onko kumppani arvojärjestyksessä ensimmäisenä vai menevätkö työ, harrastukset, raha ja vapaa-aika hänen edelleen.
- Me kunnioitamme sitä mitä arvostamme. Voi miettiä, ottaako puolison tarpeeksi huomioon ajankäytön suunnittelussa ja haluaako aidosti olla hänen kanssaan, Välilä sanoo.
Kunnioittamista ovat kohteliaat sanat arjessa: kiitos, anteeksi ja ole hyvä. Toisten nähden ja kuullen voi koskettaa hellästi ja puhua toisesta myönteisiä asioita, kehua, ihailla. Siitä tulee hyvä olo itsellekin.
- Huumoriksi naamioidaan helposti epäkunnioittavia kommentteja, kuten meidän emäntä tai isäntä ei vaan osaa sitä ja tätä. Omasta mielestä se voi olla hyvä vitsi, mutta kumppani voi kokea sen loukkaavana.
Tällaisesta puolison aliarvioimisesta tai mollaamisesta kannattaa luopua kokonaan. Voi myös kauniisti pyytää tai esittää puolisolle toiveita.
- Marttyyriasenne ei kannata. Se syö arvostusta ja kunnioitusta, jos märehtii, miksi kukaan ei koskaan minua huomioi tai kiitä. Jos haluaa huomiota panostukselleen, sitä pitää pyytää. Siivosin koko päivän ja haluaisin nyt kiitoksen ja halauksen.
Toista ihmistä ei voi muuttaa, mutta itse voi alkaa tehdä asioita toisin. Kun toimii omien arvojensa ja periaatteidensa mukaan, niin hyvä mieli tarttuu kaikkiin ihmissuhteisiin. Hyvä keino on alkaa huomioida toisen tekemisiä myönteisessä hengessä. Rakkaus ja kunnioitus ilmenevät arjen teoissa ja valinnoissa. Ne kertovat siitä, että on toiselle rakas. Näitä ovat usein huomaamattomat, mutta tärkeät asiat, kuten huolien kuuntelu, ruoan tekeminen, toisen tavaroiden pakkaus ja yhteiset kesälomasuunnitelmat.
Lähde: Puolison kunnioitusta pohti Kataja ry:n kesäkuinen Pyhätunturin parisuhdekurssi.https://www.is.fi/seksi-parisuhde/art-2000000638939.html
Vastaukset 23
Vanhimmat
Onnellisen parisuhteen tärkein ohjesääntö:
MÄÄRITELKÄÄ ITSE MILLAINEN ON HYVÄ PARISUHDE. Kaikki parisuhdeoppaat saa polttaa.
Erilaisuus parisuhteessa nähdään usein esteenä hyvälle parisuhteelle. Toisaalta erilaisuus mahdollistaa oman itsen tai maailman erilaisten, uusien puolien, tai omien piilotettujen puolien kohtaamisen. Kumppanit tuovat mukanaan oman kasvuperheensä ristiriitojen käsittelytavat. Toisen perheessä ristiriidat on voitu vaieta, toisen kasvuperheessä on kissat aina nostettu pöydälle. Molempien kasvuperheiden avoimeksi kysymykseksi on voinut jäädä, onko maailmassa tilaa ihmisen omille tunteille ja tarpeille ja voiko ihmisiin luottaa. Voinko rakentaa itseäni siten, että omat toiveeni ovat lähtökohtana – vai olenko kuin opetettu karhu, joka tekee temppuja, joita maailma vaatii ja joista maailma palkitsee.
Näennäisestä erilaisuudesta huolimatta takana olevat ratkaistavat kysymykset voivatkin olla hyvin saman tyyppisiä – sukupuolieroista huolimatta ”miehet eivät olekaan Marsista ja naiset Venuksesta” vaan kysymys on myös siitä, millaiset kiintymyssuhdetaidot itse kullekin on päässyt kehittymään ja mitkä elämän alueet ovat kullekin merkittäviä.
Ihmisten painotukset vaihtelevat eri elämänvaiheissa sen suhteen, millä elämän alueilla olisi erityisen tärkeää tulla kohdatuksi. Jos parisuhteessa toisen tärkein asia on tehdä uraa ja nähdä maailmaa, kun taas toisen toive on keskittyä yhdessä olemiseen ja perheen perustamiseen, toiveet näyttäisivät johtavan eriytyneisiin elämän käsikirjoituksiin. Mutta jos tunnetaan molempien elämän unelmat ja niiden takana olevat tarinat, voidaan löytää sellainen yhdessäolon muoto, missä voidaan kunnioittaa toisen unelmia.
Molempien elämän unelmien taustalla olevien asioiden ymmärtäminen luo uusia mahdollisuuksia elämän unelmien toteutumiselle. Tällöin ei jäädä erilaisuuden yksinäisyyteen vaan on mahdollista päästä toisen elämän ja elämäntarinan kunnioittamisen kautta läheisyyteen ja eheyteen.
.. Niin.. Monesti NarsuMarsut haluavat mahdollisimman EpäTasaPainosen Suhteen Omaksi Edukseen.. Ja Siihen monesti perustuu nämä tälläiset AivoPierut, että "Erillaisuus on Hyväksi" jne.. ;P
.. Siinä sitten Varpisti Kärventyy sen Erillaisen Siivet.. Monesti TodPahastikin.. ;P
”Kumppanit tuovat mukanaan oman kasvuperheensä ristiriitojen käsittelytavat. Toisen perheessä ristiriidat on voitu vaieta, toisen kasvuperheessä on kissat aina nostettu pöydälle.”
Tämä on siitä hankala asia, että usein ei edes itse tunnista, mitkä asenteet ja reagointitavat on kyseenalaistamatta omaksunut itselleen kasvuperheestään.
Toisaalta on hyvin palkitsevaa huomata itsessään tällaisia tiedostamattomasti omaksumiaan asioita, koska silloin niistä voi päästää irti ja omaksua tietoisesti tilalle jotain rakentavampaa. Suurin ongelma on mielestäni nimenomaan niiden asioiden tunnistaminen, joita kantaa haluamattaan mukanaan, koska omat vanhemmat eivät antaneet mitään muuta perspektiiviä. Olen joskus miettinyt, lakkaanko ikinä tunnistamasta tällaisia piirteitä itsestäni. Luultavasti en. Tämä prosessi ei edes liity pelkkiin parisuhteisiin vaan kaikkiin ihmissuhteisiin.
Tästä prosessista huolimatta ihailen vanhempiani suuresti ja haluan ihan tietoisesti ajatella monista asioista samoin kuin he.
Täydellistä.
Pari hieman fyysisempää kunnioituksen osoitusta lisäisin:
Haluaisin, että tuleva kumppanini koskettelisi minua paljon: silittelisi joka puolelta ja antaisi pieniä suukkoja. Sen ei aina tarvitsisi olla seksuaalista koskettelua, vaan sellainen lempeä hiplailu usein olisi mukavaa.
Haluaisin kävellä ulkona käsi kädessä. Se on ihanaa. Ymmärrän kyllä, jos vastapuoli pitää sitä hieman lapsellisena tai teinimäisenä.
Haluaisin myös, että tuleva kumppanini kunnioittaisi minua silloinkin, kun ns. panettaisi aivan julmetusti. Silloin haluaisin, että vaatteeni riisuttaisiin mahdollisimman nopeasti. Suu suutani vasten, kieli syvälle suuhuni ja käsi suoraan jalkojeni väliin, kiitos.
Onko muilla jotain lisättävää tuohon aloituksen tekstiin?
Kumppaniltasi vaadit ettei hän ajattelisi sinua seksuaalisena olentona kun hellittelisitte, mutta kun sinua panettaa niin sitten pitäisi olla valmiina kuin partiopoika.
Dildo voisi toimia sulle parhaiten.
Rakastaminen on tahtolaji. Seksi ei vain yks kaks lopu vaan se on osa jotakin jatkumoa, joka liittyy puolisoiden valintoihin suhteessa aikaan ja vuorovaikutukseen toisen kanssa.
Miten se vuorovaikutus sitten kun miestä panettaa? Pitää hillitä itsensä tai käydä polkaisemassa naapurin Kaisaa?
Ei, erottelu näiden kahden hellittelymuodon välillä ei ollut pääpointtini. Ainahan parisuhdehiplailussa on seksuaalinen ulottuvuus, ja seksissäkin toivottavasti vastaavasti hellyyttä.
Miksi halusit kärjistää asian noin?
Mies on hyvä ja kertoo, mistä aloitetaan ja miten nopeasti edetään. Minä teen sitten työtä käskettyä. ;)
Kärjistän siksi kun palstanaiset pyrkivät seksiaiheisissa keskusteluissa ottamaan aina kontrolloijan ja määrittelijän roolin. Aivan kuin päätös yhdyntätiheydestä ja seksiaktien ajankohdista olisi yksinomaan naisen harkintavallassa.
Ei se noin mene, oikeassa elämässä ei ole kontrollia tai määrittelyä, se menee keskinäisten kemioiden mukaan.
Viimeinkin jotakin tolkkua tulkutuksessa.
Ymmärrän. Tietysti seksin tiheydestä täytyy neuvotella.
En kuitenkaan näe asiaa ongelmallisena. Jos ei miestä haluta ihan niin usein kuin minua, voin niissä tilanteissa turvautua omatoimiseen ongelmanratkaisuun. Eihän halu miehelle yleensä käskemällä synny. Koskettamalla ehkä, mutta vain jos toinen haluaa koskettelua. Se on sitä kunnioitusta.
Parisuhteeseen syntyy seksuaalinen jännite joka säätelee seksin määrän, ei siihen tarvita sopimuksia. Pelkkä katse riittää siihen että molemmat tietävät mitä on kohta edessä.
Jos parisuhteeseen ei syntyisi seksuaalista jännitettä, niin en viihtyisi siinä minuuttiakaan.
Samaa mieltä, mutta tuo jännite ei liity neuvotteluihin mitenkään.
Ei vetovoima poista neuvotteluiden tarvetta ainakaan pitkissä suhteissa, enkä usko myöskään, että neuvotteleminen poistaisi vetovoimaa.
Totta kai jossain vaiheessa tuo katseella kutsuminen tulee normaaliksi, mutta ei sekään liity neuvottelutaitoihin tai -tarpeeseen.
Mulle seksin spontaanius on ainakin pitkässä juoksussa tärkeää, en haluaisi merkata yhtymisaikoja kalenteriini.
Kun se oma kulta on lähellä, niin ei mulla ainakaan ole koskaan ollut vaikeata huomata onko himo yltymässä vai ei. Katseet, eleet, äänenpainot...kyllä kiihottumisen huomaa naisestakin.
Onpas sinulla kaino kulta. ;)
Mikäs siinä. Pääasia on että asiat sujuvat ja molemmat tuntevat olonsa kunnioitetuksi.
Ei ole enää kultaa, olen eronnut. Meillä oli pitkä suhde jossa oli paljon seksiä eikä siinä kainosteltu.
Varmaan mielipiteisiini vaikuttaa sekin, että mulla on ollut hyvä seksielämä nuoresta lähtien. Seksi ja seksuaalisuus ovat mulle luontevia enkä haluakaan niistä rutiinia mikäli joskus ajaudun taas suhteeseen.
.. Hyvää Settiä.. Mutta AikuistenOikeasti se ei ole TodellistaTodellisuutta kovinkaan Monissa Suhteissa, koska.. NarsuMarsuja on niin Muan Pirskatin Pal.. ;P
Parisuhteenparannusneuvoja sinkkupalstalla?
Seuraavaks iskuvinkkejä avioliittopalstalle. :D
kokemattomia sinkkuja järkevä valistaa
Lyön tonnin vetoo ettei jännämies petaa petiä eikä tiskaa vaan nainen tekee ne peloissaan mukisematta ettei jännämies suutu.
Halaan avovaimoa joka päivä ja suutelen ja kouraisen tisseistä. Siitä puhuttiin jo suhteen alussa että pitää olla lähellä ja halata pitää ja seksiä pitää olla. Suhde kuolee aika äkkiä jos ei halaa eikä harrasta seksiä.