Ajatuksissa ostaa aggrekaatti ja liittää se tarvittaessa veneen maasähköpistokkeeseen. Voiko tällaiseen ja järjestelmään liittyä jotain vaaratekijöitä tai ongelmanaiheuttajia? Lähinnä toi maadoituspuoli mietityttää.
Maasähköön merellä?
SYSaga
44
2134
Vastaukset
- Oma_jokaiselle
Jos tarkoitat näitä salkkumalleja, niin riskejä löytyy. Niistä täällä on keskusteltu jo aiemmin. Jos taas tarkoitat varsinaisia vesijäähdytteisiä veneisiin tarkoitettuja aggrekaatteja, niin niissä ei riskejä ole.
- seppomartti
Panda tai vastaavat dieselkäyttöiset meriagregaatit ovat kalliita ja vaativat tilaa. Jos tarkoitus on rakentaa itse jostain halpageneraattorista kiinteä veneagregaatti niin 12V, polttoaine-, pakokaasu- ja ilmanottokytkennät voit ilmeisessti tehdä itse. 220 V asennus ja mm vikavirtasuojaus DIY olisi ilmeisesti laiton. Tarvitset lupakirja-asentajan.
- Eui
Vesijäähdytteinen kiinteästi asennettava dieselaggrekaatti on ainoa turvallinen laite merelle.
Kannettava voisi tulla kyseeseen isomman veneen takanurkalla, mutta vain siistillä kelillä. Helposti liikuteltavat ovat bensakäyttöisiä ja ilmajäähdytteisiä, joten niiden kanssa on oltava huolellinen, ettei nukahda ikuiseen uneen) =häkämyrkytys).
Ilmajäähdytteisillä täytyy olla riitävästi tilaa ympärillä, jotta ne saavat ilmaa pysyäkseen coolina.
Minulla on Honda 2Kw kannettava ja olen sitä kannella käyttänyt hyvällä kelillä. Siinä on jatkuvana tehoaa sallittu 1,6 Kw, jolla saa monet asiat hoidettua veneessä.
Sen ohjekirjassa sanotaan, että ympärillä täytyy olla metri vapaata tilaa koneen käydessä -jäähdytyksen takaamiseksi.
Monet pallonkiertäjät käyttävät näitä kannettavia reisussa ja ostavat uuden kun edellinen osoittaa hiipumisen merkkejä. Kiinteästi asennettavat ovat kalliita ja tekniikaltaan monimutkaisia - vikaantuvia osia on enemmän kuin kannettavissa. - SähköSeilori
Itsellä myös hätävarana 2kW 220V aggrekaatti josta 1,8kW jatkuvaa tehoa. Pääsyy on paatin 24V kulkukoneiston hätälataus jota en ole vielä ekana kesänä kertaakaan tarvinnut. Käyttö on sellaista, että nostan tuon genun kannelle johon olen katsonut "sopivan" paikan jossa lukitukset. Sitten maasähkötöpseli kiinni jolloin alkaa normi 12V lataus ja 24V 10A älylaturin lataus. Jos ihan oikeasti tarvii 24V kulkuun, niin kannen alla on jemmassa 24V 40A trukkilaturi joka riittää jo 2,5 solmun nopeuteen ja siitä jää ylikin n. 10A akkujen lataukseen.
Tuollaisen käyttö on meluarvoltaan suunnilleen samaa kuin jos olisi joku peräprutki siellä pärisemässä eli ei kivaa.
Kannettava ilmajäähdytteinen genu 220V akkulaturit ovat erittäin kustannustehokas juttu tilapäisen latausvirran hankintaan. Tuon systeemin jokainen komponentti on helposti ja edullisesti hankittavissa melkein mistä vaan joten huoltovarmuus on huippuluokkaa . - SYSaga
Kiitoksia vastauksista.
Oli vähän puutteelliset tiedot aloituksessa. Eli tarkoitus on ostaa juurikin Honda tai vastaava kannettava jonka sitten tarvittaessa nostaa kannelle säksättämään. Ei mitään kiinteitä tai vastaavia järjestelmiä, eikä missään tapauksessa sisälle.
Rupesin vain miettimään sitä, että unohdanko jotain tärkeää jos vedän johdon suoraan aggrekaatista veneen maasähköpistokkeeseen? Toisaalta, mitenkä muutenkaan sellaisella sähköistäisi veneen?
Käyttö lähinnä hätävarana, jos jostain syystä akut pääsee tyhjenemään.- HondanSalkku
Kunhan veneessäsi on vikavirtasuoja niin en näkisi tuollaisessa väliaikaisessa käytössä kovin suurta turvallisuutta vaarantavaa ongelmaa. Kunhan se aggrekaatti on joku laatumerkki eli siinä on tehty sähköasiat yms. oikein. Jotain Kiinan ihmettä (halvin mahdollinen) en laittaisi.
- SähköSeilori
HondanSalkku kirjoitti:
Kunhan veneessäsi on vikavirtasuoja niin en näkisi tuollaisessa väliaikaisessa käytössä kovin suurta turvallisuutta vaarantavaa ongelmaa. Kunhan se aggrekaatti on joku laatumerkki eli siinä on tehty sähköasiat yms. oikein. Jotain Kiinan ihmettä (halvin mahdollinen) en laittaisi.
Siis vikavirtasuoja mittaa jännitettä maan ja vaiheen välillä. Merikäytössä ei liene maata johon verrata? Kyseessä on kelluva verkko (hauska termi veneilyyn). Kun kaapeli viedään satamassa pistorasiaan, niin tuo vikavirtasuoja on tuiki tarpeellinen, halpa henkivakuutus.
- HondanSalkku
SähköSeilori kirjoitti:
Siis vikavirtasuoja mittaa jännitettä maan ja vaiheen välillä. Merikäytössä ei liene maata johon verrata? Kyseessä on kelluva verkko (hauska termi veneilyyn). Kun kaapeli viedään satamassa pistorasiaan, niin tuo vikavirtasuoja on tuiki tarpeellinen, halpa henkivakuutus.
Noup! Vikavirtasuoja mittaa sen läpi menevän virran ja palaavan virran. Jos niissä on eroja, se laukeaa. Mittaus tapahtuu yleensä mittauskelassa magneettikentän avulla. Suojamaata ei siihen mittaukseen tarvita. Kuitenkin, jos eroa on, niin silloin menevä vuotaa maahan.
Kuitenkin on niin, että jokaisessa aggregaatissa on myös tuo suojamaa (laitteen ja generaattorin rungossa). Usein aggregaatissa on sille myös joku liitopiste, jolla laitatan saisi maadoitettua maahan (esim. sauvamadoitin tms.). Usein käyttöohjeissa ei tätä asiaa käsitellä. Järjestelmä on luonnollisesti irti valtakunnanverkosta, mutta (oma) suojamaa sillä joka tapauksessa on.
- äggregaatti
Mulla on salkkumallinen Honda EU20i. Painaa about 20kg, Bensaa mukana neljän litran kanikka. Vähemmän se pärisee kuin kumiveneen "snurra" tai lahdella rallaava juppiskootteri. Olen korvannut sillä veneen kolmannen hupiakun. Ei ole tarvinnut kertaakaan, maasähkö aina laiturista ja katolla on riittävä aurinkokenno.
- Tyrnäväntorpedo
Maasähköjohto ei ole sen kummoisempi kuin muutkaan sähköjohdot. Ohjeita pitää tietenkin noudattaa ja kytkentöjen pitää olla oikein, mutta niitä ei ollut kaiketi tarkoitus käydä tässä läpi.
Bensa-aggrekaattia en käyttäisi oman veneen kannella, mutta laiturilla tai maissa voisin käyttääkin. Veneessä on dieselgeneraattori, joka puoltaa paikkaansa. Se on isompi ja painavampi kuin salkkumallit, mutta se on pikäikäinen, varmatoiminen ja helppo huoltaa. Polttoaine tulee veneen tankista eikä tarvitse lotrata bensan kanssa.
Haittana on ääni veneen sisällä. Salkkuaggrekaatin voi kantaa rannalle vaikka kiven taakse niin ettei ääni kantaudu sisälle, mutta rungon sisällä jytkyttävä diesel on melko äänekäs eristyksistä huolimatta. Dieselin ääni on myös karkeampi kuin pienen bensakoneen.
Pienet diesel-aggrekaatit eivät ole nykyään isoja eivätkä edes painavia, kun vertaa saman tehoisia laitteita. Whisperpowerin 3,5 kW Piccolo on 46x45x52 cm mukaan lukien äänieristyskotelon. Tosin tilaa tarvitaan toiselle puolelle huoltoja varten. Paino on 68 kg. Vastaavan tehoinen Honda painaa saman, on jopa isompi mitoiltaan eikä kuulu enää salkkuaggrekaattien joukkoon.
Bensalla toimivan salkkuaggrekaatin vertaaminen kiinteään asennukseen on kuin vertaisi kottikärryjä kuorma-autoon. Niillä on eri tarkoitus ja eri ominaisuudet eivätkä ne kilpaile keskenään. Kottikärryä tarvitseva ei osta kuorma-autoa eikä toisinpäin.- seppomartti
Mitä etuja tarjoaa dieselagregaatin jyrisyttäminen venern sisällä verrattuna veneen oman dieselin käyttöön?. Senhän voi varustaa lisälaturilla ja ottaa 220V invertteristä hieman huonommalla hyötysuhteella
- genujyllää
seppomartti kirjoitti:
Mitä etuja tarjoaa dieselagregaatin jyrisyttäminen venern sisällä verrattuna veneen oman dieselin käyttöön?. Senhän voi varustaa lisälaturilla ja ottaa 220V invertteristä hieman huonommalla hyötysuhteella
Pikaisesti tulee mieleen: hiljaisempi, vähemmän jyrinöitä ja tärinöitä, pienempi polttoaineenkulutus (eli parempi hyötysuhde), vähemmän konetunteja isoon koneeseen (huoltokulut).
Pääkonetta kuitenkin pitäisi ajaa suuremmilla kieroksilla kuin tyhjäkäynti, apukone kuitenkin mitoitetaan tuottamaan sähköä parhaalla kierronopeudella.
Jos tarve on väliaikaista eikä kovin suurta tehoa tarvita, niin pääkonetta voidaan ihan hyvin käyttää sen omalla laturilla. Suuremille tehoille esim. Dynawatilta on saatavana pääkoneeseen asennettava genu, joka tuottaa suoraan 230 Vac. Myös suurempiin tehoihin. Mutta jos tarve on pysyvämpää, niin kannattaa tehdä apukoneella ja "säästää" pääkonetta.
Ratkaisuita on monia ja jokaisella on omat hyvät ja huonot puolet. Lopullinen fiksu ratkaisu on ihan tapauskohtainen. - Tyrnäväntorpedo
genujyllää kirjoitti:
Pikaisesti tulee mieleen: hiljaisempi, vähemmän jyrinöitä ja tärinöitä, pienempi polttoaineenkulutus (eli parempi hyötysuhde), vähemmän konetunteja isoon koneeseen (huoltokulut).
Pääkonetta kuitenkin pitäisi ajaa suuremmilla kieroksilla kuin tyhjäkäynti, apukone kuitenkin mitoitetaan tuottamaan sähköä parhaalla kierronopeudella.
Jos tarve on väliaikaista eikä kovin suurta tehoa tarvita, niin pääkonetta voidaan ihan hyvin käyttää sen omalla laturilla. Suuremille tehoille esim. Dynawatilta on saatavana pääkoneeseen asennettava genu, joka tuottaa suoraan 230 Vac. Myös suurempiin tehoihin. Mutta jos tarve on pysyvämpää, niin kannattaa tehdä apukoneella ja "säästää" pääkonetta.
Ratkaisuita on monia ja jokaisella on omat hyvät ja huonot puolet. Lopullinen fiksu ratkaisu on ihan tapauskohtainen.Kuten tuossa kerroin, kottikärry ja kuorma-auto on eri tarkoitukseen. Jos mukaan oteaan pääkone, niin vertaukseen tulee tavarajuna lisää.
Jos tarvetta on 1500A vaihtovirtaa, niin sitä varten pääkoneen käyttäminen on perusteltua. Tavallisen omakotitalon sulakkeet on 3x25A eli pieni kylä saa tuosta mukavasti sähkönsä. Minulle riittää 20 A - seppomartti
Tyrnäväntorpedo kirjoitti:
Kuten tuossa kerroin, kottikärry ja kuorma-auto on eri tarkoitukseen. Jos mukaan oteaan pääkone, niin vertaukseen tulee tavarajuna lisää.
Jos tarvetta on 1500A vaihtovirtaa, niin sitä varten pääkoneen käyttäminen on perusteltua. Tavallisen omakotitalon sulakkeet on 3x25A eli pieni kylä saa tuosta mukavasti sähkönsä. Minulle riittää 20 A20 - 40A saa liikkeellä ollessa 6-8s vauhdissa hydrogenetaattorista äänettömästi. Hydto ei kata laiturissa tai poijussa oloa, mutta silloin kulutuskaan ei ole 480Ah/ vrk. Useimmimmille riittää sähköautonomiaan selvästi alle 10A
- Sähkömiäs
Tyrnäväntorpedo kirjoitti:
Kuten tuossa kerroin, kottikärry ja kuorma-auto on eri tarkoitukseen. Jos mukaan oteaan pääkone, niin vertaukseen tulee tavarajuna lisää.
Jos tarvetta on 1500A vaihtovirtaa, niin sitä varten pääkoneen käyttäminen on perusteltua. Tavallisen omakotitalon sulakkeet on 3x25A eli pieni kylä saa tuosta mukavasti sähkönsä. Minulle riittää 20 AOnko puurot ja vellit sekaisin? Puhut samaan aikaan omakotitalon 3x25A-liittymästä ja veneesi 20A-tarpeesta. Vai onko 20A 230V:n jännitteellä?
- Sähkömiäs
genujyllää kirjoitti:
Pikaisesti tulee mieleen: hiljaisempi, vähemmän jyrinöitä ja tärinöitä, pienempi polttoaineenkulutus (eli parempi hyötysuhde), vähemmän konetunteja isoon koneeseen (huoltokulut).
Pääkonetta kuitenkin pitäisi ajaa suuremmilla kieroksilla kuin tyhjäkäynti, apukone kuitenkin mitoitetaan tuottamaan sähköä parhaalla kierronopeudella.
Jos tarve on väliaikaista eikä kovin suurta tehoa tarvita, niin pääkonetta voidaan ihan hyvin käyttää sen omalla laturilla. Suuremille tehoille esim. Dynawatilta on saatavana pääkoneeseen asennettava genu, joka tuottaa suoraan 230 Vac. Myös suurempiin tehoihin. Mutta jos tarve on pysyvämpää, niin kannattaa tehdä apukoneella ja "säästää" pääkonetta.
Ratkaisuita on monia ja jokaisella on omat hyvät ja huonot puolet. Lopullinen fiksu ratkaisu on ihan tapauskohtainen.Sen ainoan kerran kun olen ollut kipparoimassa venettä jossa oli muutaman erillinen kWh:n generaattori konehuoneessa, niin se kyllä oli meluisampi ja tärisyttävämpi kuin pääkone.
- Tyrnäväntorpedo
Sähkömiäs kirjoitti:
Onko puurot ja vellit sekaisin? Puhut samaan aikaan omakotitalon 3x25A-liittymästä ja veneesi 20A-tarpeesta. Vai onko 20A 230V:n jännitteellä?
20A on 230 (250) ac
- Tyrnäväntorpedo
Sähkömiäs kirjoitti:
Sen ainoan kerran kun olen ollut kipparoimassa venettä jossa oli muutaman erillinen kWh:n generaattori konehuoneessa, niin se kyllä oli meluisampi ja tärisyttävämpi kuin pääkone.
Yleensä noi meluisat vehkeet on henkilökunnan eikä omistajan hytin vieressä. Niin meilläkin
- virtaatyökaluille
seppomartti kirjoitti:
20 - 40A saa liikkeellä ollessa 6-8s vauhdissa hydrogenetaattorista äänettömästi. Hydto ei kata laiturissa tai poijussa oloa, mutta silloin kulutuskaan ei ole 480Ah/ vrk. Useimmimmille riittää sähköautonomiaan selvästi alle 10A
Pallonkierrolla seurailin muutamien purjehtijoiden generaattorien käyttöä. Ankkurissa ollessa Hondan pikkugenu siirrettiin jollaan, jossa se sai sytkyttää etäällä veneestä eikä ääni häirinnyt. Sähkön tarve ei niinkään liittynyt akkujen lataukseen, vaan verkkovirran tarpeeseen: sähkötyökalujen käyttö (rälläkkä tms). Cocos-Keelingillä eräs purjehtija, osaava purjeneuloja, korjaili toisten veneiden purjeita palmujen katveessa käyttäen ompelukoneen voimalähteenä Hondan salkkumallista genua.
- Joakim1
genujyllää kirjoitti:
Pikaisesti tulee mieleen: hiljaisempi, vähemmän jyrinöitä ja tärinöitä, pienempi polttoaineenkulutus (eli parempi hyötysuhde), vähemmän konetunteja isoon koneeseen (huoltokulut).
Pääkonetta kuitenkin pitäisi ajaa suuremmilla kieroksilla kuin tyhjäkäynti, apukone kuitenkin mitoitetaan tuottamaan sähköä parhaalla kierronopeudella.
Jos tarve on väliaikaista eikä kovin suurta tehoa tarvita, niin pääkonetta voidaan ihan hyvin käyttää sen omalla laturilla. Suuremille tehoille esim. Dynawatilta on saatavana pääkoneeseen asennettava genu, joka tuottaa suoraan 230 Vac. Myös suurempiin tehoihin. Mutta jos tarve on pysyvämpää, niin kannattaa tehdä apukoneella ja "säästää" pääkonetta.
Ratkaisuita on monia ja jokaisella on omat hyvät ja huonot puolet. Lopullinen fiksu ratkaisu on ihan tapauskohtainen.Kun nyt ollaa purjevenepuolella keskustelemassa lienee kyseessä purjevene. Niiden "pääkoneet" eivät ole yleensä isoja, vaan tyypillisesti 20-50 hv. Ne toimivat varsin hyvällä hyötysuhteella muutaman hv teholla ja Suomessa useimmilla koneilla ajetaan niin vähän, että käyttöikä riippuu iästä ei käyttötunneista. Harvassa veneessä tulee edes 2000 tuntia täyteen normaalin 20-30 vuoden käyttöiäin aikana.
Tuossahan on valmiiksi märkä pakoputki, äänieristys ja kytkentä polttoainesäiliölle. Aika paljon pienemmällä kokonaiskululla tuohon saa 230 V laturin tai inventterin 12 V laturille kuin kunnolla asennettu generaattori. Joko käyttöikä ja huoltovaade on myös tuolle generaattorille ja eihän tuollainen purjeveneessä tyypillinen pääkone edes ole kallis uusittava.
Inventterillä ilmeisesti sähkötyökalujen ja muiden moottoreiden käyttö on vaikeaa tai ainakin vaatii reilun ylimitoituksen käynnistysvirran takia. Mikä sitten on tilanne 230 V laturilla tai generaaattorilla? - Masasbosta
Joakim1 kirjoitti:
Kun nyt ollaa purjevenepuolella keskustelemassa lienee kyseessä purjevene. Niiden "pääkoneet" eivät ole yleensä isoja, vaan tyypillisesti 20-50 hv. Ne toimivat varsin hyvällä hyötysuhteella muutaman hv teholla ja Suomessa useimmilla koneilla ajetaan niin vähän, että käyttöikä riippuu iästä ei käyttötunneista. Harvassa veneessä tulee edes 2000 tuntia täyteen normaalin 20-30 vuoden käyttöiäin aikana.
Tuossahan on valmiiksi märkä pakoputki, äänieristys ja kytkentä polttoainesäiliölle. Aika paljon pienemmällä kokonaiskululla tuohon saa 230 V laturin tai inventterin 12 V laturille kuin kunnolla asennettu generaattori. Joko käyttöikä ja huoltovaade on myös tuolle generaattorille ja eihän tuollainen purjeveneessä tyypillinen pääkone edes ole kallis uusittava.
Inventterillä ilmeisesti sähkötyökalujen ja muiden moottoreiden käyttö on vaikeaa tai ainakin vaatii reilun ylimitoituksen käynnistysvirran takia. Mikä sitten on tilanne 230 V laturilla tai generaaattorilla?Puhut aivan asiaa. Viime kesänä kerroin kuinka lämmitin käyttöveden koneen laturilla. Koska moottori on merivesijäähdytteinen, en voinut kytkeä sitä boileria moottorin kiertoon.
Täysin kylmästä vedestä vesi kuumeni n. 1,5 h aikana (termostaatti säätöön) .
Nopeus koneella ajossa putosi n. 2kn lämmityksen aikana. Useinmiten lämmitin eden jo lähtövalmistelujen aikana aggregaatilla rannassa ja sitten vähän ennen määränpäätä. Näin pesuvesi riitti seuraavaan aamuun.
Isolla invertterillä operoidessa täytyy tietysti olla akkupatteria tarpeeksi, jos laitteita (pölynimuri, vedenkeitin, fööni ja sähkötyökalut) käyttää ilman moottoria.
Lyhytaikaisen imuroinnin voi tehdä ilman konettakin, mutta käytännössä kaikessa raskaammassa käytössä pitää kone olla päällä.
Minulla ainakin kaikki sähkölaitteet toimivat veneessä ja iso aurinkopaneeli pitää jääkaapin kylmänä, sekä huippuimurin päällä. - Sähkömiäs
Tyrnäväntorpedo kirjoitti:
20A on 230 (250) ac
Heräsi mielenkiinto... Mikä vene sulla on?
- Ouoja.ajatuksia
virtaatyökaluille kirjoitti:
Pallonkierrolla seurailin muutamien purjehtijoiden generaattorien käyttöä. Ankkurissa ollessa Hondan pikkugenu siirrettiin jollaan, jossa se sai sytkyttää etäällä veneestä eikä ääni häirinnyt. Sähkön tarve ei niinkään liittynyt akkujen lataukseen, vaan verkkovirran tarpeeseen: sähkötyökalujen käyttö (rälläkkä tms). Cocos-Keelingillä eräs purjehtija, osaava purjeneuloja, korjaili toisten veneiden purjeita palmujen katveessa käyttäen ompelukoneen voimalähteenä Hondan salkkumallista genua.
Perkele jos mun cabinin viereen tuuppaat jollas säksättämään, niin pistän köyden poikki.
- virtaatyökaluille
Ouoja.ajatuksia kirjoitti:
Perkele jos mun cabinin viereen tuuppaat jollas säksättämään, niin pistän köyden poikki.
Ymmärränkö oikein, ettet "cabinillasi" ole liikkunut kuin ahtaassa kotisaaristossa, jossa veneet kiinnittyvät lähelle toisiaan. Kun kerroin ankkuroinnista, tarkoitin kyllä pitkänmatkan purjehduksia ja sitä, että veneet ovat ankkurissa kaukana tosistaan - jos muita veneitä edes sattuu samalla alueelle.
Jos ollaan ankkurissa vain muutaman kymmenen metrin päässä naapureista, myös tuuligeneraattorin ääni voi olla häiritsevä! Kannattaa huomioida sekin, ennenkuin laskee oman ankkurinsa. Tuuligenu voi humista/vonkua yölläkin, sähkötyökaluja sentään käytetään yleensä vain lyhyempiä aikoja, päiväsaikaan.
Oman köytesi voi katkoa ja poistua paikalta, jos ärsyynnyt jollain ankkuripaikalla..... - Tyrnäväntorpedo
virtaatyökaluille kirjoitti:
Pallonkierrolla seurailin muutamien purjehtijoiden generaattorien käyttöä. Ankkurissa ollessa Hondan pikkugenu siirrettiin jollaan, jossa se sai sytkyttää etäällä veneestä eikä ääni häirinnyt. Sähkön tarve ei niinkään liittynyt akkujen lataukseen, vaan verkkovirran tarpeeseen: sähkötyökalujen käyttö (rälläkkä tms). Cocos-Keelingillä eräs purjehtija, osaava purjeneuloja, korjaili toisten veneiden purjeita palmujen katveessa käyttäen ompelukoneen voimalähteenä Hondan salkkumallista genua.
On jollan käytössä muitakin hyviä puolia kuin ääni. Jos laite syttyy palamaan, menee vain jolla. Myös pakokaasut pysyvät poissa eikä bensa haise. Kovin kauasa ei jollaa voi kuitenkaan laittaa ja sähkökaapelin on syytä olla kunnossa.
- seppomartti
Masasbosta kirjoitti:
Puhut aivan asiaa. Viime kesänä kerroin kuinka lämmitin käyttöveden koneen laturilla. Koska moottori on merivesijäähdytteinen, en voinut kytkeä sitä boileria moottorin kiertoon.
Täysin kylmästä vedestä vesi kuumeni n. 1,5 h aikana (termostaatti säätöön) .
Nopeus koneella ajossa putosi n. 2kn lämmityksen aikana. Useinmiten lämmitin eden jo lähtövalmistelujen aikana aggregaatilla rannassa ja sitten vähän ennen määränpäätä. Näin pesuvesi riitti seuraavaan aamuun.
Isolla invertterillä operoidessa täytyy tietysti olla akkupatteria tarpeeksi, jos laitteita (pölynimuri, vedenkeitin, fööni ja sähkötyökalut) käyttää ilman moottoria.
Lyhytaikaisen imuroinnin voi tehdä ilman konettakin, mutta käytännössä kaikessa raskaammassa käytössä pitää kone olla päällä.
Minulla ainakin kaikki sähkölaitteet toimivat veneessä ja iso aurinkopaneeli pitää jääkaapin kylmänä, sekä huippuimurin päällä.Aika erikoisia ratkaisuja. Laturin käyttöä veden lämmittämiseen?. Jos nopeus latauksesta putosi 2 s niin jo on jotain outoa. Samoin agregaatin käyttö veden lämmitykseen ennen matkaa ja lopussa. Lämmönvaihdin toimisi nopeammin eikä maksa paljoa. 12V pölyimuri on veneessä näppärämpi kuin 220V agregaatin kautta. Föönin ja rälläkän käyttö on satunnaista ja varmaan toimisi invertteristä ilman koneen käynnistystä. Agregaatin käyttö varajärjestelmänä ymmärrän mutten ihan noita käyttöaiheilla hankkisi kiinteää agregaattia veneeseen.
- Masaesbosta
seppomartti kirjoitti:
Aika erikoisia ratkaisuja. Laturin käyttöä veden lämmittämiseen?. Jos nopeus latauksesta putosi 2 s niin jo on jotain outoa. Samoin agregaatin käyttö veden lämmitykseen ennen matkaa ja lopussa. Lämmönvaihdin toimisi nopeammin eikä maksa paljoa. 12V pölyimuri on veneessä näppärämpi kuin 220V agregaatin kautta. Föönin ja rälläkän käyttö on satunnaista ja varmaan toimisi invertteristä ilman koneen käynnistystä. Agregaatin käyttö varajärjestelmänä ymmärrän mutten ihan noita käyttöaiheilla hankkisi kiinteää agregaattia veneeseen.
Tarkennetaan vielä kerran. Kyseessä on vanha VP merivesijäähdytyksellä. Asiantuntijat eivät suositelleet lämmönvaihtimen asennusta ja hintaa sille olisi tullut jotain tonnin pyörteissä.
Tämä pieni Honda on helppo kuljettaa ja omalla laiturilla sen voi vetäistä käymään ennen matkaan lähtöä.
Kun sitten lähdön hetki koittaa on vesi jo kuumaa. Kun siinä kuitenkin on koneella ajettava ennen selälle pääsyä, niin lämmitetään vesi termostaatti kuumuuteen.
Vähän ennen määränpäätä koneilua ja kohta vesi on taas kuumaa seuraavaan aamuun.
Yleensä en käytä sitä aggregaattia vesillä ollessa, mutta olen toki senkin kokeillut - hyvin onnistuu.
Nopeuden pieni putoaminen koneajossa ei tunnu ollenkaan pahalta kun tietää mistä se johtuu D.
Pidän systeemiä aivan käypäisenä ja näin veneessä on 230V käytössä, jos sitä tarvitsee.
Se agreggaatti ei ole edes aina mukanakaan, sillä ei sitä voi käyttää, jos satamassa on muita. - Joakim1
Masaesbosta kirjoitti:
Tarkennetaan vielä kerran. Kyseessä on vanha VP merivesijäähdytyksellä. Asiantuntijat eivät suositelleet lämmönvaihtimen asennusta ja hintaa sille olisi tullut jotain tonnin pyörteissä.
Tämä pieni Honda on helppo kuljettaa ja omalla laiturilla sen voi vetäistä käymään ennen matkaan lähtöä.
Kun sitten lähdön hetki koittaa on vesi jo kuumaa. Kun siinä kuitenkin on koneella ajettava ennen selälle pääsyä, niin lämmitetään vesi termostaatti kuumuuteen.
Vähän ennen määränpäätä koneilua ja kohta vesi on taas kuumaa seuraavaan aamuun.
Yleensä en käytä sitä aggregaattia vesillä ollessa, mutta olen toki senkin kokeillut - hyvin onnistuu.
Nopeuden pieni putoaminen koneajossa ei tunnu ollenkaan pahalta kun tietää mistä se johtuu D.
Pidän systeemiä aivan käypäisenä ja näin veneessä on 230V käytössä, jos sitä tarvitsee.
Se agreggaatti ei ole edes aina mukanakaan, sillä ei sitä voi käyttää, jos satamassa on muita.Kerro nyt vielä mitä tarkoitat nopeuden putoamisella. Dieseleissähän on yleensä governori, joka pitää kierrosluvun vakiona. Samalla kierrosluvulla tietysti nopeus on sama. Tarkoitatko, että kone ei jaksa ottaa tavallisia matkakierroksia laturin ollessa kovilla kaasun asennosta riippumatta? Se kuulostaa kovin erikoiselta. Vai tarkoitatko, että samalla kaasuvivun asennolla kierrokset tippuvat niin paljon, että vauhti tippuu 2 kn? Salliiko governori noin suuren eron kierroslukuun kuorman kasvaessa?
Mikä on moottorin ja laturin teho? Joskus olen kuullut, että 7 hv diesel menee "polvilleen" laturin ladatessa täysillä. Sekin tuntuu ihmeelliseltä ellei laturi ole poikkeuksellisen tehokas noin pieneen koneeseen. 100 A on vasta 2 hv, joka voisi rasittaa moottoria 3 tai jopa 4 hv edestä. Silti koneen pitäisi antaa vielä 3-4 hv, joka on tyypillinen matkavauhti tuolla. Noissa ei alkuperäisenä ole ollut kuin 30-50 A latureita. - Masaesbosta
Joakim1 kirjoitti:
Kerro nyt vielä mitä tarkoitat nopeuden putoamisella. Dieseleissähän on yleensä governori, joka pitää kierrosluvun vakiona. Samalla kierrosluvulla tietysti nopeus on sama. Tarkoitatko, että kone ei jaksa ottaa tavallisia matkakierroksia laturin ollessa kovilla kaasun asennosta riippumatta? Se kuulostaa kovin erikoiselta. Vai tarkoitatko, että samalla kaasuvivun asennolla kierrokset tippuvat niin paljon, että vauhti tippuu 2 kn? Salliiko governori noin suuren eron kierroslukuun kuorman kasvaessa?
Mikä on moottorin ja laturin teho? Joskus olen kuullut, että 7 hv diesel menee "polvilleen" laturin ladatessa täysillä. Sekin tuntuu ihmeelliseltä ellei laturi ole poikkeuksellisen tehokas noin pieneen koneeseen. 100 A on vasta 2 hv, joka voisi rasittaa moottoria 3 tai jopa 4 hv edestä. Silti koneen pitäisi antaa vielä 3-4 hv, joka on tyypillinen matkavauhti tuolla. Noissa ei alkuperäisenä ole ollut kuin 30-50 A latureita.Kyllä siinä se tapahtuu, että 9 Hp malli 2001 on tiukoilla 80 A laturin tehdessä täysillä töitä.
Ei se nopeuden putoaminen ole aivan kahta solmua, mutta kun samalla moottorin ääni muuttuu selvästi, niin tuntuu kuin vauhti tyssäisi.
Minulla on kaasu aina ajossa täysillä. Vene on 27 jalkainen vanhempi malli.
Normaali nopeus on 5,7 kn siistissä kelissä.
Kun termostaatti laukaisee boilerin pois, palaa kierrokset takaisin normaaleiksi.
Pidemmässä koneajossa ( jos invertteri on kytkettynä) boileri tulee päälle pariksi minuutiksi ja kun termari taas saavuttaa katkaisuarvonsa palaa nopeus normaaliksi.
Vedenlämmitin on Isotemp 750W. Riittää oikein hyvin pieneen veneeseen. - Northenlights
seppomartti kirjoitti:
Mitä etuja tarjoaa dieselagregaatin jyrisyttäminen venern sisällä verrattuna veneen oman dieselin käyttöön?. Senhän voi varustaa lisälaturilla ja ottaa 220V invertteristä hieman huonommalla hyötysuhteella
Jos veneesä on pää koneena iso diesel kone, niin ei ole mitään järkeä pyörittää sähkön tuottajana (elinkaari kustannus)
Parempi vaihtoehto on vakiokeros diesel genu hyvällä äänieristyksellä ja äänenvaimentajalla, pakokaasut pohjaläpiviennistä mereen. - seppomartti
Purjeveneen apukonetta voi harvoin nimittää "isoksi dieseliksi" kooltaan tai teholtaan. Esimerkkinä yo 1-pyttyinen Volvo. Itse valitsisin lisälaturin, akkukapasiteetin kasvattanisen, invertterin ja lämmönvaihtajan, mikä ei tarkoita makeavesijäähdytyksen rakentamista. 39ft veneeseen hankin bensiinikäyttöisen salkkuagregaatin, mille käyttökertoja kertyi 0 kpl. Se on hapantynut autotallin perällä käyttämättömänä vuosikymmenet.
Kiinteä dieselagregaatti on varmaan oikein hyvä muttei mahdu kotimaassa tavanomaisiin alle 45 ft purjeveneisiin. Maailmalla suurissa magajahdeissa apukone käy kaiken aikaa kun satamassa tarvitaan (?) ilmastointi, jääkaapit, jääpalakoneet ym jatkuvasti päällä. - 750Wturhaan
Masaesbosta kirjoitti:
Kyllä siinä se tapahtuu, että 9 Hp malli 2001 on tiukoilla 80 A laturin tehdessä täysillä töitä.
Ei se nopeuden putoaminen ole aivan kahta solmua, mutta kun samalla moottorin ääni muuttuu selvästi, niin tuntuu kuin vauhti tyssäisi.
Minulla on kaasu aina ajossa täysillä. Vene on 27 jalkainen vanhempi malli.
Normaali nopeus on 5,7 kn siistissä kelissä.
Kun termostaatti laukaisee boilerin pois, palaa kierrokset takaisin normaaleiksi.
Pidemmässä koneajossa ( jos invertteri on kytkettynä) boileri tulee päälle pariksi minuutiksi ja kun termari taas saavuttaa katkaisuarvonsa palaa nopeus normaaliksi.
Vedenlämmitin on Isotemp 750W. Riittää oikein hyvin pieneen veneeseen.Tuo juttusi Isotempin vedenlämmittimestä tuntuu kummalliselta. Eikö lämminvesivaraaja eli purjehdusslabilla "boileri" ole yleensä liitetty moottorin glykolikiertoon ja Isotempin 750W lämpövastusta käytetään ainoastaan veneen ollessa liitetynä laiturisähköön? Tuntuu oudolta, että käytät koneajon aikana isoa invertteriä saadaksesi lämminvesiboilerin kuumaksi sähkövirralla! Miksi?
Itselläni on 20 litran Isotemp, jossa on maasähköä varten 750W lämpövastus. Jos on ajanut moottorin lämpimäksi, boilerista tulee tulikuumaa vettä. Vielä seuraavana aamunakin boilerin vesi on lämmintä - ilman sähköä! - Masaesbosta
750Wturhaan kirjoitti:
Tuo juttusi Isotempin vedenlämmittimestä tuntuu kummalliselta. Eikö lämminvesivaraaja eli purjehdusslabilla "boileri" ole yleensä liitetty moottorin glykolikiertoon ja Isotempin 750W lämpövastusta käytetään ainoastaan veneen ollessa liitetynä laiturisähköön? Tuntuu oudolta, että käytät koneajon aikana isoa invertteriä saadaksesi lämminvesiboilerin kuumaksi sähkövirralla! Miksi?
Itselläni on 20 litran Isotemp, jossa on maasähköä varten 750W lämpövastus. Jos on ajanut moottorin lämpimäksi, boilerista tulee tulikuumaa vettä. Vielä seuraavana aamunakin boilerin vesi on lämmintä - ilman sähköä!Hyvät sinulle kun noin hyvin pelittää. Täällä oli eri kähtökohdat.
Nyt et sitten tainnut lukenut mitä olen asiasta kirjoittanut.
Kyseltyäni parilta asiasta tuntevalta, kuinka vanhaan pieneen merivesi VP koneeseen saisi tuon boilerin kiinni, niin vastaukset olivat hyvin pessimistiset.
Tein niistä oman päätelmäni ja hyvä tuli - melko edullisesti vielä.
Korostan vielä ettei tämä ole mikään mainos. - Tunari1
Joakim1 kirjoitti:
Kerro nyt vielä mitä tarkoitat nopeuden putoamisella. Dieseleissähän on yleensä governori, joka pitää kierrosluvun vakiona. Samalla kierrosluvulla tietysti nopeus on sama. Tarkoitatko, että kone ei jaksa ottaa tavallisia matkakierroksia laturin ollessa kovilla kaasun asennosta riippumatta? Se kuulostaa kovin erikoiselta. Vai tarkoitatko, että samalla kaasuvivun asennolla kierrokset tippuvat niin paljon, että vauhti tippuu 2 kn? Salliiko governori noin suuren eron kierroslukuun kuorman kasvaessa?
Mikä on moottorin ja laturin teho? Joskus olen kuullut, että 7 hv diesel menee "polvilleen" laturin ladatessa täysillä. Sekin tuntuu ihmeelliseltä ellei laturi ole poikkeuksellisen tehokas noin pieneen koneeseen. 100 A on vasta 2 hv, joka voisi rasittaa moottoria 3 tai jopa 4 hv edestä. Silti koneen pitäisi antaa vielä 3-4 hv, joka on tyypillinen matkavauhti tuolla. Noissa ei alkuperäisenä ole ollut kuin 30-50 A latureita."Mikä on moottorin ja laturin teho? Joskus olen kuullut, että 7 hv diesel menee "polvilleen" laturin ladatessa täysillä. Sekin tuntuu ihmeelliseltä ellei laturi ole poikkeuksellisen tehokas noin pieneen koneeseen. 100 A on vasta 2 hv, joka voisi rasittaa moottoria 3 tai jopa 4 hv edestä. Silti koneen pitäisi antaa vielä 3-4 hv, joka on tyypillinen matkavauhti tuolla. Noissa ei alkuperäisenä ole ollut kuin 30-50 A latureita. "
Onhan tuo ihan todellinen skenaario. Jos potkuri on mitoitettu niin että moottorista saadaan se 7 hv esim. 3000 rpm kierrosluvulla ilman merkittävää laturin kuormaa, niin moottori ei tietenkään saavuta ajossa tuota suurimman tehon kierrosnopeutta mikäli laturi ottaakin tehoa 3-4 hv. Jos kierrosnopeus jää esim 2400 rmp, tehoa onkin käytettävissä vain noin 5 hv, josta siis potkurille vain 1-2 hv. Voi helposti tuntua siltä että kone on "polvillaan". - Joakim1
Tunari1 kirjoitti:
"Mikä on moottorin ja laturin teho? Joskus olen kuullut, että 7 hv diesel menee "polvilleen" laturin ladatessa täysillä. Sekin tuntuu ihmeelliseltä ellei laturi ole poikkeuksellisen tehokas noin pieneen koneeseen. 100 A on vasta 2 hv, joka voisi rasittaa moottoria 3 tai jopa 4 hv edestä. Silti koneen pitäisi antaa vielä 3-4 hv, joka on tyypillinen matkavauhti tuolla. Noissa ei alkuperäisenä ole ollut kuin 30-50 A latureita. "
Onhan tuo ihan todellinen skenaario. Jos potkuri on mitoitettu niin että moottorista saadaan se 7 hv esim. 3000 rpm kierrosluvulla ilman merkittävää laturin kuormaa, niin moottori ei tietenkään saavuta ajossa tuota suurimman tehon kierrosnopeutta mikäli laturi ottaakin tehoa 3-4 hv. Jos kierrosnopeus jää esim 2400 rmp, tehoa onkin käytettävissä vain noin 5 hv, josta siis potkurille vain 1-2 hv. Voi helposti tuntua siltä että kone on "polvillaan".Hyvin pieni kone ja jälkiasennettu ylisuuri laturi voi tosiaan laittaa koneen polvilleen, varsinkin laturin antaessa täyden tehon alhaisilla koneen kierroksilla.
VP 2001:ssä on ollut vakiona 50 A laturi, MD2010:ssä 60 A, Yanmar 1GM10:ssä 40 A. Hiukan tehokkaimmissa uusissa on suuria latureita. D1-13 110 A ja 2YM15 125 A.
Tuskin koneeseen tarkoitetulla laturilla saa konetta polvilleen. Oman veneen MD2020:n ladatessa täydet 60 A en huomaa mitään eroa koneen suorituskyvyssä.
Merkittävä vauhdin tippuminen vaatii varsin merkittävää kierrosten tippumista. Oma vene kulkee 2500 rpm 6 kn ja 3300 rpm 7,2 kn. 2 kn hidastus vaatisi kierrosten tippumista alle 2000 rpm.
Tietysti invertteri saattaa olla outo kuorma laturille ja tiputtaa jännitteen alle 12 V.
- MissäOllaan
Ei merellä pääse oikein millään konstilla kiinni maasähköön! Jos ollaan laiturissa ei olla merellä. Jos ollaan merellä, ollaan yleensä kauempana rannasta ja laitureista, silloin ei voi kytkeytyä maasähköön!
- Tyrnäväntorpedo
Tulihan se sieltä.
- SähköSeilori
Eilen oli generaattori todella tarpeen purkkarissani jossa sähkömoottorit. Akut mitoitettu n. 4h moottoriajolle. Seilasin todella hienossa kelissä stadin edustalla ja aikaa meni upeassa säässä suunniteltua kauemmin. Paljon tilanteita saarien väleissä puikkelehtiessa joissa jouduin käyttämään sähkömoottoreita. Mittarit näyttivät, että kotiin pääsee sisäväyliä pitkin pelkällä konevoimalla jos tarvis. Noin kuuden tunnin seilauksen jälkeen alkoi hemmetin moinen myrsky. Myrskyn alku oli niin nopea, että ei puhettakaan purjeen vaihdosta ym. toimista. Huolimaton/hölmö kippari kun en osannut lukea säätä ja tulkita pilvien liikkeitä etukäteen. Ihan selvä matalapaineen pilvikerros oli pyörinyt siinä ympärillä jo tunteja.
Myrskyssä, ukkospuuskassa jossa tuuli vaihtoi nopeutta ja suuntaa koko ajan oli käytettävä koneita 100% tehoilla. Tuollaisessa sieltä täältä ja tuolta puhaltavassa tuulessa jonka nopeus ehkä 5-15 m/s ainakin itse pärjään paremmin kun kone pitää perustyönnön jolloin tuulen suunnanmuutoksiin on helpompi vastata. Puuska muuttaa paatin suunnan ja vendaa pukkaa ja hetken päästä sama toisesta suunnasta. Myrsky loppui yhtä nopeasti kun alkoikin. Tiller pilot päälle ja vaatteet pois, kuivaus ja kuivissa vaatteissa jatkamaan kulkua. Mittarit näytti, että nyt genu esiin ja tulille. Akkukapasiteetistä oli jäljellä 20% joka on mielestäni alaraja hupiakuille. Genu jauhoi 24V/40A ja homma jatkui. Laiturissa ennen maapiuhan vetoa tarkastin tilanteen ja 30% kapasiteetista jäljellä kiitos genun.
Kyllä tämä keissi osoitti, että tuollainen bensarutku on ihan asiallinen peli ja jos paatti tarvitsee sähköä kulkeakseen se on oltava. Minulla on isot aurinkokennot mutta nytkin olisi ottanut 2-4 aurinkoista päivää ladata nuo akut :-)- seppomartti
Jos akkusi lataustila parani ukkosilmassa purjehtiessasi niin käytit propulsioon alla 1 hv tehoa. Täytyy olla pieni vene, että olisi sähkömoottorilla mitään havaittavaa vaikutusta etenemiseen.
- SähköSeilori
Laitoin genun päälle siis myrskyn jälkeen kotimatkaa varten katsottuani mittareita. Yhdellä moottorilla 1-asennossa 700-750W. Nopeus tuolla säästöliekillä ajamisessa tyynessä 2,5 solmua. Purkkari 36-jalkaa. Moderni moottorivene tuskin edes liikahtaisi tuolla teholla, vanha meriläinen saattaisi liikkua.
Moottorille 30A ja talteen 10A kun snurra pärisee.
- SYSaga
Kiitoksia. Sain keskustelusta paljon irti. Se maadoitus lienee toissijainen sillä eipä veneessä sähkö kulje kuin johtoja pitkin. Ja vikavirtasuoja huolehtii että paljoa ei pääse karkaamaankaan.
Ollaan tämä viikko Alanyassa ja ensi viikko Kyproksella. Jos liikutte täällä päin ja näette Suomen lipulla varustetun veneen niin tulkaa morjestamaan, Juhlamokat keitän.- Masaesbosta
Hyvää lomaa sinne historiallisille vesille. Toiseksi kysyn oletko tutustunut sellaiseen opukseen kuin ”Sähkö ja Vene” sen on laittanut jakeluun STEK ja siinä aloitetaan sähköasiat aivan perusteista lähtien.
Sen pystyy lataamaan netistä. So long. - SYSaga
Masaesbosta kirjoitti:
Hyvää lomaa sinne historiallisille vesille. Toiseksi kysyn oletko tutustunut sellaiseen opukseen kuin ”Sähkö ja Vene” sen on laittanut jakeluun STEK ja siinä aloitetaan sähköasiat aivan perusteista lähtien.
Sen pystyy lataamaan netistä. So long.Kiitos vinkistä, eipä ole aiemmin tullutvastaan. Latasin ja pikaisesti selasin läpi. Pitää illalla lukea kunnolla ajan kanssa.
- seppomartti
Hyvä kirjanen on vesi-, potkuriakseli ja tuuligeneraattoreiden osalta jo vanhentunut.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Hengenvaaralliset kiihdytysajot päättyivät karmealla tavalla, kilpailija kuoli
Onnettomuudesta on aloitettu selvitys. Tapahtuma keskeytettiin onnettomuuteen. Tapahtumaa tutkitaan paikan päällä yhtei1986948- 1592056
- 1131698
- 511400
Suureksi onneksesi on myönnettävä
Että olen nyt sitten mennyt rakastumaan sinuun. Ei tässä mitään, olen kärsivällinen ❤️551248Möykkähulluus vaati kuolonuhrin
Nuori elämä menettiin täysin turhaan tällä järjettömyydellä! Toivottavasti näitä ei enää koskaan nähdä Kauhavalla! 😢501118Älä mies pidä mua pettäjänä
En petä ketään. Älä mies ajattele niin. Anteeksi että ihastuin suhun varattuna. Pettänyt en ole koskaan ketään vaikka hu1001074Reeniähororeeniä
Helvetillisen vaikeaa työskennellä hoitajana,kun ei kestä silmissään yhtään läskiä. Saati hoitaa sellaista. Mitä tehdä?71006Tarvitsemme lisää maahanmuuttoa.
Väestö eläköityy, eli tarvitsemme lisää tekeviä käsiä ja veronmaksajia. Ainut ratkaisu löytyy maahanmuutosta. Nimenomaan253961- 41939