Haikeus...

Enpä parempaa termiä keksi tälle fiilikselle. Melkein viikon mua on hellitty hyvillä tunteilla.

Nainen jota niin rakastan, ystävät, sukulaiset....monta ihmistä mulla onkin elämässä, jotka tässä pysähtymisen aikaan tuli viereen. Tai ehkä siinä ne on aina olleetkin, nyt vaan otin aikaa katsella sitä porukkaa... tuntea, miten ihmiset haluaa jakaa elämäänsä minulle.

Silti mulla on tällähetkellä haikeus kaikesta tästä. Koitan maistella tätäkin olotilaa. Tämä kaikki on ollut aina tässä ja mä oon vaan painanut hikihatussa ohi ja tehnyt jotain, mikä toisi nämä tunteet, kun olisi vaan pysähtynyt tuntemaan niitä.

No enpä ole ainut, enkä ole tiennyt tätä. Aika inhimillistä.

Vaikka huomenna alkaa arki ja on lopetettava tämä haihattelu, tästä jää muisto, mikä kestää kultaraameissa hautaan asti. Kyllä mä olen osannut ottaa sen mitä maailma mulle antaa. Ja taatusti osaan jatkossa vielä paremmin.
15380
1Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 15

Vanhimmat

Onko siellä kaikki hyvin?

1Äänestä
  • Aloittaja

    Jep. Loistavasti. Paitsi, että kaiken hyvän päälle näin facesta, että mun lapsuuden ensimmäinen kaveri on menehtynyt.
    Elämää se sekin...

    Äänestä

  • Dissident kirjoitti:

    Jep. Loistavasti. Paitsi, että kaiken hyvän päälle näin facesta, että mun lapsuuden ensimmäinen kaveri on menehtynyt.
    Elämää se sekin...

    no se on kieltämättä haikeeta tai jotain muuta vaikeeta. 40 vuotias varmaan hänkin suunnilleen oli? varsinkin jos vakava sairaus vienyt niin pistää miettimään

    Äänestä

  • Aloittaja

    piruperkele kirjoitti:

    no se on kieltämättä haikeeta tai jotain muuta vaikeeta. 40 vuotias varmaan hänkin suunnilleen oli? varsinkin jos vakava sairaus vienyt niin pistää miettimään

    Joo. Samanikäinen. Mutta laittaa funtsimaan meidän rajallisuuttakin...

    Äänestä

Hienoa....

Äänestä
  • Aloittaja

    Joo. Sitä se on...

    Äänestä

☺

Täälläpäin tuntuu kuin olisi ummetusta ilmassa. Välillä vähän ukkonen pörisee ja muutama tippa saattaa tulla, mutta ei vaan sitä kunnon jyrähdystä ja ropinaa tule..

Äänestä
  • Aloittaja

    Kauhee keli on kyllä... vaatis ukkosta..

    Äänestä

Elämää pitää suojella vain pysähdykset muistuttaa meitä paremmin näen tämän päivittäin kuin haluan jokaisen pysähdyksen muistaa ja nauttia tästä ajasta. Meillä pikkuinen 5kk nousi istumaan sunnuntaina ja tänään alkoi konttaan osan matkoista kaksi hammasta puhjennut viimeviikolla.
Mietin todellakin mikä hänestä tulee vielä isona.😱

Äänestä
  • Aloittaja

    Kova hinku on pienillä nähdä maailmaa.

    Äänestä

  • Dissident kirjoitti:

    Kova hinku on pienillä nähdä maailmaa.

    Tissimaidolla tyttö kasvettu kunnon muhkeli reidet kyllä on rasvasta maitoa kohta aloitetaan kiinteät lisäksi.😁 kun se 6 kk täyteen tulee.

    Äänestä

  • Dissident kirjoitti:

    Kova hinku on pienillä nähdä maailmaa.

    Saa olla taas tyytyväinen kun yksi taival takana ja monta edessä.

    Äänestä

  • Aloittaja

    valtakunta kirjoitti:

    Saa olla taas tyytyväinen kun yksi taival takana ja monta edessä.

    Oikein...

    Äänestä

  • Se on hassua kun katselee noita pieniä, niin heillä on kamala hinku päästä ylös. Nyt aikuisena taas on kauhee hinku päästä makuuasentoon tai ainakin sänkyyn.

    2Äänestä

  • pitkätukka-68 kirjoitti:

    Se on hassua kun katselee noita pieniä, niin heillä on kamala hinku päästä ylös. Nyt aikuisena taas on kauhee hinku päästä makuuasentoon tai ainakin sänkyyn.

    💕🌸💕🌸💕🌸

    Vauvan alkuun saattaminen on niin niin ihanaa että tykkään sängyssä levätäkkin ja jumpata.

    Kyllä minulla on tarkoitus pysyä aloillani usein että jaksan pitkää elää kuin ihmisten lihakset niin kyllä ruuvejakin pitää kiristää ajan saatossa
    Muuten ei meinaa jaksaa.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Dissident kirjoitti:

Enpä parempaa termiä keksi tälle fiilikselle. Melkein viikon mua on hellitty hyvillä tunteilla.

Nainen jota niin rakastan, ystävät, sukulaiset....monta ihmistä mulla onkin elämässä, jotka tässä pysähtymisen aikaan tuli viereen. Tai ehkä siinä ne on aina olleetkin, nyt vaan otin aikaa katsella sitä porukkaa... tuntea, miten ihmiset haluaa jakaa elämäänsä minulle.

Silti mulla on tällähetkellä haikeus kaikesta tästä. Koitan maistella tätäkin olotilaa. Tämä kaikki on ollut aina tässä ja mä oon vaan painanut hikihatussa ohi ja tehnyt jotain, mikä toisi nämä tunteet, kun olisi vaan pysähtynyt tuntemaan niitä.

No enpä ole ainut, enkä ole tiennyt tätä. Aika inhimillistä.

Vaikka huomenna alkaa arki ja on lopetettava tämä haihattelu, tästä jää muisto, mikä kestää kultaraameissa hautaan asti. Kyllä mä olen osannut ottaa sen mitä maailma mulle antaa. Ja taatusti osaan jatkossa vielä paremmin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu